Rokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa 2.4.2012



Samankaltaiset tiedostot
Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T POTILASOHJE 1 (7)

Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Käytännön asiaa rokottamisesta

REUMALÄÄKKEET JA YLEISLÄÄKÄRI. Ritva Peltomaa, reumatologian erikoislääkäri

Suomessa lastenreumaa sairastaa noin lasta. Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN LÄÄKEHOITOA

Mikä suoja matkailijalle?

Kantasolusiirtopotilaiden rokotukset. Sari Hämäläinen Infektiolääkäri KYS

Tulehduksellisia reumasairauksia sairastavien aikuisten rokotussuoja

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila


Kokemuksia rokotustietojen keruusta Jonas Sundman

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista. Valtakunnalliset keuhkopäivät Tea Nieminen, infektiolääkäri

Reumataudit ja raskaus

Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan

SISÄLLYS. N:o 722. Tasavallan presidentin asetus

Matkailijoiden rokotukset ja infektioiden esto

Onko rokotukset kunnossa?

Riskiryhmien pneumokokkirokotukset

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä

Lasten rokotukset. HBV - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma. Suomen lasten rokotusohjelma - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma - riskiryhmät

Suomen rokotuskattavuus

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )

AMGEVITA (adalimumabi)

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla

Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista

Rokotusten hyödyt ja haitat

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL

Ajankohtaista matkailuterveydestä Eeva Pekkanen ja Katariina Kainulainen

Rokotusten hyödyt ja haitat. Hanna Nohynek THL/ Rokotusten ja immuunisuojan osasto Rokotusohjelmayksikkö Pietarsaari

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Nivelreuman biologinen lääkehoito

Tartuntatautilaki 48 - rokote velvoite, mitä tuo tullessaan? Ylilääkäri Työterveyshuollon erik.lääk Heli Leino

SISÄLLYS. Kirjan painatus- ja julkaisutietoja ISDN Helsinki 2012 Ulkoasu: Heikki Nuutinen Design

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Esityksen nimi / Tekijä

Maahanmuuttajien rokotuksista

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos

ALL2000_Amendment_2014

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn

Lasten rokotusohjelman rokotuskattavuusraportti 2014


MATKAILIJAN TERVEYSVINKIT

Maahanmuuttajien lähipiirin rokotukset Tuija Leino

a) Perusimmunisaatio: Perusimmunisaatio tulisi mieluimmin suorittaa kylmänä vuodenaikana.

POSITIIVISESTI MATKAAN! Rokotus- ja matkaterveysopas hiv-positiivisille

Biologisen lääkityksen tauotuksesta päättää

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/ (5) SAIRAANHOITOPIIRI

NOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg)

Vesirokko- ja vyöruusurokotteet

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina SUOSITUS

Suomen rokotuskattavuus - aihetta huoleen? Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö Tartuntatautipäivät

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

THL HPV-rokotekampanja

Sydämensiirtopotilaiden infektioiden ennaltaehkäisy ja rokotukset

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

Kontaminoituneelle limakalvolle tai sidekalvolle ensiapu on runsas huuhtelu.

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL

Uudistunut tartuntatautilaki - Mitä rokotuksia neuvolassa työskentelevä tarvitsee?

Rokotusten epäillyt haitta vaikutukset Suomessa vuonna 2008

Paikka: Mannerheimintie 166, J-rakennus, Kokouskeskus, kokoushuone Teoria1 ja Teoria 2

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Mitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää?

LEIRILIPPUKUNNAN TERVEYSINFO

Erityisesti tehokkaat biologiset lääkkeet ovat muuttaneet hoidon tavoitetasoa merkittävästi.

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

ARVO-päivitys Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

Arja Burgos, Tampereen Tartuntatautien valvonta


LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

HPV-rokotuskattavuusraportti

LÄÄKEJÄTTEIDEN OIKEA LAJITTELU

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

3 Rokotukset Suomalainen kansallinen rokotusohjelma Kurkkumätä- ja jäykkäkouristus tehosterokotteet 34

Psorin uudet hoidot. Elina Heikkilä LT, ihotautien ja allergologian el Mehiläinen Turku Kuvat mm. Raimo Suhonen

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Rokottaminen ja rokottamalla ehkäistävät taudit

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja

Rokottamisen perussääntöjen kertausta. Nina Strömberg, Hanna Nohynek Rokotusohjelmayksikkö Rokotusten ja immuunisuojan osasto THL

Euroopan lääkeviraston rooli rokotteen turvallisuuden arvioinnissa - tapaus Pandemrix. Sosiaali- ja Terveysministeriö

Pandemiarokotussuositus (H1N1 2009)

Transkriptio:

1 Rokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa 2.4.2012 1. Yleistä - Lastenreuma alkaa harvoin alle 1 vuoden iässä, minkä ansiosta lastenreuman diagnoosihetkellä suurin osa kansallisen rokotusohjelman (http://www.ktl.fi/portal/suomi/terveyden_ammattilaisille/rokottaminen) mukaisesta perussuojasta on yleensä saatu. Sama aikataulu pätee muihin harvinaisempiin reumaattisiin sairauksiin (esim. SLE, dermatomyosiitti, muut systeemiset sidekudostaudit), joihin oheisia rokotusohjeita voi siten myös soveltaa. - Kun lapsella todetaan pitkittynyt niveltulehdus tai harvinaisempaan reumaattiseen sairauteen viittaava oire/löydös, on rokotustilanne tarkistettava. Tavoitteena on, että ennen varsinaisten reumalääkehoitojen aloittamista lapsi saa rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Tässä vaiheessa oireita voi tarvittaessa hoitaa tulehduskipulääkkeellä, tilapäisesti pienellä kortikosteroidilääkityksellä (esim. prednisolon n. 0.5 mg/kg/vrk) tai nivelten kortikosteroidipistoksilla, joiden aikana rokotustilanne saatetaan ajan tasalle. - Rokotteiden teho ja turvallisuus ovat yleisesti ottaen hyvät myös reumalääkitysten aikana. Varotoimet koskevat ennen kaikkea eläviä heikennettyjä rokotteita! (ks. alla kohta 2.4, 2.6 ja 3.) - Kun potilaalla on tavanomainen reumalääkitys (metotreksaatti tai muu vastaava reumalääke), pyritään tarvittavat rokotteet pääsääntöisesti antamaan reumataudin stabiilin vaiheen aikana. Lääkehoidossa ei yleensä tarvita taukoja; poikkeukset koskevat eläviä, heikennettyjä rokotteita (MPR, vesirokko, keltakuume; ks. kohta 2.6 ja 3) sekä rituksimabihoitoa (ks. kohta 2.1). 2. Rokotukset kotimaassa 2.1. Kansallisessa rokotusohjelmassa kaikille kuuluvat inaktivoituja mikrobeja ja niiden puhdistettuja antigeeneja sisältävät rokotteet - Ei-elävät rokotteet (DTaP-IPV-Hib, influenssa, pneumokokki) annetaan kansallisen rokotusohjelman mukaisesti ilman lääketaukoja silloin kun potilaalla on reumalääkitys tavanomaisilla reumataudeissa käytettävillä lääkeannoksilla: metotreksaatti- tai muu vastaava reumalääkitys (esim. salatsopyriini, leflunomidi, hydroksiklorokiini, mykofenolaattimofetiili, atsatiopriini), prednisolon (annoksella <1 mg/kg/vrk, max 20 mg/vrk, jota suuremmat annokset heikentävät immuunivastetta voimakkaasti) tai TNF-alfan estäjä tai muu biologinen lääke standardiannoksilla. Ennen rituksimabihoidon aloitusta (2 viikkoa) ja 3-6 kk sen jälkeen ei suositella rokotuksia. Jos kuitenkin rokotus katsotaan aiheelliseksi, on hyvä mitata rokotusvaste

2 seerumin vasta-ainemäärityksillä 1 kk rokotuksen jälkeen. Immuunivaste on hyvä tarkistaa myös silloin, jos potilaalla on yhdistelmähoito kuten metotreksaatti ja prednisolon yhdessä biologisen lääkkeen kanssa. 2.2. Kansallisessa rokotusohjelmassa lääketieteellisille ja muille riskiryhmille tarkoitetut inaktivoidut ja komponenttirokotteet: - Influenssarokotus: Suositellaan joka vuosi kaikille lasten reumasairauksia sairastaville, koska kuuluvat riskiryhmään. He saavat rokotteen ilmaiseksi terveyskeskuksesta. Kausi-influenssarokotus on annettu syksystä 2007 lähtien vuosittain kaikille 6-35 kk täyttäneille lapsille lääketieteellisten riskiryhmien lisäksi. - Konjugaatti-pneumokokkirokote: Suositellaan (1 annos) alle 5-vuotiaille riskiryhmiin kuuluville. Tälläisiä potilaita ovat immunosuppressoidut, joita systeemistä sidekudos- tai reumatautia sairastavista ovat ne, joilla suuriannoksinen kortikosteroidihoito > 4 viikon ajan (esim. prednisolon >1 mg/kg/vrk). He saavat rokotteen ilmaiseksi terveyskeskuksesta. Syksystä 2010 lähtien pneumokkirokote on mukana kansallisessa rokotusohjelmassa kaikille lapsille 3, 5 ja 12 kk iässä ja riskiryhmiin kuuluville alle 5-vuotiaille; saatavilla kaksi valmistetta Prevenar ja Synflorix. 2.3. Kansalliseen rokotusohjelmaan kuulumattomat inaktivoidut ja komponenttirokotteet - HPV-rokote: THL:n asettama HPV-asiantuntijatyöryhmä on suositellut HPVrokotetta annettavaksi kaikille 12-vuotiaille tytöille. Päätöstä rokotteen ottamisesta kansalliseen rokotusohjelmaan ei tätä ohjeistusta kirjoitettaessa ole tehty, mutta on suositeltavaa, että kaikki reumaa sairastavat 12-15v tytöt hankkivat/saavat rokotteen jo ennen sen ottamista rokotusohjelmaan. Immunosuppressio todennäköisesti pitkittää HPV-infektiota, heikentää esiasteiden paranemista ja lisää näin riskiä saada HPV:n aiheuttama syöpä. - Meningokokkirokotteet, TBE, hepatiittia ja -B-rokotteet, rabies, Japanin aivotulehdus, kolera, (pistettävä) lavantautirokote: ei suositella rutiinisti vaan ainoastaan riskiryhmille/matkailijoille (http://www.ktl.fi/portal/suomi/terveyden_ammattilaisille/rokottaminen). 2.4. Kansallisessa rokotusohjelmassa kaikille kuuluvat eläviä, heikennettyjä mikrobeja sisältävät rokotteet: - MPR-rokote: Varmistettava että lapsi saa ensimmäisen MPR-rokotuksen ennen reumalääkehoitojen aloittamista. MPR voidaan antaa 12 kk iästä lähtien. MPR:n 2. pistos pyritään antamaan ohjelman mukaisesti n. 6 vuoden iässä. Kuitenkin, jos ollaan

3 aloittamassa selvästi immunosuppressiivista lääkehoitoa (esim. biologinen lääkehoito), rokotteen voi antaa jo 6 kk ensimmäisen annoksen jälkeen. - Rotavirusrokote: Annetaan (v. 2010 lähtien) kansalliseen rokotusohjelmaan liittyen kaikille 2 kk, 3 kk, ja 5 kk iässä, joten suoja rotavirusinfektiota vastaan on yleensä saatu ennen lastenreumaan sairastumista. Rokote on rekisteröity vain vauvoille. Lastenreumaa sairastavan (riippumatta reumalääkityksistä mukaan lukien biologiset lääkkeet) perheeseen syntyvälle vauvalle voi antaa rotavirusrokotteen yo ohjelman mukaisesti. 2.5. Kansalliseen rokotusohjelmaan kuulumattomat eläviä, heikennettyjä mikrobeja sisältävät rokotteet - Vesirokkorokote: Annetaan 2-4 viikkoa ennen reumalääkityksen aloittamista niille, jotka eivät ole sairastanet vesirokkoa. Epäselvissä tilanteissa mitataan ensikäynnillä muiden lab. tutkimusten ohessa seerumista varicella-vasta-aineet. Jos vasta-aineita ei ole mitattavissa, annetaan rokote. Tehosterokotus annetaan 6 vi - 3 kk kuluttua. (THL ei toistaiseksi suosittele <13-vuotiaille tehostetta valmistajan ohjeesta poiketen. Toinen rokoteannos tuottaa paremman suojan, mutta tällä hetkellä kiertävä virus aiheuttaa joka tapauksessa rokotetuille automaattisesti luonnon tehosteita.) - Oraalinen lavantautirokote: Valmistajan mukaan ei tule antaa immuunipuutteisille. Vaikka on elävä rokote, ei aiheuta tautia, koska bakteerin jakautuminen on rajoitettu. 2.6. Jos potilaalla on säännöllinen lääkitys lastenreumaan: - MPR- ja vesirokkoprimaarirokotusta varten suositellaan metotreksaatti- tai vast. reumalääkityksessä 2 viikon tauko ennen ja jälkeen rokotuksen; prednisolonlääkitys voi jatkua annoksella <1 mg/kg/vrk, max 20 mg/vrk. Jos biologinen lääke on käytössä, se tauotetaan ennen rokotusta 2.5 x lääkkeen puoliintumisajan (T1/2) verran. - MPR:n 2. pistoksen ja vesirokkotehosteen takia ei tarvita taukoa lääkityksessä silloin kun metotreksaattiannos on < 15 mg/m 2 (tai vastaava reumalääkitys) tai prednisolonannos on <1 mg/kg/vrk (max 20 mg/vrk). Biologinen lääke tauotetaan 2.5 x T1/2 ajaksi. - Biologinen lääke aloitetaan uudelleen 2-4 viikon kuluttua rokotuksesta. Primaari immuunivaste (vaste uudelle, elimistölle vieraalle antigeenille) syntyy valtaosin 2 viikossa mutta voimistuu vielä senkin jälkeen. Jos taudin relapsiriski on suuri, niin kannattaa tyytyä 2 viikon taukoon.

4 - Biologisen lääkkeen tauotus (voi pyöristää viikoiksi) eri valmisteilla. Huom! Keltakuumerokotuksen yhteydessä biologisen lääkkeen tauko 5 x T1/2. Tauko (2.5 x T1/2) Lääkkeen puoliintumisaika (T1/2) Adalimumabi 35 vrk 14 vrk Etanersepti 12 vrk 5 vrk Golimumabi 35 vrk 14 vrk Infliksimabi 25 vrk 10 vrk Puoliintumisaika korreloi huonosti kliiniseen tehoon Jos infuusioväli on > 25 vrk, niin rokotetaan silloin kun seuraava infuusio tulisi antaa; rokotuksen jälkeen vähintään 2 viikon ja mieluummin 4 viikon tauko ennen seuraavan infuusion antoa Sertolitsumabipegoli 35 vrk 14 vrk Abatasepti 35 vrk 14 vrk Tosilitsumabi 33 vrk 13 vrk Belimumabi 47 vrk 19 vrk Rituksimabi 50 vrk 20 vrk Puoliintumisaika korreloi huonosti kliinisen tehon kestoon Suositeltavampi kriteeri on, että veren B-lymfosyyttimäärä on palannut normaaliksi 3. Rokotukset matkustettaessa - Huolehdittava kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset kuntoon. - Muut rokotukset matkakohteen mukaan, konsultoi matkailulääketieteen tai rokotusasiantuntijaa. - Keltakuumerokotus: Immunosuppressiivista hoitoa saavan ei pääsääntöisesti pidä matkustaa endeemisille keltakuumealueille (trooppiseen Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan); - Ei ole näyttöä, että pidennetty lääketaukokaan suojaa varmuudella rokotuksen aiheuttamalta taudilta - Keltakuumeeseen ei ole tehokasta lääkehoitoa Jos matkustaminen on välttämätöntä, konsultoi matkailulääketieteen tai rokotusasiantuntijaa; - Onko itse matkakohteessa keltakuumevaara (esimerkiksi kaupunkilomilla ei ole) - Jos vaaraa ei ole, niin maahantuloviranomaisia varten on oltava mukana lääkärintodistus, minkä vuoksi potilasta ei ole rokotettu Jos rokottaminen on välttämätöntä, niin se tehdään kuten MPR- tai vesirokkorokotteen primaarirokotus, ks yllä. Poikkeus: biologinen lääke tauotetaan varmuuden vuoksi 5 x lääkkeen puoliintumisajan verran!

5 4. Rokotukset lastenreumaa sairastavan lapsen perheenjäsenille - Voi rokottaa: inaktivoidut ja komponenttirokotteet sekä MPR, vesirokko, zoster, BCG, keltakuume, lavantauti - Ei pidä rokottaa tartuntariskin vuoksi: Oraalinen poliorokote (ei saatavilla Suomessa). Helsinki 2.4.2012 Tämä suositus perustuu konsensuskokoukseen (16.11.2011) ja sen jälkeiseen asiantuntijatyöskentelyyn. Asiantuntijat: Pekka Lahdenne, Kristiina Aalto, Katariina Tamm, Tea Nieminen, Heikki Repo, HYKS, Liisa Kröger, KYS, Anne Putto-Laurila, TYKS, Paula Vähäsalo, OYS, Merja Malin, TAYS, Hanna Säilä, Sairaala Orton, Heini Pohjankoski, PHKS, Hanna Nohynek, Tuija Leino, Irja Davidkin, THL. Tiedustelut: pekka.lahdenne@hus.fi; tea.nieminen@hus.fi; hanna.nohynek@thl.fi; Kirjallisuutta: van Assen S et al. EULAR recommendations for vaccination in adult patients with autoimmune rheumatic diseases. Ann Rheum Dis 2011;70:414-22 Hejstek MW et al. EULAR recommendations for vaccination in paediatric patients with rheumatic diseases. Ann Rheum Dis 2011;70:1704-12 http://www.ktl.fi/portal/suomi/terveyden_ammattilaisille/rokottaminen