Kohti hiilineutraalia kuntaa Paikallisen ilmastotyön edistäminen. Kaarina Toivonen Suomen ympäristökeskus Pori

Transkriptio

1 Kohti hiilineutraalia kuntaa Paikallisen ilmastotyön edistäminen Kaarina Toivonen Suomen ympäristökeskus Pori

2 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä ja laboratorioina kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi (-80 % )

3 Tehdään mahdoton mahdolliseksi! HINKU-hanke käynnistyi vuonna 2008 yritysjohtajien ja Suomen ympäristökeskuksen aloitteesta Rahoittajat: Tekes Yrityskumppanit Suomen ympäristökeskus Hankkeen vaiheet: 1. vaihe: lokakuu 2008 kesä vaihe: kesä 2010 joulukuu 2012 Hankkeelle suunnitellaan jatkoa

4

5 Tekijät Kunta Viranhaltijat ja päättäjät Paikalliset yritykset ja yhdistykset Asukkaat Yritykset Yli 50 yrityskumppania Tutkimuslaitokset, asiantuntijat SYKE Kuntaliitto, energiatoimistot, muut asiantuntijaorganisaatiot Muut Kummikansanedustajien ryhmä Media

6 Yritykset *Ilmastoystävälliset tuotteet SYKE *Asiantuntijuus, mittarointi, tuki Muut kumppanit Kunnan viranhaltijat ja päättäjät KUNTA Paikalliset yritykset Asukkaat RATKAISUT Energian tuotanto Maankäyttö Rakennukset Liikenne Maatalous Ruoka Materiaalitehokkuus Kulutus Hiilinielut PARHAIDEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN Edelläkävijöiden verkosto Media ja yhteiskunta

7 Tuloksia Päästöinventaariot Selvitykset energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaaleista Kuntien sitoutuminen Päästövähennystavoitteet (-80 % ) Vuosittainen toimintasuunnitelma, joka sisältyy kunnan talousarvioon Liittyminen kuntien energiatehokkuussopimukseen tai energiaohjelmaan Yli 70 raportoitua toimenpidettä Tuki paikallisille yrityksille, yhdistyksille ja asukkaille Projekteja, kyselyitä, tapahtumia, jne. Keskeisten toimijoiden verkosto

8 Hinku-kuntien kasvihuonekaasupäästöjen inventaariot (Kasvener) Kasvihuonekaasupäästöt v Kuhmoinen Mynämäki Padasjoki Parikkala Uusikaupunki CO 2 -ekv./asukas/vuosi (tonnia) Liikenne Rakennusten lämmitys Muu sähkön käyttö Muu polttoaineiden käyttö Jätehuolto Maatalous

9 Laskurit kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan Alueellinen kasvihuonekaasupäästöjen arviointimalli (KASVENER) Kuntien hiilijalanjälkilaskuri (KUHILAS) SYNERGIA Hiilijalanjälki -työkalu Julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskurit (JUHILAS) Ilmastodieetti Laskuri yrityksen hiilijalanjäljen laskentaan (Y-HIILARI)

10 Kestävät ratkaisut: Energiantuotanto ja energiahankinnat Esimerkkinä Padasjoen kaukolämpölaitos

11 Kestävät ratkaisut: Kunnan energiatehokkuuden parantaminen Esimerkkinä LED-katuvalaisimet Padasjoella

12 Kestävät ratkaisut: Maankäyttö ja rakentaminen Esimerkkinä rakentamistapaohjeen käyttö Iin kunnassa (Vihreä kortteli)

13 Kestävät ratkaisut: Ekobudjetointi Esimerkkinä Mynämäen investoinnit vuodelle 2011 Hanke Kustannus ( ) Tuki ( ) Kunnan osuus ( ) Säästö ( /v) TMA ilman tukia (v) TMA tuet huomioitu (v) CO2- vähene mä (t) Huolin ostosähkön kulutuksen vähentäminen (ILP, aurinko- ja tuulienergiaa) ,7 5,7 1,58 Aluelämmön ulkopuolinen lämpöratkaisu (maalämpö, pelletti) ,4 9,1 32,0 Urheilukeskuksen lämpöratkaisu (maalämpö, pelletti) ,8 3,8 21,0 LOSKÄT tuuli- ja aurinkoenergian lisääminen ,2 9,7 6,9 LOSKÄT, IV-saneeraus ,9 3,1 5,0 T8-loisteputkien 5,25 korvaaminen ,0 3,2 Katuvalojen uusiminen ,0 8,0 5,25 YHTEENSÄ ,1 5,7 77

14 Kestävät ratkaisut: Ympäristökasvatus kouluissa Esimerkkinä piirustuskilpailu Parikkalassa

15 Vihreän talouden rakentajat Mitä yritys voi tehdä? Päästölaskenta ja tiedonhankinta Päästöjä vähentävät toimet Kiinteistöt Tuotantoprosessit Liikenne, kuljetukset Hankinnat Jne. Ratkaisujen tarjoaminen: ilmastoystävälliset tuotteet ja palvelut Ympäristöjohtamisen työkalut ISO EMAS Energiatehokkuussopimus: Motiva/TEM Green office Ekokompassi

16 Kestävät ratkaisut: Vihreän liiketoiminnan luominen Esimerkkinä Teollinen symbioosi Uudessakaupungissa, Sybimar Oy

17 Asukkaat mukaan! Miten aktivoida kansalaisia? Päästölaskenta Toimintatavat: Tietoa keinoista, hyödyistä ja tukimuodoista Kaavoitus, muu ohjaus Pilottihankkeet Yhteistyökumppanit Energiatoimistot, hankkeet, seurakunnat Järjestöt: Omakotiliitto, Martat, Luonnonsuojeluliitto, 4H

18 HINKUmappi Ilmastotekojen näyteikkuna verkossa Voit tutustua muiden toimiin ja lisätä omasi!

19 Hinku-viestintä Tiivis yhteistyö paikallis- ja aluemedian kanssa Konkreettisten toimenpiteiden esiintuominen Laaja yhteistyöverkosto Verkkosivut ajan tasalla Viestit Energian säästö kannattavaa ympäristölle ja kukkarolle Uusiutumattomista energialähteistä uusiutuviin, paikallisia voimavaroja hyödyntäen Ympäristömyötäinen teknologia auttaa löytämään uusia ratkaisuja Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan ennakkoluulotonta yhteistyötä

20 Menestyksen avaimet Ilmastonmuutos nähdään mahdollisuutena Toimijat muodostavat verkostoja ja tukevat toisiaan Kuntien johdon sitoutuminen ja riittävät resurssit Työkalut, ohjeet ja neuvonta kasvokkain Hyvien käytäntöjen viestiminen

21 HINKU-foorumi Hinku-foorumi käynnistyy vuonna 2012 Tavoitteena Toimia kohtaamispaikkana kunnille, yrityksille ja asiantuntijaorganisaatioille Koota ja tarjota tietoa ilmastonmuutoksen hillinnän keinoista ja käytännöistä Tuoda esiin foorumin jäsenten työn tuloksia Edistää vihreitä markkinoita, tarjota mahdollisuuksia ilmastoystävällisten tuotteiden myynnin edistämiseen Edistää tietojen vaihtoa ja verkostoitumista myös kansainvälisesti Luoda HINKU-kunnan kriteerit

22 HINKU-kunnaksi tai kumppanuuskunnaksi? Edellyttää sitoutumista tavoitteisiin ja toimenpiteisiin: Kunta tavoittelee koko alueensa ilmastopäästöjen vähentämistä vähintään 15 % %

23 HINKU-kriteerit Yhteyshenkilön valinta ja työryhmän perustaminen Alueella tehtyjen toimien kokoaminen vuosittain Suunnitelma eli vuosikello, joka sisällytetään talousarvioon Kasvihuonekaasupäästöinventaarion vähintään kolmenvuoden välein Kunnan energiatehokkuussopimus (KETS) tai energiaohjelma (KEO) Kiinteistöjen energiakatselmukset Kunta viestii ilmastonmuutoksen hillinnän mahdollisuuksista alueen asukkaille, yrityksille sekä maa- ja metsätalousyrittäjille Kunta raportoi toteutetuista toimenpiteistä vuosittain verkkosivuillaan Kunta ottaa kasvihuonekaasupäästönäkökulman huomioon kaikessa merkittävässä päätöksenteossaan (Saatavilla yksityiskohtaisemmin)

24 Miksi HINKU-kunnaksi? Päästövähennykset toteutettava joka tapauksessa Kustannussäästöt (energiatehokkuus) Vahvistaa kunnan elinkeinoja ja työllisyyttä (mm. uusiutuva energia) Luo uutta yhteisöllisyyttä (yritystoiminta) Kunnan imago paranee, näkyvyys Kunta ei ole yksin ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien vaatimusten kanssa

25 Projektiryhmän yhteystiedot Professori Jyri Seppälä Hankkeen vastuullinen johtaja Puh Olli-Pekka Pietiläinen Tutkija Puh , Jyrki Tenhunen Projektipäällikkö Puh Kaarina Toivonen, Tutkija, viestintä Puh Jarmo Linjama Tutkimusinsinööri Puh Ulla Ala-Ketola Media Puh Pasi Tainio Suunnitteluinsinööri Puh

26 Kiitos!

27 (4min.)