Ingressi / Leipäteksti. Kohti hiilineutraalia Kontiolahtea

Transkriptio

1 Ingressi / Leipäteksti Kohti hiilineutraalia Kontiolahtea 1

2 Hiilineutraalit kunnat (HINKU) HINKU-foorumi on keväällä 2013 perustettu ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden Ingressi / Leipäteksti verkosto Toiminta alkanut hankemuotoisena 2008, jolloin mukana viisi kuntaa Nyt valtakunnallisesti mukana on 33 kuntaa ( tilanne) ja yli suomalaista. Uudet jäsenkunnat ovat tervetulleita mukaan! Pohjois-Karjalan maakuntahallitus ja kuntajohtajat esittivät kunnille liittymistä HINKU-verkostoon kesäkuussa 2014 Pohjois-Karjalan 13 kunnasta mukana 9 (Ilomantsi, Joensuu, Kitee, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Tohmajärvi, Valtimo) 2

3 HINKU-tavoitteet Kunta on valtuuston päätöksellä sitoutunut tavoittelemaan koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä (pl. päästökauppasektori). Kunta on valtuuston päätöksellä sitoutunut määrittelemään lähiajan kasvihuonekaasupäästötavoitteensa (vähintään 30 % päästövähennys vuoden 2007 tasosta vuoteen 2020 mennessä) ja tärkeimmät keinot tavoitteeseen pääsemiseksi vähintään kerran viidessä vuodessa. 3

4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet kansainvälisesti ja Suomessa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena pitää lämpötilan nousu selvästi alle 2 C, pyrkien 1,5 C. Sopimus tulee voimaan, kun 55 maata ratifioinut ja kattaa 55 % päästöistä. Suomi ja EU pyrkii ratifioimaan vuoden 2016 aikana EU:n päästötavoite -40 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990-tasosta EU:n tavoite % vuoteen 2050 mennessä Suomen osuus EU:n taakanjaosta -39 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta Suomen ilmastolaki -80 % vuoteen 2050 mennessä 4

5 Kovat KV-tavoitteet, miksi kunnianhimoisemmat HINKU-tavoitteet? Edelläkävijä valitsee omat keinonsa tavoitteiden saavuttamiseksi HINKU-kunta valitsee oman toimintatapansa ja määrittelee itse toteutettavat toimenpiteet Verkosto tarjoaa tukea ja parhaita käytäntöjä sekä mahdollisuuden osallistua hankkeisiin, joiden kautta saatavissa lisäresursseja toimintaan Kustannustehokkuutta kunnan toimintoihin Energiansäästöä kiinteistöissä ja ennakoitavuutta käyttökuluihin Toteuttavat toimenpiteet taloudellisesti kannattavia Uusiutuvan energian investointien tuet energiatehokkuussopimukseen liittyneille Innovatiiviset julkiset hankinnat ja kotimarkkinoiden luominen yrityksille 5

6 Kovat KV-tavoitteet, miksi kunnianhimoisemmat HINKU-tavoitteet? Aluetalouden vahvistuminen Toimenpiteet taloudellisesti kannattavia, lisäävät työtä, parantavat kauppatasetta ja aluetaloutta Uusiutuvan energian ja cleantech-aloille elinvoimaa ja kotimaisia referenssejä (ovi vientimarkkinoille) Kuntakohtaiset painopistealueet valikoituvat kunnan vahvuuksien ja alueen elinkeinoelämän osaamisen mukaisesti, mm.: Ii: Tuulivoima Asikkala, Lappeenranta: Aurinkosähkö Koko Pohjois-Karjala: Maakunnallinen tahtotila ja yhteistyö, biotalousosaamiskeskittymä» Lieksa: Vedensäästö» Joensuu: Automaatio» Kitee: Biokaasu» Kontiolahti: Puurakentaminen ja puutuotteet?

7 Kontiolahden tilannekatsaus Valtakunnallisesti HINKU-kunnat ovat vähentäneet khkpäästöjä 21 % ja P-K:ssa 18 % ,0 140,0 120,0 100,0 80,0 Kontiolahden kasvihuonekaasupäästöt % 60,0 40,0-17 % - 58 % - 9 % - 13 % 20, % 0,0 Sähkö Fossiilinen polttoaine Maatalous Liikenne Jätehuolto Yhteensä

8 Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta Suomen ympäristökeskus SYKE laskee HINKUkuntien kasvihuonekaasupäästöt vuosittain Nyt laskennassa vuosi 2014 Laskenta perustuu KASVENER-malliin ja laskentaperiaatteista neuvotellaan päästöjaoksessa Päästölaskenta kehittyy ja muuttuu Tavoitteena mahdollisimman kannustava ja oikeudenmukainen laskenta Laskennassa haasteiksi on havaittu mm. maatalouden ja läpikulkuliikenteen päästöjen jakautuminen ko. kunnan alueelle, sähkön päästökerroin (aina valtakunnallinen) Tulevaisuudessa esim. maatalouden päästöjä voitaneen jakaa myös alueille, joilla maataloustuotteita kulutetaan? Tuotantoperusteinen laskenta vs. kulutusperusteinen 8

9 Väittämiä HINKUsta (ja niiden vastaväittämiä) HINKU lisää raportointi- ja tilastointivelvoitteita EI! HINKU-raportointi koostuu vuosikellon laatimisesta talousarviotyön yhteydessä. Toteutustyyli kunnan päätettävissä. Päästölaskennan hoitaa Suomen ympäristökeskus SYKE. HINKUun ei kuulu erillisiä tilastointivelvoitteita. HINKU lisää kuntien investointipaineita EI! HINKU ei velvoita kuntia investoimaan, mutta HINKUtoiminnalla kannustetaan kuntia toteuttamaan taloudellisesti kannattavia toimenpiteitä sekä huomioimaan päästönäkökulman muutenkin toteutettavissa hankinnoissa. HINKU-verkostoon liittyminen ei tuo uusia työkaluja tai käytännön toimia TUO! HINKU-verkosto viestii hyvistä käytännöistä sekä kehittää uusia toimintamalleja yhteistyössä kuntien kanssa. 9

10 Väittämiä HINKUsta (ja niiden vastaväittämiä) Kunnalla ei ole henkilöstöresursseja HINKU-työhön EI HÄTÄÄ! Arkipäivän HINKU-työ ei vaadi kovin suuria henkilöstöresursseja. HINKU-näkökulman tulisi läpileikata kunnan toimialoja ja sitä kautta jalkautua osaksi kaikkien työtä, ei jäädä yhden henkilön varaan. APUA TARJOLLA! Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois- Karjalaa hanke tarjoaa henkilöstöresursseja (3 htv) HINKUtoiminnan käynnistämiselle vuosille Jatkoa myös suunnitteilla. Lisäksi kunnilla on käytettävissä SYKEn asiantuntijat HINKU-tiimistä. HINKU aiheuttaa lisää sääntelyä kunnille ja yrityksille EI! HINKU-toiminta pohjautuu vapaaehtoisuuteen ja kuntien omiin strategisiin linjauksiin. HINKU vaikeuttaa maatalouselinkeinotoimintaa EI! HINKU-toiminnan tarkoituksena ei ole rajoittaa mitään elinkeinoa kunnan alueella. Korkeintaan kannustaa kokeilemaan uusia vähähiilisiä ratkaisuja 10

11 Suomen ympäristökeskus SYKEn rooli HINKU-verkostossa SYKE koordinoi HINKU-foorumia sekä tarjoaa tukea HINKU-kuntien toiminnalle SYKE hoitaa päästölaskennan ja toteuttaa aktiivista HINKU-viestintää (kampanjat, lehtijutut, some, videot, ratkaisukortit jne.) Joensuussa on SYKEn toimipiste, jossa työskentelee henkilöä Erillishankkeita HINKUn tueksi esim. VÄLKE, PKHINKU, Vähähiku HINKU-vuosikertomus 2015 HINKU-kriteerit 11

12 Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois- Karjalaa hanke ( ) Syksyllä 2015 käynnistyi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Suomen ympäristökeskus SYKEn yhteishanke Tavoitteena on edistää Pohjois-Karjalan muutosta kohti öljyvapaata ja vähähiilistä maakuntaa HINKU-kunnat mukana hankkeen ohjausryhmässä, HINKUyhteyshenkilöiden verkostoituminen ja hyvien käytäntöjen välittäminen HINKU-kriteerien mukaisten raportointivelvoitteiden täyttäminen yhteistyössä kunnan kanssa Energiakatsaukset ja sparraus kiinteistöjen energiatehokkuuteen. Muut asiantuntijapalvelut. Yhteishankinnat. Tapahtumat, viestintä, vuorovaikutus kuntalaisiin 12

13 Lisätietoja HINKU-foorumista ja Pohjois- Karjalan HINKU-toiminnasta Jyri Seppälä, professori, hankkeen vastuullinen johtaja, puh , jyri.seppala(at)ymparisto.fi Pasi Tainio, suunnitteluinsinööri, HINKU-tiimin vetäjä, puh , pasi.tainio(at)ymparisto.fi Anna-Maria Rauhala, tutkija, Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa (SYKE), puh , anna-maria.rauhala(at)ymparisto.fi Anniina Kontiokorpi, projektipäällikkö, Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, puh , anniina.kontiokorpi(at)pohjois-karjala.fi 13

14 Energiansäästö kustannussäästö Talous HINKU Julkisen sektorin rooli ja panostus Vipuvaikutus Yleinen taloudellinen aktiviteetti