Kuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet. Deloitten toteuttama selvitys (2018)

Transkriptio

1 Kuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet Deloitten toteuttama selvitys (018)

2 Selvityksen kohteena 50 suurinta kuntaa, jotka kattavat 70 % Suomen väestöstä Rovaniemi Tornio Kemi 30% 1 pienintä kuntaa, ei selvityksessä mukana Raahe Oulu Kajaani Suomen väestö % % 3/50 suurinta kuntaa, päästötiedot saatavilla 7/50 suurinta kuntaa, ei päästötietoja saatavilla Vaasa Kokkola Seinäjoki Kurikka Jyväskylä Iisalmi Siilinjärvi Kuopio Joensuu Mikkeli Savonlinna Ylöjärvi Tampere Pori Kangasala Nokia Lempäälä Imatra Rauma Sastamala Lahti Hollola Hämeenlinna Lappeenranta Riihimäki Kouvola Raisio Hyvinkää Järvenpää Turku Vihti Kotka Salo Porvoo Kaarina Lohja Vantaa Raasepori Nurmijärvi, Tuusula, Kerava Helsinki Kirkkonummi Espoo

3 1) Tarkastelussa ei mukana 50 suurimmasta kunnasta päästötietojen puuttumisen vuoksi Kajaani, Savonlinna, Nokia, Kangasala, Lempäälä, Siilinjärvi ja Tornio. Kunnille ei ole allokoitu teollisuuden, työkoneiden, satamien tai lentokenttien päästöjä. Lähteet: kuntakohtaiset CO-raportit (Benviroc Oy), HINKU-päästölaskenta (Suomen Ympäristökeskus), Tilastokeskus 50 suurinta kuntaa kattaa kolmanneksen Suomen päästöistä, liikenteen päästöistä puolet Päästöt 015, miljoonaa tonnia CO-ekvivalenttia Muu Suomi 3/50 suurinta kuntaa % 1% 55 35% 7 8% 18 0% 9% Teollisuuden ja rakentamisen energiakäyttö Liikenne Erilislämmitys ja muu energiakäyttö Energiateollisuus Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö Maatalous Jätteiden käsittely Päästöt yhteensä

4 Liikenne ja lämmitys muodostavat kolme neljäsosaa kuntien päästöistä Suomen 50 suurimman kunnan päästöjakauma vuonna 015 (15,9 milj. t CO-ekv.) 5 % jätehuolto % maatalous 1 % kuluttajien sähkönkäyttö 5 % sähkölämmitys 3 % tieliikenne 8 % kaukolämpö 10 % erillislämmitys 1) Tarkastelussa ei mukana 50 suurimmasta kunnasta päästötietojen puuttumisen vuoksi Kajaani, Savonlinna, Nokia, Kangasala, Lempäälä, Siilinjärvi ja Tornio. Kunnille ei ole allokoitu teollisuuden, työkoneiden, satamien tai lentokenttien päästöjä. Lähteet: kuntakohtaiset CO-raportit (Benviroc Oy), HINKU-päästölaskenta (Suomen Ympäristökeskus), Tilastokeskus

5 Kuntien päästöissä isot erot: ilman maatalouttakin salolaisen päästöt suuremmat kuin kahden järvenpääläisen t CO-ekv. Suomen 50 suurimman kunnan kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain / asukas vuonna 015 (kunnat järjestyksessä asukaskohtaisten saatavilla olevien päästötietojen mukaisesti) keskiarvo,9t CO-ekv 0 Kuluttajien sähkönkulutus sähkönkäyttö Sähkölämmitys Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne Maatalous Jätehuolto Lähteet: kuntakohtaiset CO-raportit (Benviroc Oy) & HINKU-päästölaskenta (Suomen Ympäristökeskus) HINKU-laskennan mukaiset päästötiedot

6 Liikenteen päästöt keskiarvoa nopeammassa laskussa yli asukkaan kaupungeissa, suurimpien kaukolämpö puhdistuu hitaasti kt CO-ekv Kuutoskaupungit Päästöjen kehitys Kuluttajien sähkönkulutus sähkönkäyttö -55% Sähkölämmitys -0% Kaukolämpö -9% Erillislämmitys -17% Liikenne -% Maatalous -1% Jätehuolto -1% Kokonaispäästöt -3% > asukasta % -57% -31% -17% -% -8% -19% -8% Lähteet: kuntakohtaiset CO-raportit (Benviroc Oy) & HINKU-päästölaskenta (Suomen Ympäristökeskus) asukasta < asukasta Päästöjen kehitys koko Suomessa % -5% -59% -5% -8% -30% -% -1% -13% +% -11% +% -% -8% -3% -17% -38% -5% -1% -1% -3% -%

7 Vuonna 030 yli neljännes suomalaisista asuu hiilineutraaleissa kunnissa, vuonna 00 jo lähes puolet 9 HINKU-kuntaa nostavat vuoden 030 yleisimmäksi tavoitevuodeksi Hiilineutraalisuutta tavoittelevien kuntien määrät ja tavoitevuodet Joensuu pyrkii hiilineutraalisuuteen ensimmäisenä vähentämällä päästöjään 0 % vs 01 ja kompensoimalla loput 0 % päästöistä Hiilineutraaliksi tähtäävien kuntien asukasmäärä* (vuoden 017 väestömäärien mukaan) Hiilineutraaleissa kunnissa asuvan väestön määrä ja osuus Suomen väestöstä* Muu numeerinen tavoite kuin hiilineutraa -lisuus asukasta asukasta Ei numeerista ilmastotavoitetta * Laskennassa mukana vain Suomen 50 suurinta kuntaa. Todellinen väestömäärä näissäkin kunnissa lopulta todennäköisesti suurempi, sillä moniin näistä kunnista kohdistuu tulevaisuudessa positiivista muuttoliikettä

8 Toteutuessaan 50 suurimman kunnan ilmastotavoitteet vähentävät Suomen nykypäästöjä kuudesosan 035 mennessä Mt CO-ekv Toteuma Kansallinen ennuste (WAM) skaalattuna kunnille 3/50 suurimman kunnan päästövähennystavoitteet ) Tarkastelussa ei mukana: Kajaani, Savonlinna, Nokia, Kangasala, Lempäälä, Siilinjärvi ja Tornio, koska päästötietoja ei saatavilla -1% Suomen 015 päästöistä

9 Kunnianhimo noussut 015 jälkeen, joten 00 vanhenevien strategioiden päivitys tuonee lisää kunnianhimoisia kuntia Ilmastotyötä ohjaavien strategioiden laadinta-ajankohdat* Tässä olemme nyt Ilmastotyötä ohjaavien strategiakausien päättymisajankohdat* Ei ilmastotyötä ohjaavaa strategiaa * Perustuen kesän 018 aikana kerättyihin julkisiin tietoihin x Kuntien määrä tavoitteiden kunnianhimon tason mukaan Pieni tai ei päästövähennystavoitetta Vaatimaton tavoite Kunnianhimoinen tavoite

10 Suurempien kuntien toimenpiteiden taso pieniä paremmin linjassa tavoitteiden kunnianhimon kanssa Tavoitteiden kunnianhimo Toimenpiteiden kunnianhimo Yli asukkaan kunnat 5 Ei ollenkaan tai pienet tavoitteet / toimenpiteet Vaatimattomat tavoitteet / toimenpiteet Kunnianhimoiset tavoitteet / vaikuttavat toimenpiteet Alle asukkaan kunnat Lähteet: kuntien julkiset materiaalit, Deloitten analyysi Isojen kaupunkien kehyskuntia, jotka sitoutuneet seudulliseen kunnianhimoiseen strategiaan, mutta joiden ilmoitetut toimenpiteet pieniä

11 Kuntien ilmastotyön haasteiden ratkaisu osin kunnista itsestään kiinni, osin kansallisen tason asia Rahoitus Henkilöresurssit Tietopohja Osaaminen Poliittinen ohjaus Parhaat käytännöt Sitoutuminen ja asenteet Kunnilla on rajalliset rahalliset resurssit ilmastotyöhön Saatavilla oleva tuki on usein vain hankemuotoista rahoitusta Kunnissa ei ole usein ohjattu riittävästi henkilöresursseja ilmastotyöhön, mikä vähentää tiedon kulkua ja toimeenpanon mahdollisuuksia Vertailukelpoisia päästötietoja ja niiden tulkintaa ei ole saatavilla kaikille Ilmastotyön pitkän aikavälin hyötyjä tunnistetaan heikosti Ilmastotyö on jalkautettava toimialoittain ja sen toteuttaminen vaatii syvällistä osaamista Rahoitusta ja tukea ei aina osata hakea Kuntien ilmastotyö toimii osittain tyhjiössä, kun valtiontason ilmastopolitiikka ei aseta tarvittavan selkeitä ylivaalikautisia tavoitteita Hyvää ilmastotyötä tehdään jo useissa Suomen kunnissa, ja resursseja menee hukkaan kun samoja ratkaisuja kehitetään useassa paikassa Ilmastotoimenpiteiden tarvittava resursointi vaatii kuntapäättäjien ja -johdon sitoutumisen ja kunnianhimoiset tavoitteet