FUTUREX Future Experts -projektin pilottikysely

FUTUREX Future Experts -projektin pilottikysely Korkeakoulutettujen ensimmäisiin oppisopimustyyppisiin täydennyskoulutuksiin osallistuneiden näkökulmia uuteen koulutusmalliin Irene Gröhn, Petri Haltia, Raimo Jaakkola, Kirsi Klemelä, Satu Merenluoto, Tuire Palonen, Heikki Pasanen, Mika Saranpää, Heli Trapp ja Anne Tuittu

FUTUREX Future Experts -projektin pilottikysely Korkeakoulutettujen ensimmäisiin oppisopimustyyppisiin täydennyskoulutuksiin osallistuneiden näkökulmia uuteen koulutusmalliin kirjoittajat ja Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Teos on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty. Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean julkaisuja B:13 Julkaisija: Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea University of Turku, Brahea Centre for Training and Development Taitto: Keijo Viljakainen Kannen kuva: Hanna Oksanen/Turun yliopiston viestintä Julkaisuvuosi: 2012 ISSN 1798-8195 (pdf) ISBN 978-951-29-5076-8 (pdf)

Abstrakti FUTUREX Future Experts -projektin pilottikysely Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus perustuu vuonna 2008 mietintönsä jättäneen opetusministeriön työryhmän muistioon, jossa käsiteltiin laajasti korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytilaa ja kehittämiskohteita. Työryhmän mukaan korkeakoulutetulla väestöllä ja asiantuntija- ja johtotehtävissä toimivilla on tarvetta laaja-alaiselle, korkeakoulutasoiselle täydennyskoulutukselle, joko oman osaamisen ylläpitämiseksi tai uudelleen suuntaamiseksi työuran aikana. Työryhmä ehdotti, että korkeakoulutettujen täydennyskoulutustarpeeseen vastattaisiin laajentamalla oppisopimustyyppinen koulutus korkeakoulutettujen täydennyskoulutusmuodoksi. Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus käynnistettiin asteittain. Ensimmäiset oppisopimustyyppiset täydennyskoulutukset alkoivat vuonna 2009. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi korkeakouluilta esityksiä oppisopimustyyppisistä koulutuksista. Vuonna 2009 ensimmäiset 10 hanketta saivat rahoituksen. Tämän raportin kysely on lähetetty seitsemälle ensimmäisenä vuonna käynnistyneen koulutuksen opiskelijalle. Kyselyn avulla selvitettiin osallistujien kokemuksia mm. koulutukseen hakeutumisen syistä, aikaisemmin hankitun osaamisen hyödyntämisestä koulutuksessa, ohjauksen toimivuudesta koulutuksen aikana ja lähiopetuksen toimivuudesta. Selvityksen kohteena oli myös osallistujien yleinen tyytyväisyys koulutukseen. Vastaajia pyydettiin lisäksi arvioimaan heidän oman panoksensa osuutta koulutuksessa sekä sitä, miten hyvin heidän työpaikkansa soveltuu oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen toteuttamiseen. Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä. Tähän tiivistelmään on koottu kyselyn keskeisimmät tulokset. Tutkimuksessa on erityisesti pyritty kartoittamaan tälle koulutusmuodolle tärkeiden periaatteiden toteutumista: opintojen henkilökohtaistamista eli opetussuunnitelman joustavaa soveltamista osallistujien aikaisemmat tiedot ja koulutus huomioiden, työpaikoilla tapahtuvaa oppimisen ohjaamista, koulutuksen yhteydessä toteutettujen kehittämishankkeiden hyödyntämistä sekä työhön ja ammatteihin liittyvien käytäntöjen integroimista koulutukseen ja tutkimustietoon. Työelämän käytäntöjen nivominen korkea-asteen koulutuksen tuottamaan tietoon on ollut koko koulutusmuodon lähtökohtana. Sen avulla toivotaan korkeakoulujen ja monimutkaisten työympäristöjen vuorovaikutuksen ja kytkösten voimistumista. Vaikka kyselyn tuloksista löydettiin alakohtaisia eroja, niin niistä välittyy tietty perusviesti siitä, mitkä asiat ovat onnistuneet pilottikoulutuksien ensimmäisenä vuonna ja mihin suuntaan koulutusta pitäisi kehittää. Kyselyn perusteella sellaisiksi näyttävät tarkentuvan erityisesti työssäoppimisen merkityksen huomioiminen ja sen onnistunut toteutus, työympäristöihin integroitu ohjaustoiminta sekä yksilöllisten kehityshankkeiden nivominen osaksi koulutusta. Koulutukseen osallistujien tyytyväisyys on tulosten mukaan suhteellisen korkealla tasolla, erityisesti opintojen henkilökohtaistamisen ja koulutukseen liittyvien järjestelyjen osalta. Opintojen henkilökohtaistamiseen on liittynyt koulutettavien aikaisempien opintojen hyväksilukeminen, joka on minimissään merkinnyt hyväksymistä koulutuksen osallistujaksi ja parhaimmassa tapauksessa yksittäiselle opiskelijalle räätälöidyn oppimissuunnitelman tekemistä. Kyselyyn liitettyjen avointen kysymysten vastauksissa on kiinnitetty erityistä huomiota ohjauksen toteutumiseen ja toteutumatta jäämiseen sekä siihen, miten asiantuntijaksi kouluttautuva on huomioitu työpaikallaan. Jos työpaikalla ei ole huomioitu koulutusjakson erityisyyttä, vaan se on jatkunut entisenlaisena, on ollut vaikea ymmärtää, mihin työssäoppiminen perustuu tai miten se eroaa tavanomaisesta työskentelystä. Työssäoppimiseen liittyvät menetelmät ovat saaneet osallistujilta kiitosta silloin kun niitä on ollut ja niiden puuttuminen on aiheuttanut kritiikkiä. Kyselyn tarkat yksityiskohdat on kirjattu raportin tekniseen liitteeseen (Liite 1), jota voi kysyä Futurex -projektin koordinaattoreilta Turun yliopiston Braheasta. Oppisopimustyyppisen korkea-asteen koulutuksen liittyvän tiedon keräämistä on jatkettu Futu-

FUTUREX Future Experts -projektin pilottikysely rex -projektissa haastattelujen avulla ja nämä tulokset julkaistaan omana raporttinaan myöhemmin. Niiden perustella voidaan saada tarkempaa tietoa koulutuksen haasteista ja sellaisista kriteereistä, joiden varassa oppikset joko seisovat tai kaatuvat. Rahoitusten hakukierrosten myötä on osoittautunut, että nyt käyttöön valjastettu koulutusmuoto voisi erityisesti palvella uusia ja nousevia ammatteja, ts. sellaisia aloja ja toimintaympäristöjä, joihin kohdistuu suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tämänhetkinen osaamispaine ja säädöksien aiheuttamat vaateet, uusien teknologioiden mukanaan tuomat innovaatiot ja menetelmäosaamisen nopea kehitys sekä ympäristön kestokykyyn liittyvät haasteet. Tämän raportin perusteella koulutus on lähtenyt liikkeelle niin että vain joka kolmas osallistuja on suorittanut maisteritutkinnon, mutta vielä ei tiedetä mihin suuntaan koulutus on vakiintumassa. Valtaosan vastaajista pohjakoulutus oli joko alempi ammattikorkeakoulututkinto tai opistotutkinto. Tämä selittyy osittain sillä että oppisopimustyyppisen korkea-asteen koulutuksen rahoitusta on annettu erityisesti sosiaali- ja terveysalalle sekä tekniselle alalle.

Johdantoa FUTUREX Future Experts -projektin pilottikysely Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus perustuu vuonna 2008 mietintönsä jättäneen opetusministeriön työryhmän muistioon, jossa käsiteltiin laajasti korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytilaa ja kehittämiskohteita. Työryhmän mukaan korkeakoulutetulla väestöllä ja asiantuntija- ja johtotehtävissä muulla koulutustaustalla toimivilla on tarvetta laajaalaiselle, korkeakoulutasoiselle täydennyskoulutukselle, joko oman osaamisen ylläpitämiseksi tai uudelleen suuntaamiseksi työuran aikana. Työryhmä ehdottikin, että korkeakoulutettujen täydennyskoulutustarpeeseen vastataan laajentamalla oppisopimustyyppinen koulutus korkeakoulutettujen täydennyskoulutusmuodoksi. (OKM 2008:38). Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta pohtinut opetusministeriön asettama AKKU-työryhmä kannatti toisessa osamietinnössään työryhmän esitystä. AKKU-työryhmän mukaan korkeakoulujen pitempikestoiseen täydennyskoulutukseen oli tarpeellista luoda uusi työelämälähtöinen täydennyskoulutusmuoto, jolla vastattaisiin työmarkkinoilla olevaan pulaan osaavista työntekijöistä, maahanmuuttajien koulutustarpeisiin, ammattirakenteen ja teknologian nopeisiin muutoksiin sekä työurien pidentämistä koskeviin pyrkimyksiin. AKKU-työryhmän mukaan oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus soveltuu hyvin myös yli 50-vuotiaiden työntekijöiden osaamisen päivittämiseen ja uusintamiseen, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien korkeakoulutettujen työelämään pääsyn tai paluun helpottamiseen sekä erilaisiin uudelleenkoulutustarpeisiin. (OKM 2009:11). Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus käynnistettiin asteittain. Ensimmäiset oppisopimustyyppiset täydennyskoulutukset alkoivat vuonna 2009. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi korkeakouluilta esityksiä oppisopimustyyppisistä koulutuksista, jotka vastaisivat sekä julkisen että yksityisen sektorin työelämätarpeeseen. Hakukriteerit laadittiin niin, että korkeakoulujen esittämien koulutusten tuli olla 30 60 opintopisteen laajuisia osaamiskokonaisuuksia. Vuonna 2009 hankerahoitusta sai 10 hanketta, seuraavana vuonna 35 hanketta ja vuonna 2011 hankerahoitus myönnettiin 34 hankkeelle. Raportin tiivistelmää kirjoitettaessa oppisopimustyyppisten koulutusten neljäs kierros on juuri ehtinyt haettavaksi. Kyselyllä on selvitetty ensimmäisiin korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisiin koulutuksiin osallistuneiden kokemuksia mm. koulutukseen hakeutumisen syistä, aikaisemmin hankitun osaamisen hyödyntämisestä koulutuksessa, ohjauksen toimivuudesta koulutuksen aikana ja lähiopetuksen toimivuudesta. Selvityksen kohteena oli myös osallistujien yleinen tyytyväisyys koulutukseen. Vastaajia pyydettiin lisäksi arvioimaan heidän oman panoksensa osuutta koulutuksessa sekä sitä, miten hyvin heidän työpaikkansa soveltuu oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen toteuttamiseen. Tutkimuksessa on erityisesti pyritty kartoittamaan tälle koulutusmuodolle tärkeiden periaatteiden toteutumista kuten opintojen henkilökohtaistamista opetussuunnitelmaa joustavasti käyttäen, työpaikoilla tapahtuvaa oppimisen ohjaamista, koulutuksen yhteydessä toteutettujen kehittämishankkeiden toteuttamista sekä erilaisten työhön ja ammatteihin liittyvien käytäntöjen integroitumista koulutuksessa jaettuihin oppimateriaaleihin, esityksiin ja tutkimustietoon. Erityisesti viimeksi mainittu on ollut koko koulutusmuodon lähtökohtana. On ollut tarve saada sellainen koulutusmuoto, jossa työelämässä olevaa asiantuntijuutta kehitetään, edistetään ja levitetään muodollisia koulutusapparaatteja käyttäen ja siten pelkkää työpaikkojen sosialisaatioprosessia tehostaen. Tällainen menettely on tarpeen erityisesti silloin kuin koulutusammattien kautta ei saada riittävästi osaajia tietyille aloille. Kyseinen tilanne syntyy esimerkiksi silloin kun lainsäädäntöön nojaavat määräykset muuttuvat ja aiheuttavat paineen tietyn alan osaajien koulutukseen, esimerkiksi jätevesiasiantuntijoiden ja energiatehokkuusasiantuntijoiden kohdalla koulutustarve on kanavoitunut oppiksiin. Myös yhteiskunnan demografiset tekijät kuten väestön ikääntyminen tai monikulttuuristen ympäristöjen synty aiheuttavat tiettyjen ammattilaisten kasvavaa tarvetta yhteiskunnan eri palveluihin. Uusien ammattilaisten tarvetta luovat myös uusien yhteiskunnallis-

FUTUREX Future Experts -projektin pilottikysely ten ongelmien kuten ylivelkaantumisen tai peliaddiktoituneiden yksilöiden hoitaminen. Uusien hoitomuotojen ja kehittyneen teknologian levittäminen ja edistäminen vaatii toisinaan koulutuksen järjestämistä. Tässä esimerkkinä on tautimallipatologian koulutus. Osa koulutustarpeesta on pysyväisluonteista kun taas joillakin aloilla koulutustarve voi täyttyä suhteellisen nopeasti. Oppisopimustyyppinen korkea-asteen täydennyskoulutus sopii joustavana koulutusmuotona sekä toistuvasti järjestettäväksi että kertaluonteisena toteutettavaksi kunhan sen mahdollistava rahoitus mahdollistaa tämän.

Kyselyn toteuttaminen FUTUREX Future Experts -projektin pilottikysely Kyselyn kohdejoukoksi valikoituivat seitsemään ensimmäiseen pilottikoulutukseen osallistuneet koulutettavat. Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä, ja se lähetettiin koulutukseen osallistuneiden omaan sähköpostiosoitteeseen. Lomakkeen sisältö ja muoto pohjautuu Haaga-Heliassa tehtyyn pohjatyöhön, jonka laatimiseen osallistuivat lukuvuonna 2009 2010 Futurex -projektissa työskennelleet Mika Saranpää, Petri Haltia, Irene Gröhn, Heikki Pasanen ja Raimo Jaakkola. Kyselyn suunnittelusta, teknisestä toteutuksesta, aineiston keruusta, analysoinnista ja raportoinnista vastasivat Anne Tuittu, Satu Merenluoto, Kirsi Klemelä, Tuire Palonen ja Heli Trapp. Kyselyä oli alun perin tarkoitus laajentaa myöhempinä vuosina aloittaneiden oppisopimustyyppisten koulutusten osallistujille. Ensimmäisen vuoden tulosten pohjalta alkoi kuitenkin näyttää siltä, että tietyt koulutuksen ongelmat tulivat esille jo ensimmäisessä kyselyssä, samoin koulutusmuodolle asetetut toiveet ja odotukset. Toisaalta koulutus muuntui hanke hankkeelta ja myös koulutukseen liitetyt kriteerit muuttuivat. Ei ollut enää syytä verrata eri aikoina ja eri aloilla käynnistyneitä koulutuksia toisiinsa. Ensimmäinen kyselykierros jäi sen vuoksi ainoaksi ja sitä päätettiin täydentää haastattelujen kautta. Osallistujat Ensimmäisiin korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisiin täydennyskoulutuksiin osallistui 195 henkilöä, joista kyselyyn vastasi 149 eli 76 % kyselyn saaneista. Koulutukset, niiden järjestäjät, opiskelijamäärät sekä kyselyyn vastanneet on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 1. Kyselyssä mukana olevat koulutukset, koulutuksen järjestäjät, koulutukseen osallistuneet sekä kyselyyn vastanneet Koulutuksen nimi Koulutuksen järjestäjät (Hakijakorkeakoulu ensimmäisenä) Koulutukseen osallistuneet Kyselyyn vastanneet Vastaus- % Osaamisintensiivisen kasvuyrityksen liiketoiminnan hallittu johtaminen Kuntapalveluiden tuotekehittäminen Talous- ja velkaneuvojan erityispätevyys Kirurgisen erikoissairaanhoidon osaaja Perioperatiivinen hoitotyö Erityispätevyyttä yhdyskunta- ja aluesuunnittelijoille Haaga-Helia amk Helsingin kauppakorkeakoulu Helsingin yo Tampereen yo Tampereen teknillinen yo Teknillinen korkeakoulu Helsingin yo Tampereen yo Lapin yo Metropolia amk Pirkanmaan amk Savonia-amk Jyväskylän amk Mikkelin amk Teknillinen korkeakoulu Oulun yo 23 18 78% 35 25 71% 25 19 76% 33 24 73% 24 24 100% 35 24 69% Satama-alan oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Turun yo 20 15 75% Yhteensä 195 149 76% Metropolian ja Savonian koulutus yhdistettiin koulutusten alkupuolella Perioperatiivisen hoitotyön osaaja -koulutukseksi.

FUTUREX Future Experts -projektin pilottikysely Koulutuksiin osallistuneiden taustat Tämän kyselyn perusteella ensimmäisiin pilottikoulutuksiin osallistuneet olivat niin koulutustaustaltaan kuin iältäänkin varsin heterogeeninen joukko. Kyselyyn vastanneista hieman alle joka kolmas oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Alemman korkeakoulututkinnon oli suorittanut reilu kolmannes vastaajista. Koulutuksiin oli hyväksytty myös muita kuin korkeakoulutuksen suorittaneita, sillä neljäsosalla vastaajista oli opistotason tutkinto. Vastaajien ikähaitari vaihteli alle 25 vuodesta yli 60 vuoteen. Vajaa kolmannes (30 %) vastaajista oli enintään 34-vuotiaita, 35 44-vuotiaita oli kolmannes (33 %) ja yli 44-vuotiaita reilu kolmannes (37 %). Sukupuolittain tarkasteltuna enemmistö koulutuksiin osallistuneista oli naisia (71 % ). Suurin osa vastaajista (84 %) oli vakituisessa työsuhteessa ja lähes kaikki koulutuksiin osallistuneet (95 %) työskentelivät täyspäiväisesti. Koulutukseen osallistuneita pyydettiin ilmoittamaan motiivinsa koulutukseen hakeutumiselle valitsemalla kahdeksasta valmiiksi annetusta vastausvaihtoehdosta tai ilmoittamalla muu syy. Eniten vastaajat ilmoittivat hakeutuneensa koulutukseen oman kiinnostuksensa vuoksi. Ammatista noussut erikoistumistarve sekä halu edetä uralla saivat seuraaviksi eniten mainintoja. Noin joka neljännen työnantaja oli suositellut koulutukseen osallistumista. Motiivit koulutukseen hakeutumiselle vaihtelivat jonkin verran vastaajan koulutustason mukaan. Opistotason ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet hakeutuivat koulutukseen useammin aiheen kiinnostavuuden vuoksi kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet puolestaan osallistuivat koulutukseen useammin työantajan suosituksen sekä työtehtävien ja organisaation muutosten vuoksi kuin vähemmän koulutetut.

Tulokset tiivistettynä FUTUREX Future Experts -projektin pilottikysely Koulutuksen järjestelyt Kyselyyn vastanneet olivat pääosin tyytyväisiä koulutuksesta saamansa tiedotukseen, osaamistavoitteiden asettamiseen sekä siihen, miten oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus tuki heidän työssä oppimistaan. Lisäksi he kokivat laajentaneensa kontaktiverkostoaan koulutuksen aikana. Tyytyväisyys oli hieman alhaisempaa arvioitaessa lähiopetuspäivien nivoutumista osaksi työssä oppimista. Osa vastaajista olisi toivonut, että oppimistavoitteiden räätälöinnissä olisi huomioitu paremmin niin koulutukseen osallistujan kuin hänen työorganisaationsa tarpeet. Vastauksissa ei juurikaan ollut sukupuolesta, iästä, koulutustaustasta tai työsuhteen luonteesta johtuvia eroja. Sen sijaan koulutusjärjestelyjä koskevat mielipiteet erosivat sen mukaan, mihin koulutukseen osallistujat olivat osallistuneet. Suurimmat erot vastauksissa syntyivät siinä, koettiinko lähiopetuksen tukevan työssä oppimista ja nivoutuvan omiin osaamistavoitteisiin. Vastaajat eivät kokeneet hyötyvänsä lähipäivien sisällöistä kovinkaan paljoa myöskään käytännön tehtäviä ajatellen, vaikkei niitä pidetty täysin hyödyttöminäkään. Yli puolet vastaajista uskoi hyötyvänsä lähiopetuspäivien sisällöistä jonkin verran ja lähes kolmannes ei paljoakaan. Vain reilu kymmenesosa vastaajista koki hyötyvänsä lähiopetuspäivien sisällöistä työssään erittäin paljon. Sen, etteivät lähipäivät liittyneet työssä opittuihin asioihin, arveltiin johtuvan mm. oman työn luonteesta. Osa vastaajista koki lähipäivät liian teoreettiseksi, osa taas liian yleisluonteisiksi. He olisivat toivoneet käytännönläheisempää tai syvällisempää tietoa lähipäivien aiheista. Kolmasosa vastaajista koki kuitenkin lähipäivien ohjelman tukevan ainakin osittain työssä oppimista. Vastaajien mukaan he olivat saaneet luennoilta työssä tarvittavaa tietoa, ja muutama vastaaja kehui tiettyjä luentoja tai luennoitsijoita. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen ja ohjaustoimet Kyselyyn vastanneet olivat melko tyytyväisiä siihen, miten hyvin heidän aikaisempi osaamisensa huomioitiin osaamistavoitteita laadittaessa. Aiemman osaamisen katsottiin antavan riittävän pohjan oppimisprosessin tavoitteiden saavuttamiseksi. Omaan oppimissuunnitelmaan, aiemman hankitun osaamisen tunnistamiseen ja koulutuksen aikana saatuun ohjaukseen oltiin keskimäärin melko tyytyväisiä. Eri koulutukset, pohjakoulutus, työsuhteen luonne tai työn vakinaisuus eivät erotelleet vastauksia. Vanhimmat vastaajat, yli 44-vuotiaat, olivat muita enemmän sitä mieltä, että aikaisempi osaaminen oli huomioitu HOPSin laadinnassa, ja keski-ikäiset vastaajat (33 44- vuotiaat) kokivat tuntevansa parhaiten kriteerit, joilla heidän osaamistaan voitiin arvioida. Neljän eri oppisopimustyyppiseen koulutuksen osallistujilta kysyttiin, miten työssä tapahtuva oppiminen ja sen ohjaus on toteutettu käytännössä. Kysymykseen vastaajat olivat ymmärtäneet kysymyksen eri tavoin: osa vastaajista vastasi, kuinka hyvin oppiminen ja ohjaus oli toteutettu, osa taas kertoi tarkemmin, miten asia oli työpaikalla hoidettu. Vastaajista kolme kertoi työssä oppimisen ja sen ohjauksen toteutuneen hyvin ja säännöllisesti, lisäksi toimiva ohjaus sai kiitosta 14 lomakkeessa. Muutama vastaaja kiitteli harjoittelun ja projektityön ohjausta, samoin muutama vastaaja ilmoitti, että heille on nimetty työpaikalla ohjaaja, mutta he eivät kommentoineet sen tarkemmin ohjauksen onnistuneisuutta. Minulla on ohjaaja, jonka kanssa toimimme fyysisesti samoissa tiloissa. Kaikki uudet tai hankalat asiat käydään hänen kanssaan läpi. Kerrataan koko ajan hankalia tai vaikeita asioita. (K1) 1 1 Koodi viittaa siihen, mihin koulutukseen vastaaja on osallistunut. Koulutukset koodattiin sattumanvaraisesti K1, K2, K7.

FUTUREX Future Experts -projektin pilottikysely Ohjaajinani toimivat oman erikoisalansa terävin kärki. Perehdytys lähtee minusta ja tarpeeni huomioidaan. (K5) Neljäsosa vastaajista oli sen sijaan sitä mieltä, ettei työpaikalla tapahtuva oppiminen ja sen ohjaus juurikaan toteudu. Ei ole minun kohdallani kovinkaan suunniteltua, ei toteudu kovin hyvin. (K1) Ei mitenkään. Vahvuudessa lähes koko ajan, joten oppijana olo ja ohjaus jäänyt puutteelliseksi. (K5) Yleisimpänä syynä työssä tapahtuvan oppimisen ja sen ohjauksen toteutumattomuuteen mainittiin ajan tai henkilökunnan puute. No kyllä täytyy sanoa, että tällä hetkellä vähän heikonlaisesti. Johtuu selkeästi siitä, että meillä kenelläkään ei juuri ole aikaa paneutua oppimiseen ja ohjaukseen riittävästi. Perustyö vie ajan ja energian. (K6) Oma organisaatio ja oma panostus oppimiseen Vastaajien mukaan he olivat voineet itse vaikuttaa oman oppimisensa etenemiseen ja heidän oma työpaikkansa oli riittävän monipuolinen oppimisympäristö, jotta siellä saattoi oppia omaan henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan (HOKSiin tai HEKSiin) kirjattuja asioita. Vastaajat olivat suhteellisen tyytyväisiä myös työpaikkaohjaajalta saamaansa ohjaukseen, ja esimiesten ja työyhteisön koettiin tukevan oppimista, vaikkakin näissä väitelauseissa hajonta oli suurta eri koulutukseen osallistuneiden kesken. Miehet kokivat pystyneensä vaikuttamaan opintojensa etenemiseen enemmän kuin naiset, samoin he näkivät työyhteisönsä tukeneen enemmän oppimista ja tunsivat saaneensa enemmän ohjausta työpaikkaohjaajaltaan kuin naiset. Koska miesten osuus kyselyyn vastanneista oli vain runsas neljännes, on tähän tulokseen kuitenkin suhtauduttava varauksella. Omaa organisaatiota ja omaa panostusta oppimiseen koskevat vastaukset erosivat usean väittämän kohdalla sen perusteella, mihin koulutukseen vastaaja oli osallistunut. Vähiten tyytyväisiä vastaajat olivat siihen, miten paljon he olivat saaneet käyttää omaa työaikaa oppimis- ja kehittämistehtävien tekemiseen sekä miten paljon he olivat itse ehtineet panostaa oppimis- ja kehittämistehtäviin. Tuloksiin vaikutti melko paljon se, mihin koulutukseen vastaajat olivat osallistuneet. Koulutukseen osallistuneiden taustakoulutuksen suhteen tarkasteltuna etenkin opistotason tutkinnon suorittaneilta puuttui mahdollisuus tehdä oppimis- ja kehittämistehtäviä työpaikalla. Väitelauseisiin vastanneiden mukaan oppisopimustyyppinen opiskelu - samoin kuin heidän oma työpaikkansakin - sopivat hyvin korkea-asteen oppimiseen. Avoimissa kysymyksissä esitettiin kuitenkin myös kritiikkiä työssäoppimisen onnistumisesta. Osa vastaajista kritisoi sitä, että ohjaus työpaikalla jäi vähäiseksi, minkä lisäksi osa osallistujista koki, ettei työnantaja ollut tukenut esimerkiksi sijaisjärjestelyin tarpeeksi koulutukseen osallistumista. Työnantajille toivottiinkin yhtenäistä ohjeistusta ja suositusta koskien koulutuksen järjestelyjä työpaikalla. 10 Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen paras anti Koulutukseen osallistuneilta tiedusteltiin avoimella kysymyksellä, mikä heidän mielestään oli ollut koulutuksen paras anti. Koulutuksen parhaana antina oli mainittu yleisesti lähipäivät tai lähipäivien tietyt luennot ja aiheet. Monet vastaajista myös kertoivat tiedon lisääntyneen koulutuksen myötä, mikä oli tarjonnut mahdollisuuden oman työn kehittämiseen. Lähiopetuspäivän luennot olivat todella mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä. (K4)

FUTUREX Future Experts -projektin pilottikysely Olen perehtynyt tehtävien myötä uusiin asioihin, joihin en muuten olisi perehtynyt. Olen lukenut [alaa koskevia, KK] tutkimuksia ja pohtinut asioita oman työni kannalta. (K5) Työssäoppimisjaksoa tai työnkiertoa pidettiin myös erittäin hyödyllisenä, samoin arvostettiin verkostoitumista ja keskusteluja muiden osallistujien kanssa sekä ylipäänsä tutustumista alan muihin yrityksiin ja niiden toimintatapoihin. Vaihtojaksot ovat olleet todella antoisat. Voisinpa sanoa, että n. 5 viikon vaihtojaksoaikana olen oppinut enemmän kuin koko vuonna omalla työpaikallani. (K7) Lähijaksoissa ja koulutuksessa verkostoituminen ja kokemuksien vaihtaminen on ollut parasta antia, sillä työpaikallani minulla ei ole muita vastaavassa asemassa olevia tai vastaavaa työtä tekeviä. (K4) Oman työn reflektointi sekä aikaisempaa paremman kuvan saaminen omasta työstä kokonaisuudessaan tai työn jostain osa-alueesta olivat myös vastaajien mukaan koulutuksen parasta antia. Osa koulutukseen osallistuneista piti puolestaan tärkeimpänä antina onnistumisen elämyksiä ja oppimisen iloa tai opiskelurutiinien löytymistä. Tullut erittäin paljon tietoa, jonka kautta on pystynyt katsomaan oman työyhteisönsä palvelutoimintaa uusin silmin. (K6) Omaan alaan liittyvien intressien, toimijoiden, normien ja säännösten sekä toimintatapojen kokonaisvaltaisempi hahmottaminen. (K4) Ruusut ja risut Vastaajille annettiin mahdollisuus kiittää, kommentoida ja kritisoida koulutusta vapaalla vastauksella. Vapaan sanan vastausten sisältö painottui kritiikkiin ja korjausehdotuksiin. Täysin negatiivista palaute ei kuitenkaan ollut. Yksittäiset kouluttajat ja luennoitsijat saivat kiitosta muutamissa vastauksissa. Lisäksi useat vastaajat pitivät joko koulutuksen tiettyjä osa-alueita tai koulutusta kokonaisuudessaan mielenkiintoisena ja onnistuneena. Koulutus on meille aikuisille sopivan vaativaa. Lähipäivien anti on ollut paria poikkeusta lukuun ottamatta loistavaa. Erityisesti toivon, että lähipäivien ohjelman suunnittelussa panostetaan käytännön ongelmatilanteiden käsittelyyn. Lakipäivät, joita koulutuksessamme on ollut kaksi, ovat olleet erittäin hyödyllisiä ja kiinnostavia. Koulutuksen järjestäjän edustaja on ollut kiitettävästi mukana toiminnassa ja hyvin tavoitettavissa. (K1) Vastauksissa useimmin mainittu kritiikin kohde olivat lähiopetuspäivät. Vastaajat kokivat lähiopetuspäivien sisältäneen liian perustason tietoa ja osaa lähipäivien aiheista pidettiin turhana. Toisaalta osa vastaajista toivoi lisää lähiopetuspäiviä koulutukseen. Lähiopetuspäiviä olisi saanut olla enemmän ja vapaa-ajalla tehtäviä tehtäviä vähemmän. On melkoisen työlästä tehdä laajoja tehtäviä vapaa-ajalla, kun käy täysipäiväisesti töissä, ja muukin elämä vaatii osansa. Eri asia olisi, jos tehtäviä pystyisi tekemään työajalla... Jokainen kuitenkin tarvitsee vapaa-aikaa jo ihan työstä palautumiseenkin. [ - - -] Hiukan ristiriitainen olo siitä vastasiko koulutus odotuksiani. Tavallaan hyvä että heräsi miettimään omaa osaamistaan ja aivot oli pistettävä töihin. Kehittämistehtävä osastolle hyvä idea. Luennot osittain liian perustasoa ja olisi voinut eriyttää kaksi ryhmää enemmän. Alussa turhaa perusmateriaalia, kuten sähköpostin lähettämistä. (K7) [M]inusta tällaisena koulutusta ei pidä järjestää. koulutus on ollut aivan liian perustasoa ja aiheet liian laajalta. jokin erikoistuminen, kuten kohdallani projektityö, 11

FUTUREX Future Experts -projektin pilottikysely perustelisi koulutuksen järjestämisen. lisäksi yliopistotason näkökulmaa ei ole löytynyt siitä huolimatta, että luennoitsijat ovat olleet yliopiston henkilöstöä. missään, paitsi projektityössämme, ei ole menty pintaa syvemmälle. (K1) Koulutusta pidettiin myös liian kuormittavana. Oppimistehtäviä oli osallistujien mielestä liikaa tai niitä pidettiin turhina. Koulutukseen liittyvät tehtävät ovat todella typeriä Ymmärrän kyllä että niitä pitää olla, mutta miksi ne eivät ole semmoisista aiheista, joita pitää oppia tämän koulutuksen aikana, jotta niistä olisi tulevaisuuden kannalta jotain hyötyä!!! Energiaa menee muutenkin oppimiseen, mikseí anneta aikaa sille, vaan tumpataa koulutus täyteen jonninjoutavia tehtäviä, mihin kuluu aikaa hurjasti ja vieläpä aivan turhaan! (K5) Koulutusta toivottiin kehitettävän myös koulutuksen suunnittelun ja aikataulutuksen osalta. Lisäksi vastaajat miettivät, että koulutus soveltuu vain tietylle osalle täydennyskoulutustarpeita omaavista henkilöistä ja että koulutukseen osallistuneet henkilöt olivat niin työtehtäviltään kuin työkokemukseltaan liikaa toisistaan eroavia. Lopuksi Jotta koulutuksesta olisi osallistujille mahdollisimman paljon hyötyä, tulisi jatkossa vastaavia koulutuksia järjestettäessä kiinnittää huomiota siihen, etteivät osallistujat ole koulutukseltaan, työkokemukseltaan tai työtehtäviltään liian heterogeeninen joukko. Samoin tulisi myös tarkasti pohtia, kenelle koulutusta tässä muodossa on järkevää järjestää. Myös koulutuksiin liitettyjä tehtäviä arvosteltiin. Reilu neljäsosa vastaajista katsoi, että työtehtävät ja lähipäivien aiheet eivät liittyneet toisiinsa ollenkaan, lähes saman verran oli kuitenkin vastakkaista mieltä olevia. Lisäksi osa vastaajista oli sitä mieltä, että osa lähipäivien aiheista liittyi työtehtäviin, osa taas ei. Koulutukseen liittyvien tehtävien työläyttä myös kritisoitiin runsaasti. Jatkossa koulutusten rakennetta tulisikin miettiä uudelleen. Keskeisimpänä koulutukseen liittyvänä antina pidettiin muiden töihin tutustumista, vaihtojaksoja, uusien tietojen ja taitojen oppimista, erilaisia asiantuntijaluentoja, oppimateriaaleja ja kirjallisuutta, teorian yhdistämistä käytäntöön ja verkostoitumista. Vastaajat toivoivat koulutukseen lisää ohjausta eri muodoissaan. Lisäksi ja huolimatta siitä, että lähipäivien järjestämiseen kohdistui kritiikkiä, osa vastaajista toivoi niitä lisää. Lisäksi toivottiin yhtenäisiä käytäntöjä ja selkeitä sääntöjä eri työnantajille sekä sitä, että he sitoutuisivat koulutukseen nykyistä paremmin. 12