Hinku esiselvitys, Eurajoki

Transkriptio

1 Hinku esiselvitys, Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 8 prosentin päästövähennystä vuoteen 23 mennessä vuoden 27 tasosta. Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta. Kunnat kannustavat myös paikallisia yrityksiä ja asukkaita ilmastotekoihin. HINKU-foorumi on keväällä 213 perustettu ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkosto, joka kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat. HINKU-foorumi jakaa tietoa ilmastonmuutoksen hillinnän parhaista käytännöistä, tukee kuntien ilmastotyötä sekä luo kysyntää ilmastoystävällisille tuotteille ja palveluille. HINKU-foorumi syntyi Suomen ympäristökeskuksen vetämässä Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa. HINKU-foorumi jatkaa hankkeessa käynnistettyä työtä kuntien ilmastopäästöjen vähentämiseksi, paikallisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi. Uudet kunnat sekä energia- ja ilmastoalalla toimivat yritykset ovat tervetulleita mukaan HINKU-foorumiin. Kuntien mukaantulo edellyttää ns. HINKU-kriteerien täyttymistä, jolloin kunta sitoutuu tavoittelemaan 8 % päästövähennystä vuoteen 23 mennessä ja ottaa käyttöön siihen tähtäävät prosessit. Lisätietoa HINKU-foorumista ja kriteereistä: Tämän selvityksen tavoitteena on tarjota tietoa kunnan päästötilanteesta ja kehityksestä Hinkuun liittymisen tueksi. Selvityksessä on Hinku-päästölaskennan mukainen päästöinventaario vuosille 27-21, ja tiekartta-skenaario siitä, minkälaisilla vähennyksillä vuoden 23 päästötavoite olisi mahdollista Eurajoella saavuttaa. Eurajoen kasvihuonekaasupäästöt Taulukko 1. Eurajoen kasvihuonekaasupäästöt 27 21,. Sähkö Fossiiliset polttoaineet Yhteensä Muutos vuodesta 27 Vuosi 27 33,8 27,8 37,7 1,9 6,2 116, ,2 23,2 36,2 1,9 6,3 1,7 9 % 29 29, 27, 34,2 1,3 6, 17, 8 % 21 34,3 31,9 3,8 9,8 4,8 116, % ,3 24,9 3,1 11, 4, 13,8 11 % , 21,4 34,9 11,1,1 99, 1 % ,8 16,8 34,8 11,1 4,9 97,4 16 % ,8 22, 32, 11,1 4,6 1, 14 % 21 22, 2,9 3,2 11,1 4, 89,3 23 % Eurajoen päästövähennys on 23 % vuoteen 21 mennessä vuoden 27 tasosta. Merkittäviä vähennyksiä on tapahtunut erityisesti sähkönkulutuksen päästöissä, mutta myös fossiilisissa polttoaineissa, tieliikenteessä sekä jätehuollossa. Maatalouden päästöissä ei ole tapahtunut oleellista muutosta tarkastelujaksolla.

2 Fossiiliset polttoaineet Sähkö Kuva 1. Eurajoen kasvihuonekaasupäästöt kaaviona. Päästölaskennasta on rajattu pois päästökauppaan kuuluvat laitokset, joita Eurajoella ovat Fingridin Olkiluodon kaasuturbiinilaitos sekä TVO:n Olkiluodon ydinvoimalaitos. Sähkö Laskenta: Kunnan alueen sähkönkulutus, jaottelu teollisuuteen, lämmityssähköön ja käyttösähköön. Valtakunnallinen päästökerroin (hyödynjakomenetelmä, v keskiarvo) Teollisuuden sähkö Kulutussähkö Sähkölämmitys Kuva 2. Sähkönkulutuksen päästöt. Muutokset: Sähkön päästökerroin on laskenut merkittävästi, mutta myös sähkönkulutus on pienentynyt. Lämmitystarpeen vuosivaihtelut vaikuttavat sekä päästökertoimeen että kulutukseen, ja poikkeuksellisen kylmä 21 ja poikkeuksellisen lämmin 21 erottuvat selvästi.. Fossiiliset polttoaineet Laskenta: Polttoöljyn kulutustilasto, jaottelu öljylämmitykseen ja teollisuuteen & työkoneisiin. Eurajoen tapauksessa lämpölaitoksen kulutuksesta ei erillisdataa: mahdollista kaukolämmön öljynkulutusta ei eroteltu muista foss. polttoaineista.

3 Teollisuus ja työkoneet Öljylämmitys Kuva 3. Fossiilisten polttoaineiden päästöt. Muutokset: Öljynkulutus on laskussa. Laskenta: VTT LIPASTO: koko maan autokantamalli ja Liikenneviraston mittaukset. Tulokset kuvaavat vain rajallisesti paikallisia muutoksia Mopot ja moottoripyörät Tiet Kadut Kuva 4. Tieliikenteen päästöt. Muutokset: Liikennepäästöt laskussa. Autokannan uusiutuminen vähäpäästöisemmäksi ja biopolttoaineiden sekoitusvelvoite liikennepolttoaineissa ovat pääasiallisia selittäviä tekijöitä. Laskenta: KASVENER, taustalla viljelyala- ja tuotantoeläintilastot. Huomio: ei sisällä LULUCF-sektoria (viljelysmaiden CO2-päästöt).

4 Lannankäsittely Eläinten ruoansulatus Peltoviljely Kuva. Maatalouden päästöt. Muutokset: Maatalouden päästöissä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia tarkastelujakson aikana. Laskenta: KASVENER, laskentaperusteet vastaavat kuin koko maan päästöinventaariossa Jätevesi Kiinteä jäte Kuva 6. Jätehuollon päästöt. Muutokset: Kaatopaikkapäästöt ovat laskeneet selkeästi. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto takaa vastaavan kehityksen tulevaisuudessakin: kaatopaikkojen metaanipäästöt jatkuvat laskevana vielä vuosia jätteen sijoittamisen loppumisen jälkeen. Jätevedenpuhdistuksen päästöissä ei merkittäviä muutoksia. Eurajoen päästökehitys verrattuna Hinku-kuntiin Eurajoen päästöjen kehitys vastaa keskimääräistä maaseutumaisten Hinku-kuntien kehitystä. Kuva 7 esittää kaavion, jossa verrataan Eurajoen päästökehitystä maaseutumaisiin Hinku-kuntiin, kaikkiin Hinku-kuntiin ja Hinku-tavoiteuraan.

5 % 1% 2% 3% 4% Maaseutumaiset Hinku kunnat Koko Hinku Tavoiteura % 6% 7% 8% Kuva 7. Eurajoen päästökehitys verrattuna Hinku-kuntiin ja Hinku-tavoitteeseen. Skenaario: Eurajoen päästökehitys vuoteen 23 Hinku-tavoitteen mukainen päästövähennys -8 % edellyttää merkittäviä päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla. Tässä esitellään esimerkkiskenaario, jossa 8 % päästövähennystavoite toteutuu. Kyseessä on karkean tason laskelma, johon sisältyy sekä valtakunnallinen päästökehitys että paikalliset toimenpiteet. Skenaario on laskettu Hinku-tiekarttatyökalulla, joka toimitetaan tämän raportin liitteenä. Excel-pohjaisella laskentatyökalulla voi laatia skenaarioita eri painotuksilla ja tutustua päästövähennystoimenpiteiden potentiaaliin. Vuoden 23 skenaariosta voidaan huomata, että suurin osa vähennyksestä tapahtuu sähkön ja fossiilisten polttoaineiden sektoreilla. Rakennusten energiatehokkuuden paraneminen vähentää lämmityssähkön kulutusta, ja uudet energiatehokkaammat laitteet vähentävät muuta sähkönkulutusta (esim. LED-valaistuksen valtavirtaistuminen). Valtakunnallisella tasolla sähköntuotannon päästöt laskevat voimakkaasti. Öljylämmityksen harvinaistuminen ja lopulta loppuminen on merkittävä tekijä, samoin teollisuuden ja työkoneiden polttoaineenkulutuksen väheneminen. Liikennepäästöissä tapahtuu merkittävää laskua, mutta ne silti muodostavat suurimman osan vuoden 23 päästöistä: on epätodennäköistä, että liikennejärjestelmä uusiutuisi lähes päästöttömäksi vuoteen 23 mennessä. Jätehuollon päästöt laskevat jätteenlajittelun ja käsittelyn kehittyessä. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä laskevina kaatopaikkapäästöinä. Maatalouden päästökehitys on hidasta: lannankäsittelyn päästöissä potentiaalia on esimerkiksi biokaasuntuotannon osalta. Jäljelle jääviä päästöjä kompensoidaan skenaariossa tuuli- ja aurinkosähkön tuotannolla.

6 Fossiiliset polttoaineet teollisuus & työkoneet Fossiiliset polttoaineet öljylämmitys Teollisuuden sähkö 2 Kulutussähkö Sähkölämmitys Kompensaatiot Skenaario 23 Kuva 8. Eurajoen päästökehitysskenaario vuodelle 23.