Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Transkriptio

1 Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1

2 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa, joiden oli määrä toimia edelläkävijöinä ja laboratorioina kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Vuodesta 2008 mukana Kuhmoinen, Padasjoki, Parikkala, Mynämäki ja Uusikaupunki Tavoite 80 % / 15 % 2016 mennessä / 30 % 2020 mennessä Uusikaupunki liittyi 2008 helmikuussa Rauma liittyi kaupunginvaltuuston päätöksellä HINKU-kuntia nyt jo Kari Koski 2

3 KAHDEN KAUPUNGIN ERILAISUUS / SAMANLAISUUS Kokoero, ero yritysten määrässä, elinkeinorakenne Molemmat satama- ja merikaupunkeja Molemmissa haja-asutusalueita kuntaliitosten seurauksena / hajautunut kuntarakenne ILMASTONMUUTOS HAASTE VAI VOIMAVARA Sekä että Haaste on aina myös mahdollisuus, kun siihen tartutaan Kari Koski 3

4 SUURI HAASTE ALUSSA HANKKEEN IDEAN YMMÄRTÄMINEN Uusikaupunki n. 800 hlöä, Rauma n hlöä Uusikaupunki n. 880 yritystä, Rauma 2235 yritystä TÄLLÄ HETKELLÄ ERILAISTEN KÄSITTEIDEN SEKAMELSKA Hinku, hiilineutraali, resurssitehokkuus, cleantech, ympäristöliiketoiminta, teolliset symbioosit, kiertotalous ym. KÄSITTEISTÄ RESURSSITEHOKKUUS EHKÄ KUVAAVIN JA KÄYTETYIN / VRT. HENKISET RESURSSIT Kari Koski 4

5 HAASTEENA HANSKASSA PITÄMINEN Pakko jakaa selkeisiin toimintalohkoihin, joita viisi kappaletta Kaupungin oma toiminta Yritysten / elinkeinoelämän toiminta Asukkaiden toiminta Vapaa-ajan asukkaiden toiminta Maatalous ja muut toiminnot KUNTA JOUTUU OTTAMAAN VETOVASTUUN KOKONAISUUDESTA / SELKEÄT VASTUUJAOT Mitä suurempi kaupunki, sen haasteellisempi ohjattava => pala kerrallaan Koordinointivastuu yhdellä taholla Kari Koski 5

6 ASUKKAIDEN OSUUS HAASTAVIN; SUURET MAHDOLLISUUDET ILMAN KONKREETTISIA TULOKSIA HANKE KUIVUU HETKESSÄ Erilaiset mittaukset ja mittauskeinot hyödynnetään. Suomesta löytyy tällä alalla huippuyrityksiä. VIESTINTÄSUUNNITELMA VÄLTTÄMÄTÖN MIKSI RAUMA MUKANA ILMASTOTALKOISSA Ympäristö Talous Työpaikat Imago Erottautuminen / erottuminen / vrt. HK Yritysten kustannustehokkuus / kehittyminen, edelläkävijyys Kari Koski 6

7 SEKÄ UGISSA ETTÄ RAUMALLA LÄHESTYMISKULMA KOROSTETUSTI ELINKEINOPOLIITTINEN HINKU-hanke on yksi elinkeinopolitiikan välineistä. SUURI KOKONAISUUS, JOTA EI PYSTY KOKONAISUUDESSAAN HOITAMAAN Pala kerrallaan Joka alueelta Suurimmat syöpöt ensin käsittelyyn TALOUDELLINEN MERKITYS SADOISSA TUHANSISSA Kari Koski 7

8 ELINKEINOPOLIITTINEN LÄHESTYMISKULMA YRITYSTEN KAUTTA MENESTYKSEEN Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn. Kasvihuonekaasujen jatkuva kasvu aiheuttaa uhkia ympäristön kestokyvylle ja samalla taloudelle = yhteinen intressi yritysten kanssa. Yritysten merkitys on suurin, koska niiden osuus energian- ja materiaalien käytöstä on kaikkein suurinta Kari Koski 8

9 LASKENTAOHJELMA Energiat, vesi, logistiikka = energiatehokkuus Kierrätys, raaka-ainevaihtoehdot, materiaalitehokkuus, tuotteet, käytössä, materiaalin säästö = materiaalitehokkuus Jätehuolto, jätteen lajittelu, hävikin pienentäminen, jätteiden hyötykäyttö = toiminnan tehokkuus Kokonaisanalyysi, mitkä asiat ovat muuttuneet KEHITYSTÄ MITTAAVA KUMULATIIVINEN JA KONKREETTINEN SEURANTA VÄLTTÄMÄTÖN Kari Koski 9

10 RAUMA ON TODELLINEN TEOLLISUUSKAUPUNKI Teollisuuden prosenttiosuus koko energian kulutuksesta on n. 86 %. Kaupungin alueella kulutettavasta sähköstä 26 % tuotetaan paikallisesti pääosin uusiutuvalla energialla teollisuuslaitoksissa. CO2-päästöt kaupungissa ovat n tonnia alhaisemmat kuin jos sähkö ostettaisiin valtakunnan verkosta. Teollisuuden merkittävästä uusiutuvan energian tuotannosta johtuen päästöjen osuus on teollisuudella energiankäyttöä alhaisempi. Teollisuuden, työkoneiden ja sähkön kulutuksen CO2-päästöt ovat 72 % eli reilut kaksi kolmannesta ja asukastoiminnan n. yksi kolmannes. Asukaspuolella maalämmön positiiviset vaikutustiedot puuttuvat, mutta niiden sähkön kulutus on mukana Kari Koski 10

11 ASUKASPÄÄSTÖT RAUMA ON YKKÖNEN KAHDEN MUUN KUNNAN KANSSA Asukaskohtaisessa päästöjen vertailussa Rauman asukasta kohti lasketut päästöt olivat 2013 yht. 4.3 t CO2 ekv ilman teollisuutta, kun ne kaikissa CO2-raportissa mukana olevista 90 kunnassa vaihtelivat välillä t CO2 ekv USEISSA RAUMAN PAPERITEHTAITTEN KOKOISISSA TEHTAISSA UUSIUTUVAN ENERGIAN HYÖTYKÄYTTÖÄ EI OLE PYSTYTTY HYÖDYNTÄMÄÄN NIIN HYVIN KUIN RAUMALLA KUTEN TULOKSET OSOITTAVAT, RAUMA ON HINKU-HANKKEESSA ESIMERKKIKUNTA Tällaisella konseptilla on markkina-arvoa Kari Koski 11

12 Rauman kaupunki Energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt CO2 ekv Benviroc Oy Senior & Sons Oy Reijo Laine

13 Energian loppukulutus eri sektoreilla Tieliikenne 4 % Kuluttajien sähkönkulutus 2 % Sähkölämmitys 1 % Maalämpö 0 % Liite 1 Teollisuuden sähkönkulutus 28 % Teollisuus ja työkoneet 58 % Kaukolämpö 4 % Erillislämmitys 3 % Rauman energian loppukulutuksen jakautuminen eri sektoreille vuonna 2013.

14 Sähkönkulutus oma tuotanto huomioiden Liite 2 Sähköntuotanto Raumalla 26 % Ostettu sähkö 74 % Rauman vuoden 2013 sähkönkulutuksen jakautuminen teollisuuden omaan sähköntuotantoon ja kaupungin ulkopuolelta ostettuun sähköön.

15 Päästöjen jakautuminen eri sektoreille Raumalla Kuluttajien sähkönkulutus 4 % Kaukolämpö 2 % Maatalous 2 % Erillislämmitys 5 % Jätehuolto 2 % Tieliikenne 10 % Sähkölämmitys 3 % Maalämpö 0 % Liite 3. Teoll. ja työkoneet 20 % Teollisuuden sähkönkulutus 52 % Rauman kasvihuonekaasujen päästöjen jakautuminen eri sektoreille vuonna 2013.

16 t CO 2 -ekv / asukas kt CO 2 -ekv Päästöjen kehitys asukasta kohden ilman teollisuutta Liite * Päästöt yhteensä 192,3 211,9 235,0 193,9 180,2 172,6 165,6 Päästöt asukasta kohden 4,8 5,3 5,9 4,9 4,5 4,3 4,1 0 Rauman kasvihuonekaasujen päästöjen kehitys vuosina ilman teollisuutta.

17 t CO 2 -ekv / asukas Saman maakunnan kuntien vertailu Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Maalämpö Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne Maatalous Jätehuolto Liite Rauma Ulvila Pori Nakkila Eurajoki Satakunnan kuntien asukaskohtaiset päästöt vuonna 2013 ilman teollisuutta.

18 kt CO 2 -ekv Teollisuus ja työkoneet Liite Teollisuus ja työkoneet Teollisuuden sähkönkulutus ,7 394, ,2 361, ,6 472, ,6 362, ,8 264, ,9 315,1 Teollisuuden ja työkoneiden sekä teollisuuden sähkönkulutuksen päästöt Raumalla vuosina