NIEMIKOTISÄÄTIÖ 2009 VERTAISOHJAAJAN KÄSIKIRJA Markus Raivio Tämä on opas vertaisohjaajan tehtäviin, jotka kuuluvat ELVIS-hankkeen kehittämistyöhön Niemikotisäätiöllä ajalla 2009-2011. GFP ohjattu toiminnallinen vertaistukimalli on uusi malli, jonka tavoitteena on tukea ja ohjata nuorta mielenterveyskuntoutujaa löytämään itselleen luontevia välineitä elämänhallinnan ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen, sekä työ- ja toimintakyvyn kuntoutukseen. VERTAISOHJAAJAN KÄSIKIRJA MATKALLA TOIMINNALLISEN VERTAISRYHMÄN OHJAAJAKSI Niemikotisäätiö/ELVIS-hanke Lautatarhankatu 4 00580 Helsinki ELVIS-MANUAALI 2009 MARKUS RAIVIO www.niemikoti.fi/elvis elvis@niemikoti.fi
VERTAISOHJAAJAN MUISTIINPANOT RYHMISTÄ VERTAISOHJAAJAN NIMI Kirjoita ryhmän nimi ja sen alle omat muistiinpanot ryhmästä lyijykynällä. RYHMÄ YHTEYSTIETONI OMA VIIKKOKALENTERI KÄYTÄ LYIJYKYNÄÄ M A T I K E T O P E L A RYHMÄ 9.00-10.30 10.45-12.15 13.00-14.30 RYHMÄ 14.30-16.00 16.30-18.00
VERTAISOHJAUKSEN HAASTEITA USEIN KYSYTTYÄ/ FAQ VO: Elämäntilanteeni ja jaksamiseni on tällä hetkellä huono. Miten voin toimia ohjaajana? VTO: Vertaisohjaajan on hyvä tunnistaa oma tilanteensa. Voit olla toiminnassa mukana omien voimavarojesi mukaan tai pitää taukoa ohjaamisesta, kunnes tilanne on parempi. VO: Ryhmäläiseni on vanha tuttu. Tuleeko meille rooliristiriita, jos ohjaan ryhmää? VTO: Ota asia puheeksi vertaistyönohjauksessa. Tuttusi voi mennä toisen ohjaajan ryhmään, jos koet sen olevan esteenä ryhmälle. Roolit voidaan myös miettiä yleisellä tasolla ryhmässä, niin että muut tietävät teidän yhteytenne. Se lieventää epäselvyyksiä. VO: En osaa vastata ryhmäläisen tekemiin kysymyksiin. Miten toimin? VTO: Voit kertoa suoraan, ettet tällä hetkellä osaa vastata. Kirjaa kysymys ylös ja selvitä asian seuraavaksi kerraksi. Rehellisyys kantaa kyllä. VO: Jännitän ohjaustyötä niin paljon, että se heikentää ohjaustyöskentelyäni. Miten toimin? VTO: Kertaa itsellesi realistiset tavoitteet. Suunnittele ryhmät kunnolla ja mitä enemmän ohjaat, sitä vähemmän se jännittää. Anna enemmän tehtäviä. Mieti, mikä on pahinta mitä voi tapahtua. Eipä oikeastaan mikään. VO: Ryhmäläiseni haluaa tavata minut ryhmäajan ulkopuolella. Miten toimin? VTO: Kerro ryhmäläiselle, että tapaaminen on mahdollista vasta kurssikokonaisuuden jälkeen. Muuten roolit ovat epäselvät sekä siviilissä että ryhmässä. SISÄLLYSLUETTELO 1......JOHDANTO 2.....GFP-OHJATTU TOIMINNALLINEN VERTAISTUKIMALLI 3...TAVOITE JA SEN MÄÄRITTELY 4.....KAKSOISTAVOITE 5...........OMA SUUNNITTELU ON TÄRKEÄÄ 6......SUUNNITELMAN RAKENNE 7....MATKALLA VERTAISRYHMÄN OHJAAJAKSI 8.....VERTAISOHJAAJAN ROOLIT 9......OMA ITSE RYHMÄN JÄSENENÄ 10..TOISEN SILMIN KATSOTTUNA JA KORVIN KUULTUNA 11...SELKEYS, VARMUUS JA LUOTTAMUS 12......VERTAISOHJAAJAN TAIDOT 13.....PALAUTE 14.....RYHMÄN PÄÄTTÄMINEN 15... VERTAISOHJAUKSEN HAASTEITA VO: Ryhmäläiseni on rajaton ja osoittaa mieltään minulle. Miten toimin? VTO: Muistuta häntä, että ryhmissä käyminen on vapaaehtoista. Kertaa ryhmän tavoitteet ja pohdi palautetta vertaisohjausryhmässä. Monia ryhmäläisiäkin voi jännittää. 15
PALAUTE Ohjaajan tehtävänä on huolehtia siitä, että ryhmän toiminnasta kerätään palautetta. Se auttaa jatkosuunnitelmissa ja oman työn kehittämisessä. Myös ryhmäläiset voivat hyödyntää kerättyä palautetta osallistuessaan jatkossa uusiin ryhmiin. Palautetta voi kerätä mm. ryhmän sisällöstä, ajankäytöstä, kokoontumisajasta ja tiheydestä (kuinka monta kertaa esim. viikossa), tilasta, ilmapiiristä ja ryhmässä käsiteltyjen asioiden ja taitojen arkeen viemisestä sekä jatkomahdollisuuksista. Muista aina täyttää ja jakaa omat läsnäololistat, palautelomakkeet ja itse-arviointilomakkeet. MYÖNTEINEN PALAUTE Jokainen meistä kaipaa palautetta omista ajatuksistaan Miltä kertomani kuulosti? millainen minä olen teidän mielestänne jne.?. Ohjaajan tehtävänä on huolehtia, että ryhmäläiset saavat myönteistä ja rakentavaa palautetta toisilta ryhmän jäseniltä ja myös ohjaajalta itseltään. Palautteen antaminen ei ole meille suomalaisille kovin luontaista ja itsestään selvää, eikä palautteen vastaanottaminenkaan ole aina helppoa. Myönteinen palaute annetaan rakentavasti keskittyen käyttäytymiseen ja tekemiseen, ei henkilöön (esim. Mielestäni tekemäsi biisit olivat tosi hyviä, ei: olet tosi hyvä biisintekijä). Palautteen tulee olla hyödyksi saajalle, ei sen antajalle. GFP- OHJATTU TOIMINNALLINEN VERTAISTUKIMALLI Niemikotisäätiöllä 2009 aloitetun ELVIS-hankkeen tavoitteena on kehittää GFP-toimintamallia (Guided Functional Peer support-model) toimivaksi osaksi mielenterveyskuntoutusta. Mallissa kuntoutujalle tarjotaan erilaisia yksilö- ja ryhmätoimintoja, joissa keskeistä on toiminnallisuus ja yhdessä tekeminen. Malli pohjautuu ajatukseen, jossa palkatun henkilöstön avulla kuntoutujia valmennetaan ja tuetaan toimimaan vertaisohjaajina nuorille mielenterveyskuntoutujille. Musiikki Harjoitellaan eri soittimien käyttöä, äänentoistotekniikkaa, lauluryhmiä sekä tarjotaan musiikkiesityksiä eri toimijoiden tilaisuuksiin. Tietotekniikka Harjoitellaan tietotekniikan perusteita ja hyödynnetään taitoja opiskeluun. Luovat menetelmät Harjoitellaan itseilmaisua sekä tuotetaan taidetta mm. erilaisiin tilaisuuksiin ja näyttelyihin. Liikunta Harjoitellaan erilaisia liikkumismuotoja sekä parannetaan fyysistä kuntoa. Kun ryhmän jäsen kertoo mieltään askarruttavasta huolesta, muut kokeneet haluavat auttaa tarjoilemalla omia ratkaisujaan valmiina malleina ja ainoina oikeina vaihtoehtoina. Neuvojen sijasta on parempi kuunnella, millaisia ajatuksia ja ratkaisuja kertojalla itsellään on ollut aiemmin ja tällä hetkellä. Häntä tulee auttaa itse löytämään lisää vaihtoehtoja ja ideoita. Yhteiset toiminnat Huolehditaan tilojen siisteydestä ja ruokahuollosta. Harjoitellaan yhteisöllisyyden pelisääntöjä. 13 2
SELKEYS, VARMUUS JA LUOTTAMUS KAKSOISTAVOITE Periaatteessa ohjaajan tehtävänä on usein vain rohkaista ryhmää toteuttamaan ideansa ja auttaa toteutuksessa. Tekemisen ei tarvitse aina olla kovin monimuotoista tai ohjaajaa työllistävää. Selkeys on rajoissa ja rakenteissa pysymistä. Se tuo varmuutta omaan työhön. Varmuus taas tuo luottamusta ohjaajaan ja omaan ohjaustyöskentelyyn. Varmuus löytyy sekä ohjaajan että ryhmäläisen omista voimavaroista. Keskitytään siis vahvuuksiin. Kaksoistavoite ryhmässä sisältää perustehtävän, eli asiatavoitteen toteutumisen sekä tunnetehtävän, eli ryhmän kiinteydestä huolehtimisen. Ryhmänohjaaja tukee ryhmäläisiä muutosten aikaansaamisessa. Ryhmän aloitusvaiheessa ohjaajan oma innostus ja motivaatio ovat usein voimakkaampia kuin ryhmäläisillä. Onhan asiakin tutumpi. Ajan mittaan ryhmäläisten osuus ja osallistuminen ryhmän toimintaan vahvistuu ja vertaisohjaajalla on näin mahdollisuus vähentää omaa aktiivista toimintaansa. Harjoitus Pohdi, kuinka voin parhaiten kannustaa toista? Kuinka haluaisin, että minua tuettaisiin saamaan onnistumisen kokemuksia? 11 4
OMA ITSE RYHMÄN JÄSENENÄ Ryhmässä roolit vaihtuvat tilanteen mukaan ja ryhmästä riippuen. Ohjaajan onkin hyvä seurata, kuinka ryhmäläiset omaksuvat eri rooleja ryhmän aikana. Silloin ohjaaja voi antaa ryhmäläisille palautetta heidän vahvuuksistaan ja rohkaista heitä kullekin sopivan roolin löytämisessä. Ohjaaja hahmottaa omassa toiminnassaan seuraavia rooleja: ORGANISAATTORI Organisaattorina ohjaaja huolehtii ryhmän ulkoisista toimintaehdoista, tilasta, aikataulusta ym. Hän on osaltaan vastuussa ryhmän säännöistä ja normeista. KUUNTELIJA Ymmärtävänä kuuntelijana hän huolehtii ryhmän empaattisuudesta ja siitä, että jokainen ryhmäläinen tulee kuulluksi. TASAAJA Ohjaaja pyrkii tasa-arvoiseen vuorovaikutukseen ryhmän jäsenten kesken, niin että yksittäinen ryhmäläinen ei ota liikaa tilaa ja jyrää muita. VAIKUTTAJA Vaikuttajana hän toimii ja ohjaa ryhmää aktiivisesti suunniteltua tavoitetta kohti. Harjoitus Pohdi oletko ryhmässä aloitteentekijä vai sivustakatsoja? Oletko innostaja vai läsnäolija? Oletko tiedon jakaja vai mukana oppija? Osaatko pysyä käsiteltävässä aiheessa? SUUNNITELMAN RAKENNE ALOITUS Ryhmän aloittaminen eli tutustumisvaihe on tärkeä vaihe, joten se käydään läpi perusteellisesti esittelemällä aloitusvaiheen tapaamiskertojen koko runko. Ryhmän aluksi ei kannata keskittyä liikaa siihen mistä osallistujat ryhmään tulevat. Näin he voivat keskittyä siihen, miksi ryhmä on kokoontunut. Ryhmän alussa voidaan kuunnella musiikkia, rentoutua FA-tuolissa ym. Parhaiten ryhmässä toimii sama aloitus esim. musiikin kuuntelu, mitä kuuluu -kierros ym. AIHEEN KÄSITTELY Aluksi voidaan käsitellä viime kerran aihetta, tehdä siihen liittyviä harjoituksia ja sen jälkeen syventää aihetta tai siirtyä eteenpäin. Keskinäisten kokemusten vaihto on tärkeää ja siihen kannattaa varata tarpeeksi aikaa. RYHMÄKERRAN PÄÄTTÄMINEN Ryhmä on syytä päättää selkeästi, ennalta sovittuna aikana. Päättämiseen sopii myös hyvin Fysioakustinen tuoli, musiikki ym. rentoutumisharjoitukset. Ohjaajan yhteenveto tapaamisesta, seuraavan kerran aiheesta tai mahdollisista kotitöistä muistuttaminen kuuluvat myös päätösrutiineihin. 9 6