Jyväskylän kaupungin yleiskaava Sivu 1/10 Jyväskylän kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA OIKEUSVAIKUTTEINEN Kaavatunnus: y 100
Jyväskylän kaupungin yleiskaava Sivu 2/10 1. Suunnittelualue Jyväskylän kaupungin alueen kokonaisuudessaan käsittävä suunnittelualue rajautuu Petäjäveden, Uuraisten, Laukaan, Toivakan, Joutsan, Luhangan ja Muuramen kuntien sekä Jämsän kaupungin alueisiin. Yleiskaavan ulkopuolelle on jätetty oikeusvaikutteisen yleiskaavan piirissä olevia alueita, joilla vallitseva yleiskaavatilanne on todettu ajantasaiseksi sekä laadittavan yleiskaavan tavoitteiden mukaiseksi ja jää näin voimaan. Yleiskaavatyön rinnalla etenee osayleiskaavoja, jotka noudattavat yleiskaavan määrittelemää yhdyskuntarakennetta. Monien Jyväskylän kaupungin yleiskaavan osa-alueiden maankäytön tutkimista jatketaan myöhemmin strategista yleiskaavaa tarkemmissa osayleiskaavoissa ja kyläkaavoissa. 2. Suunnittelun lähtökohdat Kaavan laatiminen on käynnistetty Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Yleiskaavan esiselvitys (ELVIS) valmistui syksyllä 2009. Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti 14.12.2009 käynnistää sen pohjalta yleiskaavan laatimisen. Kaupunginhallituksen asettama yleiskaavatoimikunta ohjasi yleiskaavan laatimistyötä toimikautensa loppuun (31.12.2012). Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden 1.1.2009 muodostaman uuden Jyväskylän kaupungin yhdistymissopimukseen kirjattiin tavoite: Kestävän kaupunkikehityksen yhdyskuntarakentamisen pääsuunnat ovat nauhamaista edullisuutta tavoitellen ydinkeskusta - Vaajakoski, ydinkeskusta Palokka - Tikkakoski sekä Tampereentien suunta ja Korpilahti. Nämä sijaitsevat valmiiden hyvien tieyhteyksien varrella ja vahvistavat korkean taajama-asteen alueellista eheyttä täydennysrakentamista korostavalla kaavoituksella ja joukkoliikennettä tukevalla struktuurilla. Jyväskylän kaupungin ydinalue on rakenteeltaan suhteellisen tiivis. Noin 90 prosenttia väestöstä asuu 10 kilometrin säteellä keskustasta. Yleiskaavan keskeisimpiä lähtökohtia ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) yleiskaavan sisältövaatimukset sekä maakuntakaavojen ja -suunnitelman sisältö. Yleiskaavatyön kannalta tärkeitä paikallisia strategisia lähtökohtia muodostavat Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0, Jyväskylän kaupunkistrategia ja muut valmiit ja tekeillä olevat politiikkaohjelmat. Esimerkki: Viherpolitiikan luonnoksen strateginen tavoite: Kehä Vihreä ja Kehät Siniset.
Jyväskylän kaupungin yleiskaava Sivu 3/10 3. Suunnittelun tavoitteet Yleiskaavan esiselvityksen johtopäätöksenä yleiskaavatyölle asetettiin viisi pääteesiä: - Uusi kunta tarvitsee uuden sukupolven yleiskaavan - Yleiskaava tunnistaa Jyväskylän monimuotoisuuden - Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen eheyttäminen jatkuu - Kaupunkirakenne laajenee viisaasti - Maaseutu kehittyy vahvuuksiin nojaten Suunnittelun tavoitteet ja kuvitellun tulevaisuuden vaihtoehdot tarkentuivat yleiskaavan raamivaiheessa, jolloin määriteltiin ns. yleiskaavan raamilauseet, jotka ohjaavat kaavan laatimista ja ovat omalla tavallaan osa yleiskaavan vaihtoehtotarkastelua. Tästä tarkemmin luvussa 7. 4. Suunnittelutilanne Yleiskaavan sisältöä ohjaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maankäyttö- ja rakennuslaissa annettujen sisältövaatimusten lisäksi Keski-Suomen maakuntakaava. Nämä ylemmän tason ohjeet muodostavat perustan yleiskaavan sisällölle. Maaliskuun 2009 alusta voimaan tulleissa tarkistetuissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on painotettu erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja liikennemäärien hillintää, alueidenkäytön energiakysymyksiä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista. Myös vuonna 2010 valmistuneen Jyväskylän seudun maankäytön rakennemallin ja Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (Jyseli) tavoitteet ja päälinjat vaikuttavat yleiskaavan suunnitteluun ja tavoitteisiin. Yleiskaavassa on keskeistä määritellä sen tavoitteet ja sisältö siten, että se vastaa niihin kysymyksiin, mitä sillä halutaan ratkaista. Koko kunnan yleiskaava Jyväskylän tilanteessa on nähtävä ensisijaisesti kunnan strategisen suunnittelun yhtenä välineenä. Yleiskaavan sisältöä on peilattava kaupungin strategian tavoitteisiin. Yleiskaavassa nämä yleiset kunnan menestymisen periaatteet kirjataan karttakuvaksi. Yleiskaavalla pyritään kestävään yhdyskuntarakenteeseen, jossa sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja ekologiset näkökulmat on yhdistetty. Koska Jyväskylän kaupunki on laaja ja monipuolinen, kaikkia alueita ei voida tarkastella samoilla kriteereillä. Siksi yhdyskuntarakenne tulee ymmärtää eri osista muodostuvaksi, jolloin maankäytön ohjaustarpeet tavoitteet asetetaan vastaamaan kullekin alueille keskeisiin kysymyksiin samalla myös kokonaisuus huomioiden. 4.1 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009. Tämän jälkeen maakuntakaavoitus on edennyt Keski-Suomessa vaihekaavoin toteutettavalla varsinaisen kokonaisvaltaisen maakuntakaavan täydennystyönä. Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat vahvistuttuaan toimivat ohjeena laadittaessa yleiskaavaa ja osaltaan myös niiden laatimisen aikana. Yleiskaavatyön aikana on ollut tekeillä neljä eri vaihekaavaa. Vaihemaakuntakaavoista 2 vahvistuspäätöksen saanut 4. vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta.
Jyväskylän kaupungin yleiskaava Sivu 4/10 4.2 Yleiskaavoitus Suunnittelualueella on voimassa eri-ikäisiä oikeusvaikutteisia ja oikeusvaikutuksettomia yleis- ja osayleiskaavoja. Luettelo kaavatilanteesta on liitteessä 1. 4.3 Asemakaavat Suunnittelualueen tärkeimmät taajamat on pääosin asemakaavoitettu. Asemakaavan piirissä ovat Jyväskylän kantakaupungin ohella Säynätsalon alue, Korpilahden kirkonkylä, Palokka, Vaajakoski ja Tikkakoski. Kaupungin ruutukaavakeskustaa 2010 Jyväskylän keskustaajaman potentiaalista laajenemissuuntaa Tuomiojärven ympäristössä, etualalla Laajavuoren hotelli, takana Tuomiojärvi. Vasemmassa ylhäällä keskellä näkyy Haukkalan alue ja oikeassa Mannisenmäki. 4.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti valtioneuvoston antamia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tulee edistää niin maakuntien suunnittelussa kuin kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat Jyväskylän seutua seuraavilta osin: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
Jyväskylän kaupungin yleiskaava Sivu 5/10 5. Aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Suunnittelualueelle on tehty useita kaavan sisältöön vaikuttavia suunnitelmia ja selvityksiä ennen yleiskaavaprosessin alkua ja sen aikana. Yleiskaavatyön edettyä ehdotusvaiheeseen niitä oli kertynyt jo yli 40 kappaletta. Tehdyt ja tekeillä olevat selvitykset on lueteltu ja niiden sisältöä selostettu yleiskaavan selostuksessa. 6. Yleiskaavan vaikutusten arviointi Kaavan vaikutusten arviointi kohdistetaan seuraaviin seikkoihin: - yhdyskuntarakenteeseen - yhdyskuntatalouteen - energiatalouteen - elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin - kulttuuriperintöön - ilmastoon - liikenteeseen - luontoon ja luonnonvaroihin - maisemaan - ihmisiin (sosiaaliset vaikutukset, vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen) - palveluihin ja palveluverkkoon Vaikutusten arvioinnit pohjautuvat olemassa oleviin sekä kaavaprosessin kuluessa laadittaviin selvityksiin ja erityiseen vaikutustenarviointiin kehitettyyn työryhmätyöskentelyyn. Systemaattiset arviointikriteerit ja käytettävät menetelmät määritellään raamivaiheen jälkeen kaavaluonnoksen arvioimisen pohjaksi erillisessä arviointiohjelmassa. Yleiskaavassa sovelletaan yrittäjäyhdistyslähtöisesti yritysvaikutusten arviointimenettelyä (YRVA, pilotti ja pro gradu työ 2009). Arviointityön tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla ja muilla asiantuntijoilla on mahdollisuus arvioida kaavan vaikutuksia kaikissa kaavan vaiheissa. Arviointien vaikutusalue vaihtelee riippuen tarkasteltavista vaikutuksista. Yleiskaavan luonnosvaiheen jälkeen järjestettiin laaja temaattisten vaikutusten arviointien työpajasarja. Työpajoissa arviointia tehtiin yleiskaavaluonnoksen ja sen liitekarttojen pohjalta. Työpajoihin osallistuivat kaavoittajat, eri teemoja koskevien alojen viranomaiset, asiantuntijat, sidosryhmät, järjestöjen edustajat ja yksityishenkilöt. Työpajatoiminnasta on laadittu kooste. 7. Prosessikuvaus, aikataulu ja vuorovaikutus Jyväskylän kaupungin yleiskaavan etenemisestä on tehty ohjelmointikuvaus (FCG Planeko Oy), joka täsmentää yleiskaavan sisältökysymyksiä, työvaiheita ja aikataulua. Yleiskaavaprosessi noudattaa maankäyttö- ja rakennuslain säädöksiä kaavan laatimisen vaiheista ja vuorovaikutuksesta. Normaaliin prosessiin verrattuna tämä yleiskaava on sisältänyt erityisen Raamivaiheen ja alustavan ehdotusvaiheen. Yleiskaavan aikatauluun vaikuttavat tekijät eivät voi olla ennakkoon täydellisesti tiedossa ja uusia selvitystarpeita ilmenee prosessin kuluessa. Nämä huomioidaan jatkossa, ja aikataulumuutoksista tiedotetaan osallisille lain edellyttämällä tavalla.
Jyväskylän kaupungin yleiskaava Sivu 6/10 Yleiskaavatyön rinnalla etenee erillisiä osayleiskaavoja, joiden ratkaisut ovat linjassa yleiskaavan yhdyskuntarakenteen ja tavoitteiden kanssa. Maankäyttöratkaisut täsmentyvät tätä yleiskaavaa tarkemmissa myöhemmin laadittavissa osayleiskaavoissa. Niidenkin tulee pohjautua koko kaupungin yleiskaavaan. Tämän yleiskaavan suunnittelun jäsentämiseksi kaupungin alue on jaettu kolmeen eri kehään. Seuraavassa on selostettu alustavasti kehien maankäyttöön liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita: Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä (jäljessä oleva kuva, jo asemakaavoitetut alueet ja niitä palvelevat maakuntakaavan virkistysalueet, tumma oranssi alue), jolla tärkeimmät yleistä kiinnostusta herättävät asiat ovat mm. - täydennysrakentamisen suuntaaminen - maankäytön muutosalueiden tunnistaminen ja muutoksen ohjaaminen - kaupan sijainnin ohjaus ja - viherverkon eheyden ja viheralueiden saavutettavuuden kehittäminen, maiseman ja pohjavesien suojelu Laajenevan kaupunkirakenteen kehä (jäljessä oleva kuva, keltainen alue,), jolla ensisijaisena suunnitteluhaasteena ovat - uusien liikenneväylien aluevaraukset ja niihin tukeutuvat elinkeinoalueet - keskustoihin soveltumattoman kaupan laadun alueellisesti tasapainoinen suuntaaminen - joukkoliikennepohjainen kaupunkirakenteen laajeneminen - viherverkon kehittäminen sekä - tulevaa asemakaavoitusta mahdollisesti haittaavan rakentamisen hallinta. Maaseutuelinkeinojen kehällä (vieressä oleva kuva, valkoinen alue) tärkeimpinä sisältökysymyksinä ovat mm. - olemassa olevien ja uusien maaseutuelinkeinojen kehittämismahdollisuuksien turvaaminen - potentiaaliset, uutta pysyvää maaseutumaista asumista houkuttelevien kyläkohteiden selvittäminen ja osoittaminen sekä - maaseutumaisen rakentamisen ohjaaminen kyläkohteiden ulkopuolella siten, ettei siitä aiheudu haitallista yhdyskuntakehitystä. Kehien kuvaus ja rajaus tarkentuu yleiskaavaprosessin myötä. 7.1 Yleiskaavan raamivaihe (kevät 2011) Yleiskaavan strategisen merkittävyyden vuoksi kaavaprosessi sisältää erityisen vuorovaikutteisen raamivaiheen, joka ajoittui kevääseen 2011. Ennen yleiskaavaluonnoksen laatimista kaavan tavoitteista ja kuvitellun tulevaisuuden vaihtoehdoista oli keskusteltava monipuolisesti. Päätöksentekijä, eli kaupunginvaltuusto, käsitteli kaavan tavoitteita ja sisältötekijöitä valtuustoseminaarissa. Raamikartta ja muu aineisto oli julkisesti nähtävillä 27.4. - 20.5.2011.
Jyväskylän kaupungin yleiskaava Sivu 7/10 Raamivaiheen aineisto koostui Raamikirjasta, joka selostaa ja perustelee yleiskaavan tavoitteita. Tavoitteet tiivistyvät Raamilauseiksi, jotka liittyvät Jyväskylän kaupungin maankäytön tulevaisuuden olennaisiin asioihin. Aineistoa havainnollistaa Raamikartasto, joka ei ole varsinainen kaavakartta, vaan jonka avulla kuvataan yleiskaavan sisällön kannalta eri kehien suunnitteluun ja alueiden ominaisuuksiin liittyviä tärkeimpiä huomioita. Aineiston avulla osallisille ja päätöksentekijöille havainnollistettiin niitä asioita, joista yleiskaavassa tullaan päättämään. Raamivaiheen aineiston valmisteli ja asetti nähtäville yleiskaavatoimikunta. Aineiston sisältö tehtiin asiantuntijatyönä. Nähtävillä olon jälkeen toimikunta teki esityksen kaupunginhallitukselle raamilauseista ts. yleiskaavan tavoitteet määriteltiin raamivaiheen perusteella. Niiden perusteella laadittiin yleiskaavaluonnos. 7.2 Yleiskaavan luonnosvaihe (kevät 2012) ajoittui kevät-kesään 2012. Tällöin asetettiin nähtäville yleiskaavaluonnos ja muu luonnosvaiheen aineisto, jonka yleiskaavatoimikunta oli valmistellut ja hyväksynyt. Kaupunkirakennelautakunta asetti aineiston nähtäville. Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä 24.4. 21.5.2012. Yleiskaavaluonnoksesta saadun palautteen jälkeen yleiskaavatoimikunta linjasi edelleen kaavan jatkovalmistelua. Yleiskaavatoimikunta hyväksyi päälinjaukset yleiskaavaehdotuksen pohjaksi viimeisessä kokouksessaan syksyllä 2012. 7.3 Yleiskaavan ehdotusvaihe (syksy 2013-syksy 2014) ajoittui alkuvuoteen 2014. Ehdotusvaiheessa kaupunkirakennelautakunta valmistelee kaavasta hyväksyttäväksi tarkoitetun version, jonka kaupunginhallitus asettaa nähtäville. Ehdotuksesta pyydetään viranomaistahojen lausunnot ja osalliset voivat jättää siitä mahdolliset muistutukset. Jo keväällä 2013 on yhteysviranomaisilta pyydetty tutustumaan alustavaan yleiskaavaehdotukseen ja pyydetty heiltä siitä lausunnot. Yleiskaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 14.1. - 17.2.2014 välisen ajan. Saadun palautteen ja lausuntojen perusteella on kaavaehdotukseen tehtävä laadultaan ja vaikutuksiltaan sellaisia muutoksia, että ne edellyttävät kaavan laittamista uudelleen ehdotuksena nähtäville. 7.4. Yleiskaavan ehdotusvaiheen ehdotus II (kesä 2014) nähtävillä olo ajoittui kesälle 2014. Kaupunkirakennelautakunta valmistelee kaavasta hyväksyttäväksi tarkoitetun version, jonka kaupunginhallitus asettaa nähtäville. Ehdotus II oli nähtävänä 20.5. 24.6.2014. 7.5. Yleiskaavan hyväksymisvaihe (syksy 2014) Tavoitteena on, että Jyväskylän kaupungin yleiskaava hyväksytään kaupunginvaltuustossa syksyn 2014 aikana. 7.6. Yleiskaavan vuorovaikutus Yleiskaavan viranomaisyhteistyötä tehdään kaupungin käytäntöjen mukaan viranomaisneuvotteluissa ja muissa, tarvittaessa erikseen järjestettävissä työneuvotteluissa. Vuorovaikutuksen alustavana periaatteena oli, että yleiskaavan sisällöstä käytäisiin keskustelua pääasiallisesti osallisten järjestämissä tilaisuuksissa ja osallisten intresseihin perustuen. Tällaisia tilaisuuksia voisivat olla esimerkiksi asukas- ja yrittäjäyhdistysten tai muiden yhdistysten vuosikokoukset tai muut tilaisuudet. Niistä tilaisuuksista, joissa yleiskaava on ollut esillä, ylläpidetään kaupungin kaavoituksessa erillistä luetteloa.
Jyväskylän kaupungin yleiskaava Sivu 8/10 VAIHE TYÖSTÄMINEN KÄSITTELY OSALLISTUMINEN TIEDOTTAMINEN Talvi 2010-2011 1. Yleiskaavan käynnistäminen Kevät 2011 2. Raamivaihe Kevät 2012 3. Luonnosvaihe Yleiskaavaluonnos Syksy 2012-syksy 2014 4. Ehdotusvaihe Yleiskaavaehdotus Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laadinta. OAS:aa päivitetään koko kaavaprosessin ajan. Selvitysten ja lähtötietojen kokoaminen. Tämä jatkuu koko kaavaprosessin ajan. Raamiaineiston laatiminen Raamiaineisto oli nähtävillä 27.4. - 20.5.2011. Vaihtoehtoluonnoksia on vertailtu ja arvioitu. Tämän perusteella tehtiin lopullinen valinta kaavaluonnokseksi. Yleiskaavaluonnos ja liiteaineisto oli nähtävillä 24.4. 21.5.2012. Yhteysviranomaisille annettiin lisäaikaa lausuntojen antamiseen ja lähettämiseen kesäkuun puoliväliin 2012. Kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen jälkeen työstetään kaavaehdotus. Yleiskaavaehdotus on julkisesti nähtävillä 14.1.-17.2.2014 Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa, Hannikaisenkatu 17, 1.krs, 40100 Jyväskylä ja kaavoituksen www-sivuilla: http://www.jkl.fi/kaavoitus/yle iskaava/ehdotusvaihe Kaupungin sisäinen aloituskokous. Alkuvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 9.12.2010. Vireille tulosta ilmoittettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa ja Jyväskylän kaupungin www-sivuilla 15.2.2011. Yleiskaavatoimikunta hyväksyi aineiston nähtäville kokouksessaan 7.3.2011. Valmistunut aineisto nähtäville ja siihen liittyvät yleisötilaisuudet järjestetään alueellisesti. Yleiskaavatoimikunta valmisteli luonnosaineiston. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi kaavaluonnoksen nähtäville pantavaksi MRL 30 :n mukaisesti kokouksessaan 3.4.2012. Kaava asetettiin nähtäville ja esiteltiin yleisötilaisuuksissa sekä pyydetään mielipiteet viranomaisilta, maanomistajilta ja muilta osallisilta. Luonnoksesta annetuista mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineista tehdään kooste, joka tulee kaavaselostuksen osaksi. Yleiskaavatoimikunta valmistelee yleiskaavaehdotuksen peruslähtökohdat kokouksessaan 12.11.2012. Kaupunginhallitus päätti kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta 9.12.2013. Yleiskaavaehdotus oli nähtävänä 30 päivän ajan. Kaavaehdotuksesta pyydetään viralliset lausuntopyynnöt. Muistutuksista ja niiden vastineista tehdään kooste, joka tulee kaavaselostuksen osaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ja riittävyyden arviointi. Vuorovaikutus kaupunginvaltuuston ja kiinnostuneiden osallisten kanssa. Raamiaineisto nähtävillä palvelupiste Hannikaisessa, Hannikaisenkatu 17 ja internetissä. Hannikaisen henkilöstö ja pyydettäessä suunnittelijat esittelevät aineistoa kiinnostuneille. Mielipiteen esittäminen aineistosta kirjallisesti kaupunkirakennepalveluiden kirjaamoon, nettikysely. Kaava-aineisto oli nähtävillä palvelupiste Hannikaisessa, Hannikaisenkatu 17. Hannikaisen henkilöstö ja pyydettäessä suunnittelijat esittelivät aineistoa kiinnostuneille. Mielipiteen esittäminen aineistosta kirjallisesti kaupunkirakennepalveluiden kirjaamoon. E-palautetta voi antaa yleiskaavan nettisivuilta. Vuorovaikutus yleisötilaisuuksissa. Yleisötilaisuuksia järjestettiin luonnosvaiheen nähtävillä olon aikana: Pääkirjaston Minnansali 2.5.2012 klo 18-20; Keski-Palokan koulu 3.5.2012 klo 18-20 - Jyskän koulu 8.5.2012 klo 18-20; Keljonkankaan koulu 9.5.2012 klo 18-20 Mahdolliset muistutukset kirjallisesti kaupunginkansliaan. Kaava-aineisto nähtävillä palvelupiste Hannikaisessa, Hannikaisenkatu 17. Yleiskaavaehdotusta esiteltiin kolmessa tilaisuudessa: 1) Keskustassa torstaina 16.1.2014 klo 9-20 Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa järjestettävässä avoimien Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä ja Keskisuomalaisessa ja kunnan www-sivuilla osoitteessa: www.jyvaskyla.fi/kaavoit us. OAS lähetetään viranomaisille ja laitetaan nettisivuille. Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta mielipiteiden esittämiseen ilmoitettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 27.4.2011, kuten kunnalliset ilmoitukset julkaistaan sekä kaavoituksen internet-sivuilla. Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta mielipiteiden esittämiseen ilmoitettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 24.4.2012, kuten kunnalliset ilmoitukset julkaistaan sekä kaupunkisuunnitteluosaston internet-sivuilla. Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistuttamiseen ilmoitetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa 14.1.2014, kuten kunnalliset ilmoitukset julkaistaan sekä kaavoituksen internetsivuilla.
Jyväskylän kaupungin yleiskaava Sivu 9/10 9 Kunnan perusteltu kannanotto lähetetään muistutuksen tehneille. ovien tapahtumassa, 2) Korpilahdella Korpilahden yhtenäiskoululla keskiviikkona 29.1.2014 klo 18-20 ja 3) Tikkakoskella Tikkakosken koululla torstaina 6.2.2014 klo 18-20. 5. Ehdotus 2. Yleiskaavaehdotus 2 on ollut julkisesti nähtävänä 20.5. 24.6.2014. Syksy 2014 6. Hyväksymisvaihe Päätöksenteko kunnassa. Kaupunginhallitus päätti kaavaehdotus 2:n nähtäville asettamisesta 12.5.2014 ( 160). Viranomaisneuvottelu 2.9.2014. Kaupunginvaltuusto hyväksyy yleiskaavan. Mahdolliset muistutukset kirjallisesti kaupunginkansliaan. Kaava-aineisto nähtävillä palvelupiste Hannikaisessa, Hannikaisenkatu 17 Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen. Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistuttamiseen ilmoitetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa 20.5.2014, kuten kunnalliset ilmoitukset julkaistaan sekä kaavoituksen internetsivuilla. Kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa. Kaava lähetetään tiedoksi viranomaisille. 8. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Maanomistajat Asukkaat ja yritykset Asukasyhdistykset, asukkaat, yritykset Toimialat, osastot ja vastaavat Kaupunkirakennepalvelut (KRP)/Liikenne- ja viheralueet - vastuualue KRP /Maankäyttö/Tontit ja maanhallinta KRP /Rakennusvalvonta KRP /Ympäristötoimi Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Liikuntatoimi Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö JE Siirto Oy / sähköverkko Jyväskylän Energia Oy / vesiliiketoiminta Keski-Suomen pelastuslaitos Viranomaiset Keski-Suomen ELY -keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Finavia Oyj Museovirasto Joutsan kunta Jämsän kaupunki Laukaan kunta Luhangan kunta Muuramen kunta Petäjäveden kunta Toivakan kunta Uuraisten kunta Muut asianosaiset 9. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään saadun palautteen pohjalta tarvittaessa. Merkittävistä muutoksista tiedotetaan osallisille kaavan nähtävillä olojen yhteydessä. Yleiskaavan www-sivut ovat osoitteessa www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/yleiskaava Yhteystiedot Yleiskaavapäällikkö Leena Rossi puh. (014) 266 5050 tai 040 741 9187 leena.rossi@jkl.fi Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho puh. (014) 266 5057 reijo.teivaistenaho@jkl.fi Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Maankäyttö / SGIS Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo) Postiosoite PL 233, 40101 Jyväskylä
Jyväskylän kaupungin yleiskaava Sivu 10/10 10 Liite 1) Voimassa olevat yleiskaavat (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta) Lainvoimaiset yleiskaavat, yleiskaavan muutokset ja osayleiskaavat, oikeusvaikutteiset lihavoitu: Jyväskylän kaupunki, yleiskaava 1982 Laajavuoren osayleiskaava 17.9.1985, oikeusvaikutteinen Ylistönmäki yleiskaavamuutos 24.2.1986 Säynätsalon yleiskaava 11.11.1986 Keljonkankaan osayleiskaavan muutos, satama-alue 20.2.1989 Keljon keskus, yleiskaavamuutos 14.5.1990 Taka-Keljon osayleiskaava 25.1.1993, oikeusvaikutteinen Kekkola-Kylmänoron osayleiskaava 16.9.1993, oikeusvaikutteinen Muurame-Sääksvuori osayleiskaava 11.11.1996 Keljonkankaan osayleiskaava 23.5.1988 Lutakon osayleiskaavan muutos 15.12.1997 Sippulanniemen osayleiskaava 24.1.2000 oikeusvaikutteinen Seppälänkankaan osayleiskaava 15.1.2001 Täydennysrakentamisen osayleiskaava 12.2.2001 Seppälän yleiskaavan muutos, 11.11.2002, oikeusvaikutteinen Mannilan yleiskaavamuutos 13.1.2003, oikeusvaikutteinen Tikkakosken osayleiskaava, 14.12.1992 Puuppolan osayleiskaava, 27.1.1997 Puuppolan-Lintukankaan osayleiskaava, oikeusvaikutteinen, 28.5.2007 Karhuvuoren osayleiskaava, pääosin oikeusvaikutteinen, 28.5.1996 Palokan osayleiskaava, oikeusvaikutteinen, 20.5.2002 Seppälänkankaan osayleiskaava, 22.1.2001 Vaajakoski-Jyskä osayleiskaava, 30.9.1991 Päijänne-Leppävesi rantayleiskaava 9.12.1996 Jääskelän osayleiskaava, oikeusvaikutteinen, 2.7.2001, Kuohu-Vesanka-Ruoke osayleiskaava, oikeusvaikutteinen, 28.4.2008, saanut kokonaisuudessaan lainvoiman 14.1.2011 Päijänteen rantayleiskaava 23.8.1996, oikeusvaikutteinen Keskustan yleiskaava (Korpilahti) 10.3.1980 Vt4 maankäytön ja liikenteen osayleiskaava (Korpilahti) 18.10.1982 Iloniemi Sammalniemi osayleiskaava 17.1.1994 Kärkisten etelärannan yleiskaava 9.12.1998, oikeusvaikutteinen Kärkisten etelärannan osayleiskaavan muutos 16.3.2009, oikeusvaikutteinen Puuppolan osayleiskaavan muutos 24.8.2009, oikeusvaikutteinen Tikkalan osayleiskaava, 14.12.2009, oikeusvaikutteinen Oravasaaren osayleiskaava, 6.7.2011, oikeusvaikutteinen Valkeamäen osayleiskaava, 13.1.2012, oikeusvaikutteinen Kankaan osayleiskaava, oikeusvaikutteinen. Tekeillä olevat osayleiskaavat: Raspio-Iloniemen osayleiskaava, Korpilahti, oikeusvaikutteinen, valitettu KHO:een Eteläportti-Kauramäen osayleiskaava, oikeusvaikutteinen