KANGASALA TILINPÄÄTÖS 2011

Liite Val 1 KANGASALA TILINPÄÄTÖS 2011 Kh 23.4.2012 Val 11.6.2012

Kangasala TP 2011 1 Kangasala 1.1.2011 aluekartta

Kangasala TP 2011 2 Kunnanjohtajan puheenvuoro Vuoden 2011 osalta yleistä talouskehitystä kuvaavat tiedot ovat eräiltä osin edellisvuosia heikompia. Erityisesti Suomen vienti on kehittynyt kilpailijamaihin verrattuna kovin heikosti. Vuoden 2008 taantuman seurauksena euromaiden vienti putosi 10 25 %. Suomen osalta pudotus oli n. 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin tärkeiden kilpailijamaiden esimerkiksi Saksan. Suomen vienti on jäänyt alhaiselle tasolle, kun taas kilpailijamaat ovat ylittäneet viennissään vuoden 2008 tason. Seurauksena on ollut, että vaihtotase on pudonnut miinukselle, kun viennistä saadut tulot eivät ole riittäneet tuonnin maksamiseen. Suomen kustannuskehitys on ollut nopeampaa kuin muissa euromaissa. Tästä johtuen ilmeisesti juuri saksalaiset yritykset ovat saaneet sellaisia tilauksia, joita aikaisemmin tuli suomalaisille yrityksille. Maailmanmarkkinoiden virkistyminen ei siis ole tuonut Suomen talouteen vauhtia. Olemme nyt kotimaisen kysynnän kehittymisen varassa. Suurten vientiyritysten alihankkijoina toimiville kangasalalaisille yrityksille viennin alhainen taso on tuonut haasteita. Tämä epävarmuus vaikuttaa myös työllisyyteen. Kangasalla on paikallisen tason aktiviteetti ollut korkealla tasolla. Rakentaminen on erityisen vilkasta niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Myös kotimarkkinoilla toimivien yritysten tilauskanta on pääosin hyvä. Myös toimitilarakentaminen on päässyt taas käyntiin Kallion alueen toteutuessa. Vuoden 2011 alussa toteutui Kangasalan ja Kuhmalahden kuntaliitos. Yhteistyö niin luottamushenkilöiden kuin henkilöstön kesken on ollut merkillepantavan myönteistä. Myös kuntalaisilta on tullut yhdistymisestä myönteistä palautetta. Terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen käynnistämiseen tuli ongelmia Oriveden ilmoitettua ryhtyvänsä neuvottelemaan Tampereen kanssa. Harmillista on ollut, että Kangasalan sosiaali- ja terveystoimen henkilökunta teki todella suuren työn yhteistoiminnan rakentamiseksi. Tämä työ valuu pääosin hukkaan. Suomen hallitus aloitti vuoden aikana hallitusohjelmaan pohjautuen suuren kuntauudistushankkeen. Uudistuksessa tarkoituksena on vähentää merkittävästi kuntien lukumäärää. Tampereen kaupunkiseudulla tämä tarkoittaisi kaikkien kehyskuntien yhdistämistä Tampereeseen. Uudistuksen tueksi esitetyissä laskelmissa ei ole osoitettu millaisia säästöjä tai toiminnan tehostamista hankkeen myötä olisi mahdollista saavuttaa. Myös juridiselta kannalta uudistusta on voimakkaasti kritisoitu. Erityisesti on kiinnitetty huomiota siihen, voiko hallitusohjelman poliittisella linjauksella sivuuttaa hyvän hallintotavan ja perustuslain kunnalliseen itsehallintoon kohdistuvat määräykset. Mikäli kuntauudistushanke etenee lainsäädännön ja kuntaliitosselvitysten asteelle, tulee se merkittävästi työllistämään myös Kangasalan kunnan toimijoita. Kangasalan kunnan talous parantui vuoden 2011 aikana. Kunnan lainamäärä pysyi hallinnassa ja suhteellinen velkaantuneisuus alentui. Kiitän kunnan henkilöstöön kuuluvia, jotka ovat olleet mukana yhteisesti kehittämässä kangasalan kuntaa ja turvaamassa toimintaamme. Kiitos yhteistyöstä. Kangasalan luottamushenkilöitä kiitän kunnan asukkaiden hyväksi tehdystä työstä Jukka Mäkelä Kunnanjohtaja.

Kangasala TP 2011 3 Kangasalan kunnan hallinto vuonna 2011 Valtuusto (puoluekanta sulkeissa) Kangasalan kunnan ylin päättävä toimielin on valtuusto. Valtuusto ohjaa päätöksillään koko kunnan kehittämistä. Kuhmalahden kunta liitettiin 1.1.2011 Kangasalan kuntaan.1.1.2011 alkaen valtuutettujen lukumäärä on 51. Valtuuston puheenjohtajana on vuonna 2011 toiminut Raimo Kouhia (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Jorma Jussila (KD) ja toisena varapuheenjohtajana Heikki Lyytinen (Kok.). Valtuutetut Aarnio, Anja (SDP) Alanko, Pertti (Kok.) Arra, Simo (Kesk.) Bährend, Tuomas (Kesk.) Eskola, Eija (KANSIT) Haaparanta, Saila (SDP) Haavisto, Jussi (Kok.) Hackspik-Tuomisto, Merja (Kok.) Hagqvist, Jari (KD) Hakola, Paula (SDP) Hanweg, Harri (PS) Heinonen, Hanna (Kok.) Hirvonen, Hanna (Vihr.) Holma, Hanna (Kesk.) Häme-Sahinoja, Johanna (Vihr.) Jussila, Jorma (KD) Jussila, Mauri (Kok.) Jussila, Tuomo (KANSIT) Kaarne, Isto (SDP) Karvinen, Ritva (KANSIT) Keskinen, Timo (KD) Kouhia, Raimo (SDP) Kulmala, Teija (Kok.) Lahti, Pekka (SDP) Lahti-Nuuttila, Pentti (SDP) Laine, Hanna (SDP) Lehmus, Markku (SDP) Lehtinen, Ilkka (Kok.) Lehtinen, Timo J. (SDP) Lehtonen, Katja (Vas.) Lehtovaara, Olli (Vihr.) Liikka, Mika (Kok.) Lyytinen, Heikki (Kok.) Lähde, Tony (KANSIT) Manninen, Virve (Kesk.) Mansikka-aho, Juha (KD) Meurman, Mikko (Kok.) Mäkelä, Heikki (Kesk.) Nieminen, Markku (Kesk.) Nikkilä, Vesa (Kok.) Nygård, Sami (Kok.) Ollila, Heikki A. (Kok.) Ollila, Mika (Kok.) Rantanen, Eija (SDP) Savolainen, Päivi (Kok.) Seppi, Antti (Kesk.) Syrjäläinen, Harri (Kok.) Talli, Seppo (Vas.) Toivonen, Jouko (SDP) Turtiainen, Pertti (Vas.) Urkko, Jorma (Kok.) Kunnanhallitus Valtuuston valitsema 11-jäseninen kunnanhallitus vastaa kunnan yleisestä johtamisesta ja kehittämisestä valtuuston hyväksymien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Kunnanhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2011 toiminut Heikki A. Ollila (Kok.) ja varapuheenjohtajana Hanna Laine (SDP). Jäsenet: Hackspik-Tuomisto, Merja (Kok.) Heinonen, Hanna (Kok.) Holma, Hanna (Kesk.) Laine, Hanna (SDP), vpj Lahti, Pekka (SDP) Lehtinen, Ilkka (Kok.) Lehtinen Timo J. (SDP) Meurman, Mikko (Kok.) Ollila, Heikki A. (Kok.) pj Turtiainen, Pertti (Vas.) Uskalinmäki, Sari (KANSIT) Varajäsen Ollila, Mika (Kok.) Savolainen, Päivi (Kok.) Arra, Simo (Kesk.) Hänninen, Mira (SDP) Aarnio, Aira (SDP) Alanko, Pertti (Kok.) Rajala, Mia (SDP) Jalava, Maija-Liisa (Kok) Urkko, Jorma (Kok.) Talli, Seppo (Vas.) Eskola, Eija (KANSIT)

Kangasala TP 2011 4 Kunnanhallituksen liiketoimintajaosto Kunnanhallituksen liiketoimintajaosto hoitaa konserniohjausta ja konsernivalvontaa kunnanhallituksen päättämällä tavalla. Liiketoimintajaoston puheenjohtajana on toiminut Heikki A. Ollila ja varapuheenjohtajana Hanna Laine. Jäsenet: Arra, Simo Eskelinen, Satu Jalava, Maija-Liisa Laine, Hanna, vpj Neilimo, Kari Ollila, Heikki A., pj Turtiainen, Pertti Varajäsen Holma, Hanna Lyytinen, Heikki Hackspik-Tuomisto, Merja Hänninen, Mira Lahti-Nuuttila, Pentti Heinonen, Hanna Talli, Seppo Yhteislautakunta 2011 Puheenjohtaja 2009-2012 Jussila Mauri Varapuheenjohtaja v. 2011 Markkula Anne Jäsenet Varajäsen kaupunki/kunta Jussila, Mauri Tulenheimo, Torsti Kangasala Schukoff, Jorma Sieranoja, Pasi Kangasala Hypén, Marja Manni, Tessa Kangasala Väkeväinen, Henna Hölli, Minna Kangasala Jaatinen, Ilmo Rautanen, Timo Kangasala Salokangas, Paula Kiviranta, Ulla Kangasala Markkula, Anne Tuominen, Merja Juupajoki Hilden, Matias 14.11.2011 asti Kittilä, Jukka Pälkäne Urkko, Petri 15.11. alkaen Kokkola-Ahava, Arja Zeitlin, Rainer Pälkäne Jakara, Riitta Reini, Ulla Orivesi Viljanen, Risto Nieminen, Antti Orivesi Kuhmalahti toimikunta 2011-2013 Puheenjohtaja Pertti Alanko Varapuheenjohtaja Oiva Vierikka Jäsen Alanko, Pertti Särkikoski, Marja Vierikka, Oiva Järvinen, Marjo Tapanila, Jouko Henkilökohtainen varajäsen Yli-Hinkkala,Juhani Oranen, Marja Seppi, Antti Rasi, Inkeri Pekkarinen,Marja

Kangasala TP 2011 5 KUNNAN YLEINEN KEHITYS Väestö Kangasalan kunta sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, jossa oli 31.12.2011 22 kuntaa. 1.1.2011 alkaen kuntaliitos Kuhmalahden kunnan kanssa 31.12.2010 kangasalalaisia oli 28 629, joista miehiä oli 14 164 ja naisia 14 465. 1.1.2011 kangasalalaisia oli 29 675, joista miehiä oli 14 698 ja naisia 14 977. Ulkomaiden kansalaisia oli 342 (v. 2009 326). (1.1.2011 kuntaliitos Kuhmalahden kanssa huomioituna). 31.12.2011 kangasalalaisia oli 29 891, joista miehiä oli 14 791 ja naisia 15 100. Kangasala on suomen 35. suurin kunta. Väestö osa-alueittain Osa-alue 31.12.2011 31.12.2010 %-osuus 31.12.2011 Muutos - % 2011 Vatiala 4 768 4 712 16,0 1,2 Suorama 6 050 6 060 20,2-0,7 Kirkonkylä 9 236 9 104 30,9 1,4 Itäosa 1 743 1 731 5,8 0,7 Pohjoisosa 3 733 3 679 12,5 1,5 Eteläosa 792 797 2,6-0,6 Sahalahti 2 345 2 369 7,8-1,0 Kuhmalahti 1 039 1 040 3,5-0,1 Muu 185 183 0,6 1,1 Yhteensä 29 891 28 635 100 3,5 Lähde: Tilastokeskus Väestön ikäjakauma viiteen ikäluokkaan Ikäluokka 31.12.2009 1.1.2011 31.12.2011 0-6 2 952 3 037 2 978 7-16 3 702 3 849 3 901 17-64 17 556 18 137 18 119 65-74 2 434 2 684 2 838 75-1 822 1 968 2 055 Yhteensä 28 466 29 675 29 891

Kangasala TP 2011 6 Väestön ikärakenne 31.12.2011 Vertailuna koko maan ikäjakauma 31.12.2011 (merkitty katkoviivalla) 85-80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus Asuntotuotanto Viime vuonna valmistui 245 asuntoa, lähes pitkäaikaisten tavoitteiden mukaisesti, eli yhtä paljon kuin vuosina 2006-2008. Noin puolet (121 kpl) valmistuneista oli pientaloja ja loput rivi- ja kerrostaloja. Kerrostaloasuntoja valmistui poikkeuksellisen paljon. Kun vuonna 2010 ei kerrostaloja valmistunut lainkaan, ollaan keskimäärin tasaisessa vauhdissa. Valmistuneet asunnot Kangasalla talotyypin mukaan 2000-2011 (kuntaliitos 1.1.2005 Sahalahti ja 1.1.2011 Kuhmalahti)

Kangasala TP 2011 7 Työllisyys Vuonna 2011 keskimääräinen työttömyysprosentti oli 7,8, mikä on 1,3 prosenttia alhaisempi kuin valtakunnallinen keskiarvo 9,1 %. Vuonna 2010 keskimääräinen työttömyysprosentti oli 8,9. Pirkanmaan keskiarvo oli 10,3 %. Edellisvuoden (2010) keskiarvo oli 11,7 %. Työttömyyden kehitys 2001-2011 Lähde: Pirkanmaan Te-keskus Työttömien määrän kehitys ja pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Kangasalla 1990-2011 2500 Työttömien määrän kehitys ja pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Kangasalla 2000 Työttömät Pitkäaikaistyöttömien osuus 1500 1000 500 0 0 9 1 5 9 1 0 0 2 5 0 2 0 1 0 2 Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus

Kangasala TP 2011 8 Työllistämistoimet Työttömyystilanteen helpottamiseksi kunta pyrkii edistämään työllisyyttä erityisin työllistämistoimin. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä sekä tukea työmarkkinakelpoisuuden säilyttämistä tarjoamalla mahdollisuus määräaikaiseen työsuhteeseen tai muuhun työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen. Kunnan työllistämistoimenpiteet tukevat valtion työllisyyspolitiikkaa yhteistyössä paikallisten työvoimaviranomaisten kanssa. Vuonna 2011 Kangasalan kunnalla palkkatuetussa työssä oli 54 henkeä ja erilaisissa harjoitteluissa 59 henkeä. Työpaikkojen lukumäärän kehitys 31.12.2000-2009 Lähde: Tilastokeskus Työssäkäyntitilastoa (27.3.2012) 2008 2009 2010 Työpaikat 31.12. (Ti) 8 805 8 449 Työvoima 31.12. (Te, Ti) 14 131 14 434 14 559 Työllinen työvoima 31.12. (Ti) 13 167 12 971 13 244 Työvoiman osuus väestöstä % 49,6 48,9 49,0 Työpaikkaomavaraisuus % * 66,9 65,1 Työmatkaliikenne 31.12. (Ti) Kangasalta 7 865 7 725 Kangasalle 3 503 3 203 *(työpaikat/työlliset*100) (Tilastokeskus julkaisee marraskuussa 2012 työpaikka- ja pendelöintitilastot) Ti = Tilastokeskus Te = Työvoima- ja elinkeinokeskus

Kangasala TP 2011 9 KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU Yleinen taloudellinen kehitys Suomen bruttokansantuote kasvoi vuonna 2011 kolmisen prosenttia. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Vuosikasvuun vaikutti kuitenkin merkittävästi vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen alhainen lähtötaso. Maailmantalouden näkymät heikentyivät kesän jälkeen merkittävästi. Tämän seurauksena myös Suomen viennin näkymät muuttuivat keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Kokonaisuutena tavaroiden ja palvelusten viennin määrä supistui vuonna 2011 lähes prosentin viime vuoden tasosta. Kansantuotteen kasvu olikin vuoden loppupuolella hyvinkin vaatimatonta. Viime aikoina laadituissa kokonaistaloudellista kehitystä koskevissa ennusteissa on esitetty toisistaan poikkeavia kehityskuvia Suomen kansantalouden näkymistä lähivuosina. Jos finanssikriisin torjunnassa onnistutaan, niin taloudellinen notkahdus jäänee lyhytaikaiseksi, lähinnä vuotta 2012 koskevaksi. Taloudellinen kasvu on kuitenkin Suomessa tänä vuonna hidasta ja taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku. Kuluvan vuoden kasvuksi ennustetaan 0,8 % ja kasvu on hyvin pitkälti yksityisen kulutuksen varassa. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantaloutemme lähivuosien kehitykseen vaikuttavat taloudelliset toimenpiteet. Niiden mitoittamisessa, ajoituksessa ja kohtaannossa on otettava huomioon suhdannetilanteen ohella kansantaloutemme rakenteisiin ja niiden vahvistamiseen liittyvät näkökohdat. Valtiovarainministeriön arvio lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräisestä vuotuisesta kasvusta on parin prosentin luokkaa. Ensi vuonna taloudellisen aktiviteetin ennustetaan piristyvän ja BKT:n kasvuksi muodostuu 1,5 %. Kasvu on edelleen pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Viennin oletetaan elpyvän hieman alle kolmen prosentin kasvuun vetäen yksityiset investoinnit nousuun. tuonti pysyy kuitenkin vientiä korkeammalla tasolla ja siten kauppatase pysyy edelleen alijäämäisenä. Valtiovarainministeriö on arvioinut tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 3,3 %. Raamisopimuksen mukaisesti palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 hitaampaa kuin tänä vuonna. Valtiovarainministeriö ennustaa yleisen ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna 2,6 %. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan noin 8 %, mikä merkitsee että työttömänä on tänä vuonna keskimäärin noin kaksisataatuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyys on kääntynyt vuonna 2012 lievään nousuun. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasva tänä ja ensi vuonna kuitenkin vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtionvarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 valtionvarainministeriö arvioi 7,9 %. Julkinen talous Finanssikriisi ja sitä seurannut taantuma jättivät jälkensä Suomen julkiseen talouteen. Julkisyhteisöjen nettolainanotto kääntyi taantuman aikana ylijäämästä syvään alijäämään. Samalla julkisyhteisöjen velkasuhde kasvoi runsaaseen 48 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2010. Sopeutustoimien ja kohentuneen talouskasvun ansiosta julkisen talouden rahoitusjäämä pieneni vuonna 2011, mutta oli edelleen -0,8 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomen julkinen talous on siten kriisin jälkeen huomattavasti heikommassa asemassa kohtaamaan väestön ikääntymisestä aiheutuvat tulevaisuuden menopaineet. julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaavan ylijäämän arvioidaan olevan noin 4,5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisen talouden sektoreista taantuma heikensi voimakkaimmin valtiontaloutta. Vuonna 2011 valtiontalouden alijäämä supistui, mutta oli edelleen 3 prosentin tuntumassa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Kangasala TP 2011 10 Hallituksen päättämät sopeutustoimet pienentävät valtiontalouden alijäämää, mutta eivät poista sitä. Vuonna 2016 valtion rahoitusaseman arvioidaan olevan noin 1 % alijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon. Valtionvelan kasvu pysähtyy suhteessa kokonaistuotantoon. Paikallishallinnon alijäämä oli0,4 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2011. Lähivuosina paikallishallinnon arvioidaan pysyvän alijäämäisenä. Kunnallistalouden näkymät Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan toimintamenojen kasvu nopeutui hieman edellisvuotisesta ja oli 4,5 %. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 5,2 prosenttia Vuoden 2011 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntatalous on noin 400 miljoonaa euroa heikommassa tilassa kuin mitä vielä syksyllä 2011 arvioitiin. Koko kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate heikkeni vuonna 2011 edellisvuoden 3,0 mrd. eurosta 2,6 mrd. euroon Tilastokeskuksen helmikuussa julkaiseman kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviotilaston mukaan. Toimintakate heikkeni enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 3,5 %. Verotulot kasvoivat 3,9 %, mutta kasvu hidastui edellisestä vuodesta. Tuloverokevennykset alensivat kunnallisveron tuottoa 129 milj. eurolla. Kuntien keskimääräinen veroprosentti kohosi 19,17 prosenttiin ja kuluvalle vuodelle edelleen 19,25 prosenttiin. Tuloveroprosentin ennustetaan jatkossakin nousevan. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu velan määrä kasvoi 0,9 mrd. eurolla ja lainakanta oli vuoden 2011 lopussa n. 12,9 miljardia euroa. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli 2085 euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli 1 956 euroa. Kangasalan kunnan talous vuonna 2011 Kunnan vuoden 2011 toiminnallinen tulos käyttötalouden toimintakulujen osalta toteutui 100,8 prosenttisesti, kun otetaan huomioon tehdyt talousarvio muutokset. Muutostalousarviossa käyttötalouden toimintakulut lisääntyivät 1,2 milj. euroa ja toimintatuotot 4,2 milj. euroa. Talousarvion käyttötalousosan toimintakulut ylittyivät 1,3 milj. euroa. Palvelujen ostot ylittyivät 0,5 milj. euroa, avustukset 0, 2 milj. euroa ja muut toimintakulut 1,1 milj. euroa. Henkilöstökulut alittuivat 0,4 milj. euroa. Toimintatuotot toteutuivat 110,9 prosenttisesti ja toimintakate 97,5 prosenttisesti. Toimintakate nousi edellisestä tilinpäätöksestä 4,7 % ja 5,3 milj. euroa. Toimintakulujen ja toimintatuottojen suhde 28,3 %. Investoinnit oivat 18,8 milj. euroa. Käyttötalouden rahoitus toteutui lähes ennakoidusti. Verotulot olivat budjetoidusti 103,8 milj. euroa ja valtionosuudet 33,4 milj. euroa, jotka ylittyivät 0, 6 milj. euroa talousarvioon nähden. Verotulojen kasvu edelliseen vuoteen oli 3,3 %. Valtionosuudet kasvoivat 5,5 prosenttia. Rahoitustuottojen- ja kulujen osalta korkotuotot ja kulut toteutuivat lähes budjetoidusti. Muihin rahoitustuottoihin ja kuluihin on kirjattu kunnansijoitussalkun arvon nousut ja alennukset vuoden 2011 aikana. Hankinta-arvonlisäykset ja arvonalennusten palautukset ovat olleet yhteensä 15 033 495,41 euroa ja hankintaarvon vähennykset ja arvonalentumiset ovat olleet yhteensä -18 263 099,64 euroa, joten kirjausten nettovaikut kunnan tulokseen heikentävästi on ollut yhteensä 3 229 604,23 euroa. Lisäksi tulosvaikutteiseksi tuloksi on kirjattu 1,0 milj. euron tuloutus sijoitusomaisuudesta kunnan kassaan, joka sisältyy tilikauden ylijäämään. Edellä oleva huomioiden ja muut talousarvion toteutuman poikkeamat, kunnan toiminnalliseksi tulokseksi muodostui 15,2 milj. euroa ja poistojen, 9,8 milj. euroa, jälkeen kunnan tilikauden 2011 tulos oli 5,4 milj. euroa. Ilman sijoitusomaisuuden kirjauksia kunnan toiminnallinen tulos on 8,6 milj. euroa ylijäämäinen. Kunnan kokonaislainakanta on 50,2 milj. euroon. Asukasta kohden lainaa on 1 676 euroa

Kangasala TP 2011 11 Tuloslaskelma 2011 ja sen tunnusluvut Tuloslaskelmassa selvitetään tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyyttä tilikaudelle jaksotettuihin menoihin. Tuloslaskelma, ml. vesilaitos Ta+mta 2011 Tp 2011 Tp 2010 M-% K-% Ulkoiset erät, 1 000 Tp10/11 Ta/Tp11 Toimintatuotot 41 944 46 531 28 857 61,2 110,9 Valmistus omaan käyttöön 413 136 147-7,7 32,9 Toimintakulut -163 415-164 701-141 735 16,2 100,8 TOIMINTAKATE -121 059-118 034-112 731 4,7 97,5 Verotulot 103 700 103 757 97 852 6,0 100,1 Valtionosuudet 32 780 33 424 29 277 14,2 102,0 Rahoitustuotot ja -kulut -1 966-3 917 2 837-238,1 199,2 Korkotuotot 138 107 73 47,2 77,4 Muut rahoitustuotot 399 16 599 7 894 110,3 4 165,4 Korkokulut -1 537-1 543-1 280 20,5 100,4 Muut rahoituskulut -965-19 079-3 849 395,6 1 976,3 VUOSIKATE 13 455 15 231 17 236-11,6 113,2 Poistot ja arvonalentumiset -9 307-9 831-9 072 8,4 105,6 Suunnitelman mukaiset poistot -9 307-9 831-9 072 8,4 105,6 TILIKAUDEN TULOS 4 148 5 399 8 163-33,9 130,2 Poistoeron muutos 24 30-21,3 Rahastojen muutos 17 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 4 148 5 440 8 193-33,6 131,1 Tilikauden tulos sisältää kirjaukset kunnan sijoitusomaisuuden (sijoitussalkun) arvon nousuista ja alennuksista vuoden 2011 aikana. Hankinta-arvonlisäykset ja arvonalennusten palautukset ovat olleet yhteensä 15 033 495,41 euroa ja kirjattu tuloksi muihin rahoitustuottoihin. euroa ja kirjattu menoksi muihin rahoituskuluihin. Kirjausten nettovaikutus vuoden 2011 tilikauden tulokseen on -3 229 604, 23 euroa. Lisäksi tilikauden tulokseen sisältyy 1,0 milj. euron tuloutus vuoden 2010 sijoitusvarojen tuotosta. Vuoden 2011 tilikauden toiminnallinen tulos on 8 628 925,04 euroa. Hankinta-arvon vähennykset ja arvonalentumiset ovat olleet yhteensä -18 263 099,64 Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen (myös valtion rahoitusosuus) osuuden toiminnan kuluista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tuloslaskelman tunnusluvut 2011 2010 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 28,3 20,4 Vuosikate/Poistot, % 155,0 190,1 Vuosikate, euroa/asukas 510 602 (475*) Asukasluku 31.12. 29 891 28 635

Kangasala TP 2011 12 Toimintatuotot/ % toimintakuluista = 100xToimintatuotot/ (Toimintakulut-Valmistus omaan käyttöön) Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Kangasalan kunnan tavoite on ollut nostaa suhdeluku vähintään 15 %:iin. Vuosikate/Poistot, % =100xVuosikate/Poistot Kun tunnusluvun arvo 100 % oletetaan kunnan tulorahoituksen riittävän. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja rahoitusosuudet. Kangasalan kunnan vuosikate on selkeästi alijäämäinen investointien suhteen ja tulorahoitus näin ollen epätyydyttävä. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei kuitenkaan voida asettaa. Vuosikatteen kehitys 2007-2014 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 17,2 14,2 9,8 10,6 10,6 10,5 6,2 6,9 2007 2008 2009 2010 2011 Ta 2012 Ts 2013 Ts 2014 2011 2010 Tuloveroprosentti 20,00 20,00 Verotettava tulo/as 15 844 15 484 (verotusvuosi) Asukasluku 31.12. 29 891 28 635

Kangasala TP 2011 13 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Kunnan toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelma esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa pakollisena informaationa, joka täydentää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetietojen antamaa kuvaa tulorahoituksen riittävyydestä, investoinneista, sijoituksista ja pääomarahoituksesta. Rahoituslaskelma, ml.vesilaitos Ta+mta 2011 Tp 2011 Tp 2010 M-% K-% 1 000 Tp10/11 Ta/Tp11 Toiminnan rahavirta Vuosikate 13 455 15 231 17 236-11,6 113,2 Tulorahoituksen korjauserät -4 992-2 174 129,6 Investointien rahavirta Investointimenot -21 176-19 752-16 845 17,3 93,3 Rahoitusosuudet investointimenoihin 260 1 895 3 694-48,7 728,8 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 500 5 818 3 061 90,1 232,7 Toiminnan ja investointien rahavirta -4 961-1 801 4 972-136,2 36,3 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -30-41 -26,7 Antolainasaamisten vähennys 70 31 54-42,2 44,8 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 15 300 7 000 12 000-41,7 45,8 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -6 918-7 141-5 991 19,2 103,2 Lyhytaikaisten lainojen muutos -1 100 Oman pääoman muutokset 2 407 Muut maksuvalmiuden muutokset 4 485 435 930,4 Toimeksiant. varojen ja pääomien muutokset 102 81 25,7 Vaihto-omaisuuden muutos -11-6 71,0 Saamisten muutos 1 101-2 059-153,5 Korottomien velkojen muutos 3 292 2 419 36,1 Rahoituksen rahavirta 8 452 5 651 6 458-12,5 66,9 Rahavarojen muutos 3 491 3 851 11 429-66,3 110,3 Vapaaehtoisen varauksen purku peruspääomaan -2 423 Arvonkorotusrahaston purku 17 Muutos edell. tilikausien ylijäämään -97-2 504 1 347 Rahavarat 31.12. 39 470 38 110 Rahavarat 1.1. 38 123 26 681 1 347 11 429 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2011 2010 Investointien tulorahoitus, % 85,3 131,1 Pääomamenojen tulorahoitus,% 61,0 90,1 Lainanhoitokate 1,9 2,5 Kassan riittävyys, pv 68,0 82,0 Asukasluku 31.12. 29 891 28 635

Kangasala TP 2011 14 INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, % =100xVuosikate/Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, % =100xVuosikate/Investointien omahankintameno+ Antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. LAINANHOITO Lainanhoitokate = (vuosikate+korkokulut)/ (korkokulut+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvunarvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. MAKSUVALMIUS Kassavarat 31.12 = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassan riittävyys (pv) =365 pv x kassavarat 31.12./kassasta maksut tilikaudella Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Kassastamaksuina käytetään kuukauden kassastamaksuja ja päiväkertoimena 30 pv.

Kangasala TP 2011 15 Tase 2011 ja sen tunnusluvut TASE 2011 2010 1 000 euroa (2010 ei sisällä Kuhmalahden-Kangasalan vanhaink odin k untayhtymää) V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 180 141 Muut pitkävaikutteiset menot 535 703 Keskeneräiset, muut pitkävaik. menot 38 **Aineettomat hyödykkeet yhteensä 753 843 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 15 857 14 231 Kiinteistöjen liittymismaksut 363 314 Rakennukset 47 659 42 470 Kiinteät rakenteet ja laitteet 35 626 35 655 Koneet ja kalusto 2 740 2 400 Muut aineelliset hyödykkeet 259 259 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 8 100 3 100 **Aineelliset hyödykkeet yhteensä 110 603 98 429 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 24 601 23 125 Muut lainasaamiset 172 203 Muut saamiset 311 281 **Sijoitukset yhteensä 25 084 23 609 ***Pysyvät vastaavat yhteensä 136 440 122 881 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 81 158 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 1 775 2 274 Muut toimeksiantojen varat 221 165 ***Toimeksiantojen varat yhteensä 2 077 2 597 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 144 124 **Vaihto-omaisuus yhteensä 144 124 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 636 2 151 Lainasaamiset 1 089 0 Muut saamiset 3 161 2 301 *Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 4 886 4 452 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 3 687 3 179 Lainasaamiset 5 9 Muut saamiset 2 362 2 542 Siirtosaamiset 1 173 1 345 *Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 7 227 7 075 **Saamiset yhteensä 12 113 11 528 Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 250 250 Muut arvopaperit 18 102 21 332 **Rahoitusarvopaperit 18 352 21 582 **Rahat ja pankkisaamiset 21 118 16 528 ***Vaihtuvat vastaavat yhteensä 51 727 49 762 VASTAAVAA 190 244 175 240

Kangasala TP 2011 16 TASE 2011 2010 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma 52 985 47 335 Arvonkorotusrahasto 0 Muut omat rahastot 12 241 12 241 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 34 670 26 637 Tilikauden yli-/alijäämä 5 440 8 193 **Oma pääoma yhteensä 105 335 94 407 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 164 2 Vapaaehtoiset varaukset 1 500 3 923 **Poistoero ja vapaaeht. varauks. yhteensä 1 664 3 926 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 104 167 Lahjoitusrahastojen pääoma 1 630 2 180 Muut toimeksiantojen pääomat 395 227 **Toimeksiantojen pääomat yhteensä 2 128 2 573 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 41 260 39 980 Lainat julkisyhteisöiltä 1 494 1 464 Saadut ennakot 1 079 1 079 Liittymismaksut ja muut velat 7 807 7 250 Siirtovelat 150 150 *Pitkäaikainen yhteensä 51 790 49 924 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 7 111 6 518 Lainat julkisyhteisöiltä 227 211 Saadut ennakot 0 301 Ostovelat 5 369 4 671 Muut velat 2 529 2 201 Siirtovelat 14 091 10 509 *Lyhytaikainen yhteensä 29 327 24 411 **Vieras pääoma yhteensä 81 117 74 335 VASTATTAVAA 190 244 175 240 Taseen tunnusluvut 2011 2010 Omavaraisuusaste, % 56,6 56,6 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 43,6 46,8 Lainat /asukas 1 676 1 682 Lainakanta 31.12. milj. euroa 50,1 48,2 Lainasaamiset 31.12., milj. euroa 0,2 0,3 Asukasluku 31.12. 29 891 28 635 (2010 ei sisällä Kuhmalahden-Kangasalan vanhaink odin k untayhtymää) Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta.

Kangasala TP 2011 17 Omavaraisuus-% =100x (Oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma-saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee suurta velkaantuneisuutta. Rahoitusvarallisuus euro/asukas =(Saamiset+Rahoitusarvopaperit+Rahat ja pankkisaamiset)-(vieras pääoma-saadut ennakot)/asukasmäärä Tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuntatalouden rahoitusvarallisuus on 197,23 euroa/asukas negatiivinen (v. 2005). Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta mukaan rahoitusvarallisuus euro/asukas tunnuslukua ei enää vuodelta 2009 lasketa Suhteellinen velkaantuneisuus-% =100x (Vieras pääoma-saadut ennakot)/käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla ollut keskimäärin 30 %. Lainakanta 31.12 =Vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainasaamiset 31.12 =Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. KOKONAISTULOT JA -MENOT 2011, ULKOISET ml. vesilaitos TULOT milj. % MENOT milj. % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 46,531 21,9 Toimintakulut 164,701 77,2 Verotulot 103,757 48,8 Valmistus omaan käyttöön -0,136-0,1 Valtionosuudet 33,424 15,7 Korkokulut 1,543 0,7 Korkotuotot 0,107 0,1 Muut rahoituskulut 19,079 8,9 Muut rahoitustuotot 16,599 7,8 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos Pysyvien vastaav. myyntivoitot -4,995-2,3 Pysyvien vastaav. myyntitappiot -0,003 0,0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 1,895 0,9 Investointimenot 19,752 9,3 Pysyvien vastaav. hyödykk. luovutustulot 5,818 2,7 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,031 0,0 Antolainasaamisten lisäys 0,030 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7,000 3,3 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 7,141 3,3 Lyhytaikaistenlainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys 1,100 0,5 Oman pääoman lisäykset 2,407 1,1 Oman pääoman vähennykset KOKONAISTULOT YHTEENSÄ 212,574 100,0 KOKONAISMENOT YHTEENSÄ 213,208 100,0

Kangasala TP 2011 18 KONSERNITARKASTELU Kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöt Kuntakonsernia ja kunnallista liikelaitosta koskeva sääntely on muuttunut kuntalaissa 15.5.2007 alkaen. Kuntalain 13 :ään on lisätty valtuuston konsernijohtamiseen liittyvät tehtävät. Valtuusto päättää kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista.

Kangasala TP 2011 19 KUNTAKONSERNIIN KUULUVAT TYTÄRYHTEISÖT 2011 Talousarvio 2011 ei sisältänyt talousarviotavoitteita Kuhmalahden alueen asuntoosakeyhtiöistä. As Oy Isopenni Vastuuhenkilö: hallituksen puheenjohtaja Jarmo Kivineva Yhteystiedot: kehitysjohtaja Jarmo Kivineva, Kunnantie 1, 36200 Kangasala, p. 0400 637 651 sähköposti:jarmo.kivineva@kangasala.fi Toiminnan kuvaus Kiinteistö sijaitsee Kangasalan kunnan Kuhmalahden alueella. Yhtiön tehtävänä on ylläpitää kiinteistöä siten, että osakkeenomistajat voivat toimia siellä itse tai vuokrata hallitsemiaan tiloja. Osakepääoma Rakennuksen huoneistojakauma on seuraava: -asuinhuoneistoja 3 kpl 2h+kk+s 43 m2 -asuinhuoneistoja 2 kpl 2h+k+s 59 m2 2 522,82 euroa Osakeomistus Kangasalan kunta 100 % Talous Lainat 31.12.2011 Taseen loppusumma 104 836,10 euroa 83 115,97 euroa Tunnusluvut Konserniyhtiön tunnusluvut TP2010 TA2011 TP2011 Liikevaihto 15 151 15 582 16 536 Materiaalit ja palvelut 6 253 6 400 6 462 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 213 1 750 125 Palvelujen ostot 6 040 4 650 6 337 Henkilöstökulut 218 150 - Palkat ja palkkiot 200 150 Henkilösivukulut 18 - Muut henkilösivukulut 18 Poistot ja arvonalentumiset 3 990 3 725 3 844 Liiketoiminnan muut kulut 788 1 780 898 Liikeylijäämä (-alijäämä) 3 902 3 527 5 332 Rahoitustuotot ja -kulut -1 557-1 710-1 006 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 345 1 816 4 325 Taseen loppusumma 105 192 104 836 Lainojen lyhennys 6 252 6 252 6 252 Lainat emolta 82 614 80 000 79 614 Lainat pankeilta 6 754 3 502 3 502 Takaukset emolta 6 754 3 502 3 502 Yhtiön tunnusluvut Käyttöaste 100 100 100 Tehokkuus/taloudellisuus Velkaantumisaste-% 61 56 Maksuvalmius, Quick ratio 2 2 Omavaraisuusaste 14 14

Kangasala TP 2011 20 As Oy Kuhmalahden Kolikko Vastuuhenkilö: hallituksen puheenjohtaja Jarmo Kivineva Yhteystiedot: kehitysjohtaja Jarmo Kivineva, Kunnantie 1, 36200 Kangasala, p. 0400 637 651 sähköposti:jarmo.kivineva@kangasala.fi Toiminnan kuvaus Kiinteistö sijaitsee Kangasalan kunnan Kuhmalahden alueella. Yhtiön tehtävänä on ylläpitää kiinteistöä siten, että osakkeenomistajat voivat toimia siellä itse tai vuokrata hallitsemiaan tiloja. Rakennuksen huoneistojakauma on seuraava: -asuinhuoneistoja 1 kpl 3h+k+s 71 m2 -asuinhuoneistoja 2 kpl 2h+kk+s 43 m2 -asuinhuoneistoja 2 kpl 2h+k+s 59 m2 Osakepääoma 2 522,82 euroa Osakeomistus Kangasalan kunta 100 % Talous Lainat 31.12.2011 Taseen loppusumma 133 435,66 euroa 120 776,22 euroa Tunnusluvut Konserniyhtiön tunnusluvut TP2010 TA2011 TP2011 Liikevaihto 17 160 17 985 18 708 Materiaalit ja palvelut 5 180 8 520 5 969 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 146 2 200 65 Palvelujen ostot 5 034 6 320 5 904 Henkilöstökulut 164 150 - Palkat ja palkkiot 140 150 Henkilösivukulut 24 - Muut henkilösivukulut 24 - Poistot ja arvonalentumiset 5 256 5 256 5 060 Liiketoiminnan muut kulut 819 1 890 932 Liikeylijäämä (-alijäämä) 5 741 2 169 6 747 Rahoitustuotot ja -kulut 2 241 2 150 1 490 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3 500 19 5 257 Taseen loppusumma 133 741 133 435 Lainojen lyhennys 7 059 7 059 7 059 Lainat emolta 115 660 112 660 112 660 Lainat pankeilta 12 176 8 116 8 116 Lainat Aralta Takaukset emolta 12 176 8 116 8 116 Yhtiön tunnusluvut Käyttöaste 100 100 92 Velkaantumisaste-% 250 236 Maksuvalmius, Quick ratio 2 2 Omavaraisuusaste 4 4

Kangasala TP 2011 21 As Oy Kuhmalahden Vili Vastuuhenkilö: hallituksen puheenjohtaja Jarmo Kivineva Yhteystiedot: kehitysjohtaja Jarmo Kivineva, Kunnantie 1, 36200 Kangasala, p. 0400 637 651 sähköposti:jarmo.kivineva@kangasala.fi Toiminnan kuvaus Kiinteistö sijaitsee Kangasalan kunnan Kuhmalahden alueella. Yhtiön tehtävänä on ylläpitää kiinteistöä siten, että osakkeenomistajat voivat toimia siellä itse tai vuokrata hallitsemiaan tiloja. Rakennuksen huoneistojakauma on seuraava: -asuinhuoneistoja 1 kpl 3h+k+s 74,5 m2 -asuinhuoneistoja 2 kpl 2h+k+s 60 m2 -asuinhuoneistoja 1 kpl 2h+k+s 45,5 m2 Osakepääoma 2 522,82 euroa Osakeomistus Kangasalan kunta 100 % Talous Lainat 31.12.2011 Taseen loppusumma 224 292,55 euroa 245 000,00 euroa Tunnusluvut Konserniyhtiön tunnusluvut TP2010 TA2011 TP2011 Liikevaihto 15 761 19 666 19 846 Materiaalit ja palvelut 5 290 7 910 5 913 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 94 1 350 103 Palvelujen ostot 5 196 6 560 5 810 Henkilöstökulut 223 250 - Palkat ja palkkiot 200 250 Henkilösivukulut 23 - Muut henkilösivukulut 23 - Poistot ja arvonalentumiset - 4 800 - Liiketoiminnan muut kulut 797 1 810 907 Liikeylijäämä (-alijäämä) 9 451 4 896 13 830 Rahoitustuotot ja -kulut 9 395 4 676 12 831 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 56 220 999 Taseen loppusumma 223 593 224 293 Lainojen lyhennys - 4 800 - Lainat emolta 245 000 240 200 245 000 Yhtiön tunnusluvut Käyttöaste 100 100 98 Tehokkuus/taloudellisuus Velkaantumisaste-% oma pääoma negatiivinen Maksuvalmius, Quick ratio 6 8 Omavaraisuusaste 0 0

Kangasala TP 2011 22 As Oy Pirkanpelto Vastuuhenkilö: hallituksen puheenjohtaja Jarmo Kivineva Yhteystiedot: kehitysjohtaja Jarmo Kivineva, Kunnantie 1, 36200 Kangasala, p. 0400 637 651 sähköposti:jarmo.kivineva@kangasala.fi Toiminnan kuvaus Kiinteistö sijaitsee Kangasalan kunnan Kuhmalahden alueella. Yhtiön tehtävänä on ylläpitää kiinteistöä siten, että osakkeenomistajat voivat toimia siellä itse tai vuokrata hallitsemiaan tiloja. Osakepääoma Rakennuksen huoneistojakauma on seuraava: -asuinhuoneistoja 2 kpl 3h+k+s 80 m2 -asuinhuoneistoja 3 kpl 2h+k+s 63 m2 2 522,82 euroa Osakeomistus Kangasalan kunta 100 % Talous Lainat 31.12.2011 Taseen loppusumma 225 432,46 euroa 219 452,60 euroa Tunnusluvut Konserniyhtiön tunnusluvut TP2010 TA2011 TP2011 Liikevaihto 22 197 25 757 26 904 Materiaalit ja palvelut 6 430 7 590 7 516 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 369 2 000 322 Palvelujen ostot 6 061 5 590 7 194 Henkilöstökulut 4 250 - Palkat ja palkkiot - 250 Henkilösivukulut 4 - Muut henkilösivukulut 4 Poistot ja arvonalentumiset 9 155 9 085 6 095 Liiketoiminnan muut kulut 968 2 010 1 066 Liikeylijäämä (-alijäämä) 5 640 6 822 12 227 Rahoitustuotot ja -kulut 7 954 6 822 12 227 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -2 314 0 0 Taseen loppusumma 233 199 Lainojen lyhennys 6 952 7 955 7 952 Lainat emolta 203 079 202 079 202 079 Lainat pankeilta 24 326 17 374 17 374 Takaukset emolta 24 326 17 374 17 374 Yhtiön tunnusluvut Käyttöaste 100 100 99 Tehokkuus/taloudellisuus Velkaantumisaste-% 732 705 Maksuvalmius, Quick ratio 1 1 Omavaraisuusaste 1 1

Kangasala TP 2011 23 As Oy Tulimäenvatro Vastuuhenkilö: hallituksen puheenjohtaja Jarmo Kivineva Yhteystiedot: kehitysjohtaja Jarmo Kivineva, Kunnantie 1, 36200 Kangasala, p. 0400 637 651 sähköposti:jarmo.kivineva@kangasala.fi Toiminnan kuvaus Kiinteistö sijaitsee Kangasalan kunnan Kuhmalahden alueella. Yhtiön tehtävänä on ylläpitää kiinteistöä siten, että osakkeenomistajat voivat toimia siellä itse tai vuokrata hallitsemiaan tiloja. Rakennuksen huoneistojakauma on seuraava: -asuinhuoneistoja 1 kpl 3h+k+s 71 m2 -asuinhuoneistoja 2 kpl 2h+k+s 58,5 m2 -asuinhuoneistoja2 kpl 2h+kk+s 63 m2 Osakepääoma 2 522,82 euroa Osakeomistus Kangasalan kunta 100 % Talous Lainat 31.12.2011 Taseen loppusumma 175 217,69 euroa 170 888,58 euroa Tunnusluvut Konserniyhtiön tunnusluvut TP2010 TA2011 TP2011 Liikevaihto 17 426 18 742 19 266 Materiaalit ja palvelut 2 621 4 680 3 519 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 165 1 740 180 Palvelujen ostot 2 456 2 940 3 339 Henkilöstökulut 3 150 - Palkat ja palkkiot 150 - Henkilösivukulut 3 - Muut henkilösivukulut 3 - Poistot ja arvonalentumiset 7 561 7 560 2 868 Liiketoiminnan muut kulut 812 1 880 911 Liikeylijäämä (-alijäämä) 6 429 4 472 11 968 Rahoitustuotot ja -kulut 6 902 4 470 11 968 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -473 2 0 Taseen loppusumma 179 559 175 218 Lainojen lyhennys 5 135 6 135 5 135 Lainat emolta 160 619 150 619 160 619 Lainat pankeilta 15 405 10 269 10 269 Takaukset emolta 15 405 10 269 10 269 Yhtiön tunnusluvut Käyttöaste 100 100 82 Tehokkuus/taloudellisuus Velkaantumisaste-% 575 559 Maksuvalmius, Quick ratio 1 1 Omavaraisuusaste 2 2

Kangasala TP 2011 24 Kangasalan Lämpö Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Pekka Lehtonen Yhteystiedot: Tyrnimarjankuja 3, 36220 Kangasala, p. 03 3773 154 sähköposti: pekka.lehtonen@kangasalanlampo.fi Toiminnan kuvaus Kangasalan Lämpö Oy on Kangasalan kunnan alueella toimiva kaukolämpö- ja maakaasupalveluja tarjoava lämpöyhtiö. Yhtiö omistaa ja hallitsee maa-alueita, lämpökeskuksia, lämmönsiirtoverkostoja ja maakaasuputkistoja. Asiakkaille myytävä kaukolämpö tuotetaan pääasiassa maakaasulla. Maakaasuliiketoiminta pitää sisällään sekä maakaasun myynnin että siirron. Yhtiön liikevaihdosta Kangasalan kunnalle toimitetun energian osuus on noin 10 % ja muille kuntakonserniin kuuluville yhtiöille noin 11 %. Keskimääräistä lämpimämmästä vuodesta johtuen kaukolämmön myyntimäärä oli noin 14 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Maakaasun myyntimäärä pieneni noin 12%. Merkittävin maakaasuinvestointi oli liittyminen Gasum Oy:n maakaasuverkkoon Huutijärvellä ja Sahalahdella. Pikonkankaan lämpölaitokselle investoitiin 8 MW maakaasukattila ja vanhojen polttimien poltinautomaatio. Kaukolämpöverkostoon ei tehty merkittäviä investointeja. Eduskunnan joulukuussa tekemä energiaveropäätös nosti maakaasun verorasitusta noin 330 % ja aiheutti vuoden 2011 alusta merkittävän korotuksen sekä kaukolämmön että maakaasun hintaan. Osakepääoma 100.912,76 euroa Osakeomistus Kangasalan kunta 100 % Talous Lainat 31.12.2011 Taseen loppusumma 9 008 651,94 euroa 1 020 000 euroa Kriittiset menestystekijät - Lämpötiheyden lisääminen nykyisellä toiminta-alueella - Kaukolämmön ja maakaasun kilpailukykyinen hinta Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2011 Toteutuminen 2011 Osinko omistajalle 100 000 euroa maksettu 100 000 Raportointivelvollisuus Esitykset keskitettyjen konsernitoimintojen ja palvelujen suunnittelusta ½-vuosiraportin (20.8. mennessä) ja tilinpäätöksen yhteydessä Esitykset 30.7. mennessä ½-vuosiraportti annettu ei ole toimitettu

Kangasala TP 2011 25 Tunnusluvut Konserniyhtiön tunnusluvut TP2010 MTA2011 TP2011 Liikevaihto 6 644 451 7 472 700 7 540 735 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 203 461-6 337 496-6 008 979 Palvelujen ostot -65 055-69 600-68 896 Henkilöstökulut -151 166-160 000-179 067 Poistot ja arvonalentumiset -447 406-426 500-474 983 Liiketoiminnan muut kulut -151 887-173 731-252 816 Liikeylijäämä (-alijäämä) 625 476 305 373 555 996 Rahoitustuotot ja -kulut 17 131-5 140 22 969 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 642 608 300 233 578 965 Tilinpäätössiirrot -72 165 28 000-142 586 Tuloverot -145 944-85 341-110 588 Tilikauden voitto / tappio 424 499 242 892 325 790 Taseen loppusumma 8 461 450 7 877 783 9 008 652 Lainojen lyhennys 60 000 60 000 60 000 Lainat emolta Lainat pankeilta 1 080 000 1 020 000 1 020 000 Takaukset emolta 1 200 000 1 200 000 1 200 000 Henkilöstömäärä 2 2 2 Yhtiön tunnusluvut Kaukolämpötoiminnan hyötysuhde (myyty MWh / tuotettu MWh) 87,1 % 86,0 % 87,2 % Kaukolämmön kokonaishinta /MWh (kaukol.tuotot / myydyt MWh) 51,8 65,7 66,1 Tehokkuus/taloudellisuus Sijoitetun pääoman tuotto-% 11,1 % 4,7 % 9,6 % Velkaantumisaste-% 21,6 % 20,0 % 19,1 % Maksuvalmius, Quick ratio 2,56 3,00 2,56 Omavaraisuusaste 59,1 % 66,0 % 59,2 % *Tunnuslukuja tilinpäätöksestä laskettaessa käytetään Yritystutkimusneuvottelukunnan analysointisuositusta.

Kangasala TP 2011 26 Kangasalan Torikeskus Oy Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Pentti Oittinen, Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy Yhteystiedot: Ainontie 8, 36200 Kangasala, p. 03 357 200 sähköposti: pentti.oittinen@kangasalankiinteistopalvelu.fi Toiminnan kuvaus Kiinteistö sijaitsee Kangasalan keskustassa vuokratulla alueella. Yhtiön tehtävä on ylläpitää kiinteistöä siten, että osakkeenomistaja voi toimia siellä itse tai vuokrata hallitsemiaan tiloja. Tällä hetkellä tiloissa toimii kirjasto ja kahvio. Yhtiö tulee rakennuttamaan Kimmo Pyykkö -museon ja kulttuuritilat. Tilojen suunnittelu on meneillään. Alla olevissa tunnusluvuissa ei ole huomioitu lisärakentamista. Yhtiö on tehnyt rajaseinäsopimuksen Kiinteistö Oy Kangasalan Säästökeskuksen kanssa. Rakennusten huoneistojakauma on seuraava: - liike- ja toimistohuoneistoja 4 kpl 2 271,5 m² Osakepääoma 2 500,00, osakkeita 250 kpl, á n.10 Osakeomistus Talous Lainat 31.12.2011 Kangasalan kunta 100 % omistus Taseen loppusumma 4 828 574 euroa 3 995 666 euroa Kriittiset menestystekijät Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2011 Toteutuminen 2011 Osinko omistajalle 0 euroa 0 euroa Raportointivelvollisuus Esitykset keskitettyjen konsernitoimintojen ja palvelujen suunnittelusta ½-vuosiraportin (20.8. mennessä) ja tilinpäätöksen yhteydessä Esitykset 30.7. mennessä ½-vuosiraportti annettu ei ole toimitettu Yhtiölle asetettavat muut tavoitteet Kiinteistön kunnossa pitäminen ja arvon säilyttäminen sekä lisärakentaminen tavoitteen mukaan

Kangasala TP 2011 27 Tunnusluvut Konserniyhtiön tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TP 2011 Liikevaihto 125 967 125 971 121 467 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset 47 403 14 572 Liiketoiminnan muut kulut, kiinteistön kulut 95 143 117 482 98 014 Liikeylijäämä (-alijäämä) 30 824 8 489 23 453 Rahoitustuotot ja kulut 16 578-10 -8 880 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0 8479 0 Taseen loppusumma 4 828 697 4 828 697 4 828 574 Lainojen lyhennys 532 756 532 756 532 756 Lainat emolta Lainat pankeilta 4 528 422 3 995 666 3 995 666 Takaukset emolta 4 794 800 4 794 800 4 794 800 Henkilöstömäärä Yhtiön tunnusluvut Suorite 1, huoneistoja 3 4 4 Suorite 2, käyttöaste 100 100 100 Tehokkuus/taloudellisuus Oma tunnusluku 1 * Oma tunnusluku 2 * * tunnusluvun lisäselvitys Sijoitetun pääoman tuotto% 0 0 0 Velkaantumisasteprosentti 46 43 43 Maksuvalmius, quick ratio 2 2 2 Omavaraisuusaste 55 55 55

Kangasala TP 2011 28 Kangasalan Uimahalli Oy Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Paula Liinamaa Yhteystiedot: Kirkkojärventie 4, 36200 Kangasala, p. 0400 515 611 sähköposti: paula.liinamaa@kangasalanuimahalli.fi Toiminnan kuvaus Uimahallikiinteistö sijaitsee Kangasalan keskustassa kunnalta vuokratulla tontilla. Yrityksen tehtävänä on harjoittaa uimahallin ja sen oheispalveluihin liittyvää liiketoimintaa sekä vuokrata rakennuksen tiloja yrityksille, yhteisöille ja yksityisille henkilöille. Toimintaansa yritys pyrkii harjoittamaan mahdollisimman kustannus- ja energiatehokkaasti. Osakepääoma 750 000, osakkeita on 100 kpl, a 7 500. Osakeomistus Kangasalan kunta 100 % omistus Lisäksi 70 000 euron osakepääoma (osakeyhtiölain 11 luvun :n 1. mom. 3. kohdan mukainen osakepääomasijoitus) Talous Lainat 31.12.2011 Taseen loppusumma 10 626 433,90 euroa 9 789 364 euroa Kriittiset menestystekijät - Erinomainen asiakaspalvelu - Allasosaston hygieenisyys ja viihtyisyys - Allasosaston tekninen toimivuus - Palveluntuottajien ammattitaito, luotettavuus ja yhteistyökyky - Toiminnan kustannustehokkuus Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2011 Toteutuminen 2011 Osinko omistajalle 0 euroa 0 Raportointivelvollisuus Esitykset keskitettyjen konsernitoimintojen ja palvelujen suunnittelusta ½-vuosiraportin (20.8. mennessä) ja tilinpäätöksen yhteydessä Esitykset 30.7. mennessä ½-vuosiraportti annettu ei ole toimitettu

Kangasala TP 2011 29 Tunnusluvut Konserniyhtiön tunnusluvut TP2010 TA2011 TP2011 Liikevaihto 750 873 1 684 500 1 600 047 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot 498 991 523500 484 518 Henkilöstökulut 60 811 68 247 75 450 Palkat ja palkkiot 44 962 55240 66 012 Henkilösivukulut Eläkekulut 14 537 11 556 9 327 Muut henkilösivukulut 1 312 1 451 111 Poistot ja arvonalentumiset 359 916 359 916 359 916 Liiketoiminnan muut kulut 459 590 546 349 559 193 Varauksien purku Liikeylijäämä (-alijäämä) -628 436 118 241 120 969 Rahoitustuotot ja -kulut 405 049 387 508 387 162 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -1 033 484-269 267-266 192 Taseen loppusumma 10 871 479 11 346 830 10 626 434 Lainojen lyhennys 455 318 455 318 455 318 Lainojen lisäys Lainat emolta Lainat pankeilta 10 244 682 9 789 364 9 789 364 Lainat Aralta Takaukset emolta 100 % 100 % 100 % Henkilöstömäärä 0,5 1 1 Yhtiön tunnusluvut Kävijämäärä / tavoite 169 726 200 000 175 456 Keskimääräinen lipun hintatavoite 3,99 4,22 4,12 Tehokkuus/taloudellisuus Käyttöaste / tavoitekävijämäärä /päivä 529 550 545 Lämmönkulutus / asiakas (kwh / asiakas) 13,6 12,28 11,78 Sähkönkulutus / asiakas (kwh/asiakas) 6,26 6,15 6,33 vedenkulutus / asiakas (l / asiakas) 107 104 115 Sijoitetun pääoman tuotto-% -9,7 1,2 Velkaantumisaste-% Maksuvalmius, Quick ratio 0,93 Omavaraisuusaste % 3,5 5,6 Toiminnan avustus emolta kirjaantunut taseeseen sijoitetun omanpääoman rahastoon.

Kangasala TP 2011 30 Kiinteistö Oy Kangasalan Ostoskeskus Vastuuhenkilö: hallituksen puheenjohtaja Hanna Vuojela Yhteystiedot: Kangasalan kunta, PL 50, 36201 Kangasala, p. 040 754 6332 sähköposti: hanna.vuojela@kangasala.fi Toiminnan kuvaus Osakepääoma Osakeomistus Yhtiön omistamat kiinteistöt on vuokrattu pääkirjaston laajennusosaa varten sekä asuin- ja liiketarkoituksiin. Yhtiöllä ei ole muuta toimintaa eikä sen palveluksessa ole henkilökuntaa. Osakepääoma on 2 522,82., 150 osaketta Kangasalan kunta 100 % omistus Lainat 31.12.2011 0 euroa Kriittiset menestystekijät Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2011 Toteutuminen 2011 Osinko omistajalle 0 euroa 0 euroa Raportointivelvollisuus Esitykset keskitettyjen konsernitoimintojen ja palvelujen suunnittelusta ½-vuosiraportin (20.8. mennessä) ja tilinpäätöksen yhteydessä Esitykset 30.7. mennessä ½-vuosiraportti annettu ei ole toimitettu Tunnusluvut Konserniyhtiön tunnusluvut TP2010 TA2011 TP2011 Liikevaihto 9 910 19 100 19 138 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut 183 2 000 2 603 Varauksien purku Liikeylijäämä (-alijäämä) 9 732 16 567 Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 9 732 16 567 Taseen loppusumma 293 815 272 393 293 870