Hämeenlinnan kaupunki Maankäytön suunnittelu HÄMEENLINNA LIESO Kiila 109-532-7-52 Harjuntaka 109-532-7-98 Ali-Äijälä 109-532-7-95 (osa tilasta) KUOHIJÄRVI LAMMIN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 10.3.2015, 11.5.2015, 7.9.2015
Tämä kaavaselostus koskee 10.3.2015 päivättyä kaavakarttaa. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Yleiskaavan tunnistetiedot Yleiskaavan nimi Lammin pohjoisosan rantaosayleiskaavan muutos Kunta Hämeenlinna (109) Kylä Lieso (532) Tilat Kiila 109-532-7-52 ja Harjuntaka 109-532-7-98 sekä osa tilasta Ali-Äijälä 109-532-7-95 Yhteystiedot Kaavan laatija Maanomistajat Hämeenlinnan kaupunki Maankäytön suunnittelu, PL 84, 13101 Hämeenlinna Yhteyshenkilö: Kaavasuunnittelija Katja Ojala, p. (03) 621 5115 s-posti: katja.s.ojala@hameenlinna.fi Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Yhteyshenkilöt: Arto Remes ja Piia Tuokko Sibeliuksenkatu 11B1,13100 Hämeenlinna puhelin: 040 162 9193, 040 162 9194 s-posti: etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi Kiila RN:o 7:52 (om. Kääriäinen Keijo oikeudenomistajat) Ali-Äijälä RN:o 7:95 (om. Kääriäinen Keijo oikeudenomistajat ja Kääriäinen Toini oikeudenomistajat) Harjuntaka RN:o 7:98 (om. Fagerström Juha) Kaavavaiheet Kaavamuutos on tullut vireille 29.3.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 29.3.2012 alkaen. Kaavaluonnos ja valmisteluvaiheen aineistot nähtävillä 2.4.- 4.5.2015 Kaavaehdotus nähtävillä 11.6.-7.8.2015 Käsittely- ja hyväksymispäivämäärät: Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntalautakunta: Hämeenlinnan kaupunginhallitus: Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto: Voimaantulo: 2
SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...2 1.1 YLEISKAAVAN TUNNISTETIEDOT...2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI...4 1.3 YLEISKAAVAN MUUTOKSEN TARKOITUS...5 2 TIIVISTELMÄ...5 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...5 2.2 YLEISKAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ...6 2.3 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN...6 3 LÄHTÖKOHDAT...6 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...6 3.1.1 Yleistä...6 3.1.2 Maankäyttö...7 3.2 SUUNNITTELUTILANNE...9 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...11 4.1 KAAVAN TARVE...11 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET...11 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ...12 4.3.1 Osalliset...12 4.3.2 Vireille tulo...12 4.3.3 Hallinnollinen käsittely...12 4.3.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely...12 4.3.5 Viranomaisyhteistyö...13 5. TAVOITTEET SEKÄ SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERIAATTEET...13 5.1 RANTAYLEISKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET...13 5.2 LAMMIN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET...13 5.2.1 Yleistavoitteet...13 5.2.2 Rakentamisen sijoitus...14 5.2.3 Vapaaksi jätettävät rannat...14 5.2.4 Vesihuolto...14 5.3 LAMMIN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERIAATTEET...14 5.3.1 Mitoituksen yleiset perusteet...14 5.3.2 Rakennusoikeuden laskentaperiaate...15 6. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS...16 6.1 KAAVAN ALUEVARAUKSET...17 6.1.1 Rakentamisalueet...17 6.1.2 Muut alueet...17 6.2 MITOITUS...18 7. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...18 7.1 VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN...18 7.2 VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN...18 7.3 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN...19 7.4 SOSIAALISET VAIKUTUKSET...19 7.5 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET...19 8. TOTEUTTAMINEN...20 8.1 OIKEUSVAIKUTUKSET...20 8.2 TOTEUTTAMINEN...20 Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3
1.2 Kaava-alueen sijainti Rantaosayleiskaavan muutos koskee Kuohijärven vesistön eteläosassa Kyläniemen itärannalla sijaitsevien tilojen Kiila (RN:o 7:52) ja Harjuntaka (RN:o 7:98) alueita sekä osaa tilasta Ali-Äijälä (RN:o 7:95). Suunnittelualueelta on matkaa Lieson kylälle noin 1 km, Lammin kirkonkylälle noin 14 km ja Hämeenlinnan keskustaan noin 39 km. (Kuvat 1 ja 2) Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti on rajattu likimääräisesti punaisella ympyrällä. 7:52 7:98 7:95 Kuva 2. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus. 4
1.3 Yleiskaavan muutoksen tarkoitus Rantaosayleiskaavan muutoksen tarkoituksena on siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen Ali-Äijälän tilan RN:o 7:95 alueelle sijoittuva lomarakennuspaikka Kyläniemen itärannalla pohjoisemmaksi maastollisesti tarkoituksenmukaisemmalle rakentamisalueelle. Tavoitteen mukaisella rakentamisalueella rakennuspaikka voidaan muodostaa tilojen Kiila RN:o 7:52 ja Ali-Äijälä RN:o 7:95 alueista. Harjuntaan tila (RN:o 7:98) on kaavamuutoksessa mukana piirtoteknisistä syistä. Kaavan muutoksessa käytetään voimassa olevan rantayleiskaavan selvitysaineistoja ja noudatetaan soveltuvin osin voimassa olevan yleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteita sekä kuvaus-, merkintä- ja määräystekniikkaa. Yleiskaavan muutos laaditaan voimassa olevan rantayleiskaavan mittakaavassa 1:10000. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulovaihe Rantaosayleiskaavan muutosta on ryhdytty valmistelemaan tilojen Ali- Äijälä RN:o 7:95 ja Kiila RN:o 7:52 omistajien aloitteesta kesällä 2011. YHLA Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntalautakunta päätti ( 32) käynnistää 12.3.2012 rantaosayleiskaavan muutoksen laatimisen. 29.3.2012 Kuulutus Pohjois-Lammin rantaosayleiskaavan muutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville asettamisesta. OAS on ollut vireilletulosta asti yleisesti nähtävillä mm. Hämeenlinnan kaupungin Internet-sivuilla. OAS:sta ei ole annettu osallispalautetta. 21.6.2012 Vireilletulovaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) Valmisteluvaihe (kaavaluonnos) YHLA Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntalautakunta päätti ( 54) kaavaluonnosaineistojen nähtäville asettamisesta. 24.3.2015 2.4.- 4.5.2015 Kaavaluonnos ja muut valmisteluvaiheen aineistot pidettiin yleisesti nähtävillä. Nähtävillä olosta kuulutettiin ja naapuritilojen maanomistajille tiedotettiin asiasta kirjeitse. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot. Lausuntonsa antoivat Hämeen ELY -keskus, Museovirasto ja Kanta-Hämeen pelastuslaitos. Viranomaisilla ei ollut huomautettavaa kaavaan, eikä kaavaluonnokseen tehty muutoksia. Osallisilla oli mahdollisuus ilmaista aineistosta mielipiteensä. Kaavaluonnoksesta annettiin yksi osallisen mielipide (ks. kohta 4.3.4). Ehdotusvaihe YHLA 26.5.2015 11.6.- 7.8.2015 Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntalautakunta päätti ( 88) asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 vrk ajaksi osalliskuulemista varten. Kaavaehdotus pidettiin yleisesti nähtävillä. Nähtävillä olosta kuulutettiin Hämeen Sanomissa, Keski-Hämeessä, kaupungin ilmoitustauluilla ja kaupungin Internet-sivuilla ja naapuritilojen maanomistajille tiedotettiin asiasta kirjeitse. Hämeen ELY -keskus, Museovirasto ja Kanta-Hämeen pelastuslaitos ilmoittivat luonnosvaiheen lausunnoissaan, että ne eivät anna lausuntoa kaavamuutosehdotuksesta, mikäli se ei olennaisesti poikkea kaavaluonnoksesta. Kaavamuutosehdotuksesta ei siten ollut tarpeen pyytää viranomaislausuntoja. Kaavaehdotuksesta ei esitetty muistutuksia. 5
2.2 Yleiskaavan keskeinen sisältö Rantaosayleiskaavan muutoksella on siirretty voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen Ali-Äijälän tilan RN:o 7:95 alueelle sijoittuva vielä toteutumaton lomarakennuspaikka (RA) Harjuntaan tilan RN:o 7:98 vanhan lomarakennuspaikan pohjoispuolelle, maastollisesti tarkoituksenmukaisemmalle rakentamisalueelle. Rantaosayleiskaavan muutoksen mukainen uusi rakennuspaikka muodostuu tilojen Ali-Äijälä RN:o 7:95 ja Kiila RN:o 7:52 alueista. Jo rakentunut Harjuntaan tilan RN:o 7:98 lomarakennuspaikka on osoitettu voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukaisesti jo toteutuneena lomarakennuspaikkana. Muutoin kaava-alue on osoitettu vanhan rantaosayleiskaavan mukaisesti maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Rantaosayleiskaavan muutos on laadittu oikeusvaikutteisena (72 ) siten, että kaavan perusteella voidaan myöntää rakennusluvat kaavan mukaiseen rakentamiseen. 2.3 Yleiskaavan toteuttaminen Kaavamuutoksen mahdollistama rakentaminen voidaan toteuttaa kaavan voimaantulon jälkeen. Käytännössä kaava tulee toteutumaan maanomistajien tarpeiden ja aikataulun mukaisesti. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Yleistä Rantaosayleiskaavan muutos koskee Kuohijärven vesistön Kyläniemen itärannalla sijaitsevien tilojen Kiila (RN:o 7:52) ja Harjuntaka (RN:o 7:98) alueita sekä osaa tilasta Ali-Äijälä (RN:o 7:95) (Kuva 3). Suunnittelualueen pinta-ala on 3,78 ha ja siihen kuuluu n. 330 metriä Kuohijärven rantaviivaa. 7:52 7:98 7:95 Kuva 3. Suunnittelualueen ilmakuva. 6
3.1.2 Maankäyttö Väestö ja rakennuskanta Suunnittelualue sijaitsee Lieson kyläalueen pohjoispuolella. Lieson kylän alkuhistoriasta on löydetty jälkiä jopa tuhannen vuoden takaa. Asutus on kehittynyt alueelle hyvien metsästysmaiden ja järvien ansiosta. Kylä eli kukoistuskauttaan 1900-luvun alussa, jolloin kylän isännät perustivat sahan ja meijerin. Kuohijärven eteläpäässä sijainneella sahalla olikin suuri merkitys kylän asukasmäärän kasvuun. Lieso oli 1950-luvulla Lammin kunnan suurin kylä, jossa oli asukkaita hieman yli 1000. Nykyisin kylässä on vakituisia asukkaita n. 190 ja kesäasukkaita keskimäärin 500. (Lieson kyläsuunnitelma 2004) Ali-Äijälän ja Kiilan tilojen alueet ovat Harjuntaan tilalle johtavaa tietä lukuun ottamatta rakentamatonta metsätalousaluetta. Ali-Äijälän tilan alueen keskellä sijaitsee Harjuntaan tilan muodostama rakentunut lomarakennuspaikka (Kuva 4), joka on kaavassa mukana piirtoteknisistä syistä. Suunnittelualueen lähiympäristön rannoille on rakentunut loma-asutusta varsin tiiviisti (Kuva 5). Kuva 4. Harjuntaan tilan RN:o 7:98 loma-asunto. Kuva 5. Suunnittelualueen pohjoispuolista rakennuskantaa. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualue ei sijoitu maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen alueelle (Rakennettu HÄME, Hämeen liitto 2003). Sen sijaan läheinen Lieson kylä on maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Lähistöllä ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). Suunnittelualueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä (Museoviraston muinaisjäännösrekisteri). Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella harjoitetaan elinkeinona metsätaloutta. Lieson kylän alueella harjoitetaan paljon myös maataloutta, mikä on vielä tänäkin päivänä alueen suurin työllistäjä. Lisäksi kylällä toimii mm. Lammin Sahti Oy ja muuta pienyritystoimintaa. Lieson kylällä sijaitsee kyläkauppa. Lisäksi kylällä on aktiivista seura- ja yhdistystoimintaa. Lähimmät muut julkiset ja kaupalliset palvelut sijaitsevat Tuulosen kauppakeskuksessa noin 13 km:n päässä, sekä Lammin kirkonkylällä noin 14 km:n päässä. Liikenne Suunnittelualue on hyvin saavutettavissa nykyistä tiestöä pitkin. Kantatie 53:lta (Padasjoentie) on suunnittelualueelle noin 7 km:n matka Liesontietä sekä Kyläniementietä ja - 7
kujaa pitkin. Suunnittelualueelta on matkaa Lammin kirkonkylälle n. 14 km ja Hämeenlinnan keskustaan noin 39 km. Luonnonympäristö Suunnittelualue on nykyisin metsätalouskäytössä. Alueen puusto on havupuuvaltaista ja melko luonnontilaista (Kuva 6). Kuusten varjostama aluskasvillisuus on niukkaa, koostuen lähinnä varvuista, sammalista ja jäkälistä. Suunnittelualueen rannat ovat paikoin jyrkkiä ja rantaan asti tiheän kasvillisuuden peittämiä (Kuva 7). Kuva 6. Suunnittelualueen puustoa. Kuva 7. Suunnittelualueen rantaa. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei sijaitse luonnonsuojelualueita eikä Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita. Alueelta tai sen lähistöltä ei tunneta mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita (Maaperän tilan tietojärj./oiva). Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei myöskään sijaitse merkittäviä ympäristöhäiriöiden lähteitä. Maisema Suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavassa maisema-alueeksi (kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue) rajatulla alueella: Lammin kulttuurimaisemat. Maisema-aluetta on kuvailtu Kanta-Hämeen maakuntakaavan aineistoissa seuraavasti: Maisema-alueen runkona on Ormajärvi ja sen pohjoisreunaa viistävä, Pääjärveltä Kuohijärvelle ulottuva harju. Ormajärveltä on Ormijoen kautta yhteys Hauhon suuriin vesitöihin, Päääjärveltä taas pääsee mutkan kautta Vanajavedelle. Vanhin asutus keskittyy järvien välisen harjun tuntumaan. Linnavuoria alueella on kaksi. Edustavia kulttuurimaisemia löytyy mm. Jahkoilan ja Lieson suunnalta. Alue sisältää Ormajärven-Untulan valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman. Vesistö Kuohijärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön osana Hauhon reittiä. Järvellä on rantaviivaa 116 km ja vesialaa 35 km². Keskisyvyys on 9,6 metriä ja suurin syvyys 33 metriä. Saaria järvessä on 27. Yli puolet tulovirtaamasta virtaa järveen Porraskosken kautta Nerosjärven alueelta. Järvi laskee Kuohijoen kautta Kukkiaan. Järvillä on korkeuseroa vain muutama sentti. (www.jarviwiki.fi) Kuohijärven vesi on laadultaan erinomaista. Järven veden ravinnepitoisuudet ovat niukkaravinteiselle järvelle tyypillisiä ja veden väriarvo kuvastaa lievää humuspitoisuutta. Järvessä elää muun muassa ahven, taimen, muikku, lahna, kuha ja ankerias. 8
Pohjavesiolosuhteet Suunnittelualue sijaitsee Riuttaharjun vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (0440114, luokka I) (Ympäristö- ja paikkatietopalvelu - OIVA). Hämeen vesihuollon kehittämisohjelmassa 2013 2020 on esitetty toteutettavaksi Lammin Riuttaharjulle geologinen rakenneselvitys vuosina 2015 2016. Koko Riuttaharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen ja sen pohjalta tehtävien tarkempien pohjavesiselvitysten tavoitteena on löytää uusi vedenottamon paikka turvaamaan Hämeenlinnan seudun vedenhankintaa. Riuttaharjun pohjavesialueella on hyödyntämättömiä pohjavesivaroja arviolta yli 2 000 m 3 /d. (Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013 2014.) Virkistys Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvia erityisiä kohteita. Suunnittelualueella ei ole erityistä merkitystä jokamiehenoikeudella tapahtuvan virkistyskäytön kannalta. Kuohijärvellä sijaitsee riittävästi yleiseen virkistykseen soveltuvia kohteita. Mm. Hietasalon saaret toimivat virkistysalueena. Lähin yleinen virkistyskäyttökohde löytyy Lieson kylältä pienen Kaukasenjärven rannalta, jossa sijaitsee yleinen uimaranta. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Suunnittelualuetta koskevat alueidenkäyttötavoitteiden yleistavoitteet. Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava on saanut lainvoiman KHO:n päätöksellä 28.12.2007. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 2.4.2014. 1. vaihemaakuntakaava keskittyy alue- ja yhdyskuntarakenteen, asumisen ja elinkeinotoimintojen sekä liikennejärjestelmän ja teknisen huollon palvelujen kehittämiseen. Suunnittelualueelle kohdistuvat seuraavat maakuntakaavamerkinnät: - maisema-alue; kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue (ma) - maaseudun kehittämisen kohdealue - tärkeä tai vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue 9
Kuva 8. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus ja siihen perustuvat maakuntakaavamuutokset ovat nähtävillä 26.1.201527.2.2015. Toisessa vaihemaakuntakaavassa käsitellään erityisesti tuulivoimaloiden sijoittumista sekä soiden käyttöä. Lisäksi kaavaluonnos sisältää eräitä ajankohtaisia tarkistuksia kokonaismaakuntakaavaan ja myös 1. vaihemaakuntakaavaan. Rantayleiskaava Alueella on voimassa Lammin pohjoisosan rantaosayleiskaava, joka on vahvistettu 30.11.1999 (Kuva 9). Suunnittelualueen tilalle Harjuntaka (RN:o 7:99) on osoitettu rantaosayleiskaavassa rakentunut lomarakennuspaikka (RA) ja tilalle Ali-Äijälä (RN:o 7:95) on osoitettu yksi uusi lomarakennuspaikka (RA). Muilta osin suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ympäristöarvoja tai ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Alueeseen kohdistuu yleiskaavan pohjavesialuerajaus (pv-2). Kuva 9. Ote Lammin pohjoisosan rantaosayleiskaavasta. Suunnittelualue on rajattu kartalle punaisella. Rakennusjärjestys Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 24.1.2013. 10
Pohjakartta Kaavamuutoksen pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen vektorimuotoista maastotietokantakarttaa. Kaavan muutos laaditaan voimassa olevan kaavan mittakaavassa 1:10000. Muut olemassa olevat päätökset, selvitykset ja suunnitteluaineisto - Rantayleiskaavan muutoksesta on tehty kaavan laatimispäätös (YHLA 12.3.2012 32. dnro 2250/2011) Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset - Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto; RKY- inventointi 2009). Alue ei kuulu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. - Rakennettu HÄME (Hämeen liitto 2003). Alue ei kuulu maakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin ympäristöihin. - Muinaisjäännösrekisteri (Museovirasto). Alueelta ei ole tiedossa muinaismuistolain mukaisia kohteita. - Kolmen kunnan rakennusinventointi: Hauho, Lammi, Tuulos (Hämeen ympäristökeskus, Hatula 2001). Alueelta ei ole tiedossa arvokkaita rakennuksia. Luonnonympäristö ja maisema - Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet (Maisema-aluetyöryhmän mietintö 1993). Alue ei kuulu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. - Ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu OIVA. Suunnittelualueella ei sijaitse kohteita ympäristöhallinnon paikkatietopalvelussa Alueella ei sijaitse maaperän tilan tietojärjestelmän kohteita Muut selvitysaineistot - Maakuntakaavan selvitysaineistot - Lammin pohjoisosan rantaosayleiskaavan aineistot Laadittavat selvitykset - Kaavamuutosta varten ei ole tarpeen laatia selvityksiä. 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Kaavan tarve Maanomistajalla on tarve siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen Ali- Äijälän tilan RN:o 7:95 alueelle sijoittuva lomarakennuspaikka Kyläniemen itärannalla pohjoisemmaksi, maastollisesti tarkoituksenmukaisemmalle rakentamisalueelle. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Rantaosayleiskaavan muutosta on ryhdytty valmistelemaan maanomistajien aloitteesta kesällä 2011. Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntalautakunta teki 12.3.2012 ( 32) rantayleiskaavan muutoksen laatimispäätöksen (Diaarinro 2250/2011). 11
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaavoituksen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattavat huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Viranomaiset - Hämeen ELY-keskus, Hämeen liitto ja Museovirasto - Kanta-Hämeen pelastuslaitos - Hämeenlinnan kaupungin hallintokunnat: Yhdyskuntalautakunta 4.3.2 Vireille tulo Rantaosayleiskaavan muutos kuulutettiin vireille 29.3.2012. 4.3.3 Hallinnollinen käsittely YHLA 12.3.2012 32 YHLA 24.3.2015 54 YHLA 26.5.2015 88 Rantaosayleiskaavan muutoksen laatimispäätös (dnro 2250/2011). Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntalautakunta päätti asettaa kaavaluonnosaineiston nähtäville 30 vrk ajaksi osalliskuulemista varten. Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntalautakunta päätti ( 88) asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 vrk ajaksi osalliskuulemista varten. 4.3.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Rantayleiskaavan muutostyön keskeisistä työvaiheista tiedotetaan Hämeen Sanomissa, Keski-Hämeessä, kaupungin ilmoitustauluilla ja kaupungin Internet-sivuilla. Lisäksi suunnittelualueeseen rajautuvien ja ranta-alueen välittömän lähiympäristön naapuritilojen maanomistajille lähetetään tiedostuskirje em. kaavavaiheissa. Ajankohta Suunnitteluvaihe 29.3.2012 Kuulutus osayleiskaavamuutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei esitetty mielipiteitä. 2.4.-4.5.2015 Kaavaluonnos ja kaavan valmisteluaineisto pidettiin 30 vrk:n ajan yleisesti nähtävillä. Nähtävillä olosta kuulutettiin ja naapuritilojen maanomistajille tiedotettiin asiasta kirjeitse. Osallisilla oli mahdollisuus ilmaista aineistosta mielipiteensä. - Kaavaluonnoksesta annettiin yksi osallisen/naapurin mielipide, jossa toivottiin huomioitavan alueen oleva rakennuskanta uudisrakennusten paikkaa valittaessa. Mielipiteeseen laadittiin vastine. 11.6.-7.8.2015 Kaavaehdotus pidettiin yleisesti nähtävillä. Kunnan jäsenille ja osallisille varattiin tilaisuus esittää mielipiteensä (muistutus) asiassa. Kaavaehdotuksesta ei esitetty muistutuksia. 12
4.3.5 Viranomaisyhteistyö Ajankohta Suunnitteluvaihe 21.6.2012 Vireilletulovaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) - Neuvotteluun osallistuivat Hämeen ELY-keskuksen, Hämeen liiton, Hämeenlinnan kaupungin ja kaavan laatijan edustajat 2.4.- 4.5.2015 Viranomaisilta pyydettiin lausunnot kaavaluonnosaineistosta. Lausuntonsa antoivat Hämeen ELY-keskus, Museovirasto ja Kanta-Hämeen pelastuslaitos. Viranomaisilla ei ollut huomautettavaa kaavaan. Lausunnoissa todettiin, että mikäli kaavaan ei tehdä oleellisia muutoksia, niin lausuntoja ei tarvitse pyytää enää uudelleen kaavaehdotusvaiheessa. > Kaavaratkaisua ei ollut tarpeen muuttaa luonnosvaiheen nähtävillä olon jälkeen. 11.6.-7.8.2015 Koska viranomaisilla ei ollut huomautettavaa kaavaan luonnosvaiheessa, eikä kaavaan tehty tämän jälkeen oleellisia muutoksia, kaavaehdotuksesta ei ollut tarpeen pyytää viranomaislausuntoja. 5. TAVOITTEET SEKÄ SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERIAATTEET 5.1 Rantayleiskaavamuutoksen tavoitteet Osayleiskaavan muutoksen tavoitteena on siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen Ali-Äijälän tilan RN:o 7:95 alueelle sijoittuva lomarakennuspaikka Kyläniemen itärannalla pohjoisemmaksi maastollisesti tarkoituksenmukaisemmalle rakentamisalueelle. Tavoitteen mukaisella rakentamisalueella rakennuspaikka voidaan muodostaa tilojen Kiila RN:o 7:52 ja Ali-Äijälä RN:o 7:95 alueista. Harjuntaan tila RN:o 7:98 on kaavamuutoksessa mukana piirtoteknisistä syistä. 5.2 Lammin pohjoisosan rantaosayleiskaavan tavoitteet Rantaosayleiskaavan muutos on tarkoitus laatia noudattaen lähtökohtaisesti voimassa olevan Lammin pohjoisosan rantaosayleiskaavan suunnitteluperiaatteita. Seuraavassa on esitetty Lammin pohjoisosan rantaosayleiskaavan tavoitteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperiaatteet tätä kaavamuutosta koskevilta osin. 5.2.1 Yleistavoitteet Luonnonolojen huomioiminen ja vesistön laadun turvaaminen. Rantojen käyttö suunnitellaan turvaten alueen kasviston ja eläimistön elinmahdollisuudet. Kaavaratkaisulla edistetään luonnonoloihin ja maisemaan liittyvien ominaispiirteiden ja arvojen säilymistä. Maaomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus. Kaavassa osoitetaan tilakohtaisesti kohtuullinen ja tasapuolisuuteen perustuva rakennusoikeus, jota määritettäessä otetaan huomioon luonnonolosuhteet ja kantatilan jo käyttämä rakennusoikeus. Alueelle soveltuvien elinkeinojen harjoittaminen turvataan. Kaavassa osoitetaan mm. matkailun ja muiden elinkeinojen kehittämisen kannalta tärkeät alueet. Riittävät vapaa-alueet jokamiehenoikeuden ja yleisen virkistyksen tarpeisiin. Kaavaratkaisulla turvataan riittävät rakentamiselta vapaaksi jäävät alueet ja osoitetaan tarvittavat aluevaraukset mm. venevalkamille. Veneilyn ja virkistyskalastuksen lisääntymiseen varaudutaan. Lupakäsittelyn nopeuttaminen ja selkeyttäminen. Vahvistettu yleiskaava antaa selkeät perusteet rakennuslupakäsittelylle sekä vähentää 13
ratkaisevasti poikkeuslupien ja rantakaavoituksen tarvetta. Rakennuslakiin ja luonnonsuojelulakiin kaavaillut rakennuskiellot rantavyöhykkeellä eivät koskisi alueita, joille on vahvistettu yleiskaava. 5.2.2 Rakentamisen sijoitus Rakennuspaikat pyritään sijoittamaan siten, että maisemaan ja luonnonoloihin liittyvät arvot ja erityispiirteet sekä rantojen rakennettavuus otetaan huomioon. Rakennuspaikat pyritään rantoja säästäen sijoittamaan olemassa olevan asutuksen ja tieverkon yhteyteen ryhmiksi. Rantojen säästämiseksi pyritään löytämään yhteisrantaisia ratkaisuja. Mitoitusnormit on asetettu siten, että ne suosivat myös taloudellisesti tällaisia ratkaisuja. Rakennuspaikat pyritään sijoittamaan siten, että ne eivät johda ympäristön haitalliseen muokkaamiseen, kuten ranta-alueiden pengerryksiin ja ruoppauksiin. 5.2.3 Vapaaksi jätettävät rannat Mitoitusperusteisiin sisältyy tavoite vapaaksi jätettävän rannan vähimmäisosuudesta. Erityisesti seuraavan tyyppisten alueiden rakennusoikeus pyritään osoittamaan saman omistajan muille alueille: - Maisemakuvaltaan ja luonnonoloiltaan arvokkaat alueet - Laajat peltoaukeat ja alavat rannat - Rannat, joiden edustalla on laaja vesikasvillisuusvyöhyke. - Pienet rakentamattomat saaret, kapeat niemet ja kannakset sekä salmet. - Karut ja kallioiset sekä luonnostaan vähäpuustoiset alueet. - Yleisen virkistyksen kannalta tärkeät alueet, kuten perinteiset uimarannat, venevalkamat ja rantautumispaikat. - Kalastuksen kannalta tärkeät alueet. - Alueet, joissa jätevesien maaperäkäsittely on ongelmallista 5.2.4 Vesihuolto Rakentamistiheyden ja jätevesien käsittelyratkaisujen tulee olla sellaiset, että ei synny tarvetta kunnallisen vedenjakelu- ja viemäriverkon rakentamiseen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tärkeiden pohjavesialueiden puhtaana säilymisen turvaamiseen. 5.3 Lammin pohjoisosan rantaosayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperiaatteet Mitoitusperusteilla tarkoitetaan niitä periaatteita, joiden mukaan tila- ja maanomistajakohtainen rakennusoikeus lasketaan. Perusteet on tarkoitettu ohjeiksi, joiden avulla pyritään edistämään johdonmukaista, luonnonolot huomioonottavaa suunnittelua sekä maanomistajien tasavertaista kohtelua. Ohjeista voidaan poiketa, jos - ne johtavat ilmeiseen kohtuuttomuuteen tai - maankäytön tarkoituksenmukaisuus puoltaa poikkeamista. 5.3.1 Mitoituksen yleiset perusteet Saman maanomistajan eri tiloja käsitellään rakennusoikeuden määrityksessä ja sijoittelussa yhtenä tilana. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi tilan jäljellä oleva rakennusoikeus määritetään ns. kantatilaperiaatteella. Kantatila on 31.12.1959 mukainen tila. Kantatilan alueella 31.12.1959 jälkeen erotetut rakennuspaikat luetaan käytetyksi rakennusoikeudeksi, joka kohdistuu nykyisiin tiloihin sen mukaan mistä tilasta rakennuspaikat on erotettu. Jos joku kantatilasta muodostettu tila on käyttänyt rakennusoikeutta mitoitusperusteiden yli, ylitys ei pienennä muiden tilojen rakennusoikeutta. 14
Vahvistettujen rantakaavojen mitoitus on rantakaavan mukainen, ellei ole erityisiä perusteita pyrkiä muuttamaan rantakaavaa. Rakennusoikeuden määrä ja sijainti osoitetaan alueella, joka pääsääntöisesti ulottuu n. 150-300 m:n etäisyydelle rannasta., ellei paikallisten olosuhteiden johdosta ole perusteltua suunnitella toisenlaisen alueen rakennusoikeutta. 5.3.2 Rakennusoikeuden laskentaperiaate Mitoitusvyöhykkeet Suunnittelualue on jaettu luonnonolojen ja sijaintitekijöiden perusteella kolmeen mitoitusvyöhykkeeseen (I, II ja III), joissa on toisistaan poikkeavat mitoitusperusteet. Mitoitusvyöhykkeet ovat vyöhykemäisiä kokonaisuuksia. Mitoitusvyöhykkeen sisällä saattaa olla suppeampia alueita, joiden rakennettavuus on maisemakuvan, rakentamisolosuhteiden tai luonnonarvojen vuoksi kyseisen mitoitusvyöhykkeen yleistä tasoa selvästi heikompi. Näillä alueilla mitoitusta lasketaan 25 % ja jos useita. epäedullisia tekijöitä on yhtä aikaa voimassa, mitoitusta voidaan laskea 50 %. Rakennusoikeuden alennus suoritetaan muunnetun rantaviivan tai muunnetun pinta-alan avulla. Rantavyöhykkeen rakennusoikeuden laskentaperiaate Rantavyöhykkeellä tarkoitetaan tässä aluetta, joka ulottuu n. 200 m:n etäisyydelle rannasta. Rakennusoikeus lasketaan muunnetun rantaviivan (rantaviivanormi) tai muunnetun pinta-alan (pinta-alanormi) perusteella kunkin alueen mitoitusluvuilla. Mitoitusluvut ovat riippuvaisia siitä, millä mitoitusvyöhykkeellä tila sijaitsee. Mannerrannoilla ja yli 20 ha:n saarilla tilan rakennusoikeus lasketaan mitoitettavaan alueeseen sisältyvän alueen muunnetusta pinta-alasta. Tästä rakennusoikeudesta on rantarakennusoikeutta määrä, joka lasketaan tilan rantaviivan muunnetun pituuden perusteella. Pinta-alaperusteinen rakennusoikeus tulee sijoittaa selkeästi taustamaastoon, yleensä vähintään n. 80-100 m:n etäisyydelle rannasta. Mitoitusvyöhykkeiden mitoitusluvut Mitoitusluvut, joiden perusteella rakennusoikeudet lasketaan, on esitetty seuraavassa. Lisäksi on esitetty kuinka suuri vähimmäisosa kunkin kantatilan alueesta pyritään osoittamaan vapaa-alueeksi muuhun käyttöön kuin rakentamiseen. Vyöhyke I rantaviivanormi: 7 rakennuspaikkaa/muunnettu ranta-km pinta-alanormi: 1 rakennuspaikka/alkava 3,5 muunnettua ha vapaa-alue 50 % Vyöhyke II rantaviivanormi: 6 rakennuspaikkaa/muunnettu ranta-km pinta-alanormi: 1 rakennuspaikka/alkava 4,0 muunnettua ha vapaa-alue: 60 % Vyöhyke III rantaviivanormi: 4 rakennuspaikkaa/muunnettu ranta-km pinta-alanormi: 1 rakennuspaikka/alkava 5,0 muunnettua ha vapaa-alue: 65 % suositus: Rakennusoikeus pyritään siirtämään saman omistajan I- tai II-vyöhykkeelle. Rakennusoikeuden murto-osia käsitellään seuraavasti: - Jos rantarakennusoikeus ylittää kokonaisluvun 0,5:llä, rakennusoikeus pyöristetään ylöspäin kokonaisluvuksi. - Jos rantarakennusoikeus ylittää kokonaisluvun 0,25-0,5:llä, rakennusoikeus voidaan 15
osoittaa yhdeksi rakennuspaikaksi taustamaastoon. Mitoitusperusteista voidaan poiketa, jos - ne johtavat ilmeiseen kohtuuttomuuteen tai - maankäytön tarkoituksenmukaisuus puoltaa poikkeamista. Kuohijärven mannerrannat kuuluvat rantaosayleiskaavan mitoitusvyöhykkeeseen I, jonka mitoitusarvona on käytetty 7 rakennuspaikkaa/muunnettu ranta-km. Rantaviivan ja pinta-alan mittaus Rakennusoikeudet lasketaan ns. muunnetun rantaviivan tai muunnetun pinta-alan perusteella. Rantaviivan ja pinta-alan muuntamisen tarkoituksena on edistää mitoituksessa maanomistajien tasapuolista kohtelua ja maaston rakennettavuuden huomioonottoa. Rakennusoikeutta laskettaessa rantaviivalla tarkoitetaan ns. muunnettua rantaviivaa, jolloin rantaviiva lyhenee seuraavassa esitetyllä tavalla: Rantaviiva mitataan suoraviivaisesti n. 50 m:n murtoviivana siten, että rannan mutkat oikaistaan. Kapeissa niemissä ja kannaksissa luonnonolot rajoittavat rakentamista, minkä lisäksi mitoittava pinta-ala jää tavanomaisia rantoja vähäisemmäksi. - 40 m kapeammissa rantaviivaan luetaan mukaan 25 % - 40-100 m leveissä rantaviivasta luetaan mukaan 50 % - 100-150 m leveissä rantaviivasta luetaan mukaan 75 % Vastarannan läheisyys rajoittaa rantarakentamista. - 50 m kapeammissa rantaviivaan luetaan 50 % - 50-150 m leveissä rantaviivaan luetaan 75 % Nauhamaiset rannan suuntaiset kiinteistöt - Jos takarajan etäisyys rannasta on alle 30 m, rantaviivaa ei lueta mukaan, koska rakennusta ei voida sijoittaa riittävän etäälle rannasta. - Jos takarajan etäisyys rantaviivasta on 30-100 m, rantaviivaan luetaan 75 %, koska mitoittava pinta-ala jää tavanomaisia kiinteistöjä pienemmäksi. Jos alueeseen kohdistuu yhtä aikaa useita edellä mainittuja muuntokertoimia (niemi, kapea vesistö, kiinteistön muoto), käytetään pienintä kerrointa. Mitoittavaa pinta-alaa laskettaessa todellista pinta-alaa muunnetaan seuraavasti - rakennuskelvottomia alueita ei lueta mukaan - laajoilla peltoaukeilla, karuilla ja kallioisilla alueilla ja muilla rakennettavuudeltaan epäedullisilla alueilla mitoittavaa pinta-alaa pienennetään rakentamisolosuhteista riippuen 25-50 %. 6. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Rantaosayleiskaavan muutoksella on siirretty voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen Ali-Äijälän tilan RN:o 7:95 alueelle sijoittuva vielä toteutumaton lomarakennuspaikka (RA) Harjuntaan tilan RN:o 7:98 vanhan lomarakennuspaikan pohjoispuolelle, maastollisesti tarkoituksenmukaisemmalle rakentamisalueelle. Rantaosayleiskaavan muutoksen mukainen uusi rakennuspaikka muodostuu tilojen Ali-Äijälä RN:o 7:95 ja Kiila RN:o 7:52 alueista. Jo rakentunut Harjuntaan tilan RN:o 7:98 vanha lomarakennuspaikka on kaavamuutoksessa mukana piirtoteknisistä syistä ja se on osoitettu voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukaisesti jo toteutuneena lomarakennuspaikkana (RA). Muutoin kaavaalue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). 16
Rantayleiskaavan muutos on laadittu oikeusvaikutteisena (72 ) siten, että kaavan perusteella voidaan myöntää rakennusluvat kaavan mukaiseen rakentamiseen. Suunnittelumääräyksinä on käytetty soveltuvin osin voimassa olevan Lammin pohjoisosan rantaosayleiskaavan määräyksiä. 6.1 Kaavan aluevaraukset 6.1.1 Rakentamisalueet Rantaosayleiskaavan muutoksella on osoitettu yksi rakentunut ja yksi uusi lomarakennuspaikka (RA). RA-alueen kokonaispinta-ala on 6446 m 2 ja alueen kaavamääräyksissä ohjataan yksityiskohtaista suunnittelua sekä rakentamista seuraavasti: Rakennuspaikalle saa sijoittaa loma-asunnon, vierasmajan ja muita talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on rakennuspaikan koosta riippuen: - Alle 5000 m 2 rakennuspaikoilla 150 kerros-m 2 - Vähintään 5000 m 2 rakennuspaikat 200 kerros-m 2 Rakennusten enimmäiskoot ovat: - vierasmaja 30 kerros-m 2 - sauna 20 kerros-m 2 Rakennusten vähimmäisetäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta on: - sauna 15 m - muut rakennukset 30 m Aluetta koskevat yleiset määräykset: Rakennusluvan voi myöntää tämän rantayleiskaavan mukaisesti tavanomaisen omarantaisen lomarakennuksen rakentamiseen ennen vahvistettua rantakaavaa, ellei muodosteta taaja-asutusta. MU-alueilta on yleiskaavan mitoitusperusteiden mukainen rakennusoikeus sijoitettu saman maanomistajan RA-alueelle. Rakennuksen ja rantaviivan väliin on jätettävä riittävä suojapuusto Rakennusten ja rakenteiden tulee sopeutua malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja värityksen puolesta luonnonmaisemaan. Rakennusluvan hakemisen yhteydessä hakijan on esitettävä talousveden hankintaa ja jätevesien käsittelyä koskeva suunnitelma riittävine maaperä- ja korkeusasematietoineen. Rakennuspaikan jätehuolto ja jätevesien käsittely tulee järjestää kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön sekä kaupungin määräysten mukaisesti. Alue on osa vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta. Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, ettei alueen käyttömahdollisuuksia vesilähteenä vaikeuteta tai heikennetä pohjavesivarojen laatua. RA-alueita koskee seuraava suositus: Suositeltava käymälä on muu kuin vesikäymälä. 6.1.2 Muut alueet Kaavamuutosalue on osoitettu rakentamisaluetta lukuun ottamatta maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ympäristöarvoja ja/tai ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). MUalueen pinta-ala on noin 3,78 ha. MU-aluetta koskevat seuraavat määräykset: Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle ei saa sijoittaa rakentamista, lukuunottamatta maa- ja metsätalouden rakennuksia. 17
Erityistä huomiota on kiinnitettävä rantamaisemien, geologisesti arvokkaiden harjumuodostumien ja -maisemien, kallioalueiden, suoluonnon, rantakosteikkojen sekä luonnontilaisten lehtojen vaalimiseen. Rantametsiä ja lakialueita tulisi käsitellä metsänhoitosuositusten mukaisesti ja siten, että kiinnitetään erityistä huomiota maiseman luonnonmukaisuuteen. 6.2 Mitoitus Rantaosayleiskaavan muutos ei muuta tilojen rantarakentamisen laskennallista mitoitusta nykytilanteesta, koska kaavamuutoksella ei osoiteta uusia rakennuspaikkoja. Ali-Äijälän tilan RN:o 7:95 alueelle sijoittuva lomarakennuspaikka (RA) siirretään pohjoisemmaksi, osittain tilan Kiila RN:o 7:52 alueella. Harjuntaan tilan RN:o 7:98 jo rakentunut lomarakennuspaikka säilyy entisellään, ja ko. rakennuspaikka on mukana kaavamuutoksessa vain piirtoteknisistä syistä. Rakennuspaikka siirtyy jo rakentuneiden lomarakennuspaikkojen väliselle rannanosalle, jolla ei ole olevasta rakentamistilanteesta johtuen nykyisin yleistä merkitystä rakentamisesta vapaana rantana. Alueen eteläpuolella sijaitseva laajempi yhtenäinen rakentamisesta vapaa rannanosa puolestaan laajenee siirretyn rakennuspaikan verran. 7. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 7.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alueeseen kuuluva Kuohijärven rannanosa on pääosin rakentamatonta metsätalousaluetta. Alueen keskelle, Harjuntaan tilalle sijoittuu yksi toteutunut lomarakennuspaikka, joka on kaavassa mukana piirtoteknisistä syistä. Voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen Ali-Äijälän tilan alueelle sijoittuva lomarakennuspaikka siirretään kaavamuutoksella Harjuntaan tilan rakennuspaikan pohjoispuolelle, maastollisesti tarkoituksenmukaisemmalle rakentamisalueelle. Suunnittelualueen lähiympäristön rannoille on rakentunut lomaasutusta varsin tiiviisti. Pohjoisemmaksi siirrettävä rakennuspaikka sijoittuu jo rakentuneiden lomarakennuspaikkojen väliin rannanosalle, jolla ei ole olevasta rakentamistilanteesta johtuen nykyisinkään yleistä merkitystä rakentamisesta vapaana rantana. Alueen eteläpuolella sijaitseva laajempi yhtenäinen rakentamisesta vapaa rannanosa puolestaan laajenee siirretyn rakennuspaikan verran. Siirrolla voidaan nähdä olevan lähinnä paikallista vaikutusta alueen vanhoihin lomarakennuspaikkoihin. Harjuntaan tilan rakennuspaikan kannalta naapurirakennuspaikka siirtyy maastollisesti alavammalle alueelle, eikä uusi rakennuspaikka sijaitse naapureihin nähden hallitsevalla paikalla. Niin ikään pohjoispuoliseen naapurin jää edelleen MUaluetta rakennuspaikkojen väliseksi suoja-alueeksi. Kaavamuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat vähäisiä ja mahdolliset vaikutukset kohdentuvat paikallisesti hyvin suppealle alueelle. 7.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Kaava-alueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse erityisiä luonnonarvoja. Kaava-alueeseen kuuluva Kuohijärven rannanosa on pääosin rakentamatonta metsätalousaluetta, jolla on yleiskaavan mukaan ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Kaava-alue sijaitsee maakuntakaavassa maisema-alueeksi (kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue) rajatulla alueella: Lammin kulttuurimaisemat. Maisema-alueen tärkeimmät osat sijoittuvat etelämpänä sijaitsevan Ormajärven ympärille ja järven itäpuolitse kulkeville harjuille. Yhden rakennuspaikan siir- 18
rolla Kuohijärvellä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta maisemaan paikallisesti tai laajemmin Lammin keskustaajamalle asti. Kaava-alue sijaitsee Riuttaharjun vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Kaavassa on annettu pohjavesialuetta koskevia yleisiä määräyksiä: Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, ettei alueen käyttömahdollisuuksia vesilähteenä vaikeuteta tai heikennetä pohjavesivarojen laatua. Rakennusluvan hakemisen yhteydessä hakijan on esitettävä talousveden hankintaa ja jätevesien käsittelyä koskeva suunnitelma riittävine maaperä- ja korkeusasematietoineen. Rakennuspaikkojen jätehuolto ja jätevesien käsittely tulee järjestää kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön sekä kaupungin määräysten mukaisesti. Valtioneuvoston asetus 209/2011 määrittelee haja-asutusalueen rakennuspaikkojen jätevesipäästöjen enimmäisrajat. Lomarakennuspaikalle pitää toteuttaa nykyvaatimusten mukainen jätevesien käsittelyjärjestelmä. Voidaan arvioida, että kaavamuutoksen mukaisen rakentamisen aiheuttama vesistökuormitus ei tule merkittävästi heikentämään Kuohijärven vedenlaatua. Kaavamuutoksella siirretään yksi rakennuspaikka jyrkemmältä rakentamisalueelta pohjoisemmaksi helpommin toteutettavaksi. Luonnonympäristö on kauttaaltaan tavanomaista metsätalousaluetta. Kaavamuutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta alueen luonnonympäristöön. 7.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksella ei osoiteta uusia rakennuspaikkoja eikä muutoksella siten ole merkittävää vaikutusta Kuohijärven ranta-alueen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen. Ali-Äijälän tilalle osoitettu lomarakennuspaikka rajautuu jo nykyisellään länsipuoleltaan rakentuneeseen rakennuspaikkaan ja pohjoisemmaksi siirrettäessä rakentuneet rakennuspaikat sijoittuvat tontin molemmin puolin. Lähiympäristön rannat ovat rakentuneet muutenkin varsin tiiviisti. Kaava-alue on saavutettavissa hyvin nykyistä tiestöä pitkin. Kaavamuutoksen mahdollistaman uuden lomarakennuspaikan voidaan katsoa tukeutuvan edullisesti myös Lieson kylän yhdyskuntarakenteeseen. Kaavamuutoksella ei arvioida olevan haitallista vaikutusta alueen yhdyskuntarakenteen kehitykselle. 7.4 Sosiaaliset vaikutukset Naapuruston ja lähiympäristön kannalta kaavamuutos ei aiheuta merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia verrattuna nykytilanteeseen, koska kyse on vain yhden lomarakennuspaikan siirtämisestä hieman pohjoisemmaksi. Pohjoispuoliselle rajanaapurille tulee tällöin uusi lomarakennuspaikka hieman lähemmäksi, mutta ei kovinkaan haitalliselle etäisyydelle. Rakennuspaikkojen väliin jää reilusti MU-aluetta. Kaava-alueen eteläpuolelle jäävä laajempi yhtenäinen rakentamisesta vapaa rannanosa laajenee siirretyn rakennuspaikan ansiosta ja tarjoaa tällöin realistiset mahdollisuudet rantautua tai käyttää aluetta muutoin yleiseen virkistykseen. Rakennuspaikan siirron sosiaalisten vaikutusten voidaan nähdä olevan lähinnä paikallisia ja hyvin suppeita, kohdistuen alueen vanhoihin lomarakennuspaikkoihin. 7.5 Taloudelliset vaikutukset Kaavamuutos aiheuttaa Ali-Äijälän ja Kiilan tilojen omistajalle kustannuksia. Kaavamuutos jäsentää kuitenkin tilojen rantarakennusoikeuden ja turvaa rakennuspaikkaan liittyvät taloudelliset arvot. 19
8. TOTEUTTAMINEN 8.1 Oikeusvaikutukset 8.2 Toteuttaminen Oikeusvaikutteisesta rantaosayleiskaavasta seuraa mm. seuraavia oikeusvaikutuksia: 1. Rantayleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena ranta-alueella (MRL 72 ) - Rakennusluvan voi myöntää tämän rantayleiskaavan mukaisesti tavanomaisen omarantaisen lomarakennuksen rakentamiseen ennen vahvistettua rantakaavaa, ellei muodosteta taaja-asutusta. Käytännössä Hämeenlinnan kaupunki voi myöntää rakennusluvat rantayleiskaavan muutoksen mukaisille lomarakennuspaikoille kaavamuutoksen RAalueella. 2. MRL 43 2. mom:n perusteella osayleiskaavassa voidaan määrätä, ettei osayleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan osayleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus) - Rantaosayleiskaavan muutoksella määrätään, että osayleiskaavan muutoksen maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla on ympäristöarvoja ja/tai ulkoilunohjaamistarvetta (MU) ei saa sijoittaa rakentamista, lukuunottamatta maa- ja metsätalouden rakennuksia. 3. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa ranta-asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. (MRL 42 ) 4. Rakennusjärjestyksen määräykset ovat oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueella toissijaisia eli kaava määräyksineen syrjäyttää sen kanssa ristiriidassa olevat rakennusjärjestyksen määräykset. 5. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. (MRL 42 ) 6. Rantaosayleiskaavan muutos korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemman hyväksytyn rantaosayleiskaavan (MRL 42 ) Rantayleiskaavan muutoksella osoitettu uusi lomarakennuspaikka toteutuu maanomistajan tarpeiden ja aikataulun mukaisesti. Kaavamuutosalueeseen piirtoteknisistä syistä mukaan rajatun jo rakentuneen vanhan lomarakennuspaikan mahdollinen lisä- ja täydennysrakentaminen tapahtuu myös maanomistajan tarpeiden ja aikataulun mukaisesti. Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo kaupungin rakennusvalvontaviranomainen. Hämeenlinnassa 10.3.2015, 11.5.2015, 7.9.2015 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Arto Remes maanmittausinsinööri AMK Piia Tuokko ympäristösuunnittelija (ylempi AMK) 20
LIITE 1 HÄMEENLINNA LIESO Kiila 109-532-7-52 Harjuntaka 109-532-7-98 Ali-Äijälä 109-532-7-95 (osa tilasta) KUOHIJÄRVI LAMMIN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.6.2012, 10.3.2015, 11.5.2015, 7.9.2015
Tunnistetiedot Kaavan nimi: Lammin pohjoisosan rantaosayleiskaavan muutos Kunta: Hämeenlinna (109) Kylä: Lieso (532) Tilat: Kiila RN:o 7:52 (om. Kääriäinen Keijo oikeudenomistajat) Harjuntaka RN:o 7:98 (om. Fagerström Juha) osa tilasta Ali-Äijälä RN:o 7:95 (om. Kääriäinen Keijo oikeudenomistajat ja Kääriäinen Toini oikeudenomistajat) Yhteystiedot: Hämeenlinnan kaupunki Maankäytön suunnittelu, PL 84, 13101 Hämeenlinna Yhteyshenkilö: Kaavasuunnittelija Katja Ojala katja.s.ojala@hameenlinna.fi p. (03) 621 5115 Kaavan laatija Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Yhteyshenkilöt: Arto Remes ja Piia Tuokko Sibeliuksenkatu 11 B 1, 13100 HÄMEENLINNA puh: 040 162 9193, 040 162 9194 s-posti: etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi Suunnittelualueen sijainti ja nykyinen maankäyttö Rantaosayleiskaavan muutos koskee Kuohijärven vesistön Kyläniemen itärannalla sijaitsevien tilojen Kiila (RN:o 7:52) ja Harjuntaka (RN:o 7:98) alueita sekä osaa tilasta Ali-Äijälä (RN:o 7:95). Suunnittelualueen pinta-ala on 3,78 ha ja siihen kuuluu n. 330 metriä Kuohijärven rantaviivaa. Alueelta on matkaa Hämeenlinnan keskustaan noin 39 km ja Lammin kirkonkylälle noin 14 km. Harjuntaan tilalle on rakentunut loma-asunto. Muutoin suunnittelualue on metsätalouskäytössä. (Kuvat 1-3) Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti on rajattu likimääräisesti punaisella ympyrällä. 2
7:52 7:98 7:95 Kuva 2. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus. 7:52 7:98 7:95 Kuva 3. Suunnittelualueen ilmakuva. Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Osayleiskaavan muutoksen tavoitteena on siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen Ali-Äijälän tilan (RN:o 7:95) alueelle sijoittuva lomarakennuspaikka pohjoisemmaksi maastollisesti tarkoituksenmukaisemmalle rakentamisalueelle. Tavoitteen mukaisella rakentamisalueella rakennuspaikka voidaan muodostaa tilojen Kiila (RN:o 7:52) ja Ali-Äijälä (RN:o 7:95) alueista. Harjuntaan tila (RN:o 7:98) on kaavamuutoksessa mukana piirtoteknisistä syistä. 3
Aiemmat suunnitelmat ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001. Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava on saanut lainvoiman KHO:n päätöksellä 28.12.2007. Kanta- Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 2.4.2014. 1. vaihemaakuntakaava keskittyy alue- ja yhdyskuntarakenteen, asumisen ja elinkeinotoimintojen sekä liikennejärjestelmän ja teknisen huollon palvelujen kehittämiseen. Suunnittelualueelle kohdistuvat seuraavat maakuntakaavamerkinnät: - maisema-alue; kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue (ma) - maaseudun kehittämisen kohdealue - tärkeä tai vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Kuva 4. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus ja siihen perustuvat maakuntakaavamuutokset ovat olleet nähtävillä 26.1.201527.2.2015. Toisessa vaihemaakuntakaavassa käsitellään erityisesti tuulivoimaloiden sijoittumista sekä soiden käyttöä. Lisäksi kaavaluonnos sisältää eräitä ajankohtaisia tarkistuksia kokonaismaakuntakaavaan ja myös 1. vaihemaakuntakaavaan. Rantayleiskaava Alueella on voimassa Lammin pohjoisosan rantaosayleiskaava, joka on vahvistettu 30.11.1999. Suunnittelualueen tilalle Harjuntaka (RN:o 7:99) on osoitettu rantaosayleiskaavassa rakentunut lomarakennuspaikka (RA) ja tilalle Ali-Äijälä (RN:o 7:95) on osoitettu yksi uusi lomarakennuspaikka (RA). Muilta osin suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Lisäksi alueeseen kohdistuu yleiskaavan pohjavesialuerajaus (pv-2). 4
Kuva 5. Ote Lammin pohjoisosan rantaosayleiskaavasta. Suunnittelualue on rajattu punaisella. Rakennusjärjestys Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 24.1.2013. Aiemmat päätökset, selvitykset ja suunnitteluaineisto Rantayleiskaavan muutoksesta on tehty kaavan laatimispäätös (YHLA 12.3.2012 32. dnro 2250/2011) Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto; RKY-inventointi 2009) - Alue ei kuulu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Rakennettu HÄME (Hämeen liitto 2003) - Alue ei kuulu maakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin ympäristöihin. Läheinen Lieson kylä on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kyläalueeksi. Kolmen kunnan rakennusinventointi: Hauho, Lammi, Tuulos (Hämeen ympäristökeskus, HATULA 2001). - Alueella ei sijaitse arvokkaita rakennuksia. Muinaisjäännösrekisteri (Museovirasto) - Alueelta ei ole tiedossa muinaismuistolain mukaisia kohteita. Luonnonympäristö ja maisema Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet (Maisema-aluetyöryhmän mietintö 1993) - Alue ei kuulu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu OIVA. - Suunnittelualue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella (Riuttaharju) - Alueella ei sijaitse maaperän tilan tietojärjestelmän kohteita Muut selvitysaineistot Maakuntakaavan selvitysaineistot Lammin pohjoisosan rantaosayleiskaavan aineistot 5
Laadittavat selvitykset / pohjakartta-aineisto Kaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen vektorimuotoista maastotietokantakarttaa. Kaavan muutos laaditaan voimassa olevan kaavan mittakaavassa 1:10000. Vaikutusalue Välittömään vaikutusalueeseen kuuluvat suunnittelualueen lisäksi kaava-alueeseen rajautuvien naapuritilojen alueet. Osalliset (MRL 62 ) Naapuritilojen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Viranomaiset - Hämeen ELY-keskus, Hämeen liitto, Museovirasto - Kanta-Hämeen pelastuslaitos - Hämeenlinnan kaupungin hallintokunnat: Yhdyskuntalautakunta Kaavaprosessi Vireille tulo ja valmisteluvaihe Kaavaehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Kaavamuutoksen laatimispäätös ja kuulutus kaavamuutoksen vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olo Alkuvaiheen viranomaisneuvottelu Kaavaluonnoksen hallinnollinen käsittely Kuulutus ja tiedottaminen kaavaluonnoksen nähtävillä olosta (valmisteluvaiheen kuuleminen) Kaavaluonnos nähtävillä (30 vrk) Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä valmisteluaineistosta sekä kaavaluonnoksesta Viranomaislausunnot valmisteluaineistosta sekä kaavaluonnoksesta Tarvittaessa viranomaisten työneuvottelu Kaavaehdotuksen valmistelu Kaavaehdotuksen hallinnollinen käsittely Kaavaehdotus nähtävillä (30 vrk) Osallisilla ja muilla kunnan jäsenillä on mahdollisuus tehdä kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus nähtävillä oloaikana Viranomaislausunnot Tarvittaessa viranomaisneuvottelu Kaavan hyväksymisasiakirjojen laatiminen Kaupungin hallinnollinen käsittely (Kh, Kv): rantaosayleiskaavan muutoksen hyväksymispäätös Kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen Tiedottaminen Rantayleiskaavan muutoksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Hämeen Sanomissa, Keski-Hämeessä, kaupungin ilmoitustauluilla ja kaupungin Internet-sivuilla. Lisäksi suunnittelualueeseen rajautuvien ja ranta-alueen välittömän lähiympäristön naapuritilojen maanomistajille lähetetään tiedostuskirje em. kaavavaiheissa. 6