KOHTI HIILINEUTRAALIA KUNTAA

KOHTI HIILINEUTRAALIA KUNTAA SYKE Vestntä 2014 ILMEOHJE

ILMEOHJE HINKU HINKU-TUNNUS pestunnus tunnus www-osotteella auk-krjotettu-tunnus mnmleveydet suoja-alue KOHTI HIILINEUTRAALIA KUNTAA mnmleveys 20 mm m.f KOHTI HIILINEUTRAALIA KUNTAA mnmleveys 40 mm m.f HINKU-tunnuksesta on pestunnuksen lsäks www-osotteellnen tunnus (www.hm.f) sekä auk-krjotettu-tunnus (pysty- ja vaakaversot). Tunnuksa e suostella käytettäväks ohesa mnmleveyksä penempnä. Tunnuksessa käytetyt krjasntyypt ovat Gll Sans Std Condensed ja Myrad Pro Regular. Tunnukselle on määrtelty suoja-alue, joka varmstaa tunnuksen tommsen vahtelevssa vsuaalsssa ympärstössä. Suoja-alueen ssäpuolelle e tule sjottaa muta graafsa elementtejä (pokkeuksena HINKU-kunnan nm ta slogan).

ILMEOHJE HINKU HINKU-TUNNUKSEN VARIAATIOT HINKU + Kunta HINKU + Kunta + slogan vaaka- ja pysty-versot II II HANKO HANKO PARIKKALA PARIKKALA mnmleveys 47 mm II HANKO mnmleveys 69 mm Esmerkkejä, mten HINKU-tunnusta käytetään yhdessä kunnan nmen ta kunnan nmen ja slogann kanssa (vaaka- ja pysty versot). HINKU-tunnuksessa käytetyt krjasntyypt ovat Gll Sans Std Condensed ja Myrad Pro Regular. PARIKKALA

ILMEOHJE HINKU HINKU-VÄRIT HINKU-vhreä/tumma HINKU-vhreä/krkas HINKU-snnen/vaalea HINKU-snnen/krkas musta Panotuottessa ylesn värmenetelmä on CMYK, el 4-värpanoteknkka. Sähkösssä välnessä (nternet, some, PowerPont) käytössä ovat RGB-värt. CMYK-värt RGB-värt RGB-heksadesmaal C 60 Y 100 K 55 R 82 G 107 B 37 #526b25 C 60 Y 100 K 20 R 120 G 156 B 53 #799c35 C 20 Y 5 K 0 R 219 G 236 B 243 #e4f1f7 C 80 Y 0 K 10 R 71 G 163 B 214 #45a3d6 C 0 Y 0 K 100 R 0 G 0 B 0 #222222

ILMEOHJE HINKU HINKU-BANNERIT www.hm.f HINKU-HANKE www.ymparsto.f/hu U u t sk r je H I N KU HINKUmapp lmastotekojen näytekkuna Koht hlneutraala kuntaa www.hm.f

ILMEOHJE HINKU HINKU-INFOKORTIT Maatalouden päästömuutokset osn ersuuntasa Maatalouden päästösektorn kuuluu van koteläntuotannosta ja peltovljelystä aheutuvat päästöt. Traktoreden ja muden maatalouskoneden sekä esmerkks rakennusten lämmtyksen päästöt näkyvät fosslsen energan ja sähkön kulutuksen sektorella. Fosslsten polttoaneden kulutus ja päästöt selvässä laskussa Tärkemmät yksttäset tomet päästöjen vähentämseks 2007 2011 erllään musta fosslssta Kunten polttoanesta. lmastomuutoksen hllntätomen jatkotomen suunnttelu tarvtsee tuekseen ymmärryksen Tehokkammn kotelämstä, ertysest naudosta ja sosta aheutuva päästöjä vodaan vähentää stä, suur on kun päästösektorn osuus kaksta päästöstä. Tässä yhteydessä päästöjen hyödyntämällä elänten lanta bokaasulatoksssa, john vomten tulla raaka-anetta muualtakn, esmerkks Fosslsten polttoaneden käytöstä aheutuvat päästöt olvat suhteellsen suuret ja vahtelvat merktmuodostumnen on ertelty sektorehn, josta tärkemmät ovat sähkön ja fosslsten polttoaneden kunnan jätevedenpuhdstamolta. aktvsest selvttäneet bokaasuntuotannon tävästhinku-kunnat HINKU-kuntenovat välllä (taulukko 1). Vuonna 2007 fosslsten polttoaneden osuus kaksta kulutuksesta aheutuvat päästöt, kotelämstä ja peltovljelystä johtuvatkasmaatalouden päästöt sekä mahdollsuuksa kasvhuonekaasupäästöjen ja hajuhattojen uusutuvana energamuotovhuonekaasupäästöstä oltelkenteen pennvähentäjänä, Parkkalassa (14 %) ja suurn Uudessakaupungssa (43 %). HINKU-kunnat vähensvät kasvhuonekaasupäästöjä päästöt (ks. taulukko 1). na ja ravnteden kerrättäjänä. kettavan bo-osuuden lsääntymsestä. Sähkö Fosslnen polttoane Maatalous Lkenne Kokonaspäästöt Päästöt (1000 t CO2e/a) HINKU-kunnssa fosslsten polttoaneden päästöt tulevat teollstunutta Uuttakaupua lukuun ottataulukko 1. Vden HINKU-kunnan kasvhuonekaasupäästöjen jakautumnen päästösektorettan Koht lämmtyksessä hlneutraala kuntaa -hakeeseen (HINKU) osallstuven kunten kasvhuonekaasulähes täysn kevyen vertaluvuonna polttoöljyn käytöstä ja työkoneden käytössä. 2007rakennusten (%). Jätehuollon päästötmatta penet ovat vähentyneet % vuoden 2007 jälkeen. Luvut osottavat, että kunnahmosn Uudessakaupungssa raskaan polttoöljyn päästöt ovatpäästöt olleet samaa tasoa kevyen12 18 polttoöljyn päästöpäästövähennyksn vodaan pyrkä Suomen kunnssa laajemmn. jen kanssa. Kaatopakolle päätyvän knteän jätteen ja bojätteen sekä haja-asutuksesta aheutuven hajapäästökuhmonen Mynämäk Padasjok Parkkala Uuskaupu jen ja jätevesletteden aheuttamat päästöt olvat selväst alle vs prosentta kunten kaksta kasvfosslsten polttoaneden päästöt vähenvät selväst kakssa HINKU-kunnssa. Suurn muutos kohsähkö 26 21 27 20 27 Päästöt 12 18 % neljässä vuodessa huonekaasupäästöstä vuonna 2007 (taulukko1). Vuoden 2011 luvut ovat puutteellset, jotenvähenvät luotettadstu Padasjokeen (-49 %) ja Mynämäkeen (-33 %), penn Kuhmosn 22 jajätehuollon 23 päästöt (-16 21 %) (taulukko 14 2). 43 vat arvot jätehuollon mahdollssta päästömuutoksstafosslnen evät ole tedossa. Vakka polttoane -hakeessa (HINKU) alusta lähten mukana olleet vs kuntaa ovat vähenovat van pen osa kuntenpadasjoen kokonaspäästöstä, jätehuollolla on merktystä. ja Mynämäen päästövähennykset selttyvät ptkält sllä, että kunten keskustaajamn ramaatalous 12 täneet kasvhuonekaasupäästöjään 25 13 35selväst vuosna92007 2011 (kuva 1). Kuhmosssa muutos ol kennettn hakeen alkuvuosna puupohjaset kaukolämpölatokset. Nämä tomet vähensvät PadasPäästölaskenta jatkossa -17-16 Lkenne 37-18 %, Padasjoella 29 35%, Uudessakaupungssa 29 18%, Mynämäellä -14 % ja Parkkalassa -12 %. joen kokonaspäästöjä 6 % (perät kolmasosa kunnan päästövähennyksestä!) ja Mynämäen pääsnäyttäs4 yhä jatkuvan Jätehuolto 3 Laskeva trend 2 2 anakn sltä osn, 3 kun uudempa sektorkohtasa tetoja on saatöjä non 3 %. Uusutuvalla energalla yhtenäsn tuotettuun laskentapesten kaukolämpöön srtymnen on usessa tapauksslähtulevasuudessa HINKU-hakeessa on tarkotus mttaroda myös tavlla. HINKU-kunnlle tehdyt laskelmat pestuvat pääsääntösest Kuntalton suostteleman Kasyhteensä 100vo uusks 100 puupohjaseen 100 kauko- 100 suurn yksttänen lmastoteko, joa pen tehdä.100 Parkkala srty uusen HINKU-kunten, In,sa Hangon, Lohjan, Raaseporn ja Sunton sekäkunta muden HINKUvener-malln kulutuspesteseen laskentatapaan. lämpöön jo hyvssä ajon ennen haetta, joten nämä postvset vakutukset evät enää näy päästökunnks pyrkven kunten päästökehtys. Päästölaskenta on tarkotus tehdä vuosttan. Vuostuloksn vähennysluvussa. Kuhmosn on tulossa hakkeeseen pestuva kaukolämpölatos, mkä tulee vähenvakuttavat muun muassa sääolosuhteet ja talouden suhdanteet, mä taka ptkäakasemp vuoshinku-kunnat etenevät lmastonmuutoksen torjunnassa lyhyelle akavällle asetettujen tavotteden kunnan kokonaspäästöjä veläovat. 5 10 %. 20 27 aheutt % HINKU-kunten 2007, seuranta antaa paremman tämään kuvan stä, kua pysyväsähköäyttö muutokset Lsäks HINKU-kunten pääs- kasvhuonekaasupäästöstä mukasest. Hakeessa mukana oleven kunten vertaluvuonna vuoden 2016 vältavote on 15 % päästövähennys joskn vahtelu kunten välllä onpäästöjen ollut melko suurta. Sähköäytöstä päästöton vähenvät tökehtys muhn kuntn ta ylesn valtakunnallsn trendehn pyrtään erttelemään. kehtvuoden 2007 lähtötasoon verrattuna. Osaaheutuvat HINKU-kunnsta jo saavuttanut tämän tavotteen, ss hakeen akana selväst (-15 23 %) kakssa kunnssa HINKU-kunten (taulukko 2). Päästövähennykset selttyvät tymsen seuranta tällasen Lkenteen kuntajoukon kautta avaa melentosen mahdollsuuden arvoda stä, Muden relust etuajassa. osalta ensmmänen vältavote näyttää olevan saavutetpäästöt vähentyneet merkttäväst sekä sähkön käytön vähenemsellä ettäyhtessähkön mtä pystymme tekemään Suomessa jos lsäämme lmastonmuutoksen hllnnän panoarvoa tavssa. Kunnat vovatpäästökertomen pkkuhljaa alkaapenenemsellä. hahmotella veläsähköäyttöä kunnanhmosempa tavotteta vuoden 2020 vähentävät muun muassakunten lmalämpöpumput, energatehokkaat kodoneet, nukemmn kunnassamme. väletaplle. Lopullnen tavote on 80 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä. Maantelkenne on aheuttanut non kolmanneksen kasvhuonekaasupäästöstä neljässä väk- aempaa sähköä Pääväylen kuluttava valastus ja osn myös taloudellnen taantuma. Yksmaanmerkttävmmstä sähköäyttöä luvultaan penmmässä kunnassa. ulkopuolella sjatsevassa Uudessakaupungssa lsäävstä tekjöstä on maalämpöpumppujen ylestymnen rakennusten lämmtyksessä. Maalämpötelkenteen osuus on sen sjaan ollut van heman alle vdenneksen kunnan kaksta päästöstä (taukrjottajat: HINKU-kunten kasvhuonekaasupäästöt vuosna 2007 pumput korvaavat lähnnä öljylämmtystä, joten sähköpäästöjen nousun vastapanoks kevyen poltto-ja 2011 lukko 1). Lkenteen päästöt vähentyvät vomakkaast Kuhmosssa (-19 %). Myös Padasjoella (-11 %) Petlänen, Oll-Pekka; Tano, Pas; Seppälä; ja Tenhunen, Jyrk merkttäväst. 200 vähenevät öljynsupstuvat kulutuksesta aheutuvat Penmmllään päästöt selväst. olvat Mynämäellä ja Parkkalassa (-8 Jyr %) päästöt vähennykset Suomen ympärstökeskus (-6 %) ja Uudessakaupungssa (-4 %). 180 Taulukko 2. Vden HINKU-kunnan kasvhuonekaasupäästöjen suhteellnen muutos päästösektoret160 tan ja kokonaspäästövähennys vuosna 2007-2011 (%). Jätehuollon v. 2011 päästöluvut ovat velä Lkenteen päästövähennykset johtuvat lähnnä lkennesuortteen vähenemsestä (vähemmän ajok140ja polttoaneen puutteellset, joten jätesektorn mahdollsa päästömuutoksa e ole estetty lometrejä), ajoneuvojen polttoanetehokkuuden paranemsesta vähäpäästöseks las- laskelmssa. 120 Kuhmonen100 Mynämäk -23 80-16 60 40-7 -19 20-18 0 Padasjok Parkkala Uuskaupu -17-33 -22-49 -19-21 -15-24 -5-6 -14 +19-11 -17-8 -8-12 -9-4 -16 v. 2007 v. 2011 Kuhmonen (- Mynämäk (-14 Padasjok (- 17 Parkkala (-12 Uuskaupu 18 %) %) %) %) (-16 %) Kuva 1. Vden HINKU-kunnan absoluuttset kasvhuonekaasupäästöt vuosna 2007 ja 2011 ja päästöjen kuntakohtanen muutos prosenttena. Karjalan lomahovn öljylämmtyksen vahto pellettn vähens päästöjä 300 t CO2 https://wwwp5.ymparsto.f/hu/kohteet/tedot.aspx?id=141 Kpolan koulun pellettlämmtys vähens päästöjä 189 t CO2 https://wwwp5.ymparsto.f/hu/kohteet/tedot.aspx?id=5 Kolmen rvtalon lämmtykseen lma-veslämpöpumppu vähens päästöjä 100 t CO2 https://wwwp5.ymparsto.f/hu/kohteet/tedot.aspx?id=145 Parkkala Parkkala on non 5 700 asukkaan kunta Etelä-Karjalassa. Päästövähennysten taustalla Parkkala on osallstunut -hakeeseen Suurmmat päästöjä vähentäneet tekjät ovatlähten. olleet fosslsten polttoaneden osalta srtymnen vuodesta 2008 lämmtyksessä öljystä puupohjaseen kaukolämpöön sekä maalämpöön. Sähkön päästöjä on Parkkala on stoutunut tavottelemaan kasvhuonekaasupäästöjen vähentämstä vähentänyt ertysest kaks tekjää: energatehokkuuden lsääntymnen ja Suomen sähköntuotannon 15 prosentlla vuoteen 2016 mennessä ja 80 prosentlla vuoteen 2030 mennessä. lmastovakutusta kuvaavaan sähkön päästökertomen penenemnen. Lkenteessä päästövähennystä ovat aheuttaneet moottorteknkan kehtys, taloudellsesta tlanteesta johtuva Päästökehtys 2007 2011 ajosuortteden vähenemnen sekä vähäpäästöseks laskettavan bokomponentn lsäämnen fosslsn lkennepolttoanesn. Muuta 90 Parkkalan khk-päästöt sektorettan vuosna 2007 ja 2011 Kokonaspäästömuutos: -12 % Parkkalan kunnan päästöjä tulevat 80 lähvuosna vähentämään kunnan kntestöjen lämmtysmuotojen vahtamnen uusutuvaan energaan. Nästä tulee päästövähennyksä non 120 t 70 jätehuolto (- %) CO2. Parkkala on selvttänyt bokaasun ja bohlen mahdollsuuksa uusutuvan energan lähteenä 60 lkenne tulevat (-8 %) kunnan alueella ja muualla Suomessa. Toteutuessaan näden hakeden lmastovakutukset maatalous (-8 %) 50kunnan omen kntestöjen lämmtysmuotojen lmastovakutukset. olemaan selväst suuremmat kun Yhteyshelöt Päästöt (Mt CO2e/a) Maatalouden päästösektorn osuus kunnan kaksta päästöstä vertaluvuonna 2007 vahtel paljon ja ol selväst suurn Parkkalassa (35 %) polttoaneden, ja penn Uudessakaupungssa (9 %) (taulukko 1). MaatalouFosslsten kevyen ja raskaan polttoöljyn käyttö on ollut yks merkttävmpä kasvhuoden päästöt vähenvät enten Uudessakaupungssa %) ja Parkkalassa (-8 %).energantuotannossa Päästövähennykset merkttäven fosslsen nekaasupäästöjen lähtetä(-9hinku-kunnssa. Suomen selttyvät osn peltopnta-alan ja vljelykasven muutokslla, osn koteläntuotannon muutokslla (elänmaakaasun ja htaast uusutuvan turpeen päästöjä e kohdekunnssa ole juur laaan. Lkenne alukumäärä penentynyt). Padasjoella maatalouden laskennallset päästöt kasvovat (+19 %), mkäeten penssä läpkulkulheuttaa luonnollsest merkttävä fosslsa kasvhuonekaasupäästöjä, Sähköäytön päästöt vähenvät keskmäärn neljänneksen johtuu ertysest yhden uuden son skalan Merkttävyytensä valmstumsesta. taka maantelkenteen päästöjä tarkastellaan tässä yhteydessä kennekunnssa. 40 fosslnen polttoane (-21 %) 30 sähkö (-19 %) Hans Olander, kunnanjohtaja, Parkkala 20 etunm.sukunm@parkkala.f, puh. 044-7811250 10 Annna Kontokorp, projektpäällkkö, Parkkala 0 vuos870 2007 etunm.sukunm@parkkala.f, puh. 0400 697 vuos 2011 Oll-Pekka Petlänen, vanhemp tutkja, Suomeasvhuonekaasupäästöt ympärstökeskus Vuonna 2007 Parkkalan olvat 78 000 t CO2e *. Vuonna 2011 päästöt olvat etunm.sukunm@ymparsto.f, puh. 0400 148 831 68 000 t CO2e. Kokonaspäästöt ovat vähentyneet 12 %. Sähköulutuksen päästöt ovat vähentyneet vertaluvuosna 19 %, fosslsten polttoaneden päästöt 21 %, maatalouden päästöt 8 % ja lkenteen päästöt 8 %. Asukaskohtaset päästöt olvat vuonna 2007 12,8 t CO2e ja vuonna 2011 11,9 t CO2e asukasta kohden. Luvut pestuvat Suomen ympärstökeskuksen laskelmn. * CO2e tarkottaa hldoksdekvvalentta. Laskelmssa on huomotu hldoksd-, typpoksduul- ja metaanpäästöt, jotka on muunnettu vastaamaan hldoksdn lmastoa lämmttävää vakutusta.

ILMEOHJE HINKU m.f 80 % CO 2 Vähentää kasvhuonekaasupäästöjä 80 % vuoteen 2030 mennessä Vahvstaa klpalukykyä ja lsätä lketomntamahdollsuuksa Kehttää alueen cleantechosaamsta ja botaloutta Tvstää yhtestyötä kunten ja elenoelämän välllä Edstää alueen elnvomasuutta UUSIK AU P U N K I R AU M A L AITIL A MYNÄMÄKI MASKU Ilmastotekojen näytekkuna II Tutustu lmastotekohn HINKUmapp-verkkopalvelussa ta kerro omsta tomstas. HINKUmapp on uus työkalu lmastonmuutoksen hllnnän parhaden käytäntöjen jakamseen. www.ymparsto.f/humapp PA R I K K A L A KUHMOINEN PA DA S J O K I ASIKK ALA H I N K U - K U N N AT TA R T TU VA T RO H K E AS TI U US I U TU VA N E N E RG I A N S E K Ä E N E RG I A - J A M ATE R I A A LI TE H O K K U U D E N M A H D O L LI S U U KS I I N. Yhtestyössä mukana: Kuntaltto Motva Oy Stra Suomen ympärstökeskus SYKE Tekes Työ- ja elenomnsterö Ympärstömnsterö Yrtyskumppant: BaseN, Benvroc, BIOvakka, Devo, DscoverIT, Easy LED, Elntarvketeollsuusltto, Energateollsuus, Enespa, Fltech Clean Ar Flters, Fness Energy, Fortum, Gasum, GreenRders, Innotek, Kallokavo, Karves Energa & Valvonta, Kuusakosk, Lassla & Tkanoja, Mcrosoft, Muovtech Fnland, MWLämpöteknkka, Naps Systems, No Emsson Monday NEMO, Oversol, Raso-konsern, Rakennusteollsuus RT, RemoteMx, Savumax, Schneder Electrc, Sensre, St1, Suomen lämpöpumppuyhdstys, Sybmar, Teagle Group, Tehomet, There Corporaton, Tun Konekeskus, Tun Osuuskauppa, Vahtes, Vapo, Yara LOHJA SIUNTIO RAASEPORI H A N KO K U N N AT, ELINKEINOELÄMÄ, A S U K K A AT J A A S I A N T U N T I J AT ILMASTONMUUTOKSEN HILLINNÄN E D E L L Ä K ÄV I J Ö I N Ä 80 % CO 2 K U N N AT, ELINKEINOELÄMÄ, A S U K K A AT J A A S I A N T U N T I J AT ILMASTONMUUTOKSEN HILLINNÄN E D E L L Ä K ÄV I J Ö I N Ä h 10/2013. Kuvat: Oll-Pekka Petlänen, Kaarna Tovonen. w w w.hm.f m.f HINKU-foom on lmastonmuutoksen hllnnän edelläkävjöden verkosto, joka tarjoaa kunnlle ja yrtykslle verkostotumsmahdollsuuksa päästölaskentapalveluta ja -työkaluja tukea hakeden valmsteluun vestntäyhtestyötä näkyvyyttä yrtysten tuottelle ja palvelulle mppant: vroc, BIOvakka, overit, Easy LED, eollsuusltto, Energateollsuus, ech Clean Ar Flters, Fness tum, Gasum, GreenRders, llokavo, Karves Energa & uusakosk, Lassla & Tkanoja, Muovtech Fnland, MWkka, Naps Systems, No onday NEMO, Oversol, ern, Rakennusteollsuus RT, Savumax, Schneder Electrc,, Suomen lämpöpumppuyhdstys, agle Group, Tehomet, There n, Tun Konekeskus, Tun pa, Vahtes, Vapo, Yara Edelläkävjöden yhtesö -hakeessa (HINKU) kunnat, elenoelämä, asukkaat ja asantuntjat tomvat yhtestyössä. Tavotteena on: kenomnsterö mnsterö HINKU-hae pärstökeskus SYKE ssä mukana: m.f 10/2013. Kuvat: Oll-Pekka Petlänen, Kaarna Tovonen. HINKU-ESITE m.f w w w.hm.f w w w.hm.f skus www.hm.f Suomen ympärstökeskus Mechelnatu 34a PL 140 00251 Hels www.syke.f

ILMEOHJE HINKU HINKU-ROLL UP:EJA K U N N AT HIILINEUTRAALEIKSI HINKU m.f Hao, Lohja, Raasepor ja Sunto ovat stoutuneet tavottelemaan lmastopäästöjen vähentämstä 80 prosentta vuoteen 2030 mennessä. Ku h m o n e n, M y n ä m ä k, P ad a s jo k, P ar k k a l a j a U u s k au p u n k p e n o s l a b or at or o n a Hangö, Lojo, Raseborg och Sjundeå är fast beslutna att eftersträva en mnsknng av klmatutsläppen med 80 procent fram tll år 2030. K U N N AT HIILINEUTRAALEIKSI HINKU Kuhmonen, Mynämäk, Padasjok, Park kala ja Uuskaupu penoslabor atorona Yrtyksltä lmastomyötästä teknologaa Kunnlta uusa ratkasuja Yrtyksltä lmastomyötästä teknologaa Kunnlta uusa ratkasuja Kuntalaslle vahtoehtoja www.hm.f Jätteestä polttoanetta 80%CO2 Autolle tuulvomaa Auropaneeleta kesämökelle Lähokaa kaklle Idean takana: Ana Group, Delotte, Devo, Mcrosoft, Raso, Schneder Electrc, Solutons Space, Vekkaus, Suomen ympärstökeskus SYKE Yrtyskumppant: ABB, Ana Group, Arwecare, BaseN, Benvroc, Bovakka, Delotte, Devo, Eagle Tuulvoma, Ekovlla, Elntarvketeollsuusltto, Energateollsuus, Enespa, Fortum, Innotek, Kallokavo, Kemra, Kesko, Kuusakosk, Lassla & Tkanoja, Mcrosoft, Muovtech Fnland, MW Power, Naps Systems, Noka Semens Networks, Nordc AC/H-Log, Oversol, Paroc, Posra, PrcewaterhouseCoopers, Raso, RemoteMX, Savumax, Schneder Electrc, Skaala Ikkunat ja Ovet, Solutons Space, St1, Suomen Lämpöpumpputeknkka, Sybmar, Tun Osuuskauppa, Vacon, Vahtes, Vakka-Suomen Voma, Vapo, Vattenfall, Vekkaus, Wndsde Producton, Wnwnd, Yara, YIT Muut kumppant: Aalto-ylopsto, Elenoelämän keskusltto, Geologan tutkmuskeskus, Ilmateteenlatos, Itä-Suomen ylopsto, Jyväskylän ylopsto, Kuluttajatutkmuskeskus, Lappeenrannan teknllnen ylopsto, lkenne- ja vestntämnsterö, Metla, Motva, Maa- ja elntarvketalouden tutkmuskeskus, maa- ja metsätalousmnsterö, No Emsson Monday, Suomen Kuntaltto, Tampereen teknllnen ylopsto, Tekes, Teknllnen korkeakoulu, työ-ja elenomnsterö, VTT, WWF Suom, ympärstömnsterö Kuntalaslle vahtoehtoja Idean takana Ana Group, Delotte, Devo, Mcrosoft, Raso, Schneder Electrc, Solutons Space, Vekkaus, Suomen ympärstökeskus SYKE HINKUa tukeneet tahot vuosna 2008 2010 ABB, Ana Group, Arwecare, BaseN, Benvroc, BIOvakka, Delotte, Devo Crcle, Eagle Tuulvoma, Ekovlla, Elntarvketeollsuus, Energateollsuus, Enespa, Fortum, HK Ruokatalo, Innotek Oy, Kallokavo Oy, Kemra Water, Kuusakosk Oy, Lassla & Tkanoja, Mcrosoft, Muovtech Fnland Oy, MW Power, Naps Systems Oy, Noka Semens Networks, Nordc AC/H-Log Oy, Oras Ltd, Oversol Oy, Oy Wndsde Producton Ltd, Paroc, PrcewaterhouseCoopers Oy, Raso, RemoteMx, Schneder Electrc, Skaala kkunat ja ovet Oy, Solutons Space, St1, Suomen lämpöpumpputeknkka Oy, Vacon Oy, Vahtes Oy, Vapo Oy, Vattenfall, Vekkaus Oy, Wnwnd Oy, WSP Fnland Oy, YIT HINKUa tukevat tahot vuosna 2010 2012 ABB, Arwecare, BaseN, Bovakka, Devo Crcle, Eagle Tuulvoma, Ekovlla, Elntarvketeollsuus, Energateollsuus, Fortum, Innotek, Kallokavo, Kemra, Kuusakosk, Lassla & Tkanoja, Mcrosoft, Muovtech, MW Power, Naps Systems, Noka Semens Networks, Nordc AC/H-Log, Oversol, Wndsde Producton, Paroc, Posra, PrcewaterhouseCoopers, Raso, RemoteMX, Savumax, Schneder Electrc, Skaala Ikkunat ja Ovet, Solutons Space, St1, Suomen Lämpöpumpputeknkka, Sybmar, Vacon, Vahtes, Vapo, Vattenfall, Wnwnd HINKUssa mukana Aalto-ylopsto, Benvroc, Enespa, Geologan tutkmuskeskus, Ilmateteenlatos, Joensuun ylopsto, Jyväskylän ylopsto, Kuluttajatutkmuskeskus, Kuntaltto, Metla, Motva Oy, Maa- ja elntarvketalouden tutkmuskeskus, Tampereen teknllnen ylopsto, Tekes, Teknllnen korkeakoulu, VTT, WWF SYKE tutk, mttaa, arvo ja tukee KUVAT: SEPPO KOLO, TOMI PARKKONEN, OLLI-PEKKA PIETILÄINEN JA SUOMEN ILMAKUVA. LAYOUT: SATU TURTIAINEN. HELSINKI 1/2013. asumnen bostäder lkkumnen transporter Tehdään mahdoton mahdollseks! energeffektvtet energatehokkuus kourrenskraft klpalukyky Låt oss göra det omöjlga möjlgt! vhreä talous ekonom uusutuvagrön energa förnybar energ cleantech fastgheter kntestöt bostäder asumnen upphandlng hannat oka kuntalasetmat nvånare kesäasukkaat sommargästerna yrtykset företag yhdstykset förenngar kaupu stad kunta kommun www.ymparsto.f/hlneutraaltkunnat www.ymparsto.f/hu För en kolneutral kommun www.ymparsto.f/syke Suomen ympärstökeskus Mechelnatu 34a PL 140 00251 Hels www.ymparsto.f/syke SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Mechelnatu 34a PL 140 00251 Hels