1 LUPAPÄÄTÖS Nro 10/2013/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 28.1.2013 ASIA HAKIJA Paskalannevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Alavieska ja Ylivieska Jukuturve Oy Väätintie 87 85200 Alavieska
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 4 Toiminta... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 5 Pöly, melu ja liikenne... 8 Varastointi ja jätteet... 10 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 10 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 10 Tuotantoalueen nykytila... 10 Asutus ja maankäyttö... 11 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 12 Vesistö... 12 Ympäristöriskit... 15 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 15 Vahinkoja estävät toimenpiteet ja korvaukset... 16 Perusteet toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta... 16 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 16 Hakemuksen täydennykset... 16 Hakemuksesta tiedottaminen... 17 Lausunnot... 17 Muistutukset... 18 Hakijan vastine... 19 Hakemuksen täydennys... 20 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 20 Ympäristöluparatkaisu... 20 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta... 21 Lupamääräykset... 21 Päästöt vesiin... 21 Päästöt ilmaan ja melu... 23 Varastointi ja jätteet... 24 Häiriö- ja poikkeustilanteet... 25 Selvitysvelvoite... 25 Tarkkailut... 25 Kunnossapitovelvoite... 26 Kalatalousmaksu... 26 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito... 26 Vakuus... 27 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen... 27 Luvan voimassaolo... 27 Lupamääräysten tarkistaminen... 27 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 28 RATKAISUN PERUSTELUT... 28 Hakemuksen osittaisen hylkäämisen perustelut... 28 Luvan myöntämisen edellytykset... 28 Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta... 30 Lupamääräysten perustelut... 30 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 32 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 33 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 34 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 34 KÄSITTELYMAKSU... 34 Ratkaisu... 34 Perustelut... 34
Oikeusohjeet... 34 MUUTOKSENHAKU... 35 3
4 HAKEMUS Jukuturve Oy on 29.12.2011 Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Paskalannevan 108,3 hehtaarin suuruisen alueen turvetuotantoon Alavieskan kunnassa ja Ylivieskan kaupungissa. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen vesienkäsittelyrakenteiden rakentamisen osalta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Kyseessä on uusi turvetuotantoalue, jolla ei ole aikaisempia toimintaa koskevia lupia. Pääosa suunnitellusta tuotantoalueesta ja pintavalutuskentän alue ovat hakijan omistuksessa ja osa tuotantoalueesta on vuokratulla alueella. Hankealueelle sijoittuvasta kiinteistöstä Junkura 9-401-1-148 hakijalla ei ole vuokrasopimusta kiinteistön omistajien kanssa, mutta hakija on saanut kiinteistön asianhoitajalta suostumuksen sisällyttää alue hakemukseen. Alueelle ei ole laadittu yleis- tai asemakaavaa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Paskalannevalle ei ole osoitettu erityisiä kaavamääräyksiä. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Paskalannevalle suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee Kalajoen pohjoispuolella noin 7,5 kilometriä Alavieskan keskustasta itään ja noin 8,5 kilometriä Ylivieskan keskustasta luoteeseen Kalajoen vesistöalueen Järviojan-Jukulaisojan valuma-alueella. Turvetuotantoalue muodostuu kahdeksasta tuotantolohkosta, joiden pinta-ala on 104,3 hehtaaria, sekä kuudesta auma-alueesta (nimetty numeroilla 1, 2, 3, 5, 6 ja 7), joiden pintaala on 4,0 hehtaaria. Tuotantoalueen pinta-ala on yhteensä 108,3 hehtaaria. Tuotantoalueen tukikohta on suunniteltu rakennettavaksi tuotantoalueen pohjoisosaan. Hakemuksessa esitetyn alustavan aikataulun mukaan tuotantoalueen kuntoonpano aloitetaan talvella 2012 2013, jolloin tuotantoalueen ympärille
kaivetaan eristysojat sekä rakennetaan vesienkäsittelyrakenteet. Vesienkäsittelyrakenteiden valmistumisen jälkeen kaivetaan tuotantoalueen sarka-, kokooja- ja laskuojasto sekä asetetaan virtamansäätöpadot. Tuotantoalueen pintamaa poistetaan ja sarat muotoillaan kesinä 2013 ja 2014. Turvetuotanto aloitetaan osalla alueesta kesällä 2013 ja koko alueella kesällä 2014. Suunniteltu tuotantoalue sijoittuu suoalueelle, jonka turvepaksuus on vähintään 1,5 metriä. Keskimääräiseksi vuosituotantomääräksi on arvioitu 35 000 m³ kasvuturvetta ja 15 000 m³ jyrsinturvetta. Tuotanto tapahtuu vuosittain toukokuun ja elokuun välisenä aikana, jolloin tuotantovuorokausia on keskimäärin noin 40. Varsinainen tuotanto (jyrsintä, turpeen kuivatus ja keräys aumoihin) tapahtuu kesän poutajaksoilla. Muina aikoina tehdään tarvittaessa tuotantoalueen kunnostusta (sarkojen tasaus, ojien ja altaiden kunnostus ja puhdistus). Tuotettu energiaturve kuljetetaan voimalaitoksille pääosin talvikautena. Kasvu-, kuivike- ja ympäristöturpeita toimitetaan asiakkaille ympäri vuoden. Turvetuotannon arvioidaan kestävän alueella noin 25 vuotta. Ensimmäiset reuna-alueet tulevat poistumaan tuotannosta 10 15 vuoden kuluttua. Tuotannon loputtua alueelta poistetaan tuotantotoimintaan liittyvä kalusto ja rakenteet. Tuotantoalueen mahdollisia jälkikäyttömuotoja ovat maa- ja metsätalous. Tuotannosta poistuvia alueita siirretään mahdollisesti bioenergian tuotantoon. 5 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Vesien käsittely Paskalannevan tuotantoalueen vedet johdetaan Väätinkanavan kautta Jukulaisojaan, josta edelleen Järviojan kautta Kalajokeen. Tuotantoalueen vedet virtaavat Väätinkanavassa noin 2,5 kilometriä ennen laskua Jukulaisojaan. Koko vesireitin pituus Väätinkanavasta Kalajokeen on noin 12 kilometriä. Paskalannevan tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteita ovat sarkaojien lietetaskut ja lietteenpidättimet, kolme virtaamansäätöpatoa, padottavalla rakenteella ja pintapuomeilla varustetut neljä laskeutusallasta, pumppausallas sekä pintavalutuskenttä, jolle vedet johdetaan ympärivuotisesti. Paskalannevan tuotantolohkojen vedet johdetaan kokoojaojilla tuotantoalueen luoteisreunalla sijaitseville laskeutusaltaille 1 4. Lohkojen 1 2 vedet sekä suurin osa lohkon 3 vedestä johdetaan laskeutusaltaiden 1 2 kautta pumppaamalla pintavalutuskentälle. Lohkojen 4 8 vedet sekä osa lohkon 3 vedestä johdetaan laskeutusaltaiden 3 4 kautta painovoimaisesti pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentän pinta-ala on 5,2 hehtaaria, joka on 4,3 % kentän valuma-alueesta (120 ha) ja 4,8 % tuotantoalueesta (108,3 ha). Pintavalutuskenttä on suunniteltu rakennettavaksi Paskalannevan luoteispuolelle noin 300 metrin etäisyydelle tuotantoalueesta Junkuraisen suoalueelle. Kenttä sijaitsee metsäojitetulla alueella, joka on suotyypiltään puolukkaturvekangasta. Kentän kunnostuksessa metsäojat tukitaan ja kenttä ympäröidään ojamassoista tehdyllä penkereellä. Kentältä vedet purkautuvat kentän ala-/pohjoisosaan rakennettavan mittapadon kautta Väätinkanavaan, joka virtaa kentän koillispuolella noin 4 metrin etäisyydellä kentän penkereestä.
Pintavalutuskenttä viettää loivasti kaakosta luoteeseen. Kentän yläosan korkeus merenpinnasta on 50,6 metriä ja alaosan 50,0 metriä (kaltevuus 0,10 %). Vesien valuntamatka kentällä on noin 400 450 metriä. Kentällä turpeen paksuus on ohuimmillaan 0,9 metriä, paksuimmillaan yli 1,2 metriä ja keskimäärin 1,1 metriä. Pintakerroksessa maatumattoman/heikosti maatuneen turpeen (H1 3) paksuus vaihtelee välillä 10 50 senttimetriä ja sitä on keskimäärin 20 30 senttimetriä. Turpeen pintakerros on pääosin rahkaturvetta, jossa on tupasvillan ja varvun jäänteitä. Kentän alueella ei ole havaittavissa mineraalimaan paljastumia. Pintavalutuskentän alueella sijaitsevat ojat eivät ulotu turvekerroksen alapuoliseen kivennäismaahan asti. Ojat ovat 25 40 senttimetriä syviä, lähes umpeenkasvaneita ja pienillä maamassoilla tukittavissa. Kentän alueella tukitaan tukoksilla kaksi ojaa, jotka ovat virtaussuunnan mukaisia, sekä yksi oja kentän alaosassa, joka on virtaussuunnan vastainen. Ojien tukkiminen on mahdollista tehdä sulan maan aikana pienen pintapaineen omaavalla kaivinkoneella, jolla liikutaan ojalinjojen päällä. Tukoksia tehdään virtaussuunnan mukaisiin ojiin noin 40 metrin välein ja virtaussuunnan vastaiseen ojaan noin 10 metrin välein. Tukokset ovat noin 5 metriä pitkiä. Virtaussuunnan mukaisiin ojiin tehdään lisäksi matalat sivupengerrykset, joilla ohjataan vesiä 5 metrin etäisyydelle ojalinjasta. Pengerrysten tekemiseksi kaivinkone hieman siirtyy ojalinjalta. Ojiin tehtävät tukokset ja pengerrykset saadaan parhaiten tiiviiksi, kun ne tehdään sulan maan aikana. Tällöin myös kentän pinnanmuodot ovat parhaiten havaittavissa. Kentän jako-ojaa ei kaiveta kivennäismaahan saakka. Pintavalutuskentän alueelta on otettu kahdeksan turvenäytettä pintaturpeesta (0 10 cm) sekä yksi näyte yli 1 metrin syvyydestä. Pintaturpeesta otetuissa näytteissä on ollut keskimäärin noin 940 mg/kg fosforia, 4 240 mg/kg rautaa, 1 560 mg/kg alumiinia ja 100 mg/kg mangaania. Yli 1 metrin syvyydestä otetussa näytteessä on ollut 720 mg/kg fosforia, 8 360 mg/kg rautaa, 2 200 mg/kg alumiinia ja 66 mg/kg mangaania. Pintaturpeesta otetuissa näytteissä happamuutta osoittava ph on ollut 3,8 4,4. Yli 1 metrin syvyydestä otetussa näytteessä ph on ollut 4,7. Hakijan mukaan pintavalutuskentän pintaturpeesta otettujen näytteiden keskimääräinen fosforipitoisuus on alhainen ja näytteissä on TuKoshankkeen (Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen käsittely) mitoitusohjeiden mukaisesti riittävästi rautaa, alumiinia ja mangaania pidättämään fosforia. TuKos-hankkeen mukaan: Jos fosforin keskiarvopitoisuus on alle 800 mg/kg, ja turpeessa on keskimäärin ainakin parituhatta mikrogrammaa rautaa, ja lisäksi jonkin verran alumiinia, mangaania, kalsiumia, magnesiumia yms. tutkimusaineiston perusteella kosteikolla ei todennäköisesti tule esiintymään fosforin huuhtoutumisongelmaa ja alue soveltuu käytettäväksi vesienpuhdistuskosteikkona. TuKos-hankkeessa on käytetty nimitystä ojitetulle suoalueelle rakennetusta vesienkäsittelymenetelmästä ojitettu kosteikko tai kosteikko. Hankkeen mukaan todennäköisesti vesienpuhdistuksellisesti toimivia kosteikkoja ovat sellaiset suoalueet, joissa esiintyy vain vähän ravinteita vaativia kasvilajeja. Hakijan mukaan suunnitellun pintavalutuskentän alueelta otettujen näytteiden happamuustulokset viittaavat siihen, että kenttä on vähäravinteista. Kentän kasvistossa ei ole myöskään keskiravinteisuutta tai runsasravinteisuutta ilmentäviä lajeja. TuKos-hankkeen mukaan muun muassa kosteikon pinta-alan olisi hyvä olla vähintään 3,8 % sen valuma-alueesta tai vähän suurempi, veden tulisi levitä kosteikolla mahdollisimman suurelle osalle aluetta, kosteikolla sijait- 6
sevien ojien ei tulisi ulottua kivennäismaahan asti, kosteikolla virtaussuunnan mukaisissa ojissa tulisi harkita ohjauspenger- tai patoratkaisuja, kosteikon toteutuksessa tulee noudattaa pintavalutuskentän rakennusohjeita, kosteikon alueella ei saa kulkea isoilla koneilla ja kosteikon rakenteita ei saa kaivaa kivennäismaahan asti. Hakijan mukaan ojitetulle suoalueelle suunniteltu pintavalutuskenttä täyttää TuKos-hankkeen suunnittelu-, mitoitus- ja rakentamissuositukset toimivan vesienkäsittelyratkaisun toteuttamiseksi. Tarvittaessa pintavalutuskentällä on mahdollista käyttää pidättymistä tehostavia materiaaleja fosforin poiston parantamiseksi. Niiden käytöstä on olemassa laboratoriotestaukseen perustuvaa tietoa, mutta niiden käyttö maasto-olosuhteissa on vielä tutkimusvaiheessa. Hakija on myös selvittänyt mahdollisuutta rakentaa pintavalutuskenttä hankealueen ojittamattomalle suoalueelle. Hankealueen keskiosassa on ojittamatonta aluetta, joka sijaitsee 1,5 1,8 metriä korkeammalla kuin pohjoisosan hankealue. Hakijan mukaan vesien johtaminen edellä mainitulle ojittamattomalle alueelle ei ole mahdollista maaston laskusuhteiden vuoksi. Mikäli maaston laskusuhteet mahdollistaisivat kentän rakentamisen alueelle, kenttä jouduttaisiin todennäköisesti rakentamaan myös ojitetulle suoalueelle. Hakijan mukaan hakemuksen mukaiselle ojitetulle suoalueelle suunniteltu pintavalutuskenttä soveltuu toimivaan vesienkäsittelyyn ja sille on mahdollista johtaa vesiä energiatehokkaasti ja käyttövarmasti. Kentälle vesien painovoimaisella johtamisella estetään talviaikaiseen pumppaukseen liittyvä paannejään muodostuminen sekä keväiset jäätyneiden vesien sulamisesta aiheutuvat vesimassojen purkaukset. Suunnitellun pintavalutuskentän alueella kasvaa mäntymetsää sekä mäntykoivusekametsää. Osa kentän puustosta on vielä taimikkovaiheessa. Kentän kunnostuksessa alueelta poistetaan isoin puusto ja alueelle jätetään lehtipuustoa sekä jonkin verran pienikokoista mäntyä. 7 Päästöt vesistöön Paskalannevan hankealue on suureksi osaksi metsäojitettua suoaluetta, jonka vedet on johdettu alapuoliseen Väätinkanavaan. Osalla hankealueesta on tehty kunnostusojitusta vuosina 2009 ja 2010. Hankealueen nykyisen vesistökuormituksen arvioinnissa on käytetty hyväksi metsäojitetulle alueelle määritettyjä ominaiskuormituslukuja. Paskalannevalle suunnitellun tuotantoalan (104 ha) nykyinen vuosittainen bruttokuormitus on noin 1 140 kg kiintoainetta, 10 kg fosforia ja 205 kg typpeä ja nettokuormitus noin 490 kg kiintoainetta, 3 kg fosforia ja 40 kg typpeä. Bruttomäärä ilmaisee suolta tulevan kokonaiskuormituksen ja nettomäärä metsäojituksen osuuden kuormituksesta. Laskelmassa on käytetty valumana 10 l/s km 2. Kuntoonpanovaiheen kuormitus vesistöön on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanovaiheen soiden tarkkailuaineiston vuosien 2002 2010 ominaiskuormituksien perusteella. Paskalannevan kuntoonpanovaiheen arvioidut bruttopäästöt (sisältää luonnonhuuhtouman) ovat vuositasolla noin 2 500 kg kiintoainetta, 30 kg fosforia ja 770 kg typpeä. Kuntoonpanosta aiheutuvat nettopäästöt ovat vuositasolla noin 1 900 kg kiintoainetta, 25 kg fosforia ja 570 kg typpeä. Laskenta-arvion perusteella suunnitellun turvetuotantoalueen bruttopäästöt Väätinkanavaan olisivat kuntoonpanovaiheessa noin 2,2-kertaiset kiintoaineen, 3,1-kertaiset kokonaisfosforin ja 3,8-kertaiset kokonaistypen osalta nykytilaan verrattuna.
Tuotantovaiheen kuormitus vesistöön on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan alueen tuotantovaiheen pintavalutuskentällisten soiden tarkkailuaineiston vuosien 2004 2010 ominaiskuormituksien perusteella. Paskalannevan tuotantovaiheen arvioidut bruttopäästöt ovat vuositasolla noin 1 800 kg kiintoainetta, 15 kg fosforia ja 470 kg typpeä. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt ovat vuositasolla noin 1 000 kg kiintoainetta, 7 kg fosforia ja 230 kg typpeä. Laskenta-arvion perusteella suunnitellun turvetuotantoalueen bruttopäästöt Väätinkanavaan olisivat tuotantovaiheessa noin 1,6- kertaiset kiintoaineen, 1,5-kertaiset kokonaisfosforin sekä 2,3-kertaiset kokonaistypen osalta nykytilaan verrattuna. 8 Pöly, melu ja liikenne Pöly Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon. Mitä maatuneempaa turve on, sitä helpommin se pölyää. Myös sääolosuhteet ja erityisesti tuulen voimakkuus vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Pölyn leviämiseen vaikuttaa myös maaston pinnanmuodot ja sen puustoisuus. Turpeen aumauksessa ja lastauksessa aiheutuvat pölypäästöt ovat enemmän pistemäisesti kuormittavia kuin varsinaisessa tuotantotoiminnasta aiheutuvat pölypäästöt. Pölystä pidetään haitallisimpina hengitettäviä hiukkasia ja pienhiukkasia, koska ne leviävät kauas ja tunkeutuvat hengitysteihin. Vallitsevan käsityksen mukaan luonnossa syntyneet hiukkaset muun muassa turvepöly ovat terveysvaikutuksiltaan vaarattomampia kuin polttoperäiset hiukkaset. Valtioneuvoston asetuksessa nro 711/2001 on määrätty hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuden raja-arvoksi 50 g/m 3 24 tunnin keskiarvona laskettuna. Raja-arvolla tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, joka on alitettava määräajassa ja jota ei saa ylittää sen jälkeen, kun se on alitettu. Hakija on esittänyt turvepölyn leviämiselle arviolaskelman, jonka mukaan eri työvaiheiden toimintatunnin aikaiset PM10-pölypitoisuudet alittavat 50 g/m³ tason avoimessa maastossa yli 250 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta pääosalla työvaiheista. Tarkastelun mukaan PM10- pitoisuuksien 24 tunnin pitoisuuslisä on alle 50 g/m³ avoimessa maastossa kaikissa työvaiheissa 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Jyrsintä, kääntö sekä keräily imuvaunulla aiheuttavat työvaiheittain 300 metrin etäisyydellä 1 3 g/m³ vuorokautisen pitoisuuslisän tuulen suunnassa. Yhteensä vuorokautinen pitoisuuslisä näillä työvaiheilla on tuulen suunnassa alle 10 g/m³. HAKU-menetelmä aiheuttaa 300 metrin etäisyydellä 8 g/m³ vuorokautisen pitoisuuslisän. HAKU-menetelmässäkin kaikkien työvaiheiden yhteenlaskettu vuorokautinen pitoisuuslisä jää tuulen suunnassa 300 metrin etäisyydellä 15 g/m³ tasolle. Tarkastelun arvot pohjautuvat avoimen maaston mittaustuloksiin ja kaikkien työvaiheiden on laskelmassa oletettu tapahtuvan lohkolla saman vuorokauden aikana. Paskalannevan luoteispuolella sijaitsee asutusta lähimmillään 300 metrin etäisyydellä suunnitellusta tuotantoalueesta. Hakemuksen mukaan lähimmälle asutukselle tuotantoalueelta aiheutuvat vuorokautiset pitoisuuslisät jäävät tuulen suunnassa selvästi alle asetuksen edellyttämän 50 /m³ tason. Paskalannevan tuotantoalueelta aiheutuvien pölyhaittojen ehkäisemiseksi on suunniteltu jätettäväksi suojavyöhykkeet asutuksen suuntaan tuotantolohkon 1 pohjoispuolelle sekä tuotantolohkon 2 luoteiskulmaan. Suojavyöhykkeillä olevaa puustoa ei hakata. Lisäksi mahdollisten pölyhaittojen
vähentämiseksi tuotantolohkojen 1 ja 2 pohjoisosassa ei tuoteta turvetta, kun tuulen suunta on asutukseen päin ja tuulen nopeus on yli 5 m/s. 9 Melu Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaista ajoneuvoista. Tuotannon aiheuttama melu ei ole jatkuvaa, sillä vuodessa on yleensä noin 40 tuotantopäivää. Tuotantopäivinä työkoneiden aiheuttama melu voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Tuotannon aiheuttama meluhaitta on yleensä paikallinen ja vastaa maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Turpeiden toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä, jotka vastaavat liikenteestä aiheutuvaa melua. Pääosa toimitusajasta ajoittuu loka-huhtikuuhun, jolloin aumaalueilla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Yhden auman tyhjentäminen turpeesta kestää 1 2 kuukautta. Turvetuotantoalueelta aiheutuvan melun määrään voidaan vaikuttaa koneiden valinnalla, töiden ajoituksella, aumojen ja teiden sijoituksella sekä tuotantoalueen ja asutuksen välille jätetyillä kasvillisuuden suojavyöhykkeillä. Mallitarkastelut ja ympäristössä tehdyt kontrollimittaukset osoittavat, että turvetuotannon aiheuttama melu ei muodosta merkittävää ympäristöhaittaa. Useimpien työvaiheiden aikana ympäristömelulle asetetut ohjearvot eivät ylity tuotantokentän ulkopuolella. Tuotantosaran kuntoonpanoon ja kunnostukseen liittyvissä lyhytaikaisissa työvaiheissa (tasausruuvaus ja jyrsintä) melutaso voi ylittää 55 db(a) alle 350 metrin etäisyydellä olevissa kohteissa avoimessa maastossa ja äänen etenemisen kannalta otollisissa olosuhteissa. Jyrsinturvetuotannon työvaiheiden 55 db(a):n melutaso voi avoimessa maastossa yltää 170 metrin etäisyydelle melulähteestä. Paskalannevan tuotantoaluetta lähinnä sijaitsevalla asumuksella ei ole odotettavissa 55 db(a):n melutason ylitystä. Tuotannosta aiheutuvia meluhaittoja vähennetään jättämällä suojavyöhyke asutuksen suuntaan tuotantolohkon 1 pohjoispuolelle sekä tuotantolohkon 2 luoteiskulmaan. Lisäksi meluhaittoja ehkäistään välttämällä turpeen tuottamista öisin tuotantolohkojen 1 ja 2 pohjoisosissa. Liikenne Paskalannevan turvekuljetuksia varten tuotantoalueen auma-alueille rakennetaan tiet Paskalannevan pohjois-, itä- ja eteläpuolella sijaitsevilta metsäautoteiltä. Pohjoispuolen metsäautotieltä turvekuljetukset suuntautuvat Jukulaisentien (nro 18155) kautta Vääräntielle (nro 18154). Pohjoispuolen metsäautotie on hakijan oma tie. Paskalannevan itä- ja eteläpuolen turvekuljetukset suuntautuvat Löytynniemen metsätien kautta Vääräntielle. Yksityistien käytöstä tullaan sopimaan tiekunnan kanssa. Vääräntieltä turvekuljetukset suuntautuvat edelleen käyttökohteisiin. Metsäautoteiden varressa ei ole asutusta, mutta sitä on Jukulaisentien ja Vääräntien varressa. Turvekuljetukset keskittyvät pääosin talviaikaan, jolloin muu liikenne on keskimääräistä vähäisempää. Energiaturpeen kuljetukset tuotantosuolta käyttökohteisiin kestävät 4 6 kuukautta (kuljetuksia 2 5 kpl/vrk). Kesäaikaan turvekuljetukset ovat kasvu- ja kuiviketurpeiden kuljetuksia (1 5 kpl/vk).
10 Varastointi ja jätteet Paskalannevalla työkoneissa käytetään vuosittain polttoainetta noin 20 000 litraa ja voiteluöljyä noin 150 litraa. Työkoneiden tarvitsema polttoaine varastoidaan polttoaineen varastointiin tarkoitetussa maanpäällisessä kaksoisvaipallisessa polttoainesäiliössä. Säiliö sijoitetaan tukikohta-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen paikkaan, jonka lähellä ei ole ojia eikä maasto vietä ojaan. Pintavalutuskentälle vesien johtamiseen tarvittava pumppaamo tullaan rakentamaan joko polttomoottorikäyttöisenä tai sähköllä toimivana. Polttomoottorin tarvitsema vuotuinen polttoainetarve on 500 1 000 litraa. Paskalanneva tuotantoalueella jätteitä syntyy lähinnä tuotantokoneiden huollosta. Pääosa huolloista tehdään Ylivieskassa sijaitsevassa huoltohallissa. Tuotantokoneiden pienemmät huollot tehdään tuotantoalueen tukikohdassa, jonne varataan jätteille asianmukaiset keräys- ja säilytystilat. Tuotantoalueella syntyvät jätteet lajitellaan ja käsitellään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Voiteluaineet ja öljyiset jätteet sekä romuakut varastoidaan pääasiallisesti Ylivieskan huoltohallilla. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kaivannaisjätteet hyödynnetään pääosin maarakennusmateriaalina ja puuaines energiakäytössä, joten niillä ei ole ympäristövaikutuksia. Kivennäismaita käytetään myös tuotannosta poistuneiden alueiden muotoiluun ja maanparannukseen. Laskeutusaltaista nostettu liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena. Tuotantoalueella ei ole kaivannaisjätteen jätealuetta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan käsityksen mukaan hakemuksen mukaiset vesienkäsittelyrakenteet täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimustason. Kuntoonpanossa sekä tuotantotoiminnassa hakija noudattaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Paskalanneva on keidassuokompleksi, joka koostuu kahdesta karusta keidasosasta ja niiden välissä sekä laidoilla olevista rehevistä osista. Paskalanneva on suureksi osaksi ojitettu ja sen laitaosissa on ilmeisesti harjoitettu pitkään metsätaloutta. Ojitusten perusteella Paskalannevan hydrologinen luonnontila on arvioitu perusteellisesti häiriintyneeksi. Ojittamattomia suoalueita on hankealueen keski- ja eteläosassa. Ilmakuva- ja karttatarkastelun perusteella hankealueella on ojittamattomia suoalueita yhteensä noin 25 30 hehtaaria. Ojittamattomat suoalueet ovat ojitusten ympäröimiä. Heinäkuussa 2011 tehdyssä kasvillisuusselvityksessä alueella ei havaittu uhanalaisten kasvilajien esiintymiä. Ympäristöhallinnon Eliölajit -tietojärjestelmässä seurannassa olevista kasvilajeista havaittiin vaivero, korpiorvokki ja aaparahkasammal, jotka ovat uhanalaisuusluokitukseltaan elinvoimaisia. Paskalannevan karut alueet ovat säilyttäneet suokasvillisuutensa ojituksis-
ta huolimatta. Suoalueen laidoilla olevat rehevät alueet ovat kauttaaltaan pitkälle muuttuneita, luokitukseltaan pääosin turvekankaita. Ravinteiden niukkuudesta johtuen alueen keidassuon kasvillisuus on niukkalajista. Paskalannevalla ei ole luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Suunnitellulta tuotantoalueelta havaittiin luonnontilaisista tai luonnontilaisen kaltaisista suotyypeistä variksenmarjarahkaräme, ombrotrofinen (saa vetensä ja ravinteensa sateen mukana) lyhytkorsineva ja karu lyhytkorsineva. Kesäkuussa 2011 tehdyn linnustoselvityksen mukaan alue ei ole minkään alueella pesivän lajin säilymisen kannalta valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävä. Suojelullisesti merkittävien lajien määrän, suojelupistearvon 20,82 ja pesimälinnuston tiheyden perusteella Paskalannevan linnustollinen arvo on maakunnallisesti keskitasoa. Uhanalaisista lintulajeista Paskalannevan alueella havaittiin keltavästäräkki, joka kuuluu uhanalaisuusluokkaan vaarantuneet. Lisäksi alueella havaittu liro on keskiboreaalisella Pohjanmaan vyöhykkeellä alueellisesti uhanalainen. Lintudirektiivin I-liitteen lajeista alueella havaittiin teeri, kapustarinta, Iiro ja pohjantikka. Suomen erityisvastuulajeihin kuuluvia olivat tavi, teeri, kuovi, pohjantikka, liro ja leppälintu. Paskalannevan alueelta ei ole havaittu luonnonsuojeluasetuksen liitteiden 5 lajeja eikä luontodirektiivin II-liitteen lajeja. Paskalannevan maisemallisesti arvokkaimpana osana voidaan pitää eteläosan avosuoaluetta ja sen keskellä olevaa kahta metsäsaareketta. Suunniteltu turvetuotantoalue ei näy aluetta ympäröiville teille. 11 Asutus ja maankäyttö Lähin asutus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä suunnitellusta tuotantoalueesta luoteeseen ja yli 500 metrin etäisyydellä lähimmistä aumaalueista 1 ja 2. Tuotantoalueen ja asutuksen väliin hakija on suunnitellut jätettäväksi suojavyöhykkeet tuotantolohkon 1 pohjoispuolelle ja tuotantolohkon 2 luoteiskulmaan. Suojavyöhykkeillä olevaa puustoa ei hakata. Tuotantolohkon 1 pohjoispuolelle suunniteltu enimmillään 75 metriä leveä ja 300 metriä pitkä kolmiomainen suojavyöhyke ei ole kokonaisuudessaan hakijan hallussa, sillä keskiosa suojavyöhykkeestä kuuluu kiinteistöön Junkura RN:o 1:148, jonka omistajien kanssa hakija ei ole vielä tehnyt vuokrasopimusta. Tuotantolohkon 2 luoteiskulmaan suunniteltu noin 15 metriä leveä ja 125 metriä pitkä suojavyöhyke on hakijan hallinnassa. Suojavyöhykkeiden lisäksi tuotantoalueen ja lähimmän asutuksen välisellä alueella on metsää (ei hakijan hallinnassa) sekä peltoaluetta. Suunnitellun tuotantoalueen lähiympäristössä on kaksi erä-/metsäkämppää. Tuotantoalueen itäpuolella kiinteistöllä Korpela RN:o 11:86 sijaitsevalta kämpältä on etäisyyttä tuotantoalueelle noin 100 metriä ja lähimmälle auma-alueelle (auma-alue 3) noin 280 metriä. Kämppää käytetään satunnaisesti taukotupana metsätöiden yhteydessä. Tuotanto-alueen eteläpuolella kiinteistöllä Kytökangas RN:o 11:85 sijaitsevalta kämpältä on etäisyyttä tuotantoalueelle ja lähimmälle auma-alueelle (auma-alue 7) noin 50 metriä. Kämppää käytetään lähinnä syksyllä hirvenmetsästyksen aikoihin. Paskalannevan ympäristö on pääosin metsätalouskäytössä. Alueelta luoteeseen ja pohjoiseen sijaitsee peltoja. Paskalannevan länsiluoteispuolella sijaitsee Junkuraisen ojitettu suoalue, joka on suoyhteydessä Paskalannevaan.
Paskalannevalta noin 1,5 kilometriä etelään sijaitsee Löytynnevan turvetuotantoalue ja noin 3 kilometriä luoteeseen Akanrahkan turvetuotantoalue. 12 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Paskalannevan lähiympäristössä ei ole Natura 2000 -verkostoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita tai erityisiä luontokohteita. Paskalannevan läheisyydessä ei sijaitse luonnontilaisia lähteitä, puroja tai alle hehtaarin suuruisia lampia. Alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse myöskään merkittäviä pohjavesiesiintymiä. Paskalannevalla on kaksi kangasmetsäsaareketta ojittamattomalla suoalueella, joita voidaan pitää metsälain mukaisina metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeinä elinympäristöinä. Molemmat saarekkeet on rajattu pois tuotantoalueesta. Vesistö Vesistö ja vedenlaatu Paskalanneva sijaitsee Kalajoen (53) vesistöalueen Järviojan-Jukulaisojan (53.024) valuma-alueella, jonka pinta-ala on 108 km 2. Vedet purkautuvat Paskalannevan suoalueelta Väätinkanavan kautta Jukulaisojaan, josta edelleen Järviojan kautta Kalajokeen. Väätinkanava on noin 4,5 kilometriä pitkä Jukulaisojan sivu-uoma. Väätinkanavan valuma-alueesta on suota noin 50 %, kivennäismaata noin 35 % ja peltoalueita noin 15 %. Suoalueet on pääasiallisesti ojitettu ja ojat laskevat Väätinkanavaan. Peltoalueet sijoittuvat Väätinkanavan alaosalle, mutta niitä on myös Väätinkanavan keski- ja yläosalla. Väätinkanava sijaitsee suunnitellun tuotantoalueen pohjoispuolella ja siltä on lähimmillään etäisyyttä suunnitellulle tuotantoalueelle noin 20 metriä ja auma-alueille 1 ja 2 noin 300 metriä. Järvioja ja Jukulaisoja muodostavat noin 18 kilometriä pitkän Kalajoen sivuhaaran, jonka ala- ja keskiosa virtaa laajojen peltoalueiden halki. Peltoalueita reunustavat ojitetut suoalueet sekä moreenikumpareikot. Jukulaisojan yläosalla on peltoalueiden lisäksi ojitettuja suoalueita sekä moreenimaastoa. Arvioidut virtaamat ovat seuraavan taulukon mukaiset Väätinkanava pintavalutuskentän laskun jälkeen Jukulaisoja Väätinkanavan laskun jälkeen Järvioja laskussa Kalajokeen F (km 2 ) 6,5 75 108 Virtaama (m 3 /s) Keskivirtaama (MQ) 0,04 0,4 0,6 Kevään keskiylivirtaama (MHQ) 0,4 4,5 6,4 Kesän keskiylivirtaama (MHQ) 0,2 2,6 3,7 Kesän keskialivirtaama (MNQ) 0,003 0,04 0,05 Talven keskialivirtaama (MNQ) 0,004 0,05 0,07
Hakija on tarkkaillut Väätinkanavan vedenlaatua 31.8.2010 ja 27.10.2011 sekä Järviojan 27.10.2011. Näytteitä on otettu Väätinkanavasta suunnitellun pintavalutuskentän vesien purkukohdan ylä- (Paskalanneva 1) ja alapuolelta (Paskalanneva 2) sekä Järviojasta ojan ylittävän Someronkyläntien (nro 18154) sillan kohdalta (Jukulaisoja 3). Hakemuksen mukaan tarkkailu on tehty Järviojan sijasta Jukulaisojasta, mutta valumaaluetarkastelun perusteella ennakkotarkkailun näytteenottopiste Jukulaisoja 3 sijaitsee Järviojan puolella. Väätinkanavassa veden fosforipitoisuudet ovat olleet 85 90 µg/l, typpipitoisuudet 1 200 1 600 µg/l, kiintoainepitoisuudet 5 12 mg/l ja humuspitoisuudet (COD Mn ) 60 70 mg/l. Järviojan fosforipitoisuus on ollut 80 µg/l, typpipitoisuus 2 000 µg/l, kiintoainepitoisuus 8 mg/l ja humuspitoisuus (COD Mn ) 50 mg/l. Tulosten mukaan Väätinkanavan ja Järviojanojan vesi on ravinteikasta ja humuspitoista. Veden happamuutta kuvaava ph on ollut Väätinkanavassa 6,3 6,7 ja Järviojassa 6,2. Kalajoen vedenlaatua on tarkkailtu vuosina 2000 2008 Alavieskan keskustaa lähellä sijaitsevalta havaintopaikalta (Kalajoki Alavieska K 11). Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan mukaan veden keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut 75 µg/l, typpipitoisuus 1 500 µg/l ja kiintoainepitoisuus 8 mg/l. Veden ph on ollut 6,2 7,0. Hakemuksen mukaan Kalajoen vesi on ollut laadultaan keskimäärin samanlaista kuin Väätinkanavassa ja Järviojassa. Kalajoki on veden fosforipitoisuuden perusteella luokiteltavissa reheväksi. Myös suuret a-klorofyllipitoisuudet ilmentävät vesistön rehevyyttä. Kalajoen vesistöalueella on turvetuotantoalueita yhteensä noin 1 150 hehtaaria. Koko Kalajoen vesistöalueen pinta-alasta turvetuotantoalueiden osuus on 0,4 %. Turvetuotannon kuormitusosuus (brutto) eri kuormituslähteiden kuormituksesta Kalajoen vesistöalueella on 0,4 % fosforikuormituksesta ja 0,7 % typpikuormituksesta. 13 Vaikutukset vesistöön Paskalannevan turvetuotantoalueen tuotantovaiheen päästöjen vaikutuksia vesistössä on arvioitu veden ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien nousun perusteella. Laskennassa on käytetty hyväksi arvioita tuotantoalueen päästöistä sekä keskivalumaa 10 l/s km 2. Keskivaluma on sama kuin Paskalannevan ympäröiville alueille määritetty kesän keskivaluma kesä syyskuun aikana. Paskalannevan tuotantovaiheen nettopitoisuuslisäykset Väätinkanavassa pintavalutuskentän alapuolella ovat 5 µg/l fosforia, 75 µg/l typpeä ja 1 mg/l kiintoainetta, Jukulaisojassa Väätinkanavan alapuolella 0,3 µg/l fosforia, 5 µg/l typpeä ja alle 0,1 mg/l kiintoainetta sekä Järviojan laskussa Kalajokeen 0,2 µg/l fosforia, 5 µg/l typpeä ja alle 0,1 mg/l kiintoainetta. Laskenta-arvion mukaan Paskalannevan turvetuotannon kuormitus ilmenee Väätinkanavan ravinteisuuden lievänä kasvuna, mutta kuormitus ei juuri erotu Jukulaisojassa. Hakijan mukaan arviossa esitetyt tuotantovaiheen nettopitoisuuslisäykset Väätinkanavaan ovat yliarvioita, koska tuotantoalueen nettokuormitus on laskettu poistamalla kokonaiskuormituksesta luonnontilaisen suon kuormitus. Paskalannevan nykyinen kuormitus on metsäojitusten takia korkeampi kuin luonnontilaisen suon kuormitus, ja siten tuotannon aiheuttamat nettopitoisuuslisäykset ovat pienempiä, kuin mitä arviossa on esitetty.
Hakijan mukaan Paskalannevan hanke ei merkittävästi lisää vesistön veden humuspitoisuutta. Tarkkailun mukaan Väätinkanavassa ja Jukulaisojassa veden humuspitoisuus (COD Mn ) on ollut 50 70 mg/l. Hankealueen luoteispuolella sijaitsee Akanrahkan turvetuotantoalue, jonka lisäalueelta johdetun veden humuspitoisuus on kuntoonpanovaiheessa ollut 60 mg/l. Kyseinen humuspitoisuus on samansuuruinen kuin Väätinkanavassa ja Jukulaisojassa. Turvetuotantoalueilta johdetun veden keskimääräinen humuspitoisuus on kuntoonpanovaiheessa 45 mg/l ja tuotantovaiheessa 40 mg/l. 14 Vesienhoitosuunnitelma Ekologisen luokittelun mukaan Kalajoen alaosa rannikolta Ylivieskaan saakka on luokiteltu välttäväksi ja keski- ja yläosa tyydyttäväksi. Kalajoen keski- ja yläosa Ylivieskasta Hautaperän tekoaltaaseen saakka on nimetty voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi, jonka ekologinen tila arvioidaan suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Ekologista luokitusta ei tehty Järviojasta ja Jukulaisojasta. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa vuosille 2010 2015 edellytetään uusilla turvetuotantoalueilla lisättäväksi toimenpiteitä tuotannon ulkopuolisen ajan kuormituksen vähentämiseksi ottamalla pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä ympärivuotiseen käyttöön. Lisäksi uuden turvetuotantoalueen lupahakemuksessa on selvitettävä vesistön happamoitumisriski ja esitettävä tarvittavat toimenpiteet tai rajoitukset haittojen ehkäisemiseksi. Hakijan mukaan Paskalannevalle suunnitellun tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteet ovat vesienhoidon toimenpideohjelman mukaiset. Suoalueen turvekerrostuman pintakerros on suurelta osin rahkaturvetta, jonka ph on 4,0 5,3. Väätinkanavan ennakkotarkkailussa veden ph vaihteli välillä 6,3 6,7. Hakija on tarvittaessa valmis nostamaan pintavalutuskentältä johdettavan veden ph:ta kalkitsemalla. Kalasto ja kalastus Järviojaa, Jukulaisojaa ja Väätinkanavaa koskeva kalastustiedustelu on tehty toukokuussa 2012. Tiedustelu kohdistettiin kaikkiin rakennettujen rantatilojen omistajiin, joita oli 16 taloutta. Kyselyyn vastasi kahdeksan taloutta, joista yksi talous oli kalastanut vuonna 2011 yhdellä katiskalla Järviojassa ja Kalajoessa. Saaliiksi oli saatu 3 kiloa haukea ja kilo ahvenia, säyneitä, lahnoja ja särkiä. Kalastusvuorokausia oli ollut toukokuussa 15 ja kesäkuussa 5. Pyydysten likaantumisen ilmoitettiin vähentävän pyyntiä keväällä. Likaantumisen aiheuttajaksi oli ilmoitettu risut ja muu lika. Kalojen makuvirheistä ei ollut raportoitu. Hakija on haastatellut Alavieskan osakaskunnan yhdyshenkilöä, jonka mukaan kalastus Jukulaisojassa on vähäistä ja se on harrastuskalastusta. Ojasta kalastetaan eniten keväällä, kesäisin se on satunnaista. Ojan kalalajeja ovat ahven ja hauki. Hakija on haastatellut myös paikallisia asukkaita, joiden mukaan kesällä Järviojan ja Jukulaisojan vesimäärä on vähäinen. Hakijan mukaan Paskalannevan turvetuotannolla ei ole vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen, koska sen ravinne- ja kiintoainekuormituksen vaikutukset alapuolisessa vesistössä ovat vähäiset.
15 Ympäristöriskit Paskalannevan turvetuotantoon ei sisälly ympäristövaikutusten kannalta poikkeuksellisia riskejä. Alueen turvetuotanto toimii samalla tavalla koko tuotantoajan. Tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteet on mitoitettu myös suuremmille virtaamille. Tuotantoalueella voi syntyä poikkeustilanteita paloturvallisuudessa, polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä sekä poikkeuksellisten rankkasateiden/tulvien yhteydessä. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet lopetetaan alueella, mikäli tuulen nopeus on yli 10 m/s. Tuotantokoneiden polttoainesäiliötä tarkkaillaan säiliön käytön ja täytön yhteydessä. Tuotantoalueen palosuojelu tullaan toteuttamaan sisäasianministeriön 4.12.2006 antaman ohjeen mukaisesti. Tuotantoalueelle laaditaan edellä mainitun ohjeen mukainen pelastussuunnitelma, jossa esitetään työmaan pelastusorganisaatio, työmaan palovalvonta, toiminta hätätilanteissa ja koulutus hätätilanteita varten. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnan vaikutuksia seurataan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailulla. Käyttötarkkailu aloitetaan heti, kun toiminta alkaa Paskalannevalla. Päästötarkkailu tuottaa tietoja päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu vaikutuksista. Kuntoonpanovaiheen päästötarkkailussa otetaan näytteet toukokuussa, kesäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Näytteistä määritetään lämpötila, väri, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kemiallinen hapenkulutus, ph, rauta, kiintoaine ja kiintoaineen hehkutusjäännös. Päästötarkkailun näytteenottopaikka on pintavalutuskentän alapuolinen mittapato. Näytteenoton yhteydessä mitataan myös virtaama. Kun tuotantosuo on siirtynyt kuntoonpanosta tuotantoon, päästötarkkailua sekä pintavalutuskentän tehon tarkkailua tehdään kahden vuoden ajan. Lisäksi päästötarkkailua ja pintavalutuskentän tehon tarkkailua tehdään kahden vuoden ajan ennen ympäristöluvan tarkistushakemuksen jättämistä. Näytteet otetaan toukokuussa, heinäkuussa ja lokakuussa pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta. Näytteistä määritetään lämpötila, väri, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kemiallinen hapenkulutus ja kiintoaine. Näytteenoton yhteydessä mitataan myös virtaama. Vaihtoehtoisesti Paskalannevan tuotantovaiheen päästötarkkailu voidaan liittää Pohjois-Pohjanmaan turvesoiden päästötarkkailuohjelmaan, mikäli se on mahdollista. Vesistötarkkailua toteutetaan lupakaudella koko kuntoonpanovaiheen ajan sekä kahden vuoden aikana tuotantovaiheessa. Vesistötarkkailussa otetaan näytteet toukokuussa, kesäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Näytteistä määritetään lämpötila, väri, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kemiallinen hapenkulutus, ph, rauta ja kiintoaine. Näytteenottopisteet ovat Väätinkanavassa pintavalutuskentältä johdettavan veden purkukohdan ylä- ja alapuolella ja Järviojassa Someronkyläntien (nro 18154) sillan kohdalla. Näytteenottopisteet ovat samat kuin ennakkotarkkailussa (Paskalanneva 1, Paskalanneva 2 ja Jukulaisoja 3). Hakija ei ole pitänyt pöly- ja melutarkkailua tarpeellisena.
16 Vahinkoja estävät toimenpiteet ja korvaukset Hakija on arvioinut, että Paskalannevan turvetuotannon kuormitus ei muuta vedenlaatua Väätinkanavassa, Jukulaisojassa, Järviojassa ja Kalajoessa. Paskalannevan turvetuotannosta ei aiheudu korvattavaa haittaa kalastolle, kalastukselle, vesistön virkistyskäytölle eikä tonttien arvolle. Perusteet toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Toiminnanaloittamislupa voidaan ympäristönsuojelulain 101 :n ja sen perustelujen mukaan myöntää vain perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakijan on asetettava hyväksyttävä vakuus ympäristön saattamisesta ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Hakija on hakenut toiminnanaloittamislupaa tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden toteutukseen, joita ovat pintavalutuskenttä, pumppausallas, laskeutusaltaat ja eristysojat. Hakijan mukaan rakenteiden toteutukselle ja toimivuudelle on eduksi, kun ne tehdään rakentamiselle hyvin soveltuvana ajankohtana ja rakenteet vakiintuvat suoalueelle ennen varsinaisten tuotantoalueen vesien johtamista. Rajoitettu toiminnan aloitus ei aiheuta sellaisia muutoksia ympäristöön, että muutoksenhaku niiden johdosta tulisi hyödyttömäksi. Vesienkäsittelyrakenteiden toteutuksella aiheutettu kuormitus vesistöön on vähäistä ja kyseinen kuormitus on verrattavissa tavanomaisten metsäojien kaivusta aiheutuvaan kuormitukseen. Hakija on valmis asettamaan toiminnanaloittamislupaa varten vaadittavan vakuuden. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on 15.6.2012 täydentänyt hakemustaan muun muassa arviolla hankealueelta vesistöön aiheutuvasta nykyisestä kuormituksesta sekä kuntoonpanoajan nettokuormituksesta, laskeutusaltaiden mitoitustiedoilla ja piirustuksilla, pintavalutuskentäksi suunnitellun ojitetun suoalueen ominaisuustiedoilla ja suunnitelmalla sen ojien tukkimiseksi, kolmella pintavalutuskenttään ja sen rakenteisiin liittyvällä kartalla, arviolla suunnitellun pintavalutuskentän toimivuudesta vesienkäsittelyratkaisuna, selvityksellä mahdollisuudesta sijoittaa pintavalutuskenttä ojittamattomalle alueelle, arviolla hankealueen alapuolisen vesistön happamoitumisriskistä, arviolla hankkeen vaikutuksista hankealuetta lähellä sijaitseviin kahteen erä/- metsäkämppään, arviolla hankkeen vaikutuksista hankealueella sijaitseviin kahteen metsäsaarekkeeseen, selvityksellä hakemuksen mukaisen tuotantoalueen pinta-alan vähentymisestä 400 metrin ja 500 metrin suojaetäisyyksillä lähimpään asutukseen, kalastustiedustelulla vuodelta 2011, asianosaisten yhteystiedoilla sekä selvityksellä koko hankealueen hallinnasta. Lisäksi hakija on 26.6.2012 täydentänyt hakemusta asianosaisten yhteystiedoilla sekä 10.7.2012 selvityksellä hankealueelta aiheutuvasta humuskuormituksesta vesistöön. Täydennysten tiedot on tarpeellisilta osin sisällytetty edellä olevaan kertoelmaosaan.
17 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa sekä Alavieskan kunnassa ja Ylivieskan kaupungissa 30.8. 1.10.2012 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 31.8.2012 paikallislehti Kalajokilaaksossa. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselta, Kainuun ELY-keskukselta, Alavieskan kunnalta sekä kunnan kaavoitus-, terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Ylivieskan kaupungilta sekä kaupungin kaavoitus-, terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että Järviojan-Jukulaisojan valuma-alueelle (53.024) ei johdeta muiden turvetuotantoalueiden vesiä. Hakija on selvittänyt hyvin hakemuksen täydennyksessä pintavalutuskentän toimintaedellytyksiä. Laskeutusaltaat on suunniteltu rinnakkaisina, mitä hankkeen tapauksessa voidaan pitää hyväksyttävänä, koska altaita on mitoitussuositukseen nähden lähes kaksinkertainen määrä. ELY-keskus ei ole nähnyt ehdottomia esteitä luvan myöntämiselle. Hakemuksessa ojitetun pintavalutuskentän toimivuutta on arvioitu käytettävissä olevin keinoin ja tiedoin. Kentän toimivuudesta ei silti ole etukäteen takeita, mistä syystä sen toimivuutta on seurattava tarkkailuin ja tarvittaessa on tehostettava vesien käsittelyä. Tarkkailutulosten perusteella ojitetuilla kentillä puhdistusteho varsinkin kokonaisfosforin osalta on usein heikko. Luonnonsuojelun ja alueiden käytön osalta ELY-keskuksella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. Hankealueella ei ole yleis- tai asemakaavaa eikä mitään rakennetun kulttuuriympäristön tai maiseman kohdetta. Hankealueelle ei kohdistu myöskään mitään maakuntakaavan merkintää. ELY-keskuksen mukaan toiminnanaloittamislupa voidaan myöntää vesienkäsittelyrakenteiden rakentamiseen. Lähin asutus on tarpeellista ottaa huomioon lupamääräyksissä. Hakemuksessa esitetty vesistötarkkailusuunnitelma voidaan hyväksyä lupapäätöksessä. Toiminnanharjoittajan on kuitenkin toimitettava tarkkailusuunnitelmaan perustuva tarkkailuohjelma ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. Tarkkailuohjelmasta on käytävä ilmi yksityiskohtaiset tiedot muun muassa tarkkailun toteuttamisesta, tietojen toimittamisesta, raportoinnista ja laadun varmistamisesta. Paskalannevan vesistötarkkailu on mahdollista liittää myös osaksi Kalajoen yhteistarkkailua. 2. Kainuun ELY-keskus, kalatalouden ryhmä ELY-keskus on todennut, että Kalajoella on merkitystä paikallisena kalastuskohteena. Tarkkailututkimusten perusteella kalastusta haittaavat muun muassa rehevöitymisen seurannaisilmiöt kuten pohjan liettyminen, liiallinen vesikasvillisuus, pyydysten limoittuminen ja särkikalakantojen runsastuminen. Kalastus suunnitellun tuotantoalueen vesien purkureitin alkuosalla on vähäistä. Paskalannevan turvetuotannosta aiheutuisi ravinne- ja kiintoainekuormitusta, joka osaltaan vahvistaisi Kalajoessa havaittavia kalastollisia ja kalastuksellisia haittoja. Vaikka Paskalannevan kuormituksen osuus kokonais-
3. Alavieskan kunta kuormituksesta on vähäinen, edellyttää yhteisvaikutus muun muassa kuormituksen kanssa kalataloudellisten velvoitteiden määräämistä. Hakija on määrättävä maksamaan alueen kuntoonpanon aloittamisvuodesta alkaen 380 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan vähentämiseen Kalajoessa. Kalasto- ja kalastustarkkailu on tehtävä Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla ja se voidaan toteuttaa osana Kalajoen yhteistarkkailua. ELY-keskuksen mukaan lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2023 loppuun mennessä. Kunta on todennut, että se puoltaa ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Hankkeen toteutuminen synnyttää kaksi uutta työpaikkaa alueelle. Tällä hetkellä hakija työllistää 10 työntekijää. Kunnan mukaan tienpitäjän tulee pitää teiden kunto sellaisena, että varmat turvekuljetukset tuotantoalueelta alueen energialaitoksille ja Kalajoen satamaan ovat mahdollisia. Näin varmistetaan hakijan yritystoiminnan jatkuvuutta ja kilpailukykyä sekä tasavertaista toimintaympäristöä. Väätintien (nro 18153) ja Jukulaisentien (nro 18155) perusparantamisesta ja päällystämisestä kunta on tehnyt aloitteita tienpitoviranomaisille eri yhteyksissä. Teiden varrella sijaitsee useita maatalouden tuotantokeskuksia. Väätintien varteen on rakennettu uusia omakotitaloja, jotka osaltaan lisäävät tien liikennettä. Kunta pitää tärkeänä, että tiestö pidetään asutuksen ja elinkeinotoiminnan vaatimusten mukaisessa kunnossa myös hajaasutusalueilla. Sillä turvataan kunnan elinkelpoisuutta ja luodaan edellytyksiä ihmisten viihtyisälle asumiselle, työllistymiselle ja elinkeinojen harjoittamiselle kuntakeskuksen ulkopuolellakin. Paikallistalouden ja kunnan asuttuna pitämisen kannalta tällä on suuri merkitys. 18 Muistutukset 4. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue ELY-keskus on todennut, että Paskalannevan tuotantoalue rajautuu Jokiniityntiehen (nro 7770), Väätintiehen (nro 18153), Vääräntiehen (nro 18154) ja Jukulaisentiehen (nro 18155). Jokiniityntie ja Vääräntie ovat päällystettyjä ja leveydeltään 6,0 7,9 metriä. Vuonna 2010 keskimääräinen vuorokausiliikenne teillä oli 229 928 ajoneuvoa ja 13 51 raskasta ajoneuvoa. Väätintie ja Jukulaisentie ovat päällystämättömiä ja leveydeltään 5,0 5,9 metriä. Vuonna 2010 näiden teiden keskimääräinen vuorokausiliikenne oli 46 106 ajoneuvoa ja 2 8 raskasta ajoneuvoa. Kaikkien edellä mainittujen teiden nopeusrajoitus on pääosin 80 km/h. ELY-keskus on huomauttanut, että myönteisen ympäristölupapäätöksen seurauksena raskaiden ajoneuvojen liikenne tuotantoaluetta ympäröivillä yhdysteillä kasvaa merkittävästi toukokuun ja elokuun välillä. Tällä voi olla vaikutuksia erityisesti kapeiden ja liikennemäärältään vähäisten Väätintien ja Jukulaisentien kuntoon sekä liikenneturvallisuuteen. Tästä syystä tuotantoon liittyvät kuljetukset tulisi mahdollisuuksien mukaan ohjata kulkemaan Vääräntietä ja Jokiniityntietä pitkin. Lisäksi ELY-keskus on muistuttanut, että tiettyihin tiealuetta koskeviin toimenpiteisiin tai rakenteisiin vaa-
ditaan lupa. Mikäli hanke edellyttää maanteihin liittyvien yksityisliittyminen rakentamista tai parantamista, ELY-keskuksesta on haettava tätä koskeva liittymälupa. 5. Alavieskan osakaskunta 6. XX Alavieskan osakaskunta on todennut, että hakemuksen mukaiset vesienkäsittelyrakenteet tulee rakentaa valmiiksi ja tarkastaa ennen varsinaisen tuotannon aloittamista. Tuotantoalueelta johdettavia vesiä on tarkkailtava kuntoonpano- ja tuotantovaiheen aikana. Jukulaisojaan ja muihin alapuolisiin vesistöihin ei saa kulkeutua kiintoainetta yli sallittujen määrien eikä vesistö saa happamoitua. Päästö- ja vaikutustarkkailu tulee järjestää luotettavasti. Toiminasta mahdollisesti aiheutuvat haitalliset vaikutukset vesistöön, kalastoon ja kalastukseen tulee luvan saajan korvata asianosaisille. Muistuttaja on toinen kiinteistöllä Kytökangas 977-403-11-85 olevan erä- /metsäkämpän omistaja. Muistuttaja on vaatinut, että turvetuotantoa ei saa harjoittaa 100 metriä lähempänä kiinteistöllä sijaitsevaa kämppää. Kämppää käytetään virkistykseen ja metsästykseen. 19 Hakijan vastine Hakija on 17.10.2012 ja 22.11.2012 toimittanut aluehallintovirastoon vastineen lausunnoista ja muistutuksista. Vastineessa hakija on esittänyt muun muassa seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Hakija on todennut, että hakemuksessa on esitetty jätettäväksi suojavyöhykkeet lähimmän asutuksen ja tuotantoalueen väliin. Lisäksi lohkojen 1 ja 2 pohjoisosassa ei tuoteta turvetta öisin eikä tilanteessa, kun tuulen suunta on kohti asutusta ja tuulen nopeus on yli 5 m/s. Hakijan mukaan kyseiset toimet ovat riittävät varmistamaan, ettei asutukselle aiheudu haittoja toiminnasta. Hakijalla ei ole ollut huomauttamista lausunnossa mainittuun vesistötarkkailun toteuttamiseen. Hakija on esittänyt toimittavansa Paskalannevan päästötarkkailu- ja pintavalutuskentän tehon tarkkailuohjelman ELYkeskuksen hyväksyttäväksi tai hanke liitetään Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuohjelmaan. 2. Kainuun ELY-keskus Hakijan mukaan hanke ei aiheuta Kalajoessa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta siinä määrin, että vaadittu 380 euron kalatalousmaksu olisi aiheellinen. Kalajoen yhteistarkkailun tulosten mukaan vuonna 2010 Kalajoen vesistöalueen turvetuotantosoiden (yhteensä 1 152 ha) ravinnekuormitusosuus eri kuormituslähteiden kuormituksesta oli alle 0,5 %. Hakijan mielestä vaatimuksissa pitäisi kohdella kaikkia vesistön kuormittajia samanarvoisesti.
4. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Hakija on todennut, että toiminnassa pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon muistutuksessa esitetyt näkökannat. Hakija on pitänyt tärkeänä, että tieverkosto on käyttökelpoisessa kunnossa muun muassa paikallisten asukkaiden ja yritystoiminnan tarpeisiin sekä huoltovarmuuden turvaamiseksi. Hakijan mukaan Paskalannevalla tuotetaan keskimäärin 50 000 m 3 turvetta vuodessa, mikä vastaa 20 000 tonnin kuljetusmäärää. Pääosa Paskalannevalta tuotetusta turpeesta toimitetaan asiakkaille talviaikaan. Puolet tuotetuista turpeista varastoidaan tuotantoalueen eteläosassa sijaitsevissa aumoissa. Näiden turpeet kuljetetaan metsäautoteitä pitkin Vääräntielle (nro 18154) ja sitä kautta Jokiniityntielle (nro 7770). Tuotantoalueen pohjoisosassa sijaitsevilta aumoilta turve kuljetetaan metsäautotietä pitkin Jukulaisentielle (nro 18155) ja sitä Väätintielle (nro 18153) ja edelleen Jokiniityntielle. Pieni osa pohjoisosan turpeista kuljetetaan Jukulaisentietä Vääräntielle ja sitä Jokiniityntielle. Hakijan mukaan Paskalannevan turvekuljetuksista aiheutuva raskaan liikenteen lisäys on vähäinen, eikä sillä ole merkitystä liikenneturvallisuuteen. Pääosa raskaan liikenteen lisäyksestä tapahtuu talviaikana, mutta silloinkaan liikenteen lisäys ei kohtuuttomasti vaikuta liikenneturvallisuuteen. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on 15.2.2010 myöntänyt hakijalle luvan liittymän rakentamiseen Jukulaisentielle. Hakija on rakentanut liittymän valmiiksi vuoden 2010 aikana. 20 6. XX Hakija on todennut, että hanke tullaan toteuttamaan niin, että tuotantoalue auma-alueineen sijoittuu vähintään 100 metrin etäisyydelle muistuttajan erä-/metsäkämpästä. Hakemuksen täydennys Hakija on 17.10.2012 täydentänyt hakemustaan kopiolla Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen lupapäätöksestä, jossa hakijalle on myönnetty lupa liittymän rakentamiseen Jukulaisentielle (nro 18155). A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen siltä osin, kuin se koskee turvetuotantoa alle 500 metrin etäisyydellä lähimmästä asutuksesta tämän päätöksen liitekarttaan 2 merkityn 500 metrin rajaviivan luoteis-pohjoispuolella ja alueiden osalta, jotka ovat alle 50 metrin etäisyydellä Väätinkanavasta ja alle 100 metrin etäisyydellä kiinteistöllä Kytökangas 977-403-11-85 sijaitsevasta erä-/metsäkämpästä. Aluehallintovirasto myöntää Jukuturve Oy:lle ympäristöluvan Alavieskan kunnassa ja Ylivieskan kaupungissa Kalajoen vesistöalueen Järvioja-