HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 46 14.06.2011 TUOTTAVUUSOHJELMAN TILANNEKATSAUS JA PÄIVITYS 771/02/00/2009 HYKS 46 HYKS-sairaanhoitoalueen tuottavuus on viime vuosina kehittynyt suotuisasti. Tämä kehitys on ollut seurausta HYKS-sairaanhoitoalueella toteutetusta pitkäjänteisestä kehitystyöstä, paneutumisesta kustannusten hallintaan sekä monista tuottavuutta parantavista rakenteellisista järjestelyistä, jotka ovat mm. poistaneet päällekkäisiä toimintoja alueella. Lautakunnan hyväksymä tuottavuuden kehittämisohjelma on luotu ylläpitämään hyvää tuottavuuskehitystä. Sekä henkilötyön tuottavuus että kokonaistuottavuus ovat edelleen parantuneet Hyks-sairaanhoitoalueella tammi-huhtikuun 2011 aikana. Erityisen hyvä kehitys on alkuvuonna ollut Operatiivisessa sekä Naisten- ja lastentautien tulosyksiköissä. Myönteisen tuottavuuskehityksen myötä erikoissairaanhoidon ikävakioidut euroa per asukas-kustannukset ovat Hyks-alueen suurissa kunnissa selkeästi pienemmät kuin maan muissa suurissa kunnissa. Vuoden 2011 tuottavuuskehitykselle haasteita kuitenkin asettavat sekä väistötoiminnan potilashoidolle aiheuttamat hankaluudet että uusien potilastietojärjestelmien kehittämisen ja käyttöönoton ongelmat. HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta hyväksyi kokouksessaan 2.12.2009 sairaanhoitoalueen tuottavuuden kehittämisohjelman tukemaan tuottavuuden jatkuvaa, pitkäjänteistä kehittämistä. Lautakunnalle annettiin tilannekatsaus tuottavuusohjelman etenemisestä ja päivittämisestä viimeksi 14.12.2010 pidetyssä kokouksessa. Lautakunta edellytti samalla, että sille raportoidaan tuottavuusohjelman edistymisestä jatkossa kaksi kertaa vuodessa. Sairaanhoitoalueen päivitetty tuottavuusohjelma on oheismateriaalina G. Päivitetystä ohjelmasta ilmenee hankkeiden tilanne kesäkuussa 2011. Valmistuneet hankkeet on otettu osaksi rutiinitoimintaa. Niillä on lisätty hoitoketjujen sujuvuutta, luotu uusia palkitsemismalleja, tehostettu päiväsairaalatoimintaa sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistoimintaa ja luotu uusia innovatiivisia toimintamalleja, mm. käynnistetty mielenterveysportaali tukemaan mielenterveyshäiriöiden hoitoa. Yhteenveto tulosyksiköiden tuottavuusohjelman edistymisestä Operatiivinen tulosyksikkö Toiminnan kehittämisen kulmakiviä ovat potilaslähtöiset hoitoprosessit, hoitokäytäntöjen ja esh-pth-palveluketjujen kehittäminen sekä hoitotulosten kustannustehokkuuden ja kustannusvaikuttavuuden arvioinnin edistäminen.
Tänä vuonna on valmistunut kolme projektia: palvelusetelin käyttöönotto, lonkkamurtumapotilaiden siirtoviive- ja prevalenssipilotit sekä Korvasairaalassa hoidettavien potilaiden kivunhoidon kehittäminen. Käynnissä on 15 projektia, joista seitsemän valmistunee kuluvan vuoden aikana. Viidellä projektilla on jonkin verran etenemisvaikeuksia: valtaosin syynä ovat it-ongelmat. T&K-rahoitusta saatiin neljälle projektille yhteensä 81.500 euroa. Huipputiimi-hankkeelle myönnettiin lisäksi 76.000 euroa TEKES-rahoitusta. Käynnissä olevat projektit tukevat hoitoprosessien kehittämistä myös tuloskortin osa-alueiden näkökulmista, mikä samalla tuottaa eri organisaatiotasojen toimintasuunnitelmiin mittareita ja kehittämistavoitteita. Neljä projektia on toistaiseksi keskeytetty resurssipulan, projektivetäjien ulkomailla työskentelyn tai rahoitusongelmien vuoksi. Operatiivisen tulosyksikön prosessikuvaukset ovat olleet valtaosin tauolla syksystä 2009, koska henkilökunnan työpanos on jouduttu priorisoimaan leikkausjonojen purkuun. Prosessikuvausten etenemistä HUS:n eri tasolla ovat hankaloittaneet myös mallinnukseen ja dokumenttien hallintaan tarvittavien ohjelmien toimintaongelmat, mallinnuslisenssien niukkuus sekä konsernilta aiemmin saadun keskitetyn ohjauksen, koulutuksen ja käyttäjätuen loppuminen vuonna 2010. Operatiivisen tulosyksikön erikoissuunnittelija on kuitenkin osallistunut ty:n edustajana HUS:n geneeristen prosessien sekä pth-esh-hoitoketjujen kehittämistyöhön. Pitkäjänteistä kehittämistyötä edustavat pääkaupunkiseudulle suunnitellun Haavapotilaan hoitokeskuksen valmistelutyöt sekä sähköisen asioinnin kehittäminen Jorvissa, Peijaksessa ja Kirurgisessa sairaalassa yhteistyössä tietotekniikan kanssa. Sähköiseen asiointiin liittyy myös hoidon vaikuttavuuden eli hoidosta potilaalle tulleen hyödyn arviointi, johon panostetaan myös konsernitasolla. Suurin uusimmista projekteista on syyskuussa 2010 käynnistynyt 2-3 vuotta kestävä Jorvista operatiivinen mallisairaala -hanke. Siihen tulee sisältymään runsaasti potilaslähtöisen hoidon kustannustehokkuutta ja -vaikuttavuutta tukevia, oman toimialan sisäisiä sekä eri erikoisalojen ja pth:n ja sosiaalitoimen välisiä potilaan hoitoa, yhteistyötä ja työnjakoa täsmentäviä osaprojekteja. Tavoitteena on luoda yhtenäiset hoito- ja hoitotulosten seurantakäytännöt, joita voisi hyödyntää HUS:n lisäksi myös valtakunnallisesti. Medisiininen tulosyksikkö Medisiinisen tulosyksikön (MTY) osalta tuottavuuden kehittämisohjelmaan ja toiminnallisiin muutoksiin kuuluu 2011 kolme erilaista kokonaisuutta: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön kehittäminen
MTY on keskustellut yhteistyön kehittämisestä perusterveydenhuollon ja HYKS:n kuntien kanssa. Diabeteksen hoidon kehittämisestä Espoon kanssa on jo sovittu. Yhteistyötä kehitetään myös Vantaan kanssa. Reumasairauksien konsultaatioiden toteuttamista perusterveydenhuollon yhteydessä on valmisteltu ja se käynnistyi tammikuussa 2011. Reumasairauksien osalta HYKS lautakunta on myöntänyt Medisiiniselle tulosyksikölle kaksi lääkärivakanssia, joiden avulla syksyn 2010 ja vuoden 2011 aikana pilotoidaan perusterveydenhuollon kanssa reumasairauksien yhteistyö ja vastataan Reumasairaalan alasajosta johtuvaan kasvaneeseen kysyntään. Neurologian konsultaatiopalveluita kehitetään vapautuvan resurssin pohjalta. Varsinaiset tuottavuushankkeet ja erikoissairaanhoidon sisäiset järjestelyt Dialyysihoitojen suhteen on erillisellä hankintasopimuksella ulkoistettu avohoitodialyyseja. Ulkoistamisen toinen vaihe toteutettiin suunnitelmien mukaan 1-2 / 2011. Jorvin sairaalan yhteispäivystys käynnistyi viime syksynä ja 1.1. alkaen sen lääkäripäivystyksen sopimus koskien yleislääkäreitä on siirtynyt Päivystys- ja valvonta-klinikkaryhmän johdon alaisuuteen. Päivystävien lääkäreiden laadussa on ollut vaihtelua, ja siitä on huomautettu toimittajaa kirjallisesti. Potilastietojärjestelmien erilaisuus on myös ollut ongelmana. Toinen projekti, josta sovittiin 2010 Espoon kanssa on gastroenterologisten palveluiden siirtyminen Espoon ostopalveluna yksityiseltä tuottajalta MTY:n gastroenterologian klinikkaan. Tämä on käynnistynyt sujuvasti 2011 alussa. Terveyden edistämisen toimisto ja siihen liittyvä työ on käynnistynyt 1.4 2011. Kuntien toivomuksesta Medisiininen tulosyksikkö keskittyy aluksi ylipaino-ongelman hoidon kehittämiseen. Henkilöstömäärä on pysynyt ennallaan saadun raamin puitteissa. Vuokratyön käyttö on hieman lisääntynyt, liittyen Kolmiosairaalaan muuttoon ja toisaalta rekrytointivaikeuksiin Peijaksen alueella. Lääkekuluihin on kiinnitetty huomioita ja kulujen kasvu on jonkin verran hidastunut. HUSLABilta on onnistuneesti siirtynyt ihopatologia MTY:n toiminnaksi. Sydänkeskuksen käynnistämiseen liittyy ongelmia johtuen erityisesti Meilahden sairaalan väistöohjelmasta. Vaikka alustavasti oli suunniteltu Sydänkeskuksen toimintamallin
käynnistämistä viimeistään vuoden 2012 alussa, näyttää siltä, että organisatorisia järjestelyjä päästään tekemään vasta väistöjen jälkeen. Erikoisalojen toiminnallista yhteistyötä tehostetaan kuitenkin jo tästä vuodesta alkaen. Meilahden tornin saneerauksen väistö Muutto Kolmiosairaalaan sekä tulosyksikön erikoissairaanhoidon toimintojen ja prosessien järjestäminen uudessa sairaalassa on toteutettu. Muuttoon liittyen on ilmennyt huomattavia vaikeuksia nk. kiertokärryjen teknillisen toteutuksen osalta ja erilaiset sovellukset ja niiden hitaus on vaikuttanut töiden sujuvuuteen. Tulosyksikkö valmistautuu kolmen Meilahden tornisairaalassa edelleen sijaitsevan vuodeosastonsa ja toimistojen sijoittamiseen Meilahden alueelle. Medisiinisen tulosyksikön tuottavuuden kehitys on väistöjen lisäksi koetuksella vuonna 2011 johtuen uusista tietotekniikkahankinnoista ja rakennusinvestoinneista. Lisäksi Medisiiniselle tulosyksikölle kohdistuu kustannuksia, jotka eivät ole suoranaisesti sen toimintaan liittyviä. Kolmiosairaalan laskennalliset vuodeosastojen hoitopäivähinnat nousevat 15% aikaisempaan nähden kyseisten kustannustekijöiden vuoksi. Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Lisääntyvä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö nähdään laajemmin yhteiskunnassa keinona parantaa palveluketjujen toimivuutta ja sairaanhoidon tuottavuutta. Tähän kokonaisuuteen liittyen NaLassa on nimetty erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon koordinoiva prosessi, prosessin omistajuus määritelty ja raportointi/ohjausryhmä vastuu otettu tulosyksikön johtoryhmälle. Keskeisinä osa-alueina kehityksessä ovat jo käynnissä olevat hoitoketjujen yhteistyöhankkeet, joita ovat vastasyntyneiden kotiutumisen ja raskausdiabeetikon hoitoketjut. Muotoutumassa ovat (T&K hanke 2011) hankkeet Hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen ja alueellisten hoitoketjujen luominen erityistukea tarvitseville raskaana oleville ja vastasyntyneiden perheille sekä ADHD-lapsen hoitoketju. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon väliseen hoitoketjutyöhön liittyviä Hyks (HUS) alueen koulutuspäiviä on järjestetty vuodesta 2010 alkaen kahdesti vuodessa ja syksyllä 2010 otettiin käyttöön myös perusterveydenhuoltoon jalkautuva toiminta. Yhä tiiviimpi yhteistyö ja informaation kulku esh-pth rajapinnassa tulee tukemaan myös tulevaa Naistenklinikan rakentamis- ja väistöaikaista toimintaa. Leikkaustoimintojen osalta Opera-toiminnanohjausjärjestelmä on otettu käyttöön jokaisessa NaLan leikkaussalissa loppuvuonna 2010. Näin Lastenklinikan, Naistenklinikan ja Kätilöopiston leikkaussaleissa voidaan monipuolisesti tunnistaa päällekkäisyyksiä, leikkausalitoiminnan pullonkauloja ja vapaiden resurssien sijaintia.
Lasten oikeuspsykiatriseen osaamiskeskukseen on keskitetty poliisin ja syyttäjän pyytämät seksuaalisen riiston tutkimukset. Toiminta tuottaa uusia (valtion korvaamia) kuluja mutta tuottavuuslisä tullaan aikaansaamaan sen kautta, että tutkimukset tulevat tasalaatuisiksi ja toiminta volyymiltaan viranomaistoiminnan tarpeet kattavaksi. Toiminta on hyvässä vakiintumisvaiheessa. Kaiken kaikkiaan tulosyksikön tuottavuusohjelma on edennyt johdonmukaisesti. Psykiatrinen tulosyksikkö Henkilötyön tuottavuuden kehittäminen Psykiatrian tulosyksikön tuottavuuden kehittäminen nojaa edelleen tehokkaisiin, joustaviin prosesseihin, edullisiin tilaratkaisuihin, toimintojen keskittämisiin ja rajapintayhteistyön kehittämiseen (varhainen tunnistaminen, tuettu hoitaminen perustasolla) muun muassa it teknologian mahdollistamien uusien toimintamuotojen avulla. Erikoissairaanhoidon rooli konsultaatiota tarjoavana ja peruspalveluita tukevana kumppanina korostuu samalla, kun vaativien potilasryhmien hoitoon voidaan kohdistaa tehokkaampia, kehittyviä, mutta kestoltaan rajatumpia hoitoja. Vaativaa erityisosaamista voidaan keskittää ja hyödyntää koordinoivien osaamis- ja kehittämisprosessien avulla. HYKS-sairaanhoitoalueella on työstetty henkilöstön raportointiin liittyviä tunnuslukuja ja raporttipohjia kehittämistyöryhmässä yhteistyössä HUS-konsernihallinnon kanssa. Henkilöstöraporttimallit on valittu ja ne ovat nyt tuotannossa. Uusien raporttimallien koulutus tapahtuu ensi syksynä ja koulutus aloitetaan HUSin henkilöstöjohtamisen ohjausryhmästä. Sissivakanssien nykytilanne sekä tarpeet on selvitetty HYKS-sairaanhoitoalueella menneen talven aikana. HYKSin mukainen tarkastelu laajeni koko HUS-alueelle jatkuen kesään. Syksyn 2011 aikana on tarkoituksena rakentaa malli ja ohjeistus HUS-sissitoimintaan. Uudessa HUS-strategian luonnoksessa on esitetty sissi-vakanssien määrän lisäämistä vuosittain 200 vakanssilla. HYKS-sairaanhoitoalueen tekemän kartoituksen mukaisesti HYKS-alue tarvitsee lisää 128 kappaletta sissivakansseja. Hyksin esimiehille on järjestetty sisäistä koulutusta kaksi kertaa kevään 2011 aikana liittyen uuteen palkkastrategiaan. Uudet koulutuskokonaisuudet jatkuvat ensi syksynä. Ulkomaisen työvoiman rekrytointihanke on edennyt sovitusti. Toukokuun 2011 aikana valmistuu 16 HYKSiin rekrytoitua filippiiniläissairaanhoitajaa. Loppujen opinnot jatkuvat syksyllä
Laurean ammattikorkeakoulun kanssa. Kieliopinnot jatkuvat kesällä ja ensi syksynä. Työhyvinvoinnin kehittämishanke ei ole käynnistynyt. HYKS odottaa yhteistä kehittämishanketta HUS-henkilöstöjohdon kanssa. HYKSin yksiköt ovat itsenäisesti kehittäneet ja ylläpitäneet hyvinvoivia työyhteisöjä. HYKS-sairaanhoitoalueen palkkausjärjestelmään otettiin uusina elementteinä myös kliinisen palvelutuotannon tuloksellisuuspalkkiomalli, joka on vaihtoehto tulospalkkiolle. Kyseessä on uusi kliinisten yksiköiden käyttöön suunniteltu ryhmäpalkitsemismuoto. Palkkion tarkoituksena on kannustaa toiminnan kehittämiseen HUS:n tavoitteiden mukaisesti, parantaa tuloksellisuutta ja tehostaa toimintaa, motivoida henkilöstöä, sitouttaa organisaatioon ja houkutella uusia osaajia sekä lisätä yhteistyötä ja verkostoitumista. HYKSin hankkeiden yhteismäärä on 47 kappaletta, niiden piiriin kuuluu 1224 henkilöä ja niiden yhteispalkkiosumma päätyy 754 000 euroon. Kehittämishankkeiden aiheita ovat mm. päiväaikaisen toiminnan tuottavuuden lisääminen, hoitoprosessien kehittäminen, uusien hoitomuotojen käyttöönottaminen, sähköisten ratkaisujen hyödyntäminen potilaan itsepalvelussa, potilashoidon laadun parantaminen, raportointityökalujen kehittämisen johtamisen tueksi, syventävien perehdytyspakettien kehittäminen. Suoritepalkkio neuvotellaan syksyllä 2011. Tilaajatiimitoiminta HYKS-sairaanhoitoalueen vuoden 2010 konsernin sisäisten ostojen kulukehitys oli varsin hillittyä. Kulujen kasvu vuoteen 2009 verrattuna oli 1,5 % (7,3 milj. euroa), ilman konsernihallinnon veloituksia kasvu oli vain 0,5 % (2,6 milj. euroa). Sairaanhoitoalueella varattiin vuoden 2011 talousarvioon konsernin sisäisiä ostoja varten yhteensä 530,4 milj. euroa, mikä oli 3,7 % (18,9 milj. euroa) enemmän kuin tilinpäätöksessä 2010 oli toteutunut (asiakashyvitykset huomioiden). Tammi-huhtikuun tietojen perusteella laaditun vuosiennusteen mukaan Hyksin konsernin sisäisten ostojen talousarvio ylittyisi 12,0 milj. eurolla (2,3 %). Ennusteessa ei ole otettu huomioon mahdollisia asiakashyvityksiä. Vuoden 2011 talousarvion valmistelulinjauksena oli sisäisten palvelusopimusneuvottelujen alkaessa, että sisäisten palvelujen hintatason muutos olisi keskimäärin 0,6 %. Konsernin linjausten täsmentyessä ja palvelusopimusneuvottelun edetessä voitiin kuitenkin todeta, että keskimäärin Hyks-sairaanhoitoalueen sisäisten palvelujen hintatason muutos muodostui tätä korkeammaksi, mikä vaikuttaa sisäisten ostojen kuluihin. Lisäksi sisäisten ostojen ylitysennusteeseen vaikuttaa se, että vuoden 2011 palvelutuotanto tulee toteutumaan merkittävästi talousarviossa suunniteltua suurempana.
Vuoden 2009 syyspuolella käynnistyneiden sairaanhoitoalueen neljän tilaajatiimin toiminnan kehittämiseen on loppuvuodesta 2010 sekä alkuvuodesta 2011 merkittävästi vaikuttanut käynnissä ollut selvitystyö HUS:n tukipalvelujen uudelleenjärjestelystä. Selvitystyön jatkovalmistelujen linjaukset tuovat omalta osaltaan tarpeen arvioida uudelleen sairaanhoitoalueen tukipalvelujen tilaajatoimintaa ja siihen liittyviä tehtäviä. Päätösesitys Lautakunta päättää - hyväksyä Hyks-sairaanhoitoalueen päivitetyn tuottavuusohjelman - että tuottavuusohjelman seuraava päivitys tuodaan lautakunnan joulukuun kokoukseen. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Jorma Lauharanta, puh. (09) 471 71420