Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö



Samankaltaiset tiedostot
SVEITSIN-HÄRKÄVEHMAAN ALUEEN KAAVOITUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

KAAVOITUSKATSAUS 2018

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU

Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011

K A A V O I T U S K A T S A U S 2014

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Vesi kaavassa, yleiskaava

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila

MAA-C Kiinteistötekniikan perusteet TkT Juhana Hiironen

Kiviaineshuolto kaavoituksessa

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

KAAVOITUSKATSAUS 2007

PYHTÄÄN KUNTA Kunnaninsinööri

Maankäytön suunnittelu pohjavesialueella. Maailman vesipäivän seminaari 2009 Ulla-Maija Liski Hämeen ympäristökeskus

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

PYHÄRANNAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2014

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta. Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät

Metsänomistajan kaavoitusapu

Maalahden kunta S MARKET KAUPPAYKSIKÖN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 151. Osallistumis ja arviointisuunnitelma MAALAHDEN KUNTA

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa Lotta Vuorinen

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v muutettu päiväkodiksi.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus

Kaavoituskatsaus. Kaavoituskatsauksen laatimisvelvoitteesta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 7 :ssä:

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299)

Asemakaavan laajennus ja muutos Erkylä, korttelin nro 601 tonttia nro 2, osa Hikiäntien tiealueesta sekä osaa tiloista ja

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA

KAAVOITUSKATSAUS 2015

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

KAAVOITUSKATSAUS

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUTTUA, KORTTELI 635

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ehdotus

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

Kirkonkylän osayleiskaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kärsämäen kunta. Kaavoituskatsaus Sisällysluettelo. 1. Yleistä. 2. Maakuntakaava. 3. Yleiskaava. 4. Asemakaava. 5. Asemakaavan pohjakartta

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2016

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

KAAVOITUSKATSAUS 2019 Keuruu. Kaupunginhallitus Keuruun kaupunki Kaavoituspalvelut

VARTIONIEMEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS TILA KOIVUKANGAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi

NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251

Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM

Kaavoituskatsaus Kontiolahden kunta

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia maankäyttö

Sisällysluettelo. Ilomantsin kunta

Muonio. KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2. Kaavaluonnoksen selostus

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

KAAVOITUSKATSAUS 2019 LEMIN KUNTA

KAAVOITUSKATSAUS 2013

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Lausunto Sunshine Kaidi (Finland) New Energy Co Oy Kemin biopolttoainejalostamon ympäristö- ja vesitalousluvasta

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS

Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla.

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava.

Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 2 (korttelit sekä Ounasjoentien länsipuoli)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Transkriptio:

Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015

Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä eri tason kaavojen pohjavesimerkinnöistä ja - määräyksistä Huonosti suunnitellun ja toteutetun maankäytön vaikutuksia pohjaveteen Yleis- ja asemakaavoja varten suositeltavat maaperä- ja pohjavesitutkimukset pohjavesialueilla 2

Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa (Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet) Maakunta- ja seutukaavoitus Yleiskaavoitus Asemakaavoitus (Rantakaavoitus) 3

Maankäytön suunnittelujärjestelmä: maakunta- ja seutukaavat Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella, siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita Kaava esitetään kartalla kaavamerkintöjen ja -määräysten avulla. Maakuntakaavaan liittyy myös selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteet, vaikutukset ja muut, muun muassa kaavan tulkinnan ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset, esim. vesihuolto, kiviainesten otto, luonnonsuojelualueet ja- ohjelmat Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua Maakuntakaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto ja sen hyväksyy maakunnan liiton liittovaltuusto. Kaavan vahvistaa ympäristöministeriö, minkä jälkeen se saa lainvoiman. 4

Esimerkki Uudenmaan maakuntakaavan pohjavesialuemerkinnästä Pohjavesialue Merkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, jotka ovat ominaisuuksiltaan arvokkaita ja jotka voivat olla tai ovat yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä. Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vähennä pysyvästi pohjaveden määrää tai heikennä sen laatua. 5

6

Maankäytön suunnittelujärjestelmä: yleiskaava Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, se esitetään kartalla, ja siihen liitetään kaavamerkinnät ja -määräykset sekä selostus. Yleiskaavan tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittamisen yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet. Yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan. Kunta vastaa yleiskaavan laatimisesta. Kaavan hyväksyy kaupungintai kunnanvaltuusto. Jos kunnat ovat laatineet yhteisen yleiskaavan, sen hyväksyy kuntien yhteinen toimielin ja vahvistaa ympäristöministeriö. 7

Pohjavesi yleiskaavoissa Lähde: Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 opas 11: Yleiskaavamerkinnät ja määräykset 8

Esimerkkejä yleiskaavojen pohjavettä koskevista kaavamääräyksistä 9

Sipoo, Eriksnäsin osayleiskaava 10

Maankäytön suunnittelujärjestelmä: asemakaava Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaavaan kuuluvat asemakaavakartta sekä kaavamerkinnät ja - määräykset. Asemakaavaan liittyy selostus, jossa kerrotaan kaavan laatimisesta ja keskeisistä ominaisuuksista. Asemakaava voi koskea kokonaista asuntoaluetta asuin-, työ- ja virkistysalueineen tai joskus jopa vain yhtä tonttia. Asemakaavan laatii kunta. Ranta-alueiden rakentamista voidaan ohjata ranta-asemakaavalla, jonka laatii maanomistaja ja hyväksyy kunta. 11

Pohjavesi asemakaavoissa Lähde: Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 opas 12: Asemakaavamerkinnät ja määräykset 12

Pohjavesialueet ja vedenottamot asemakaavoissa Vedenottamot merkitään asemakaavoihin ET-merkinnällä Vesioikeuden/aluehallintoviraston määräämät vedenottamon suojavyöhykkeet merkitään kaavoihin seuraavasti: Lähde: Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 opas 12: Asemakaavamerkinnät ja määräykset 13

Pohjavesialueella asemakaavoissa annetaan usein kaavamääräyksiä vesiensuojelusta, esimerkkejä Korttelialueella ei saa säilyttää irrallaan tai varastoida nestemäisiä polttoaineita eikä muita pohjavettä likaavia aineita Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn enimmäismäärä Teollisuuden lastaus- ja purkualueet sekä ajoneuvoliikenteeseen ja pysäköintiin käytettävät alueet on eristettävä vettä läpäisemättömällä materiaalissa. Alueelta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Valtatien liikennealue on eristettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla siten, että pohjaveden likaantuminen estetään Rakennukset on perustettava niin, ettei rakentaminen vaikuta pohjaveden korkeuteen. Jätevesien imeyttäminen maaperään on kielletty Energiakaivot ovat kiellettyjä vedenottamon lähisuojavyöhykkeellä Pohjaveden pinnan alle sijoittuvat maanalaiset tilat ovat kiellettyjä 14

15

Huonosti suunnitellun ja toteutetun maankäytön vaikutuksia pohjaveteen Pohjavesialueen/vedenottamon antoisuus pienenee, kun sadeja hulevedet johdetaan pois pohjavesialueelta Pohjaveden laatu heikkenee maankäytön seurauksena, esim. jätevesien maahanimeytys, tiesuolaus, liikenneonnettomuudet Suunnittelemattomat kaivu- ja rakentamistoimet voivat aiheuttaa haitallista pohjaveden purkautumista ja muuttaa pohjaveden virtausolosuhteita ja maakerrosten rakennetta niin, että antoisuus pienenee tai uusista virtausolosuhteista aiheutuu haittaa toisaalla pohjavesialueella Pohjaveden pinnan aleneminen vaikuttaa paitsi vedenottamoihin, myös tietyissä maaperäolosuhteissa rakennuksiin (painumat) 16

Jotta kaavoituksella pystytään riittävästi suojelemaan pohjavesialueen pohjavettä, on hankittava yksityiskohtaista tietoa kaavoitettavan alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteista Kun tiedot on hankittu, sen jälkeen päätetään alueen maankäyttö ja laaditaan kyseisiin olosuhteisiin sovelletut kaavamääräykset Maaperä- ja pohjavesiolosuhteiden selvittäminen edellyttää yleensä paikalla tehtäviä maastotutkimuksia 17

Yleis- ja asemakaavoja varten tehtävät maaperä- ja pohjavesiselvitykset Pohjaveden pinnan korkeus, pohjaveden virtaussuunnat Pohjaveden laatu, varsinkin jos epäillään maaperän pilaantumista Paineellisen pohjaveden alueet Maaperäolosuhteet : pintamaalajit, kalliopinnan syvyys, maakerrosten paksuudet Rakennettavuus ja maaperä- ja pohjavesiolosuhteisiin sopivat, pohjavesiolosuhteiden kannalta haitattomat rakenteiden perustamistavat Vedenottamot, käytössä olevat talousvesikaivot, energiakaivot Pilaantuneet maa-alueet ja pohjavesi 18

Kiitokset mielenkiinnosta! Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö timo.kinnunen@ely-keskus.fi +358 295 021 405 7.10.2015