MIHIN OLEMME MATKALLA? Liikunnan rooli huomisen haasteissa Antti Uutela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampereen yliopisto Liikuntatieteen päivät 9-10.11.2011, Helsinki, Biomedicum
KUOLEMANSYYT, TYÖKYVYT- TÖMYYS JA KUSTANNUKSET Uutela/Biomedicum 9.11.2011
15-64-v. miesten pääkuolemansyyt 2009 (Lähde Tilastokeskus) 4
15-64 v. naisten pääkuolemansyyt 2009 (Lähde Tilastokeskus) 5
Yli 65 v. miesten ja naisten pääkuolemansyyt 2006 (Lähde Tilastokeskus) Miesten kuolinsyyt, % Naisten kuolinsyyt, % Sydän- ja verisuonitaudit 28,8 Sydän- ja verisuonitaudit 26,8 Aivoverisuonitaudit 8,9 Dementia, Alzheimer 15,3 Dementia, Alzheimer 7,9 Aivoverisuonitaudit 12,4 Keuhkosyöpä 6,6 Muut sydäntaudit 4,5 Eturauhassyöpä 4,5 Ruoansulatuselinten t. 3,5 COPD 4,2 Rintasyöpä 2,5 Muut kuolinsyyt 39,0 Muut kuolinsyyt 35,5 Kuolleiden määrä 16708 Kuolleiden määrä 20499 6
Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden tärkeimmät syyt v. 2009 (Lähde Eläketurvakeskus) Lkm. % Mielenterveyden häiriöt 8530 33,1 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 8092 31,4 Hermoston sairaudet 1975 7,7 Verenkiertoelinten sairaudet 1824 7,1 Vammat, myrkytykset 1709 6,6 Kasvaimet 1542 6,0 Hengityselinsairaudet 449 1,7 Aineenvaihduntasairaudet 433 1,7 Synnynnäiset epämuodostumat 256 1,0 Muut 992 3,7 Uutela/Biomedicum 9.11.2011
10 kalleinta sairausryhmää (Lähde: Aromaa, Huttunen, Koskinen, Teperi (toim.), Suomalaisten terveys, 2005) Välittömät kulut milj. euro % Menetetyn työpanoksen aiheuttamat kulut milj. euro % SVT 918 17 Mielenterveyden häiriöt 2 542 26 Mielenterveyden häiriöt 692 13 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 1 971 21 Hengityselinten sairaudet 589 11 Tapaturmat ja myrkytykset 1 495 16 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 583 11 Sydän- ja verisuonitaudit 1 104 12 Hermoston ja aistinten sairaudet Syöpäsairaudet 334 6 446 8 Syöpäsairaudet 608 6 Hermoston ja aistinelinten sairaudet 589 6 Tapaturmat ja myrkytykset 317 6 Hengityselinten sairaudet 279 3 Ruoansulatuselinten sairaudet 302 6 Ruoansulatuselinten sairaudet 225 2 Virtsa- ja sukuelinten sairaudet 265 5 Synnynnäiset epämuodostumat 198 2 Raskaus ja synnytys 178 3 Aineenvaihduntasairaudet 167 2 Kaikki muut 778 14 Kaikki muut 419 4 Yhteensä 5 402 100 Yhteensä 9 597 100
SUOMALAISTEN TERVEYS ON NYKYÄÄN PAREMPI KUIN KOSKAAN ENNEN Uutela/Biomedicum 9.11.2011
Terveydentilan myönteinen kehitys Suomessa (Perustietolähde: Tilastokeskus) 1/2 Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on vähentynyt selvästi (85%) työiässä olevilla suomalaisilla miehillä ja naisilla 10
Miten paljon sydänkuolemia on säästetty 1970-2006? (Laskelma tehty THL:ssä) Laskennallinen lisäys havaittuun, jos 1970-luvun alun SVT-kuolleisuus olisi säilynyt tasollaan, niin vuoteen 2006 mennessä olisi ollut lisää kuolemia seuraavissa ikäryhmissä: 30 64 -vuotiailla 90.000 miestä 36.000 naista 65 74 -vuotiailla 53.000 miestä 64.000 naista Yhteensä 243.000 henkeä 11
Terveydentilan myönteinen kehitys Suomessa (Perustietolähde: Tilastokeskus) 2/2 Miesten tupakkasairaudet ja kuolemat vähentyneet selvästi Itsemurhat vähentyneet merkittävästi Liikenne- ja työtapaturmat myös vähentyneet Suunterveys on parantunut Odotettavissa oleva elinikä kasvanut (v. 2009 miehillä 76.5, naisilla 83.1) Odotettu terve elinikä myös kasvanut (v. 2007: miehillä 56.7, naisilla 58 vuotta) 12.1.2011 Liikuntaa lisää!/ Uutela 12
12.1.2011 Liikuntaa lisää!/ Uutela 13
KUOLLEISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 14
Arvio eri tekijöiden vaikutuksesta kuolleisuuteen 12.1.2011 Liikuntaa lisää!/ Uutela 15
Elintavoilla on vahva yhteys kuolemiin teollistuneissa maissa (WHO 2002) Kohonnut Blood verenpaine pressure Tobacco Seerumin korkea C hkolesteroli o s l High Body M ass Index Low fruit and vegetable intake Physical inactivity A lc o h o l Urban air pollution L ead exp o su re O ccupational carcinogens Laittomat huumausaineet Illic it d ru g s Unsafe sex Occupational particulates O ccupational risk factors for injury Developed Countries Teollistuneiden D e a th s in 2maiden 0 0 0 apääkansansairauksien ttrib u ta b le to sriskitekijät e le c d WHO:n le a d inmukaan g ris k v. 2000 fa c to rs Tupakka Korkea BMI Hedelmien/vihannesten puute Liikunnan puute Alkoholi Ilmansaasteet Lyijyaltistus Työperäiset karsinogeenit Suojaamaton seksi Pienhiukkasaltistus työpaikalla Työtapaturmien riskitekijät Num ber of deaths (000s) W orld Health Organization 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 16
Vaikka suomalaisten terveys on parempi kuin koskaan ennen KANSANTERVEYDEN HAASTEET NYKY-SUOMESSA 12.1.2011 Liikuntaa lisää!/ Uutela 17
Kansanterveyden haasteet nyt ja huomenna (Lähde THL) 1/3 Masennus on yleinen diagnoosi ja masennus aiheuttaa eniten työkyvyttömyyseläkkeitä Lähes yhtä merkittävä ongelma on tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat työeläkkeelle siirtymiset Väestön lihominen kaikissa ikäluokissa näyttää jatkuvan sukupolvesta toiseen Kakkostyypin diabeteksen nopea kasvu ja tämän kehityksen jatkumisen uhka 18
12.1.2011 Liikuntaa lisää!/ Uutela 19
12.1.2011 Liikuntaa lisää!/ Uutela 20
DIABETES UHKAA VAKAVASTI 1969 60.000 1979 117.000 1989 138.000 1999 181.000 2003 218.000 2010 x 294.000 2020 x 382.000 2030 x 497.000 Diabetesta sairastavien määrän kehitys Suomessa vuodesta 1969 ja arvio ( x ) vuoteen 2030 21
Kansanterveyden haasteet nyt ja huomenna (Lähde THL) 2/3 Kansalaiset istuvat liikaa ja liikkuvat liian vähän mm. lihasliikuntaa ja arkiliikuntaa on liian vähän kaikissa ikäluokissa 12.1.2011 Liikuntaa lisää!/ Uutela 22
Alle 12-vuotiaiden lasten liikunta Suomessa (Lasten terveys, THL raportteja 2/2010, Mäki ym. ) Suosituksen vähintään 2 tuntia päivässä * täyttää: 3-vuotiaista 88% 5-vuotiaista 94% 1. luokan oppilaista 90% * Kysymys, joka tehtiin vanhemmille, koski lapsen tavallista ulkoilun, ulkona leikkimisen ja liikunnan määrää arkena ja viikonloppuna. Kriteeri on lievä ja on olemassa myös perusteltu näkemys siitä, että alle puolet kouluikäisistä liikkuisi kaksituntisensa riittävällä teholla (Nupponen 2010)
Nuorten (12-18 v.) liikunta (Arja Rimpelä: Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi - konsensuskokous 2010) 1977 2009
Nuorten (14-18 v.) ylipaino (Arja Rimpelä: Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi - konsensuskokous 2010)
Työikäisten (15-64 v.) UKK-instituutin suosituksen mukainen terveysliikunta sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Suomessa 2009 (Helakorpi ym. 2010) % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Miehet Naiset 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 yht./total 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 yht./total Ikäryhmä Ei säännöllistä liikuntaa Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa Reipasta tai rasittavaa liikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei riittävästi Riittävästi lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa Tarpeeksi kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoa Suosituksen mukaisesti kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua 26
Työikäisten (15-64 v.) suomalaisten vapaa-ajanliikunta (Helakorpi ym. 2010) % % 100 100 Miehet/Men Miehet/Men % 100 Naiset/Women 80 80 60 60 * 80 60 * 40 40 40 20 20 20 79 79 81 81 83 83 85 85 87 87 89 89 91 91 93 93 95 95 97 97 99 2001 99 2001 2003 2003 2005 2005 2007 2009 2007 2009 vuosi/year vuosi/year Vapaa-ajan liikuntaa väh. 2-3 krt/viikko Vapaa-ajan liikuntaa väh. 2-3 krt/viikko Vapaa-ajan liikuntaa väh. 4krt/viikko Vapaa-ajan liikuntaa väh. 4krt/viikko 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 2001 2003 2005 2007 2009 vuosi/year Leisure time physical activity at least twice a week Leisure time physical activity at least four times a week 0 0 0 12.1.2011 Liikuntaa lisää!/ Uutela 27
Työikäisten (15-64 v.) suomalaisten työmatkaliikunta v. 2009 (Helakorpi ym. 2010), % työssäkäyvistä % 100 Miehet/Men % 100 Naiset/Women 80 80 60 60 40 40 20 20 0 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 2001 2003 2005 2007 2009 0 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 2001 2003 2005 2007 2009 vuosi/year Työmatkaliikuntaa päivittäin väh. 15 min. Työmatkaliikuntaa päivittäin 30 min. tai enemmän vuosi/year Walking or cycling to and from w ork every day (at least 15 min.) Walking or cycling to and from w ork every day (at least 30 min. or more) 12.1.2011 Liikuntaa lisää!/ Uutela 28
Eläkeikäisten (65-84 v.) UKK-instituutin suosituksen mukainen terveysliikunta Suomessa 2009 (Laitalainen ym. 2010) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 % Miehet/Men Naiset/Women 0 65-69 70-74 75-79 80-84 yht./total Ikäryhmä/Age group 65-69 70-74 75-79 80-84 yht./total Ei säännöllistä liikuntaa/ No regular physical activity Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa/only unhurried and slow endurance training Reipasta tai rasittavaa liikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei riittävästi/moderate or vigorous training, but not enough Riittävästi lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa/enough muscle-strengthening, not enough endurance training Tarpeeksi kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoa/enough endurance training, not enough muscle-strengthening Suosituksen mukaisesti kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua/physical activity according to the recommendation
64-84-vuotiaiden suomalaisten vähintään puolen tunnin kävely ulkona/muu liikunta ainakin 4 kertaa viikossa v. 2009 (Laitalainen ym. 2010) % Miehet/Men % Naiset/Women 80 80 60 60 40 40 20 20 0 97 99 01 03 05 07 09 vuosi/year Kävely/Walking Muu liikunta/other physical activities 0 97 99 01 03 05 07 09 vuosi/year Kävely/Walking Muu liikunta/other physical activities 12.1.2011 Liikuntaa lisää!/ Uutela 30
Kansanterveyden haasteet nyt ja huomenna (Lähde THL) 3/3 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat korkealla tasolla Rinta- ja eturauhassyöpiä esiintyy paljon Vanhat sairastavat toimintakyvyn vajetta aiheuttavia sydän- ja verisuonitauteja Runsaasti mielenterveysongelmia erityisesti masennusta Allergiat lisääntyneet Sosioekonomiset ja syrjäytymiseen liittyvät terveyserot ovat säilyneet ja jopa vahvistuneet Miesten naisiin verrattuna korkea kuolleisuus 12.1.2011 Liikuntaa lisää!/ Uutela 31
Tehokkaita vaikutusreittejä kaikessa politiikassa kannattaa käyttää ja elintavat eivät ole ainoita vaikutettavia, mutta.. ELINTAPOJEN KAUTTA TAPAHTUVA SAIRAUKSIEN EHKÄISY JOKA TAPAUKSESSA KANNATTAA Lappeenranta 6.10.2005 32
Elintapojen muutoksella voidaan vaikuttaa suuriin kansansairauksiin Yli 90 % tyypin 2 diabeteksesta voidaan ehkäistä elintapamuutoksilla (WHO) Yli 80 % sepelvaltimotaudista voidaan ehkäistä elintapamuutoksilla (WHO) Noin kolmannes muista syövistä olisi ehkäistävissä terveellisellä ravinnolla ja liikunnalla, valtaosa hengityselinsyövistä tupakoimattomuudella Ehkäisyn tulisi vaikuttaa seuraavien tekijäryhmien kautta ruokavalinnat liikunta ja painonhallinta (WHO) Tupakan- ja alkoholinkäytön hallinta täydentävät em. päätoimia 33
LIIKUNTA ON HYVÄ LÄÄKE KANSANTERVEYSONGELMIIN 12.1.2011 Liikuntaa lisää!/ Uutela 34
Liikunta edistää tutkimusten mukaan terveyttä, se mm. Tukee painonhallintaa Vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä Vähentää tyypin 2 diabeteksen ja sen esiasteiden riskiä Vähentää eräiden syöpien (paksusuoli, rintasyöpä) riskiä Vahvistaa luita, niveliä ja lihaksia Parantaa mielialaa ja vähentää mielenterveyshäiriöiden riskiä Lisää mahdollisuutta itsenäiseen elämään ja kaatumisen välttämiseen vanhoilla Lisää mahdollisuutta pysyä hengissä pitempään 35
Liikunnalla on myös useita myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia, esim. Vahvistaa minäkäsitystä (empowerment) Tarjoaa mahdollisuuden tavata ihmisiä ja hankkia ystäviä Vahvistaa siltoja yli sukupolvien Parantaa vanhojen imagoa Tarjoaa mahdollisuuden rentoutumiseen ja nautintoon Antaa mahdollisuuden purkaa liikoja paineita ja pitää hauskaa 36
Liikunta toimii myös olennaisena hoidon/kuntoutuksen tukena, mm. Sydän- ja verisuonitaudeissa Verenpainetaudissa Tyypin 2 diabeteksessa Kun on korkea kolesteroli Lihavuudessa Luukadossa Nivelvaivoissa Kroonisessa keuhkoahtaumataudissa 37
Liikunta voi myös auttaa erilaisten vaivojen hoidossa/helpottamisessa Masennuksessa ja ahdistuksessa Dementiassa Kiputilanteissa Halvauksissa Selkäkivussa Ummetuksessa 38
Suomessa suunnitellaan ja toimitaan vahvasti liikunnan lisäämiseksi Terveys kaikissa politiikoissa ajatus (VN) Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa (STM 2010) Perus- ja muu terveydenhuolto korostaa liikunnan merkitystä (liikunnan suositukset, liikuntaresepti) Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista 11.12.2008 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista 12.6.2008 KKI- ja Voimaa vanhuuteen ohjelmat Alan järjestöt ja säätiöt Yritykset/liikuntapalveluyritykset 12.1.2011 Liikuntaa lisää!/ Uutela 39
Liikuntaa tarvitaan kansanterveyden haasteisiin vastaamiseksi nyt ja tulevaisuudessa Masennuksen ja tuki- ja liikuntaelinvaivojen torjumiseksi työiässä Lihavuuden torjumiseksi Sydän- ja verisuonitautien torjumiseksi kaikissa ikävaiheissa ja erityisesti myös vanhoilla Tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi Syöpien ehkäisemiseksi Kehon ja mielen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Hyvinvoinnin ja elämännautinnon takaamiseksi 12.1.2011 Liikuntaa lisää!/ Uutela 40
KIITOS! 12.1.2011 Liikuntaa lisää!/ Uutela 41