UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus 28.11.2014. Asiakas- ja potilas- turvallisuussuunnitelma

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus 28.11.2014 Asiakas- ja potilas- turvallisuussuunnitelma

Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 1 2. ASIAKAS- JA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA... 3 2.1. Johtaminen ja vastuuhenkilöt... 3 2.1.1. Johdon kokonaisvastuu... 5 2.1.2.Asiakas-/potilasturvallisuuden vastuuhenkilöiden nimeäminen... 6 2.1.3. Asiakas- ja potilasturvallisuutta edistävät johtamisen käytännöt... 6 2.2. Henkilöstöjohtaminen ja avoin turvallisuuskulttuuri... 7 2.2.1. Rekrytointi... 7 2.2.2. Perehdyttäminen... 8 2.2.3. Koulutus ja osaaminen... 8 2.2.4. Henkilöstön osallistuminen... 8 2.3. Asiakkaan/potilaan ja läheisten osallistuminen... 9 2.3.1. Asiakkaiden ja potilaiden voimaannuttaminen / osallistaminen... 9 2.3.2. Hoito- ja palvelusuunnitelma asiakas- ja potilasturvallisuuden työvälineenä... 10 2.3.3. Asiakkaille ja potilaille koituneiden haittatapahtumien käsittely... 12 2.3.4. Vakavien vaaratapahtumien käsittely... 12 2.4. Laadunhallinto-asiakirjat... 12 2.5. Turvallisuusriskien hallinta, dokumentointii ja tiedonkulku... 13 2.5.1. Turvallisuusriskien hallinta... 13 2.5.2. Prosessien hallinta... 14 2.5.3. Sosiaali- ja terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet... 14 2.5.4. Sosiaali- ja terveydenhuollon muu fyysinen ympäristö... 14 2.5.5. Dokumentointi, tiedonkulku ja tietojärjestelmät... 14 2.6. Raportointi- ja ilmoitusjärjestelmät sekä korjaavat toimenpiteet... 15 2.6.1. Hoivan ja hoidon turvallisuuteen liittyvät vaaratapahtumat... 15 2.6.2. Laiteturvallisuuteen liittyvät vaaratapahtumat... 16 2.6.3. Lääketurvallisuuteen liittyvät vaaratapahtumat... 16 2.6.4. Hoitoilmoitusrekisteri... 16 2.6.5. Muut ilmoitukset... 17 2.7 Kantelut, muistutukset ja palautteet... 17 2.7.1. Kanteluiden kirjaamis- ja tilastointimenettelyohje... 17 2.7.2. Päätöksen aiheuttamat toimenpiteet palvelukeskuksen toiminnassa... 17 3. ALUEELLINEN YHTEISTYÖ... 17 4. TULEVAISUUDEN HAASTEET... 19

1 1. JOHDANTO Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326) mukaan terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Laadulla tarkoitetaan yleensä asiakkaan / potilaan tarpeiden tyydyttämistä mahdollisimman tehokkaalla ja kannattavalla tavalla. Laatu on myös tavoitteisiin pääsemistä. Laatuun on liitetty myös virheettömyyden käsite. Laatu on myös sitä, mitä asiakas tai potilas sanoo sen olevan. Potilasturvallisuus on terveyden - ja sairaanhoidon laadun perusta. Turvallisessa hoidossa käytetään vaikuttavia menetelmiä siten, ettei hoidosta aiheudu potilaalle tarpeetonta haittaa. Potilasturvallisuus käsittää periaatteet ja toiminnot, joilla varmistetaan potilaiden hoidon turvallisuus. Toimintoihin sisältyvät ennakoiva riskien arviointi, vaaratilanteita ehkäisevät ja tunnistetuilta riskeiltä suojaavat toimet sekä toiminnan jatkuva kehittäminen. Potilasturvallisuutta hallitaan ennakoivasti ja oppimalla. Tavoitteena on luoda toiminta - kulttuuri, jossa korostuu potilaiden turvallista hoitoa edistävä systemaattinen toimintatapa sekä sitä tukeva johtaminen, arvot ja asenteet (Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013) Sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet määritellään laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on oikeus saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Lain yksityisistä sosiaalipalveluista tarkoituksena on varmistaa, että yksityisiä sosiaalipalveluja käyttävän asiakkaan oikeus laadultaan hyviin sosiaalipalveluihin toteutuu. Lain mukaan yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma, joka sisältää tai sen liitteeksi tulee laatia toimintasuunnitelma asiakasturvallisuuden kehittämiseksi. Suunnitelman toteutumista ja arvioidaan säännöllisesti. Sosiaalihuollon palvelujen laatusuositukset kuten lasten suojelun kansallinen laatusuositus ja vammaisten ihmisten asumispalvelujen laatusuositus sekä laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja parantamiseksi sisältävät strategisia linjauksia laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Valvira ja aluehallintovirastot ovat laatineet yhdessä valvontaohjelmia, jotka yhdenmukaistavat valtakunnallista ohjausta, määrittelevät asianmukaisen toiminnan kriteerit ja siten tukevat osaltaan laadunhallintaa. Vireillä oleva sosiaalihuoltolain uudistus sisältää useita sosiaalihuollon palvelujen laatuun ja omavalvontaan liittyviä uudistuksia. Lakiuudistuksen lähtökohtana on turvata riittävien ja laadukkaiden sosiaalipalvelujen ja muiden sosiaalihuollon tukitoimien tarpeenmukainen ja yhdenvertainen satavuus. Palvelujen laadukkuuteen vaikuttavat olennaisesti asiakkaan kohtelu, henkilöstön osaaminen ja tehtävien jako, johtaminen ja toimitilat. Lakiehdotuksen mukaan kunnan sosiaalihuollon toimintayksiköiden tai muiden toimintakokonaisuuksista vastaavien tahojen on laadittava toiminnan laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden

2 varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma. Sen tarkoituksena on osaltaan tukea sosiaalihuollon henkilöstöä laadukkaiden, turvallisten ja asianmukaisten palvelujen toteuttamisessa, edistää toiminnan kehittymistä, mahdollistaa epäkohtiin puuttuminen aiemmin ja ehkäistä jälkikäteisen oikeusturvan tarvetta. Suunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä, sen toteutumista on seurattava säännöllisesti ja toimintaa kehitettävä asiakkailta sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. Tavoitteena on, että omavalvonta on koko työyhteisön toteuttamaa jatkuvaa toiminnan laadun varmistamista ja kehittämistä. Lähtökohtaisesti laatuvaatimusten on oltava yhtenäiset niin julkiselle kuin yksityisillekin palveluille. Uudessakaupungissa henkilöstön sitoutuminen laatutyöhön on pohja, jolle asiakas - ja potilasturvallisuus rakentuu.

3 2. ASIAKAS- JA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA 2.1. Johtaminen ja vastuuhenkilöt Jokaisella Uudenkaupungin Kaupungissa työskentelevällä henkilöllä on oma roolinsa ja vastuunsa sosiaali- ja terveyskeskuksen organisaatiossa, jotta Uudenkaupungin strategia toteutuu. Toteuttaessamme Uudenkaupungin strategiaa, tuotamme samalla asiakkaille riittäviä, kustannustehokkaita ja laadukkaita palveluja. Tähän asiakirjaan on avattu Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen eri toimijoiden laatuvastuut, joilla osaltaan pyritään tukemaan henkilöstöä Uudenkaupungin strategian toteuttamisessa. Osalle toimijoista on asemansa puolesta määritelty enemmän vastuita kuin toisille. Vastuut tuovat tältä osin mukanaan myös tarvittavat toimivaltuudet vastuiden hoitamiseen. Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen johdolla on palvelukeskuksen organisaatiorakenteen mukaisesti vastuu myös laadunhallinnasta ja asiakas- ja potilasturvallisuuden toimeenpanosta, erillistä vastuuorganisaatiota ei asiakas- ja potilasturvallisuutta varten ole rakennettu. Johdon vastuulla on varmistaa, että asiakasja potilasturvallisuus huomioidaan - toiminta- ja taloussuunnittelussa - osana muutosten suunnittelua ja toteuttamista - päätettäessä resursseista ja toiminnan kehittämisestä. Asiakas- ja potilasturvallisuuden toimeenpanovastuu on sosiaali- ja terveyskeskuksen johdolla, viranhaltijoilla ja vastuuhenkilöillä. Asiakkaan / potilaan hoidossa noudatetaan näyttöön perustuvia toimintatapoja. Asiakas- ja potilasturvallisuus on jokaisen asiakkaan/potilaan palvelu-/hoitotapahtumaan välillisesti tai välittömästi liittyvä asia. Vastuu laajenee yli hallintokuntien sosiaali- ja terveyskeskuksen vastuualueelta hallinto- ja kehittämiskeskukseen ja sivistyspalvelukeskukseen. Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtoryhmän tehtävänä on: - määritellä laadunhallinta- ja asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelman laadinnasta, seurannasta ja kehittämisestä vastuussa olevien henkilöiden vastuut ja tehtävät - seurata ja arvioida asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittymistä organisaatiossa - huomioida asiakas- ja potilasturvallisuus toiminnan ja talouden suunnittelussa ja päätöksenteossa Kokonaisvastuu terveydenhuollon laadusta ja potilasturvallisuudesta on vastaavalla ylilääkärillä. Hänen vastuullaan on varmistaa, että potilasturvallisuuden edistäminen toteutuu yhdenmukaisesti koko organisaatiossa.

Asiakasturvallisuusvastuu sosiaalihuollon yksiköissä on sosiaalityön johtajalla ja vanhustyön johtajalla. Heidän vastuullaan on varmistaa omavalvonnan toteutuminen vastuualueillaan ja Uudenkaupungin kaupungin alueella toimivien yksityisten palveluiden tuottajien osalta. Johtava hoitaja on sosiaali- ja terveyskeskuksessa laatu- ja asiakas- ja potilasturvallisuus-työn kehittämisen koordinaattori. Hän vastaa näiden osa-alueiden kehittämistyön käytännön toteutuksesta. Hän toimii laite- ja tarviketurvallisuuden vastuuhenkilönä. Hygieniatyöryhmän tehtävänä on sosiaali- ja terveyskeskuksen infektiotorjunnan suuntaviivojen laadinta, lakisääteisten infektioiden torjuntaan liittyvien määräysten toteuttaminen, infektioiden torjuntatyön toteutumisen arviointi, sosiaali- ja terveyskeskusta koskevien toimintaohjeiden laatiminen, sekä asioiden tiedottaminen johdolle. Tartuntatautien yhdyshenkilö toimii yhteistyössä eri yksiköiden kanssa hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisemiseksi kehittämällä hygieniatoimintaa. Hänen tehtävänään on: - ajantasaisista infektioiden torjuntaan liittyvistä ohjeista tiedottaminen ja niiden laatiminen - tartuntatautien ja hoitoon liittyvien infektioiden torjunnassa ne tehtävät, mitä organisaatio edellyttää - henkilöstön koulutus ja toiminnan arviointi Kaupungin tietoturvatyöryhmä on kaupunginjohtajan nimeämä työryhmä, joka koordinoi tietoturvan kehittämistä ja ylläpitoa. Ryhmä laatii kaupungin tietoturvapolitiikkaan ja tietoturvaan liittyvät esitykset, ohjeet sekä toimintamallit kaupungin johtoryhmän hyväksyttäviksi. Työryhmän tehtävänä on kommunikoida tietoturva-asioista läpi koko kaupungin organisaation ja koordinoida tietoturvan kehittämistoimia. Sosiaali- ja terveyskeskuksen tietosuojatyöryhmä on sosiaali- ja terveysjohtajan nimeämä työryhmä, joka vastaa sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakas- ja potilastietojen tietosuojan toteutuksesta, seurannasta ja valvonnasta. Tietosuojavastaavien tehtäviä ovat mm: - tietosuojaan liittyvän päivittäisen toiminnan tukeminen ja kehittäminen - havaittujen puutteiden ja ongelmien käsittely ja ratkaisujen ohjeistaminen - neuvonta tietosuoja-asioissa - tietosuojaan ja -turvaan liittyvien ohjeiden päivittäminen - henkilöstön tietosuoja-asioihin liittyvä koulutus - käytönvalvonnan suunnittelu ja toteutus 4

Sosiaali- ja terveyskeskuksessa on kaksi lautakunnan nimeämää tietosuojavastaavaa, toinen terveydenhuollon, toinen sosiaalihuollon tarpeita varten. Asiakas- ja potilasturvallisuustyössä tehdään kiinteää yhteistyötä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin potilasturvallisuusorganisaation jäsenten ja muiden alueen perusterveyden- ja sosiaalihuollon toimijoiden kanssa. Asiakas- ja potilasturvallisuutta toteutettaessa hyödynnetään asiakas- ja potilasturvallisuutta edistävien tahojen palveluita, ohjeita ja materiaaleja (mm. AVI, THL, Fimea, Valvira, STM, ammattiliitot ja ammattijärjestöt, Suomen Kuntaliitto, Potilasvakuutuskeskus, Suomen Potilasliitto ry, Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry, Suomen Potilasasiamiehet ry, Suomen Sairaalahygieniayhdistys ry). 5 2.1.1. Johdon kokonaisvastuu Hallintosäännössä määrätään Uudenkaupungin Kaupungin päätöksen teko- ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön ohella kaupungin toimintaa ohjataan valtuuston hyväksymillä johtosäännöillä. Uudenkaupungin kaupungin palvelutuotanto- ja hallinto organisaation toiminta määräytyy tämän säännön mukaisesti. Kaupungin hallinnosta vastaavat luottamuselimet sekä henkilöstö. Kaupunginvaltuuston toiminnasta määrätään valtuuston työjärjestyksessä. Palvelukeskuksen johtaja: - päättää tulosyksiköt talousarvion 2-3 tasolla ja vahvistaa käyttösuunnitelmat - määrää vuosittain henkilöt, jotka johtajan lisäksi hyväksyvät laskut ko. toimialan puolesta - voi siirtää ratkaisuvaltaa ja tehtäviä alaiselleen henkilöstölle Tulosalueen vastaava: - päättää irtaimiston poistamisesta ja myymisestä kaupunginhallituksen määräämissä rajoissa (ei koske osuuksia ja osakkeita) - päättää tulosalueen määrärahojen käytöstä - huolehtii valtionosuuksien, avustusten ja korvausten hakemisesta ja tekee tarvittaessa esityksen ao. toimielimelle oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekemiseksi valtionosuus- ja valtionavustuspäätösten johdosta, ellei näitä asioita ole siirretty muille viranhaltijoille - päättää kaupungin saatavien ja kaupungille tulevien suoritusten vakuuksien hyväksymisestä, valvomisesta, muuttamisesta ja vapauttamisesta kaupunginhallituksen antamien valtuuksien rajoissa - päättää hankinnoista ja sopimuksista kunkin vuoden talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa määrättyjen hankintarajojen puitteissa - päättää ratkaisuvallan ja tehtävien siirtämisestä alaiselleen henkilöstölle.

6 Laatupäällikön vastuut : - vastaa laatu- ja asiakas- ja potilasturvallisuustyön koordinoinnista sekä ohjeistamisesta (Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteinen laatu - ja asiakas- ja potilasturvallisuus) - vastaa tämän asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelman ja toimintakäsikirjan ylläpidosta - vastaa johdon katselmusten järjestämisestä laaditun suunnitelman mukaisesti - vastaa sisäisten auditointien toteuttamisesta - vastaa prosessikartan ylläpidosta - vastaa itsearvioinnin organisoinnista - vastaa laatu- ja asiakas- ja potilasturvallisuuskoulutuksen organisoinnista - vastaa vakavien vaaratapahtumien raportoinnista johdolle yhdessä esimiesten kanssa - vastaa yhdessä esimiesten kanssa jatkuvan laadun parantamisen kehittämisestä ja ylläpidosta - vastaa asiakas- ja potilasturvallisuuden ja laadun sisäisestä tiedotuksesta yhdessä esimiesten kanssa 2.1.2.Asiakas-/potilasturvallisuuden vastuuhenkilöiden nimeäminen Jokaisessa organisaatiossa pitää olla vähintään yksi asiakas- ja turvallisuuden vastuuhenkilö. Tämä vastuuhenkilö toteuttaa, seuraa ja kehittää asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelmaa. Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksessa tämä vastuu on laatupäälliköllä. Laatupäällikkö raportoi sosiaali- ja terveysjohtajalle. Lisäksi asiakas- ja potilasturvallisuutta koordinoivat tulosalueiden vastaavat. Asiakasja potilasturvallisuutta koordinoivien henkilöiden apuna ja tukena toimivat erilaiset työryhmät, erimerkiksi hygieniatyöryhmä ja tietosuojatyöryhmä. 2.1.3. Asiakas- ja potilasturvallisuutta edistävät johtamisen käytännöt Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksessa käytetään Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelmaa (Social and Health Quality Service SHQS), josta saatu uusintalaaduntunnustus on voimassa 2015 2017. SHQS-laatujärjestelmään kuuluvia perusasioita ovat ulkoiset auditoinnit, johdon katselmukset, itsearvioinnit ja sisäiset auditoinnit. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa toteutetaan järjestelmän avulla jatkuvan laadunparantamisen menetelmää.

7 2.2. Henkilöstöjohtaminen ja avoin turvallisuuskulttuuri Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi on kirjattu yhteisiin arvoihin perustuvan toimintakulttuurin luominen. Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteiset arvot ovat: - Ennakoivuus - Ammatillisuus - Yhdenvertaisuus - Muutosvalmius - Eettisyys Edellä kuvatut arvot edistävät myös avointa turvallisuuskulttuuria. Asiakas- ja potilasturvallisuuskulttuuri voidaan nähdä monitasoisena asiana. Siinä yhdistyvät työyhteisön sosiaaliset ilmiöt, johtaminen, yksilön sekä ryhmän arvot, organisaation toimintaprosessit sekä henkilöstön näkemykset ja kokemukset. Organisaatioiden tulisi edistää asiakas- ja potilasturvallisuuskulttuuria ja järjestelmiä, jotta työntekijät voisivat puhua avoimesti asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tai mahdollisesti vaarantavista tekijöistä. Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta on erittäin tärkeää, että työpaikan ilmapiiri kannustaa ja sallii puuttumaan sekä tuomaan esille havaitut epäkohdat ja riskit mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Epäkohdat ja riskit tulisi tuoda esille, liittyivätpä ne sitten toimintakäytäntöihin tai työntekijän toimintaan. Asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista seikoista vaikeneminen ei ole kenenkään etu. Hyvä esimiestyö luo luottamuksellista ja avointa ilmapiiriä, tällöin on helppo käsitellä havaittuja poikkeamia, läheltä piti tilanteita ja haittatapahtumia. Ne ovat luonteva osa toiminnan kehittämistä. Henkilöstön sitoutuminen asiakas- ja potilasturvallisuus työhön on ratkaiseva työnonnistumiselle. 2.2.1. Rekrytointi Yksiköiden asiakas- ja potilasturvallisuutta ja palveluiden laatua voidaan parantaa vain, jos esimiehillä ja henkilöstöllä on tehtävänsä mukaiset riittävät tiedot, taidot ja osaaminen. Henkilöstön pätevyys tulee tarkistaa ja luotettavuus arvioida jo rekrytoinnin yhteydessä. Ottava viranomainen vastaa siitä, että työntekijällä on ammattioikeudet voimassa. Avoinna olevaa tehtävää/ virkaan hakeneista henkilöistä osa kutsutaan haastatteluun. Haastattelussa varmistetaan henkilöllisyys (ajokortti tai passi). Alkuperäisistä tutkintotodistuksista otetaan kopiot kuten myös mahdollisesta Valviran laillistamistodistuksesta. Laillistettujen ja nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden esittämien Valviran laillistamistodistuksien tai Valviran myöntämien terveydenhuollon ammattikorttien lisäksi tulee kaikkien Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskukseen töihin tulevien laillistettujen terveydenhuollon

ammattihenkilöiden ammattioikeudet tarkistaa Terhikki- rekisteristä. Kätevämmin tiedot voi tarkistaa JulkiTerhikin kautta. Lisätietoja Valviran www-sivuilla. Tehtävästä riippuen myös rikosrekisteriote pyydetään ennen tehtävän/ viran vastaanottamista. Työtä hakevilta opiskelijoilta vaaditaan koulun leimalla varustettu opintorekisteriote, josta selviää opiskelun vaihe, suoritetut työharjoittelujaksot ja koulumenestys. Lisäksi haastattelun perusteella arvioidaan, minkälaiseen työyksikköön työnhakija soveltuu. 8 2.2.2. Perehdyttäminen Uudenkaupungin kaupungissa uusien työntekijöiden perehdytys toteutetaan suunnitelmallisesti käyttäen Uudenkaupungin kaupungin perehdytysohjelmaa. Sosiaalija terveyskeskuksessa on tämän lisäksi omat perehdytyskansiot ja henkilöstöohje, joiden avulla uusi työntekijä ja opiskelijat perehdytetään toimintayksikköön, asiakas- ja potilastyöhön, asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä laadunhallinnan ja omavalvonnan toteuttamiseen. 2.2.3. Koulutus ja osaaminen Asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittäminen on yksi osa asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämistä. Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen henkilöstöä ei ole suunnitelmallisesti koulutettu, mutta terveyskeskuksen työntekijät ovat systemaattisesti käyttäneet Potilasturvaportti-koulutusta. 2.2.4. Henkilöstön osallistuminen Esimiehen tehtävänä on varmistaa, että asiakas- ja potilasturvallisuuden riskienhallinnan käytännöt on selkeästi kuvattu ja että henkilöstöllä on edellytykset niiden soveltamiseen toiminnassaan. Työprosessien tulee olla helposti hahmotettavia ja tarvittavan tiedon päivittäiseen työhön helposti saatavilla. Tarvittavat omavalvontasuunnitelmat tulee laatia yhteistyössä yksikön esimiehen ja henkilökunnan kanssa. Ammattihenkilöiden tulee noudattaa työssään asiakas- ja potilasturvallisuuden periaatteita, soveltaa sen keskeisiä keinoja sekä hyödyntää asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämisen työkaluja, oppaita ja suosituksia. Jokaisella viran- ja toimenhaltijalla on henkilökohtainen vastuu asiakas- ja potilasturvallisuudesta ja sen kehittämisestä. Tarvittavat omavalvontasuunnitelmat tulee laatia yhteistyössä yksikön esimiehen ja henkilökunnan kanssa. Ammattilaisuudessa korostuu sitoutuminen asiakas- ja potilasturvallisuutta edistäviin periaatteisiin ja yhteisesti sovittuihin toimintatapoihin, avoimen ilmapiirin tukeminen, moniammatillinen yhteistyö sekä osallistuminen toiminnan kehittämiseen.

Uudenkaupungin Sosiaali- ja terveyskeskuksen henkilöstölle pidetään kerran kuukaudessa yksiköitten työpaikkakokous, Työpaikkakokousten tarkoituksena on lisätä ja parantaa henkilöstön yhteistyötä sisäisen yhteistoiminnan ja työpaikan sisäisen tiedotustoiminnan avulla, parantaa työyksikön toiminnan tuloksellisuutta, parantaa työmotivaatiota turvaamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työnsä tuottamista ja työyhteisöään koskevien päätösten valmistelussa. Työpaikkakokousten koollekutsujana toimii esimies. Tämä on yksi mahdollisuus lisätä asiakas- ja potilasturvallisuutta yksiköissä. 9 2.3. Asiakkaan/potilaan ja läheisten osallistuminen Sosiaali- ja terveyskeskuksen yksiköiden suunnitelmissa on sovittava menettelytavat, joilla asiakas ja potilas ja hänen läheisensä voivat antaa palautetta laadunhallinnan, omavalvonnan ja asiakas- ja potilasturvallisuuden puutteista, sekä menettelytavat, joilla asiakkaalle / potilaalle ja hänen läheiselleen annetaan tietoa ja tukea asiakasta / potilasta kohdannen haittatapahtuman jälkeen. (STM:n asetus 1 1 mom3, Valvira Dnro 3344/05.00.00.01/2014) Suunnitelmassa on sovittava tavoista, joilla asiakkaalle / potilaalle ja heidän läheisilleen tiedotetaan suunnitelmasta sekä heidän mahdollisuudesta edistää ja vaikuttaa laadunhallinnan, omavalvonnan ja asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumiseen. (STM:n asetus 3 Tiedottaminen potilaalle, Valvira Dnro 3344/05.00.00.01/2014) 2.3.1. Asiakkaiden ja potilaiden voimaannuttaminen / osallistaminen Laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää, että asiakas / potilas on otettava huomioon hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Terveydenhuoltolaki ja siihen liittyvä asetus edellyttävät asiakkaan / potilaan osallistamisen korostamista terveydenhuollon laadun ja asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämisessä. Vanhuspalvelulain tarkoituksena on parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa sekä vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan ja osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista. Asiakkaan ja potilaan voimaantuminen edellyttää riittävää tiedonsaantia ja neuvontaa. Asiakasta / potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Uudenkaupungin kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen nettisivuilla on tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista yhteystietoineen, ohjeet haittatapahtumien ilmoittamisesta. Ilmoitustauluilla on tiedote asiakaspalautteen tekemisestä.

10 Lehdistön kautta tiedotetaan ajankohtaisista terveyteen liittyvistä asioista. Henkilökunnan velvollisuus on informoida potilaita ja asiakkaita hoitoon ja palveluun liittyvissä asioissa. Vuoden 2014 alusta on tullut voimaan hoitopaikan valinnanvapaus. Terveyspalvelujen henkilökunta opastaa tarvittaessa potilasta hoitopaikan valinnassa. 2.3.2. Hoito- ja palvelusuunnitelma asiakas- ja potilasturvallisuuden työvälineenä Terveydenhoitolaissa sanotaan, että potilaan hoidon ja kuntoutuksen toteutukselle on tarvittaessa laadittava hoito- ja kuntoutussuunnitelma siten kuin potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa säädetään. Vanhuspalvelulain mukaan kunta vastaa siitä, että iäkkäälle henkilölle laaditaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 :ssä tarkoitettu suunnitelma. Potilas saa riittävästi tietoa sairaudestaan voidakseen osallistua oman hoitosuunnitelmansa laadintaan ja sitoutua sen noudattamiseen. Hän kykenee saamiensa tietojen ja neuvonnan turvin noudattamaan hoito-ohjeita, käyttämään lääkkeitä ja apuvälineitä ja osallistumaan kuntoutukseensa. (Terveydenhuollon laatuopas, 2011) Potilaalle laaditaan yhteistyössä hänen kanssaan hoitosuunnitelma (potilasturvallisuusopas 2011). Hoitosuunnitelma on potilasturvallisuuden kannalta keskeinen asiakirja, jonka avulla turvataan potilaan osallistuminen omaan hoitoonsa ja sen riskien ymmärtäminen sekä potilaan omahoidon onnistuminen. Suunnitelma laaditaan omassa terveyskeskuksessa ja kirjataan potilastietojärjestelmään hoitotietojen yhteyteen, josta se tarvittaessa tulostetaan potilaalle ja lähetetään muihin hoitopaikkoihin hänen luvallaan. Se tallennetaan valtakunnalliseen potilaan tiedonhallintapalveluun KanTaan, josta se on potilaan katsottavissa. Sieltä se otetaan käyttöön potilaan niin salliessa ja pidetään yllä hoidon jatkuessa samassa tai toisessa hoitopaikassa. KanTa otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana. Hoitosuunnitelman käytön tavoitteena on potilaskeskeisyys, voimaannuttaminen ja se, että potilas ja ammattilainen laativat hoitosuunnitelman yhdessä sekä hoidon jatkuvuus, tietojärjestelmien hyödyntäminen hoidon toteutuksessa. Terveyskeskuksen suunnitelmissa on kehittämistyössä käyttää hyväksi nk. terveyshyötymallia, jonka avulla saadaan potilas/ asiakas entistä paremmin sitoutumaan omahoitoonsa. Hoitosuunnitelmaan kirjataan hoidon tarve, tavoitteet, keinot, toteutus, työnjako, seuranta, arviointi, diagnoosi ja lääkelista. Hoidon tavoitteena on muutos potilaan terveydentilassa, johon yhdessä sovitulla hoidolla pyritään. Terveydenhuollon ammattihenkilö toimii potilaan tukena tavoitetta asetettaessa. Suunnitelmaan kirjataan

vapaamuotoisesti potilaan itse tai ammattihenkilön kanssa asettamat hoidon tavoitteet. Tavoitteiden tulee olla realistisia sekä sellaisia joihin potilas voi sitoutua. Toteutuksesta ja keinoista kirjataan sekä potilaan itsensä tai hänen tukiverkostonsa toteuttamiksi suunnitellut toimet että terveydenhuollon palvelut potilaan terveydenhuollon ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Lääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Iäkkään asiakkaan palvelutarpeiden selvittäminen on toteutettava monipuolisesti, luotettavia arviointimenetelmiä käyttäen ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Arviointi on toteutettava vuorovaikutuksessa iäkkään henkilön kanssa ja hänen omia näkemyksiään kunnioittaen. On tärkeää, että iäkäs henkilö voi osallistua palveluntarpeiden arviointiin omalla äidinkielellään. (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi.) Palvelutarpeiden selvittämisessä huomio on kiinnitettävä niin nykyisiin kuin ennakoitaviin tarpeisiin, erityisesti seuraaviin kokonaisuuksiin (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi): 11 toimintakyvyn palauttamisen, ylläpitämisen ja edistämisen sekä kuntoutumisen mahdollisuuksiin, iäkkään henkilön tarpeeseen ja mahdollisuuksiin ylläpitää sosiaalisia verkostojaan, asiakas-/potilasturvallisuuteen, kuten vaaratapahtumien tunnistamiseen, turvalliseen lääkehoitoon, ravitsemukseen ja suun terveyteen, mahdollisten hoitoon ja huolenpitoon osallistuvien omaisten/läheisten tarpeisiin ja voimavaroihin. Iäkkään henkilön on saatava ne palvelut, jotka hänelle on myönnetty (terveydenhuollossa hoitopäätös, sosiaalihuollossa hallintopäätös). Palvelujen on perustuttava tutkittuun tietoon sekä hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuntoutukseen ja turvalliseen lääkehoitoon. Iäkkään henkilön on oltava aidosti osallinen ja hänen mielipidettään on kuultava palvelun toteutuksessa. (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi.) Jos iäkäs henkilö tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen, on hänelle nimettävä vastuutyöntekijä (Vanhuspalvelulaki 17 ).

12 2.3.3. Asiakkaille ja potilaille koituneiden haittatapahtumien käsittely Paras keino ylläpitää luottamus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön ja asiakkaan / potilaan välillä on avoimuus. Jos asiakkaalle / potilaalle on koitunut hoidon aikana haittatapahtuma, tulee asiakkaalle / potilaalle / läheiselle kertoa tästä avoimesti ja pyytää anteeksi tapahtunutta. Tapahtuma sekä sen seuraukset käydään läpi asiakkaan / potilaan ja hänen toivoessaan myös läheisten kanssa. Asiakasta / potilasta neuvotaan potilasvahinkoilmoituksen tekemisessä ja annetaan potilasasiamiehen yhteystiedot. Tavoitteena on kehittää yhteinen toimintamalli haittatapahtumien läpikäymiseksi vuoden 2015 aikana. Toimintamallissa tulee huomioida ainakin seuraavat seikat: kuinka ja kuka kertoo asiasta potilaalle / hänen läheiselleen, kuinka tapahtumaa käydään läpi työyksiköissä sekä kuinka tilanteessa mukana ollutta työntekijää tuetaan. Lisäksi olisi hyvä pohtia, kuinka asiasta tiedotetaan kaikille asianosaisille sekä muille tahoille, joille haittatapahtumatiedoista voi olla hyötyä oppimisnäkökulmasta. 2.3.4. Vakavien vaaratapahtumien käsittely Vakava vaaratapahtuma on tilanne, jossa asiakkaalle / potilaalle on aiheutunut merkittävää vakavaa tai huomattavaa pysyvää haittaa tai läheltä piti tilanne, jossa olisi ollut samanlainen lopputulos ilman tapahtumaketjun pysähtymistä. Vakavat vaaratapahtumat tulee tutkia siten, että saadaan selville tapahtuman taustalla olevat asiat. Tavoitteena on tunnistaa erilaiset myötävaikuttavat tekijät, mahdollisuudet vastaavan tapahtuman syntyyn sekä arvioida tapahtumaan liittyviä riskejä ja niihin varautumista sekä tarkastella organisaatiotekijöiden vaikutusta tapahtumaan. Tavoitteena ei ole etsiä syyllistä. Tutkittavat vaaratapahtumat tulevat tietoon henkilökunnalta, Haipro - järjestelmästä, lehdestä, televisiosta, kanteluista tai epävirallisen yhteydenoton kautta. Jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla on velvollisuus ilmoittaa vakavasta vaaratapahtumasta välittömästi. Vaaratapahtuman selvittelystä vastaa pääosin ko. yksikön esimies. 2.4. Laadunhallinto-asiakirjat Suunnitelmassa on sovittava toiminnassa käytettävistä laadunhallinta-asiakirjoista (STM:n asetus 1 1 mom6) Sosiaali- ja terveyskeskuksessa on käytössä SHQS-laatujärjestelmä. Asiakirjoilla ohjataan laadukkaan ja turvallisen hoidon toteutumista.

Käytössä on laadunhallintaan, asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä asiakirjoja toimintakäsikirjassa (60 kansiota) y-asema >toimintakäsikirja. Toimintakäsikirjassa ovat mm.. 1.Lääkehoitosuunnitelmat 2.Prosessikuvaukset 3..Infektio- ja hygieniaohjeet 4. Turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat 5. Valmiussuunnitelma 6. Vakka-Suomen hyvinvointipoliittinen ohjelma Vetoa ja voimaa vuosille 2005-2015 7. Itsearvioinnit 8. Ulkoiset ja sisäiset auditoinnit 13 2.5. Turvallisuusriskien hallinta, dokumentointii ja tiedonkulku Suunnitelmassa on sovittava turvallisuus- ja laatuongelmien ennakoimisesta sekä turvallisuusriskien tunnistamisesta ja hallinnasta (STM:n asetus 1 1 mom7) Suunnitelmassa on käsiteltävä ainakin palvelujen tarpeenmukainen saatavuus, hoitoketjut, toimintayksikön fyysinen ympäristö, sen työnjako ja osaaminen, tietojärjestelmät ja potilasasiakirjamerkintöjen tekeminen sekä tiedonkulku toimintayksikön sisällä ja toimintayksikköjen välillä. (STM:n asetus 1 2) 2.5.1. Turvallisuusriskien hallinta Sosiaali- ja terveyskeskuksessa on kuvattu riskienhallintaprosessi. Prosessi alkaa turvallisuusriskien käsittelyllä yhdessä henkilöstön kanssa. Esimiehet laativat toimenpidesuunnitelman. Tämän jälkeen käsittely siirtyy tulosalueiden johtajille. Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtoryhmä tekee riskeistä kokonaisarvion. Riskit jaotellaan itse ratkaistaviin riskeihin sekä laajempaa selvittelyä vaativiin riskeihin, jotka viedään sosiaali- ja terveyslautakuntien käsittelyyn. Lisäksi eri tulosalueilta tulevat riskit sijoitetaan yhteneväisesti riskien nelikenttään. Riskien hallintaprosessin mukainen toiminta käynnistyy vuosittain viimeistään joulukuussa ja tulokset ovat valmiina seuraavan vuoden helmikuussa vuosikellon mukaisesti.

14 Työympäristön vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi tehdään kolmen vuoden välein jokaisessa työyksikössä. Tuossa yhteydessä laaditaan aikataulutettu ja vastuutettu suunnitelma riskien minimoimiseksi. Asiakirjat säilytetään esimiesten arkistoissa. Työsuojelupäällikölle ilmoitetaan 3-5 tason riskit ja toimenpiteet. 2.5.2. Prosessien hallinta Prosessien arvioinnista huolehtii prosessin omistaja. Arviointi tehdään aina toiminnan muuttuessa, sekä vuosittaisten itsearviointien yhteydessä. Prosessityön tarkoituksena on turvata asiakkaan / potilaan saama hoito ja palvelu yhdenvertaisena, luoda asiakkaan / potilaan kannalta sujuva ja tehokas hoitokokonaisuus. Prosessikuvaukset toimivat myös perehdyttämismateriaalina. 2.5.3. Sosiaali- ja terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Laiterekisterissä on tiedot laitteista, niiden sijainnista, vastuuhenkilöistä, kalibroinnista ja huollosta. Lisäksi tiedoissa on ohjeet vaaratilanteiden ilmoittamisesta Valviralle. 2.5.4. Sosiaali- ja terveydenhuollon muu fyysinen ympäristö Vuoden 2015 aikana päivitetään olemassa olevat turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat, sekä laaditaan puuttuvat. Tavoitteena on tehdä suunnitelmista yhteismitallinen kokonaisuus. 2.5.5. Dokumentointi, tiedonkulku ja tietojärjestelmät Potilaskertomuksen sisältöön potilasturvallisuuden näkökulmasta kuuluvat olennaisesti -perustiedot -keskeiset hoitotiedot jokaisesta palvelutapahtumasta -sairauden ja hoidon kulkua koskevat merkinnät -riskeistä, hoidon haitallisista vaikutuksista ja epäillyistä vahingoista tehtävät merkinnät -hoidon loppulausunto viiden päivän sisällä hoidon päättymisestä -potilaan itsemääräämisoikeutta rajoittavat toimenpiteet. Potilasturvallisuudelle olennaista tietoa kulkee potilaiden, terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja organisaatioiden välillä. Organisaation sisällä tiedonkulun

toimivuus tulee varmistaa jokaisen yksikön henkilökunnan välillä. Potilaan hoitoon osallistuvien ammattihenkilöiden pitää antaa potilaalle tietoa hoidosta, toimenpiteistä ja mahdollisista haitoista. Tiedon kulkua koordinoi sosiaali- ja terveyskeskuksen johtoryhmä. Mediatri - potilastietojärjestelmä ohjaa kertomuksen laadintaa nk. otsikkojen avulla Tietojärjestelmästä. on jäljitettävissä tehtyjen merkintöjen muutoshistoria. Käyttöoikeuksien hallintajärjestelmä on olemassa, sen avulla määritellään käyttäjän käyttöoikeudet potilasasiakirjoihin heille kuuluvien tehtävien mukaisesti. Suun terveydenhuolto käyttää Effica-potilastietojärjestelmää. Sosiaalityö ja vanhuspalvelut käyttävät sekä Mediatria että ProConsonaa. Vanhusten palvelusuunnitelman on oltava ajantasainen ja sen on katettava iäkkään henkilön tarvitsemien palvelujen kokonaisuus. Iäkkään henkilön näkemykset, tarpeet ja toiveet on kirjattava suunnitelmaan. Myös iäkkään henkilön kielelliset tarpeet on otettava huomioon suunnitelmassa. Palvelusuunnitelman on tuettava iäkkään henkilön palvelujen kokonaisuuden hallintaa, tavoitteellista kuntoutumista ja osallisuutta. Hyvään palvelusuunnitelmaan sisältyy (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi): 15 iäkkäälle henkilölle suunniteltujen palvelujen laatu ja määrä; kunnan järjestämisvastuulla olevista sosiaalipalveluista suunnitelma on toteutettava viranhaltijapäätöksen mukaisesti, iäkkään henkilön ja ammattihenkilöiden yhdessä asettamat tavoitteet joihin palvelujen ja muiden tukitoimien avulla pyritään, selkeät vastuut eri toimijoille, ml. iäkkään henkilön oma ja hänen omaistensa ja läheistensä toiminta, suunnitelma ennakoitujen riskien varalle: toimintakyvyn äkillinen heikkeneminen, omaisen sairastuminen tms., suunnitelman toteutumisen seurantaa ja tarpeiden uudelleen arviointia koskevat tiedot 2.6. Raportointi- ja ilmoitusjärjestelmät sekä korjaavat toimenpiteet Suunnitelmassa on sovittava vaara- ja haittatapahtumien tunnistaminen ja raportointi, haittatapahtumien ilmoittaminen hoitoilmoitusjärjestelmään ja muiden säädösten edellyttämä raportointi ja korjaavia toimenpiteitä koskevat menettelytavat (STM:n asetus 1 1 mom8) 2.6.1. Hoivan ja hoidon turvallisuuteen liittyvät vaaratapahtumat Käytössä on HaiPro- vaaratapahtumien raportointijärjestelmä potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien kirjaamiseksi. Vaaratapahtumista voi myös ilmoittaa

16 suullisesti tai kirjallisesti esimiehelle. Kaikista vaaratapahtumista on tehtävä ilmoitus. HaiPro- ilmoitukset menevät käsiteltäviksi pääasiassa työyksikköjen esimiehille. Potilasturvallisuuteen liittyvät vaaratapahtumat käydään työyksiköissä läpi työntekijöiden kanssa, sovitaan korjaavat toimenpiteet aikatauluineen. Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtoryhmä tarkastelee raporttia puolen vuoden välein. Vuosittain raportoidaan työsuojeluun liittyvät ilmoitukset työsuojelupäällikölle. 2.6.2. Laiteturvallisuuteen liittyvät vaaratapahtumat Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010). Lain tarkoituksena on ylläpitää ja edistää terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä niiden käytön turvallisuutta. Ammattimaisen käyttäjän on ilmoitettava Valviralle, valmistajalle tai valtuutetulle edustajalle vaaratilanteista, jotka ovat johtaneet tai olisivat saattaneet johtaa potilaan, käyttäjän tai muun henkilön terveyden vaarantumiseen ja jotka johtuvat terveydenhuollon laitteen ominaisuuksista, suorituskyvyn poikkeamasta tai häiriöstä, riittämättömästä merkinnästä, riittämättömästä tai virheellisestä käyttöohjeesta tai käytöstä. Työyksikköjen esimiehet tekevät lain vaatimat ilmoitukset. Lisäksi tapahtumat käydään osastokokouksissa läpi työntekijöiden kanssa. Nämä tapahtumat kirjataan myös HaiPro- järjestelmään. 2.6.3. Lääketurvallisuuteen liittyvät vaaratapahtumat Lääkehoidon toteuttamiseen liittyvät poikkeamat ilmoitetaan joko HaiPro- järjestelmän kautta tai lomakkeella y-asema>lomakkeet ja potilasohjeet>lääkepoikkeamalomake. Tapahtuma käsitellään yhdessä asiakkaan / potilaan ja hänen läheisensä kanssa, yhdessä työntekijöiden kanssa osastokokouksessa, sekä sovitaan tarvittavat toimenpiteet. 2.6.4. Hoitoilmoitusrekisteri Hoitoilmoitusrekisterin avulla tuotetaan tietoa Suomen terveydenhuollosta kansainvälistä tilastointia (WHO,OECD,EU ja NOMESCO) varten ja tiedot ovat lukuisten eri indikaattoreiden pohjana (HILMO; Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitus) Merkittävä osa sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisestä tilastoinnista perustuu Hilmo-tietoihin, joka on osa Suomen virallisia tilastoja.

17 2.6.5. Muut ilmoitukset Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtoryhmälle toimitetaan puolivuosittain tiedot HaiProilmoituksista ja asiakaspalautteista. Tiedot muistutuksista, kanteluista ja potilasvahinkoilmoituksista toimitetaan vuosittain. 2.7 Kantelut, muistutukset ja palautteet Kanteluiden, muistutusten ja palautteiden käsittelystä on ohjeet y- asemalla>menettelytapaohjeet>organisaation toiminta>50reklamaatiot, palautteet, kantelut 2.7.1. Kanteluiden kirjaamis- ja tilastointimenettelyohje Kun selvityspyyntö kantelun johdosta saapuu valvovalta viranomaiselta (esim. Aluehallintokeskus, Valvira, Oikeuskanslerin virasto, Tietosuojavaltuutettu) kuntaan, se toimitetaan sosiaali- ja terveyskeskuksen kirjaamoon kirjattavaksi. Selvityspyynnön saapumispäivä merkitään asiakirjaan. Kirjaamossa asia kirjataan Dynastyasianhallintaohjelmaan saapuneeksi asian julkisuudesta riippuen joko: Julkinen Uki tai sosiaali- ja terveyskeskuksen salainen aineistoon eli diaariin, jolloin asia saa diaarinumeron ja kantelun kulkua, määräajan kulumista, tehtyjä toimenpiteitä ja valvovalta viranomaiselta kantelujen johdosta saapuneita päätöksiä voidaan järjestelmän avulla seurata. Kaikki mukana tulleet asiakirjat skannataan mahdollisuuksien mukaan järjestelmään. Asiakirjatyypiksi valitaan kantelu, jolloin järjestelmästä saadaan tulostettua tilastoa/raportteja sosiaali- ja terveyskeskukseen saapuneista kanteluista. 2.7.2. Päätöksen aiheuttamat toimenpiteet palvelukeskuksen toiminnassa Viranomaisen päätöksestä johtuvat mahdolliset toimenpiteet ja parannusehdotukset käsitellään anonyymisti sosiaali- ja terveyskeskuksen johtoryhmässä vuosittain maaliskuussa. Asian johdosta annetaan tarvittaessa toimintatapaohje työntekijöille. 3. ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Usein asiakkaan ja potilaan hoito ja hoiva toteutuu eri toimijoiden muodostamana hoitoketjuna. Hoitopaikan muutokset siihen liittyvine tiedon siirtoineen ja toimintakulttuurien vaihdoksineen muodostavat merkittävän potilasturvallisuusriskin. Tämän riskin hallinta edellyttää alueellista yhteistyötä. Saumattomia hoitoketjuja

18 suunniteltaessa on aina otettava huomioon niihin liittyvät riskit potilasturvallisuudelle. Tämä edellyttää sopimista yhteisistä alueellisista potilasturvallisuuskäytännöistä. Vastuu potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta kuuluu kunnan perusterveydenhuollolle. Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikölle puolestaan kuuluu omalta osaltaan toiminnan laadun arvioiminen. Kukin toimija vastaa omantoimintansa laadusta ja potilasturvallisuudesta sekä siihen liittyvästä suunnittelusta ja suunnitelman täytäntöönpanosta. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittaminen tapahtuu toiminnalliseen kokonaisuuteen tähtäävässä, valtuustokausittain laadittavassa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa. Suunnitelmassa on myös huomioitava yhteistyö sosiaalihuollon kanssa. Suunnitelman ydinkysymyksenä on saada palveluketjut saumattomaksi. Erityinen huomio olisi järjestämissuunnitelmassa siksi kohdistettava toimiin, joilla tämä tavoite saavutetaan. Sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien tulee järjestämissuunnitelman laatimisen yhteydessä määritellä ne tavat, joilla huolehditaan tarpeellisesta laadunhallintaan ja potilasturvallisuuteen liittyvästä yhteistyöstä. Tämän yhteistyön on tarkoituksenmukaista tavoitella - yhteisiä potilasturvallisuuskäytäntöjä sekä menetelmien että tilastoinnin osalta - yhdenmukaista potilasturvallisuuskulttuuria - koulutuksellista yhteistyötä - yhteistyötä laadunhallintaan ja potilasturvallisuuteen liittyvässä kehittämistyössä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille ja Satakunnan sairaanhoitopiirille on perustettu yhteinen perusterveydenhuollon yksikkö 1.1.2012 alkaen. Yksikön toimintaperiaatteet on kuvattu ja se käynnistää toimintaansa. Sairaanhoitopiirin alueella jo laadittujen, lukuisten hoitoketjujen jatkokehittämisen ja uusien ketjujen laadinnan organisoiminen on vuoden 2012 alusta alkaen ollut nimenomaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön tehtävänä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiriin kunnat ovat laatineet alueelle ensimmäisen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman. Vaikka ensimmäiseen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan ei varsinaisesti kirjata potilasturvallisuustyötä, ohjaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri potilasturvallisuustyötä koko sairaanhoitopiirin alueella hankkimansa asiantuntemuksen perusteella. Sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö antaa koulutusta alueen perusterveydenhuollon yksiköille ja ohjaa niiden suunnittelemaa / toteuttamaa potilasturvallisuustyötä. Uudessakaupungissa on käytössä HaiPro vaaratilanteiden ilmoittamis- / raportointijärjestelmä perusterveydenhuollon ja vanhustyön yksiköiden käytössä.

19 4. TULEVAISUUDEN HAASTEET Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma luo kehyksen turvallisen hoidon ja hoivan toteutukselle. Haasteena on asiakas- ja potilasturvallisuustietoisuuden ja osaamisen kartuttaminen sekä juurruttaminen jokaiseen palvelutapahtumaan ja esiin tulleisiin riskiasioihin puuttuminen toiminnassa sekä saadun tiedon ja hyvien käytäntöjen jakaminen yhteiseksi osaamiseksi. Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelman päivittää vuosittain asiakas- ja potilasturvallisuuden vastuuhenkilö, joka myös tiedottaa yksiköille muutoksista. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas / potilaskohtaisen saumattoman palveluketjun toteutumisen turvaa parhaiten asiakas / potilaskohtainen hoito- ja palvelusuunnitelma sekä siihen yhdistettynä toimiva dokumentaatio ja tiedonsiirto vastuuhenkilöiden välillä, jota tietojärjestelmien ja myös lainsäädännön tulisi tukea. Tällaisen järjestelmän mahdollistaminen maassamme lienee asiakas- ja potilasturvallisuustyön valtakunnallisesti suurin haaste.