Henkilöstösuunnitelma Päiväys 28.8.2012 Työyksikkö Tulosyksikkö Toimiala Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Palveluliiketoimen toimiala liikelaitos Yksikön perustehtävä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen perustehtävänä on kehittää ja ylläpitää alueen turvallisuutta kaikissa olosuhteissa minimoimalla onnettomuusvahinkoja ja niiden seurauksia. Perustehtävään kuuluvat onnettomuuksien ehkäiseminen, kuntien ja kuntalaisten onnettomuustilanteissa tarvittavien valmiuksien parantaminen, pelastustoimenpiteet ja ensihoitopalvelut. 1. Henkilöstön nykytila. Kuvataan yksikön nykyinen henkilöstö- ja tehtävärakenne, koulutustaso ja ennakoitu vaihtuvuus. Tunnuslukuja (ajossa mukana kuukausipalkkaiset ja tuntipalkkaiset, 15.8.2012 tilanteen mukaan) Henkilöitä 465, keski-ikä on 41,12 v. Naisten keski-ikä on 39,41 v (2011: 39,1 v) ja miesten 41,28 v (2011:41,6 v). Henkilöistä naisia on 8, 39 % (2011: 9,09 %) ja miehiä 91,61 % (2011: 90,91 %). Henkilöstön keski-ikä on alhainen toisaalta siksi, että palomiesten ammatillinen eläkeikä poistui vuonna 1989, mutta pitkän siirtymäkauden vuoksi se vaikuttaa viipeellä. Toisaalta sairauseläkkeelle poistuminen ennen vanhuuseläkettä on yleistä. Lisäksi keski-ikä on laskettu elokuun tilanteen mukaan, jolloin henkilömäärässä on mukana useita kymmeniä sijaisia. Sijaispalomiehet ja -ensihoitajat ovat usein nuoria. Henkilöstömäärässä on mukana myös vuosiloma- ja sairauslomasijaiset sekä Kirkkonummen ensihoitopalvelujen hoitamiseksi määräaikaisesti palkatut kahdeksan ensihoitajaa. Henkilöstömäärässä ei ole mukana sivutoiminen henkilöstö eli ns. toimenpidepalkkaiset. Vakanssien jakauma. Vakansseja on 420 (tilanteessa 15.8.2012). Vakanssimäärä on huomattavasti pienempi kuin henkilöstön määrä siksi että henkilöstön määrä on laskettu kesälomakauden tilanteen mukaan, jolloin vuosilomansijaisten määrä on suuri. Nimike lukumäärä Asemamestari 5 Asentaja 8 Ensihoitopäällikkö 1 Erikoissuunnittelija 1 Hallintopäällikkö 1 Johtava palotarkastaja 3 Kanslisti 1 Kiinteistöpäällikkö 1 Kokki 1 Korjausmestari 1 Lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja 34 Media-assistentti 1 Paloesimies 41 Palomestari 13 Palomies 211 Palopäällikkö 8 Palotarkastaja 23 Pelastusjohtaja 1 Pelastuspäällikkö 2 Päivystäjä 5 Riskienhallintapäällikkö 1 Ruokapalvelutyöntekijä 1 Sairaankuljetusesimies 4 Suojainten huoltaja 1 Suunnittelija 4 Tarkastusinsinööri 3 Tekninen päällikkö 1 Tietohallintopäällikkö 1 Toimistosihteeri 8 Tukipalvelupäällikkö 1 Turvallisuuskouluttaja 2 Viestiasentaja 2
Viestimestari 1 Vuoromestari 2 Ylipalomies 26 Yhteensä 420 Pääosa vakansseista sijoittuu organisaatiossa palvelutuotannon palvelualueelle (362). Tukipalveluissa vakansseja on 42, onnettomuuksien ehkäisyn palvelualueella viisi, pelastustoiminnan palvelualueella neljä ja ensihoidossa kuusi. Viimeksi mainitut kolme palvelualuetta vastaavat toiminnan ohjauksesta. Kirkkonummen ensihoitopalveluita varten on palkattuna määräaikaista henkilöstöä. Tenholan ja Hangon paloasemilla on sivutoimista henkilöstöä.. Nämä ovat ns. toimenpidepalkkaisia, jotka ovat työsuhteessa Espoon kaupungin palveluksessa hälytyksissä ja harjoituksissa. Sivutoimista henkilöstöä on Tenholassa 20 ja Hangossa 9. Pelastuslaitoksella tehdään varallaolojärjestelyt mukaan lukien seitsemää eri työaikaa. Palvelutuotannossa suurin osa henkilöstöstä työskentelee 12 paloasemalla poikkeusluvan alaisessa 24 h vuorotyössä, rytmityksellä 24 h töitä / 72 h vapaata. Muusta henkilöstöstä suurin osa tekee toimisto- tai yleistyöaikaa. Lisäksi kolmessa eri päivystävä palomestari -ringissä on mukana palomestareita ja palotarkastajia lähinnä palvelutuotannosta. Heidän työaikansa päivystysvuorossa on 24 h poikkeusluvan alainen, muuna aikana 40 h yleistyöaika. Päivystävä päällikkö -ringissä olevat palopäälliköt ovat virka-ajan ulkopuolella vapaamuotoisessa varallaolossa. Yhden ambulanssin henkilöstö tekee jaksotyöaikaa ja tilannekeskuksen päivystäjät teknisen sopimuksen liite 2 mukaista työaikaa, jossa keskimääräinen säännöllinen työaika on 40 h ja työvuorot on jaettu päivä- ja yövuoroihin. Koulutustaso pelastustoimintaan osallistuvalla henkilöstöllä on tehtävän mukainen ammattikoulutus, eli pelastajan tutkinto, alipäällystökurssi, insinööri-amk (palopäällystö) tai näitä vastaavat aiemmat tutkinnot.. Tutkinnot ovat erityiskoulutusta, koska ainoastaan insinööri-amk -tutkinto täyttää sellaisenaan koulutusvaatimuksen myös muissa kuin pelastustoimen vakansseissa. Lisäksi osalla henkilöstöä on toisen asteen ja korkea-asteen ns. siviilitutkintoja ja muuta koulutusta. Ensihoitajilla on koulutustasona ensihoitaja-amk, sairaanhoitaja tai lääkintävahtimestari-sairaankuljettajan koulutus. Viimeksi mainittua koulutusta ei enää anneta, kaikilla uusilla ensihoitajilla koulutustaso tulee olemaan AMK-tasoinen tutkinto. Muulla henkilöstöllä on perustutkintoina joko toisen asteen tai korkea-asteen tutkintoja tai pelastustoimen tutkintoja tai molempia. Tulevaisuudessa koulutuksen taso ja määrä tulee luultavasti kasvamaan. Pelastusalan koulutuksen vastaamattomuus ns. siviilitutkintojen kanssa on haaste tehtäessä uudelleen sijoittamisia Esimerkiksi paloesimiehen kelpoisuusvaatimuksena oleva alipäällystökurssi ei rinnastu mihinkään siviilitutkintoon. Ratkaisuina on henkilöstön kannustaminen lisä- ja täydennyskoulutukseen tulevaisuuden varalle, erilaiset oppisopimusjärjestelyt sekä pätevyysvaatimusten uudelleen arviointi. Toisaalta vakanssien pätevyysvaatimuksia voidaan tulevaisuudessa nykyaikaistaa kun siirtymävaiheen vanhojen tutkintojen, esimerkiksi maalaiskuntien palopäällystökurssi tai lääkintävahtimestari-sairaankuljettajatutkinto, omaavat eläköityvät. Vuonna 2012 alkaa oppisopimuskoulutus jossa palomiehet voivat suorittaa ensihoitoon suuntautuvan lähihoitajan tutkinnon noin vuoden kestävänä oppisopimuskoulutuksena. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomiehille on kahdeksan aloituspaikkaa. Oppisopimuskoulutuksen mahdollistamisen lisäksi työnantaja tukee kouluttautumista myös muilla tavoin, mutta iso osa koulutuksesta tapahtuu työntekijän omalla ajalla ja kustannuksella. 2. Millaisia muutoksia Espoo -strategia, mahdolliset investoinnit ja toiminnan kehittäminen tuovat henkilöstösuunnitelmaan? Palvelujen tuottamisen kehittäminen Espoo -strategian mukaisesti pelastuslaitoksen henkilöstö- ja osaamisrakennetta on lähdetty kehittämään vuonna 2010 niin, että se tukee paremmin palvelujen järjestämistä ja palvelujen tehokkaampaa tuottamista. Toiminnallisen muutoksen aikaansaamiseksi keskeisessä asemassa jatkossa on prosessi- ja projektimaisen työskentelyn sekä johtamisen ja esimiestyön kehittäminen. Toiminnan kehittämistä ohjaavat Espoo -strategia ja 9 muun omistajakunnan strategiat, Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätös (voimassa oleva on laadittu vuosille 2009 2013), Suomen pelastustoimen strategia 2025 ja valtakunnalliset ohjelmat ja valtioneuvoston periaatepäätöksenä 14.6.2012 hyväksytty kolmas sisäisen turvallisuuden ohjelma.
Pelastustoimen osalta henkilöstömäärän muutokset johtuvat asukasmäärän ja sitä myötä tapahtuvan volyymin kasvun myötä, ollen tasoa noin neljä vuorotyötä tekevää henkilöä vuodessa (parantaa päivittäistä vuorovahvuutta yhdellä) ja noin yksi päivätyötä tekevä henkilö joka toinen vuosi pääasiassa onnettomuuksien ehkäisytehtäviin. Vuonna 2011 tapahtunut pelastustoiminnan johtamisjärjestelmän muutos leikkasi aiemmin tapahtunutta, toiminnan lisääntymistä vastaavaa henkilökasvua. Tätä tulee kuroa kiinni viimeistään seuraavalla palvelutasopäätöskaudella 2013 2017. Työkyvyn alentuminen, joka on sidoksissa pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön eläkeiän nousuun, johtaa uudelleen sijoitus- ja koulutustarpeisiin. Keskuspaloasema peruskorjataan ja laajennetaan 2013-15 aikana. Pelastustoiminnan ja ensihoidon yksiköt henkilöstöineen tilapäissijoitetaan muille paloasemille. Muu henkilöstö siirtyy pääosin tilapäistiloihin Tapiolaan. Samalla sinne keskitetään toimistohenkilöstöä myös Kannusillan toimistotiloista ja Leppävaaran paloasemalta. Kannusillan tiloista luovutaan. Tapiolan Kielakseen siirretään rakennustöiden ajaksi keskuspaloasemalta myös 24/7 toimiva tilannekeskus. Henkilöturvallisuuden ja pelastustoiminnan tuen varautumiseksi tilannekeskuksen miehitystä kasvatetaan päivystäjällä. Alkuvaiheessa toiseksi päivystäjäksi siirretään kiinnostuksen ja uudelleensijoitustarpeen perustella vuorotyötä tekeviä palomiehiä, jotka perehdytetään uusiin tehtäviin. Näin avautuu 4-5 uudelleensijoituspaikkaa. Toisaalta se mahdollistaa tilannekeskuksen tehtävien laajentamisen esimerkiksi omistajakuntien kiinteistö- ym. teknisten valvontojen hoitamiseen siitä maksettavaa erilliskorvausta vastaan. Ensihoitopalvelujen tuottaminen sairaanhoitopiirille yhteistyömallisena Vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu on siirtynyt kunnilta sairaanhoitopiirille. Sairaanhoitopiiri voi halutessaan järjestää ensihoitopalvelut yhteistyössä alueen pelastustoimen kanssa. HUS-sairaanhoitopiirin alueella sairaanhoitoalueet päättävät kukin itse järjestämistavasta. LUP:n alueella on kolme sairaanhoitoaluetta tai sen osaa: HYKS Jorvi, Lohja ja Länsi- Uusimaa. Pelastuslaitoksen toimiessa palveluntuottajana toiminta järjestetään voittoa tavoittelematta siten, että ensihoitopalvelujen kustannukset laskutetaan täysimääräisesti sairaanhoitoalueilta, ja että pelastustoimen ja ensihoitopalvelujen kustannukset on eriytetty. HUS:n kanssa on tehty sopimus ensihoitopalvelujen järjestämisestä yhteistyömallisena Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueilla (HYKS Jorvin alue) 2013 alkaen. Sopimuksen mukaisen toiminnan järjestämiseksi on Espoon kaupunginhallitukselle esitetty seurantaraportti 1 yhteydessä 14 ensihoitajan toimen perustamista sekä kahden lääkintävahtimestarin toimen muuttamista ensihoitomestarin ja ensihoitoesimiehen viroiksi. KH käsittelee asian 27.8.2012. Kustannukset sisältyvät vuonna 2013 HUS:n pelastuslaitokselle maksamaan korvaukseen. Tällä hetkellä pelastuslaitos ei tuota ensihoitopalveluita Lohjan tai Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella, pelastusyksiköillä tehtävää ensivastetoimintaa lukuun ottamatta. Lohjan ensihoitopalvelujen toimittajaksi on kilpailutettu Vihdin sairaankuljetus ainakin seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Länsi-Uudellamaalla sairaanhoitoalue järjestää toiminnan siten, että ensihoitopalveluista vastaa yksi tuottaja vuodesta 2015 alkaen. Järjestelyillä on pitkällä aikavälillä vaikusta pelastuslaitoksen henkilöstöön siten, että tarvittaisiin uusia vakansseja siinä tilanteessa että ensihoidon järjestämistapa muuttuisi yhteistoimintamalliseksi, Lohjalla vuoden 2017 jälkeen tai Länsi-Uudellamaalla vuoden 2014 jälkeen. Viransijaisuudet Toiminnan järjestäminen on mitoitettu siten että kaikki vakanssit ovat täytettyinä. Avoimet virat ja toimet pyritään täyttämään ja rekrytoimaan viransijaisia siten, että palvelutuotanto ei heikkene, kuitenkin määrärahojen puitteissa. Samalla voidaan vähentää ylitöiden määrää. Vakanssimuutokset Talousarvion 2013 yhteydessä esitetään neljän uuden palomiehen viran perustamista tukemaan työkyvyn alenemisesta johtuvia toimenpiteitä ja korvaamaan muutettuja ylipalomiehen virkoja. Henkilöstökulut sisällytetään kokonaisbudjettiin, joten virat täytetään vain vuoden 2013 talousarvion puitteissa. Pelastuslaitoksen palvelutuotannon tukemiseen tarvitaan pelastuslaitoksella lisää omaa erityisosaamista. Nämä muutokset hoitunevat nykyisellä vakanssimäärällä, edellyttäen että saadaan rekrytoitua muuttuneisiin tehtäviin riittävää osaamista ja tarvittaessa muuttamalla vakansseja paremmin tarvetta vastaaviksi. Esitetään avoimena olevan toimistosihteerin vakanssin muuttamista liiketoimintajohtajan päätöksellä logistiikkaassistentin (tai vastaava nimike) toimeksi. Vaikka hankinta- ja logistiikkatehtäviä keskitetään kaupunkitasolla, niin osa toimintavalmiuden tai alueellisen palvelukyvyn ylläpitämiseen liittyvistä tehtävistä tulee pysyä pelastuslaitoksen hoidettavana. Tehostaminen, uudet toimintamallit ja sähköiset järjestelmät edellyttävät toiminnon keskittämistä ja hoitamista täysipäiväisesti. Muutoksella ei ole kustannusvaikutuksia. Talousarvion 2013 yhteydessä esitetään yhden palotarkastajan viran muuttamista johtavan palotarkastajan viraksi. Tehtäviin kuuluisi kemikaalialan erityisosaaminen, mistä johtuen tehtävä on vaativampi kuin palotarkastajan tehtävät. Pelastuslaitoksen kemikaalivalvontatehtäviä on laajennettu palavien kemikaalien vähäisen teollisen käytön ja varastoinnin valvonnasta koskemaan muidenkin kemikaalien valvontaa. Alueen
pelastustoimen palvelutasopäätöksessä (pelastuslautakunta 11.12.2008) on toteuttamissuunnitelmaan kirjattu: Lisätään yksi kemikaalialan erityisosaamista edellyttävä virka vuonna 2010 koordinoimaan kemikaalivalvontaa sekä yksi kemikaalivalvontaan suuntautunut palotarkastajan virka 2012. Näitä virkamuutoksia ei ole tehty, vaan laajentuneet tehtävät on pyritty hoitamaan nykyisillä viroilla. Resursointi ja osaaminen ei ole ollut riittävä lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. Kustannusvaikutus on noin 10 000 /v, jotka sisällytetään kokonaisbudjettiin. Osa kustannuksista katetaan kemikaalitarkastusmaksuilla. Yksi ylipalomiehen virka ehdotetaan muutettavaksi turvallisuuskouluttajan viraksi talousarvion 2013 yhteydessä. Kustannusvaikutus on käytännössä neutraali, koska poikkeusluvan alaisesta työajasta johtuvat haittalisät poistuvat. Virka täytetään määräaikaisesti tai toistaiseksi tarpeen mukaan, ja se on ensisijaisesti tarkoitettu palomiehille, ylipalomiehille tai ensihoitajille joille alentuneen työkyvyn vuoksi ja henkilökohtaisen urasuunnittelun perusteella haetaan uusia työtehtäviä. Turvallisuuskouluttajien kokonaismäärä olisi tällöin kolme. Nimikkeiden määrää pyritään jatkossakin vähentämään sekä nykyaikaistamaan ja yhdenmukaistamaan Espoon kaupungin ja muiden pelastuslaitosten kanssa. Tarkastusinsinöörien vakanssit (3 kpl) ehdotetaan muutettavaksi johtavan palotarkastajan vakansseiksi toimialajohtajan päätöksellä, muutoksella ei ole kustannusvaikutuksia. Asemamestarien (5 kpl) ja vuoromestarin vakanssit ehdotetaan muutettavaksi toimialajohtajan päätöksellä paloesimiehen vakansseiksi aina uudelleen täytön yhteydessä. Kustannusvaikutus on alentava. Turvallisuuskouluttajaksi palkattu maahanmuuttajataustainen espoolainen pyritään työllistämään ainakin toukokuuhun 2013 asti. Kyseessä on maahanmuuttajamallin mukainen järjestely, joten työllistäminen ei edellytä vapaata vakanssia. Kustannukset sisältyvät pelastuslaitoksen henkilöstömenoihin. Pidemmän aikavälin muutokset (arvio vuoteen 2030 asti) Henkilöstön määrän ennustetaan lisääntyvän. Lähitulevaisuudessa on tarvetta palomiesten määrän kasvattamiselle, koska samanaikaisesti työkyvyn alenemisesta johtuvat toimenpiteet verottavat pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön määrää. Asukasmäärän ja rakennuskannan kasvaminen johtaa palotarkastustoimintaa ja turvallisuuskoulutusta tekevän henkilöiden määrän lisääntymiseen. Palveluja on vaikea ulkoistaa, koska suurin osa pelastuslaitoksen työstä on pelastuslain mukaista viranomaistoimintaa. Paloasemien sijainnista vuoteen 2030 mennessä on Helsingin yliopiston maantieteen ja geotieteiden laitos tehnyt selvityksen vuonna 2010. Sen mukaan asukasmäärä tullee lisääntymään siten, että nykyisen palvelutason säilyttämiseksi joudutaan arvioimaan uusien päätoimiselle henkilöstöllä miehitettyjen paloasemien perustamista ainakin Espoossa Histan alueelle, ja mahdollisesti myös Vanhakylään sekä lisäksi Siuntioon. Histan alueelle rakennettaneen uusi kaupunginosa vuoteen 2030 mennessä. Yhdessä Veikkolan alueen laajentamisen kanssa ne tulevat edellyttämään myös pelastustoimen palvelujen rakentamista osana peruspalveluja. Käytännössä tämä tarkoittaa palvelutason ylläpitämiseksi yhtä peruspaloaseman (vrt. esim. Mikkelän paloasema) rakentamista Asema palvelisi Histan alueen lisäksi myös Veikkolaa ja mahdollisen uuden rataverkon varrelle syntyviä uusia taajamia, ja siitä olisi hyvät yhteydet pääliikenneväylille. Pelastusyksikön ympärivuorokautiseen miehittämiseen tarvitaan minimissään 4 paloesimiehen ja 16 palomiehen virkaa. Mahdollisesti sairaanhoitopiiri sijoittaisi asemalle ambulanssin, jota varten tarvittaisiin lisäksi noin 10 ensihoitajan tointa tai palomiehen virkaa joiden kustannukset tulisivat täysimääräisesti sairaanhoitopiirin ensihoitobudjetista. Uuden paloaseman aikataulu on sidoksissa Veikkolan laajenemiseen ja Histan alueen rakentamisaikatauluun. Pohjois-Espoon alue on nyt harvaan asuttua, mutta jos asutus laajenee merkittävästi niin paloasema- ja henkilötarve tulee arvioida samalla. Länsimetron sekä Otaniemi-Tapiolan, Matinkylä-Olarin ja Espoonlahti-Kivenlahden alueiden voimakkaan kasvun vuoksi alueiden paloasematarve tulee tarkastella vielä uudelleen osana Espoon kaupungin kehittämistä. Nyt kaupunginosista Espoonlahdessa on paloasema, Niittykummun paloasema sijoittuu kahden kaupunginosakeskuksen väliin. Siuntioon suuntautuu erittäin voimakkaasti muuttoa pääkaupunkiseudulta. Jos asukasluku lisääntyy ennusteiden mukaisesti, tulee se tarkoittamaan päätoimista paloasemaa tai vähintään ns. kahdella palomiehellä miehitettyä kevytyksikköä. Lisähenkilötarve on tällöin 4+16, kevytyksiköllä toteutettuna noin 10. Kaikessa tarkastelussa tulee ottaa huomioon naapuripelastuslaitosten ja sopimuspalokuntajärjestelmän tarjoama valmius.
Haasteet Suurimpana haasteena on päivittäiseen pelastustoimintaan osallistuvien, vuorotyötä tekevien henkilöiden (palomiehet, ylipalomiehet, paloesimiehet ja ensihoitajat) ikääntymisen myötä tapahtuva työkyvyn aleneminen. On todennäköistä että esim. palomiehen työkyky ei säily riittävänä 63-vuotiaaksi asti kuin vain yksittäisissä poikkeustapauksissa. Ammattikohtainen 55 vuoden eläkeikä on poistunut. Nykyisin vanhuuseläkkeelle jäävä palomies jää eläkkeelle noin 58-vuotiaana, mutta uusilla palomiehillä eläkeikä on yleinen kunnallinen eläkeikä eli 63-68 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on nyt huomattavan alhainen (41.12 v). Alentuneen työkyvyn vuoksi uudelleen sijoitettavien henkilöiden määrä tulee lisääntymään, samoin ennenaikaiset sairauseläkkeet ja niistä aiheutuvat varhaiseläkemenoperusteiset eli ns. varhe-maksut. Henkilöstömenot tulevat kasvamaan vaikka henkilöstömäärä ei lisääntyisikään. Pelastus- ja ensihoitotoimintaan kykenevän henkilöstön osuuden vähentyessä suhteessa koko henkilöstömäärään pelastustoimen palvelutason ylläpito ei ole mahdollista ellei asiaan lähdetä luomaan ratkaisuja. Päätoimisia paloasemia on Espoon lisäksi kuuden kunnan alueella, kaukaisimmat ovat Hangossa ja Karkkilassa. Näissä ei ole Espoon kaupungin muita työpisteitä. Tämä vaikeuttaa pelastuslaitoksen työntekijän osana Espoon kaupungin organisaatiota uudelleen sijoittamista kaupungin muihin yksiköihin. Mahdollisuudet ja toimenpiteet Työkykyongelma on tiedossa, ja siihen on aikaa reagoida. Espoon kaupungin ja pelastuslaitoksen yhteisin toimenpitein tulisi kehittää sellaisia työtehtäviä, joissa ikääntyvien työntekijöiden kokemus ja osaaminen hyödyntäisivät pelastustoimen perustehtävää ja lisäksi tukisivat alueen kuntien turvallisuutta. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisytyö (palotarkastustoiminta, turvallisuusviestintä), kalusto- ja laitehuolto (paineilmalaitteet, ajoneuvokalusto, öljyntorjuntakalusto), pelastuslaitoksen tilannekeskuksessa toimiminen sekä erilaiset kevyemmät työtehtävät työvuoroissa (esimerkiksi pelastustoiminnan johtajan kuljettaja, tukiyksiköiden kuljettaja). Samalla pelastuslaitos voisi laajemmin tukea myös alueen kuntien vastuulla olevien häiriötilanteiden ja kriisien hoitamista. Tämän lisäksi tulee henkilöstöä kannustaa lisä- ja täydennyskouluttamaan itseään jotta uudelleensijoittaminen olisi helpompaa ja työkyvyn alentuminen ei vaikuttaisi ansiotasoon niin merkittävästi. Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen väkimäärän kasvu, erityisesti Espoon alueella, lisää myös palotarkastustoimintaa ja rakenteellista palonehkäisyä. Yksi ratkaisu on, että onnettomuuksien ehkäisytyöhön tarvittavat lisäresurssit saataisiin ensisijaisesti pelastustoiminnasta siirrettävistä palomiehistä, ylipalomiehistä ja paloesimiehistä sekä ensihoitohenkilöstä, joilla toimintakyky on alentunut siten että pelastustoimintaan osallistuminen onnettomuuspaikalla ei enää ole turvallista. Ratkaisu edellyttää porrastettua työnjakoa täydennyskoulutettavien palomiesten ja toisaalta korkeakoulututkinnon suorittaneiden palotarkastajien välillä. Lisäksi tarvitaan korvaavia vakansseja pelastustoiminnan puolelle samassa suhteessa kuin tehdään uudelleensijoituksia. Ensihoitohenkilöstölle uudelleen sijoitusmahdollisuuksia voi löytyä myös terveydenhuollon tehtävistä. Syksyn 2012 aikana on aloitettu vuoden 2012 henkilöstösuunnitelmassa mainittu kartoitus tehtävistä joihin alentuneen työkyvyn johdosta uudelleen sijoitettavia henkilöitä voitaisiin siirtää. Samalla kartoitetaan muita vaihtoehtoja. 3. Osaamisriskikartoitus. Mikä osaaminen on kriittistä nyt ja tulevaisuudessa? Minkälaista tärkeää osaamista henkilöstöltä puuttuu tulevaisuuden näkökulmasta? Onko vanhenevaa tai poistuvaa osaamista tai sellaista, joka on vain yhden henkilön varassa? Millä toimenpiteillä kriittistä osaamista lisätään (koulutuksella, perehdytyksellä, rekrytoimalla)? Vaikutus toimintaan Ajankohtaisuus Todennäköisyys Yhteensä: Riskin suuruus 1-5 1-5 1-5 Osaamisriski Toimenpide 1. Muutosta ei johdeta ja esimiestyö ei ole 5 5 5 15 Toimintatavasta, johtamisesta ja jämäkkää esimiestyöstä annetun ohjeen mukaisen toiminnan saaminen jokapäiväiseksi toiminnaksi. 2. Prosessi- ja projektiosaaminen, 5 5 4 14 Prosessien kuvaaminen ja yhteistyö ei ole riittävällä tasolla kehittäminen. Prosessien omistajien ja projektipäälliköiden koulutus sekä perusosaamisen saaminen koko henkilöstölle. 3. Emme hyödynnä koko henkilöstön 5 5 4 14 Osaamisen kartoittaminen ja
osaamista 4. Työkyvyn alentumisen johdosta tapahtuva pelastus - ja ensihoitohenkilöstön uudelleensijoitus ei onnistu 5. Pelastuslaitoksessa ei ole riittävästi talousosaamista 6. Onnettomuusehkäisytehtäviin ei saada riittävästi osaamista 6. Tekninen erikoisosaaminen (erityisesti tieto- ja viestintätekniikka sekä tietojärjestelmät) hyödyntämisen kehittäminen. 4 3 5 12 Tehtävien ja osaamistarpeen kartoitus ja selkeän toimintamallin luominen. Täydennyskoulutusmahdollisuuden luominen esimerkiksi oppisopimuksella. 3 4 4 11 Avainhenkilöiden kouluttautuminen ja muu osaamisen kehittäminen talouden ja toiminnan yhteensovittamiseksi. Rajoittuu vain osaan henkilöstöstä. 4 3 3 10 kilpailukyky ja palkkarakenne rekrytoinnissa, vuorotyöstä siirtyminen päivätyöhön yksilölle taloudellisesti kannattavaksi 3 3 4 10 kouluttautuminen ja muu osaamisen kehittäminen, palkkarakenne (1: pieni riski, 5: suuri riski) 4. Miten hankittava lisäosaaminen vaikuttaa yksikön henkilöstömäärän kehitykseen? Miksi? ( ) Henkilöstömäärä vähenee ( X ) Henkilöstömäärä pysyy ennallaan ( ) Henkilöstömäärä kasvaa Henkilömäärän kehittymiseen vaikuttaa lähinnä asukasluvun kasvusta johtuva toimintavolyymin kasvu sekä henkilöstön ikääntymisestä aiheutuvat uudelleensijoitustarpeet samalla kun palveluiden saatavuus pyritään pitämään nykytasolla. Onnettomuuksien ehkäisytoiminnassa voidaan nykyisen lainsäädännön puitteissa parantaa tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta suuntaamalla tehtäviä uudelleen, mutta tämä edellyttää henkilöstöltä kasvavia valmiuksia. Osaamisen kehittyminen parantaa palvelun laatua ja työviihtyvyyttä. Lisäksi osaamisen kehittyminen mahdollistaa pelastuslaitoksen tuottamien palveluiden kehittymisen vastaamaan paremmin onnettomuuden uhkia ja alueen kuntien tarpeita muuttuvassa ja kehittyvässä toimintaympäristössä. 5. Määrällinen henkilöstösuunnitelma eli arvio kokonaishenkilöstömäärän kehityksestä 12/2012 12/2013 12/2014 12/2015 12/2016 Vakinaisia 432 436 441 445 450 Määräaikaisia 15 15 15 15 15 - joista vakinaisten sijaisia 14 15 15 15 15 Yhteensä 447 451 456 460 465 Ryhmä 6. Muut resurssit (lähtökohta on, että työyksikkö varaa itse omaan talousarvioonsa riittävät henkilöstökustannukset) Juniorimallilla palkatut (palkkaus enintään kahdeksi vuodeksi/juniori) Oppisopimuskoulutettavat Maahanmuuttajien rekrytointimallilla palkatut (enint.3v./maahanmuuttaja) Palkalliset harjoittelijat Mahdollisuus palkata/hyödyntää ()
Palkattomat harjoittelijat Siviilipalvelusmiehet Kesätyöntekijät Työllistetyt 7. Espoon strategiset tavoitteet henkilöstöä ja palveluja koskien - Johtaminen ja esimiestyö ovat hyvällä tasolla - Henkilöstö- ja osaamisrakenne tukee palvelujen järjestämisen kehittämistä ja palvelujen tehokasta tuottamista Mittarit: henkilöstömenot, sisältäen vuokratyövoimakustannukset, eivät kasva v. 2010 tasosta osaamisperusteinen henkilöstösuunnittelun malli on käytössä kaikissa tulosyksiköissä ja suunnitelma tukee palvelujen järjestämistä. - Jatkuvan parantamisen toimintamalli on käytössä - Henkilöstön työhyvinvointi on hyvä ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet - Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestön osuutta espoolaisista - Kaupungilla on korkeakoulu- ja toisen asteen tasoisia harjoittelu- ja työmahdollisuuksia Palvelujen järjestäminen, päämäärä: Palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa on kehitetty tavoitetila 2020 -konseptin mukaisesti