KUOPIOON TULOSSA TULEVAISUUDEN VIIHDEKESKUS

Kuopion kaupungin tiedotuslehti Nro 3/2011 IKÄYSTÄVÄLLINEN KUOPIO YHDISTÄÄ TEKIJÄT JA KOKIJAT Sivut 14-15 KUOPIOON TULOSSA TULEVAISUUDEN VIIHDEKESKUS Sivut 10-11 HAASTE OPISKELIIJAKULTTUURILLE Pääkirjoitus sivulla 2 MALJALAHDEN RANNALLA KAPPALE SUOMEN VANKILAHISTORIAA Sivut 3 6 KUOPION MATKAILUPALVELU UUDISTAA TOIMINTAANSA Sivut 26 27 OILI LIIKETTÄ, TOIMINTAA JA SUUNNITELMIA ENGLISH SUMMARY on page 31 Sivut 21 23 AVOIMESSA PÄIVÄKODISSA RIITTÄÄ VILSKETTÄ Sivut 24 25 www.kuopio.fi/kuopiolehti KUVAKUKKO JATKAA AJAN HERMOLLA Sivut 12 13

P ä ä k i r j o i t u s Haaste opiskelijakulttuurille Kuopio on kulttuurikaupunkina loistava ja käsitteenä laaja. Perinteisen kulttuuritarjonnan suhteen täytämme kevyesti kaikki suuren kaupungin kriteerit: meillä on oma sinfoniaorkesteri, kaupunginteatteri, taidemuseo, kulttuurihistoriaa, luonnontiedettä jopa oma kunnallinen elokuvateatteri. Tarjontaa täydentävät upeasti kuopiolaiset erikoisuudet kuten Tanssiteatteri Minimi, Ruokateatteri, VB-valokuvakeskus ja ortodoksinen kirkkomuseo. Meiltä löytyy kansainvälisestikin harvinaisia helmiä: Anti-festivaali ja Kuopio Tanssii ja Soi. Kuopiolainen kulttuuri on muutakin kuin taidekentän näkyvyyttä. Kukapa ei tuntisi kuopiolaista urheilukulttuuria: vahvaa KuPSin ja KalPan fanittamista, pelimatkoja, jälkipelejä ja osallistumista. Tärkeää kulttuuria sekin. Kulttuuri tarkoittaa tavallisesti yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuutta. Tässä merkityksessä käytetään usein myös sanaa sivistys. Sivistys ja sen tekijät näkyvät näin syksyllä myös katukuvassa. Tuhannet opiskelijat aloittavat työnsä kuka taiteen, kuka tieteen, kuka kädentaitojen parissa. Nuorten tulo kaupunkiin tuo tänne kaivattua väriä, elämää ja vaihtoehtoja. Kuopiota opiskelijakaupunkina verrataan muihin suuriin kaupunkeihin. Väitetään, että naapurissa opiskelijakulttuuri näkyy enemmän kuin meillä. Liekö syynä se, ettei meillä Kuopiossa ole humanistista koulutusta vai se, ettei kaupunki osaa tarjota opiskelijoilleen parasta mahdollista? Tänä syksynä on aika kääntää tuo käsitys päälaelleen. Kaupunki on omalta pieneltä osaltaan jo aloittanut talkoot yhdessä Kuopion Liikenteen ja opiskelijajärjestöjen kanssa tarjoamalla tänä syksynä tavallista edullisempia bussilippuja opiskelijoille. Mitä muuta voisimme tehdä yhdessä? Haastan kaikki niin ravintolat, kaupat, muut yritykset, erilaiset järjestöt, opiskelijat ja kaupungin omat toimijat tekemään Kuopiosta vilkkaan, elämänmakuisen opiskelijakaupungin. Kaupungin nettisivujen palautelomakkeella voit kertoa oman panoksesi kuopiolaiseen opiskelijakulttuuriin. Lupaamme julkaista parhaimmat teot. Petteri Paronen Kuopion kaupunginjohtaja S i s ä l t ö Maljalahden rannalla kappale Suomen vankilahistoriaa...3 Kirjastossa voi tehdä muutakin kuin lukea...7 Kuopioon tulossa tulevaisuuden viihdekeskus...10 Kuvakukko jatkaa ajan hermolla perinteitä unohtamatta...12 Kellokas-toiminta tukee ikäihmisiä taide- ja kulttuuriharrastuksissa...14 Ömeising Reis liikuntaa ja kulttuuria yhdessä ja erikseen...16 OIS uusi tapa opiskella...18 Oili-hanke liikettä, toimintaa ja suunnitelmia...20 Tosi monta kertaa on käyty täällä, ainakin sata!...24 Kuopion matkailua edistetään yhteistyönä...26 Gregg Whelan: Kuopio, the City I Love...28 Sillan rakentamista tieteen ja käytännön välille...29 Building Bridge between Science and Practice...29 Nimityksiä...30 Briefl y in English...31 Kuopio-viikko...32 Mikä oli paras juttu?...32 Maljalahden rannalla kappale Suomen vankilahistoriaa Ovet pidetään yhä lukossa, mutta muuten vankila muuttuu ja elää ajassa Kuopion kaupunkikuvasta erottuu vuonna 1888 valmistunut ristinmuotoinen punatiilinen, lääninvankilana tunnettu ja kuusipiippuiseksikin kutsuttu rakennus tiilimuureineen. Vielä tovin se on peruskorjauksen vuoksi suljettu. Kuva Kari Jämsén/Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Julkaisija: Kuopion kaupunginhallitus Päätoimittaja: Petteri Paronen Toimituspäällikkö: Kaija Nousiainen Toimitussihteeri: Artti Junkkari Toimituskunta: Pekka Vähäkangas, puheenjohtaja, Annamaija Hakama, Artti Junkkari, Taru Kokkonen, Mari Kokolahti, Kaija Nousiainen, Kirsi Soininen, Satu-Mari Tolonen, Ulla Vuori Toimitus: Kaupungintalo, Pl 228, 70101 Kuopio, puhelin 017 182 057 Ulkoasu ja taitto: Heikki Hintikka/Crealab Oy Käännökset: William Ansell Painopaikka: PunaMusta Jakelu: Suora Lähetys Oy Kansi: Havainnekuva Kuopion keskustaan tulevasta viihdekeskuksesta/kuva Arkkitehtikonttori Petri Pussinen Oy. Vanki vuodelta 1908/kuva Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Lapsi avoimessa päiväkodissa/kuva Vicente Serra. www.kuopio.fi, etunimi.sukunimi@kuopio.fi

Kuva Vicente Serra Vanhan vankilan välittömässä läheisyydessä otettiin viime vuonna käyttöön laajennusosa, joka muodostuu ikään kuin kahdesta kolmiosta. Uudisrakennuksessa on sekä sellejä että toiminta- ja tapaamistiloja. Pienenä yhdistävänä elementtinä laajennusosasta löytyy kappale vanhoista tiilistä muurattua seinää. Uudisosaa kiertää Itkonniemenkatua viistävä betonimuuri. Kun vanhan vankilan saneeraus on valmis, vankien kokonaismäärä on vankilan johtajan Harri Pohjolaisen arvion mukaan noin 120. Alkujaan Kuopioon perustettiin tutkintavankila, mutta nykyisin kaupungissa on Pohjolaisen mukaan ainutlaatuinen kombinaatio: suljettu tutkintavankila sekä avolaitosperiaatteella toimiva vapauttamisyksikkö, Itä- ja Kuva Vicente Serra Vankilan laajennus koostuu kahdesta kolmiosta. Käytävien varrella on muun muassa tapaamistiloja. Vankila on oivallinen paikka miettiä, onko muutakin kuin rikollista elämää. Uskomme ihmisen kykyyn muuttua, vankilan johtaja Harri Pohjolainen sanoo. akkaita, jotka yhdyskuntapalvelua suorittaessaan työskentelevät tavallisesti kuntien, seurakuntien, yhdistysten tai valtion palveluksessa. Kuopio on myös alueen arviointikeskuksen pääpaikka. Vankeusrangaistuksen alkaessa tuomituille tehdään arvioinnin perusteella rangaistusajan suunnitelma, joka tähtää rikoksettomaan elämään tuomion jälkeen. Arviointikeskus tekee päätöksen siitä, mihin vanki sijoitetaan. Vankien kuljetukset ovat jokapäiväisiä ja yksi vankilallinen on koko ajan pyörillä. Tätä ruljanssia pyritään vähentämään siirtymällä vähitellen videotekniikan käyttöön oikeudenkäynneissä. Riskit pienenevät, kun vankeja ei tarvitse kuljettaa. Rikosseuraamuslaitoksen palkkalistoilla on Maljalahden pohjukassa noin 120 henkilöä, joista reilu puolet kuuluu Kuopion vankilan henkilökuntaan. Vapautumiseen valmistauduttava huolella Vapauttamisyksikössä opetellaan siviilielämää. Vanki voi valvotusti käydä ulkopuolella töissä tai opiskelemassa. Elokuviinkin on mahdollisuus lähteä vartijan kanssa. Vangit asuvat asuinsoluissa, joihin kuuluu myös keittiö. Piharakennuksessa on sauna ja kuntoilutila. Nettimaailmassa ei ole lupa surffailla, mutta omia asioita voi hoitaa netissä kontrolloidusti. Myös puhelinten käyttö on valvottua, mutta mahdollista. Viime kesän aikana julkisuudessa oli uutisia vangeista, jotka ovat käyttäneet väärin Vankilassa on käytössä omavartijajärjestelmä. Toiminta perustuu luottamukseen ja vartija tuntee vankinsa. lisääntynyttä vapautta. -Ihmisten pään sisään ei voida nähdä. Sattumanvaraisuudesta yritetään päästä eroon, mutta jossakin tulee se raja, missä naksahtaa, vaikka vankeja arvioidaan jatkuvasti, Pohjolainen sanoo. Kun vapautuminen lähestyy, korostuu lähiverkostojen merkitys. Niitä tarvitaan paljon: perhe, päihdepalveluviranomaiset, kolmannen sektorin toimijat. Ilman verkostoja ihminen jää ajelehtimaan. Paluu vapauteen on hankalaa, jos sitä on odottanut ja sitten suhteet eivät olekaan kunnossa, Pohjolainen sanoo. Ammatti rikollisuuden lisääntyminen huolestuttaa Vankiloissa toteutetaan 20 erilaista kuntouttavaa ohjelmaa. Lääninvankila hallitsi maisemaa. Silloinen juna-asema häämöttää kuvan vangin käsivarren takaa. Vanki on vuodelta 1908. Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskus sekä Kuopion yhdyskuntaseuraamustoimiston toimipaikka, joka huolehtii vapaudessa toimeenpantavista yhdyskuntaseuraamuksista. Toimistolla on satoja asikuopiossa on ollut Vankila Jo 355 Vuotta Kuopiosta alkoi kehittyä Pohjois-Savon hallinnollinen keskus 1650-luvulla. Tarvittiin myös jonkinlainen säilytyspaikka vangeille. Vankikistu rakennettiin 1656. Päätös Pohjois-Savon vankilan perustamisesta tehtiin 1777, ja kruunun- eli lääninvankila aloitti toimintansa vuonna 1780 nykyisen Kiltatalon paikalla Minna Canthinkadun ja Vuorikadun kulmassa. Vankihuoneita oli vain seitsemän. Uuden vankilan valmistuttua naisvangit jäivät Vaimolinnaksi kutsuttuun puiseen vankilaan. Kuopiossa 1819 vieraillut keisari Aleksanteri I kiinnitti huomiota kaupungin vankilaoloihin ja määräsi rakennettavaksi uuden vankilan. Seuraavien vuosien aikana sille oli useitakin sijoitusvaihtoehtoja ja rakennussuunnitelmia, kunnes vankila päätettiin rakentaa nykyiselle paikalle Carl Ludwig Engelin piirustusten mukaan. säätyläinen rahvaan parissa Vuonna 1829 valmistuneessa vankilassa eri vankilajeja ei voitu kuitenkaan pitää erillään. Kävi ilmi, että yksi säätyläinen oli rahvaan parissa, mikä ei ajan käsityksen mukaan ollut missään tapauksessa mahdollista. Hänet sijoitettiinkin sitten lääkärin vastaanottohuoneeseen ja lääkäri tutki potilaansa vankilan kansliassa. Vuonna 1866 annettiin asetus, joka johti sellivankiloiden rakentamiseen vankien sijoittamiseksi yksityishuoneisiin. Koska Kuopion vankilassa oli vain suuria yhteishuoneita, ja ryhdyttiin jälleen suunnittelemaan uutta vankilaa entisen vankilan laajennukseksi. Siitä tuli kuitenkin lähes kokonaan uusi vankila ja vain vähäisiä osia jäi repimättä alas. Uusi ristinmuotoinen sellivankila valmistui 1888. Tilaa oli 117 vangille. Kuva Victor Barsokevitsch/Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Kuopion ensimmäinen vankila sijaitsi nykyisen Kiltatalon paikalla. Uuden vankilan valmistuttua se jäi naisvangeille. Kuopion lääninvankilan ahtausennätys on vuodelta 1941, jolloin vankeja oli enimmillään 581. Suuri määrä johtui sotilaskarkureista. Vuoteen 1891 saakka kussakin läänissä maaherra toimi vankilan ylimpänä hallintoviranomaisena. Sen jälkeen hallinnosta vastasivat johtaja, saarnaaja, lääkäri ja kirjanpitäjä. Theodor Ruotzi lienee vankilan historian värikkäimpiä johtajia (johtajana 1908-1924). Kun hänen toinen jalkansa halvaantui, hän jalkaansa voimistuttaakseen laitatutti vankilan työliikkeessä poljettavat vesisukset ja ajeli niillä sitten pitkin Kallavettä. Jo hyvin varhain vankilan toiminnassa painotettiin opetusta ja työtoimintaa. Tavoitteena oli, kuten nykyisinkin, vangin valmentaminen vapautumisen jälkeiseen elämään. Pirjo Ronkainen Kuvat Victor Barsokevitsch/Kuopion kulttuurihistoriallinen museo lähteet: www.rikosseuraamuslaitos.fi Tuula Aamuvuori. Kuopion lääninvankilan historiikki. 1988. 4 5

Kuva Vicente Serra Uuden vankilan muuri sivuaa Itkonniemenkatua. Vasemmalla näkyy vapauttamisyksikön puinen rakennus. Vankilassa on käytössä omavartijajärjestelmä ja jokaiselle vartijalle on nimetty omat lampaat. Toiminta perustuu luottamukseen ja vartija tuntee vankinsa, Pohjolainen selvittää. Huumeet ovat suuri ongelma, mutta Pohjolainen vakuuttaa, että vankilassa ollaan hyvin ajan hermolla ja huumetestit ovat rutiinia. Rikosseuraamuslaitoksen yksiköt ovat valtakunnan suurin päihdekuntoutusyksikkö, hän huomauttaa. Rangaistukset ovat Suomessa lyhyitä ja koko elämänkulussa vain pieni putken pätkä, kuten Pohjolainen kuvaa. Samassa vankilassa ei ole hyvä olla kahta vuotta pitempään, sillä siinä ajassa alkaa laitostuminen. Prosessi perustuu motivaatioon, jos haluaa muutosta, tukea annetaan koko ajan. Säännöt ovat suhteellisen tiukat, mutta jos niitä noudattaa, on mahdollisuus päästä avoimempiin olosuhteisiin. Uskomme ihmisen kykyyn muuttua. Vankila on oivallinen paikka miettiä, onko tarjolla muutakin kuin rikollista elämää. Tarjolla on kattaus, jonka voi käyttää hyödykseen. Kaikilta se ei onnistu, vaan noin kolmannes vangeista tulee toisen kerran ja siitä porukasta 10-15 prosentta vielä uudestaan. Vankeinhoidon edistyksestä huolimatta Pohjolainen on tulevaisuuden suhteen huolissaan. Rajojen avautuminen on jo tuonut ammattirikollisuutta. Viime vuonna Kuopiossa oli tutkintavankeudessa 20 ulkomaalaista kymmenestä eri kansallisuudesta. Valtakunnan sisäisestä turvallisuudesta huolehtivan viranomaiskoneiston resurssit joutuvat yhä kovempaan testiin. Maaseudullakaan ei voi enää jättää ovia lukitsematta, Pohjolainen tietää. Pirjo Ronkainen Ihan hyvää. Täällä pystyy laittamaan asioita kuntoon, 21-vuotias Jani Ruotsalainen vastaa kysymykseen kuulumisista. Elämä karkasi Ruotsalaisen näpeistä muutamia vuosia sitten, 18-vuotiaana. Alkoholi avitti alamäkeä. Niiden vuosien tekemisiään hän miettii nyt Kuopion vankilan vapauttamisyksikössä, Kuopion musiikkilukionakin palvelleessa vanhassa puutalossa. Vankilan ovet sulkeutuivat Ruotsalaisen takana juhannuksen jälkeen ja koevapauteen ne avautuvat syyskuussa. Hölmöilyvuosinaan Ruotsalainen varasti muun muassa dynamiittia. Mitä varten? Ei mihinkään, muuten vain ja huviksi. Varastelu alkoi perämoottoreista. Niitä ja työkoneita poikaporukka varasti myydäkseen. Ruotsalaiselta jäivät kesken talonrakennuksen opinnot ammattikoulussa. Ne hän haluaa saattaa loppuun. Kotipaikkakunnalle paluuta helpottavia tukiverkostoja on olemassa. Ruotsalainen on luvannut itselleen, ettei palaa takaisin, mutta haastattelua tehtäessä elokuun alussa hänellä ei ollut vielä halua minnekään. On ollut hyvä pysähtyä. Tyttöystävästä tuli exä sekoilujen takia. Millaiseksi suhde puolitoistavuotiaaseen poikaan muodostuu, on vielä kysymysmerkki. Haluaisin, että lapsi olisi elämässä mukana, mutta se on pitkän ajan kysymys, sitten kun elämä ja asuntoasiat ovat järjestyksessä, Ruotsalainen toteaa. Pirjo Ronkainen Jani Ruotsalainen odottaa vapautumista Ylöspäin on ainut suunta Kuva Vicente Serra Jani Ruotsalainen haluaa panna elämänsä järjestykseen. Vapauttamisyksikössä on ollut hyvää aikaa tehdä suunnitelmia koevapautta odotellessa. Kirjaston loruhetket saavat osallistujiensa varauksettoman suosion. Kirjaston käyttö monipuolistuu Kirjastossa voi tehdä muutakin kuin lukea Asiakas on ykkönen kirjastossa. Hänen tarpeensa ja kiinnostuksensa ohjaavat kirjaston toimintaa. Sosiaalisen median vaikutus näkyy myös kirjastoissa. Kirjastot ovat yhä enemmän ajanviettopaikkoja, joissa ihmiset tapaavat toisiaan. Eikä aina keskustella pelkästään kirjoista, vaikka tänäkin syksynä kirjasto tarjoaa lukupiirejä ja satutuokioita. Kirjallista elämää on kirjan kansien ulkopuolellakin. Kerran kuussa kokoontuu pääkirjastolla kaksi lukupiiriä ja yksi runopiiri. Myös Karttulan ja Puijonlaakson kirjastoissa järjestetään lukupiiri joka kuukausi. Informaatikko Päivi Savinaisen mukaan lukupiirit ovat asiakkaiden erityisesti toivomaa toimintaa. Kuvat Vicente Serra Kirjallisuus on myös yhteinen kokemus. 6 7

Maija Parviainen (vas.) ja Päivi Savinainen valitsevat lukupiirien kirjat kävijöiden ehdotusten pohjalta. Lukupiirien suosio on maailmanlaajuinen ilmiö. Niiden taustalla on kokemus lukemisesta sosiaalisena tilanteena. Piireissä voi jakaa omia mielipiteitään ja saada siten kirjasta enemmän irti. Teokset avautuvat aivan eri tavalla kun niistä keskustellaan yhdessä. Kirjaston on huomioitava kaikki asiakasryhmät. Tulevista asiakkaistaan kirjasto pitää huolta esimerkiksi ilmaisilla satutunneilla. Niissäkään pelkät sadut eivät ole merkityksellisintä, vaan muiden kohtaaminen. Pääkirjastossa ja Jynkän kirjastossa satuillaan joka keskiviikko. Satutuokio on rauhoittumisen hetki. Samalla ne opettavat sosiaalisia tilanteita lapsille. Myös vanhemmat pääsevät tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä, Päivi Savinainen sanoo. Yhteistyöstä lisäarvoa palveluille Kuopion kaupunginkirjasto tehostaa tänä syksynä yhteistyötään eri toimijoiden kanssa. Yhteistyön taustalla on verkottuminen sekä tarve löytää erilaisille asiakkaille tapoja avata kirjaston tarjoamia sisältöjä. Yhteistyön kautta pyritään parantamaan palveluiden laatua. Syksyn uutuus on yhteistyö Kuopion kesäyliopiston kanssa. Kesäyliopiston humanismin iltoina tunnetut tilaisuudet tuovat kaupunginkirjastolle kirjailijavieraita. Muista yhteistyökuvioista mainittakoon ystävyysseuratoiminta, lastenkulttuurikeskus Lastun ja VB-valokuvakeskuksen järjestämät lasten kuvataidenäyttelyt, Kirjakantin avajaiset ja työpajat sekä nukketeatteri Sytkyjen esitykset ympäri Kuopiota. Kirjaston käyttöä on pyritty helpottamaan uudella verkkokirjastolla. Uudessa verkkokirjastossa yhdistyvät kirjaston omat sivut ja tiedonhaku. Kirjaston palvelut ja aineistot saadaan näin kokonaisvaltaisemmin esiin, esimerkiksi vinkkitorilta löytyy paljon hyviä vinkkejä. Uudet sivut myös huomioivat erilaiset asiakkaat paremmin. Siirtymävaihe ei Savinaisen mukaan ole kuitenkaan sujunut ongelmitta. Käyttäjillä on ollut vaikeuksia esimerkiksi teosten uusimisessa. Tilanteeseen on kuitenkin tulossa korjaus. Uusi kaikki lainat -toiminto on tulossa sivuille syksyn aikana, Savinainen kertoo. Uusi verkkokirjasto perustuu uuteen tekniikkaan ja asiakkaiden on mahdollista osallistua sivujen sisällön tuottamiseen. Kirjasto tukee elinikäistä oppimista Kirjaston tehtävä on laissa määrätty. Oheistoiminta, kuten esimerkiksi lukupiirit ja toiminta yhteistyökumppaneiden kanssa auttavat lakisääteisen perustehtävän täyttämistä. Sisältöjen avaaminen vastaa asiakkaiden tarpeisiin kehittäen kirjallisuuden lukutaitoa ja lisäten kirjallista osaamista. Kirjastolla on Suomessa ollut yhteiskunnallinen, sosiaalinen ja sivistävä tehtävä. Lukutaidon kannalta kirjasto on elintärkeä. Kirjasto antaa mahdollisuuden rakentaa minuutta ja omaa elämää, Päivi Savinainen muotoilee. Asiakkaan näkökulma on ollut kirjaston arvoissa aina etusijalla. Kirjastolla on asiakkailleen kokonaisvaltainen hyvinvoinnin edistämisen tehtävä. Perinteisen tietopalvelun ohella kirjasto taipuu moniin eri käyttötarkoituksiin, ja käyttäjien keskinäisen vuorovaikutuksen tarve vie kirjastoa uuteen suuntaan. Tulevaisuudessa kirjasto on yhä enemmän ajanviettopaikka. Suuntaus houkuttelee erityisesti nuoria kirjaston käyttäjiksi. Heidän lukutaitonsa ja -valmiuksiensa parantamisessa kirjastolla on mitä keskeisin tehtävä. Päivi Savinaisen mielestä kirjaston tehtävä on reagoida yhteiskunnallisiin muutoksiin. Kirjastokin kilpailee nykyään ihmisten ajasta. Lainamäärät ja lainattavan aineiston määrä ovat vähentyneet viime vuosina. Perinteiseksi katsotun palvelun, eli kirjojen lainaamisen ohella kirjaston on löydettävä uusia puolia itsestään. Kirjastoa tarvitaan erilaisiin tarkoituksiin. Se on myös opiskelupaikka tai tapaamispaikka. Internet on muuttanut lukemisen tapoja ja sisältöjä. Kirjaston tulevaisuuden haasteet liittyvätkin pitkälti tekniikkaan. Uusien formaattien nopea kehittyminen lisää menoja. Esimerkiksi aikoinaan kun dvd-tekniikka alkoi syrjäyttää VHS:t, oli siirtymävaiheessa aineiston oltava kummassakin muodossa. On arvioitava tarkoin, mihin tallennusmuotoihin kirjasto tulevaisuudessa panostaa. E-kirjojen käyttö lisääntyy koko ajan, mutta perinteisen kirjan asemaa tuskin mikään uhkaa vielä pitkään aikaan, Savinainen pohtii. Jukka Rönkkö Vuoden kirjallisuusharrastaja emil käy ahkerasti kirjastossa Pian vuoden ikäisen Emil Merirannan kirjallinen elämä alkoi jo ennen syntymää. Marjo Meriranta luki pojalle tämän ollessa vielä mahassa. Äidin lukemien lorujen ja satujen ohella myös oikeat kirjat ovat olleet Emilin elämässä heti synnytysosastolta lähtien. Siis esimerkillinen nuori mies joka täytti vastikään yhden vuoden. Emilistä huomaa, että olemme lukeneet kotona paljon. Kun kirja otetaan esille, poika hiljenee ja keskittyy kuuntelemaan. Vaikka olenkin halunnut tutustuttaa Emilin lukemiseen ja kirjoihin jo pienestä pitäen, en olisi kuitenkaan uskonut että hän kiinnostuu niin paljon näin aikaisin, Marjo sanoo. Vielä Emil on toki enemmän kiinnostunut kirjojen ulkomuodosta sisällön sijaan. Kuvakirjat ovat pienen pojan erityisiä suosikkeja. Vanhemmat ovatkin hankkineet hänellä tarkoituksella erilaisia kirjoja, jotka vaikkapa rapisevat tai joiden sivuilla avautuu pieniä luukkuja. Leikeissä kirjat ovat mukana siinä nallejen vieressä. Haluan, että Emil tuntee ja kiinnostuu kirjasta itsessään. Perheessämme lukeminen on iso osa jokapäiväistä elämää. Myöhemmin tuntuu luonnolliselta tarttua kirjaan, kun on lapsena tottunut siihen, että kotona luetaan paljon. äidin ja pojan oma kirjahylly Kirjallisuus on Marjo Merirannalle myös työ: hän on kustannustoimittaja. Kirjastossa Marjo on muun muassa vetänyt lukupiirejä. Pari vuotta sitten hän kiersi Pohjois-Savon kouluja ja piti ala- ja yläkoululaisille kirjavinkkauksia. Niissä Marjo esitteli eri kirjoja ja kertoi niiden taustoista. Vinkkausten tavoitteena on saada lapset ja nuoret innostumaan kirjoista ja lukemisesta. Kouluissa Marjo huomasi lasten kiinnostuvan lukemisesta, jos siihen opastetaan ja kannustetaan kunnolla. Palaute oli poikkeuksetta innostunutta. Yleisin kommentti oli kärsimätön mikset kerro mitä kirjan lopussa tapahtuu? Yleisesti lainausluvut ovat nousseet heti kirjavinkkaushetkien jälkeen. Marjon mielestä on olennaista, että erityisesti lasten lukemisharrastusta tuetaan. Kirjavinkkaukset ja lukupiirit ovat siihen oivia keinoja. Kirjastoissa tehdään hyvin tärkeää työtä, sillä ne pitävät huolta tulevista lukijoista. Henkilökunta on asiansa osaavaa ja omistautunutta. Ilmaiset satutuokiot ovat loistava esimerkki: lapsethan ovat aivan innoissaan! Vaikka Marjo lukee Emilille paljon kotona, pitää hän kuitenkin kirjaston tarjoamia mahdollisuuksia kokonaisvaltaisempina. Kirjastosta löytää ne uusimmat ja halutuimmat lastenkirjat, ja toisaalta myös vanhimmat ja rakastetuimmat satuklassikot, joita ei kirjakaupoistakaan välttämättä löydä. Yhden kasvavan ja koko ajan kehittyvän lapsen äitinä arvostan erityisesti sitä, että kirjaston ammattitaitoinen henkilökunta osaa auttaa myös kirjavinkeissä - mitä lukea ja mistä löytää kirjoja esimerkiksi tietyistä teemoista. Apua tulen varmasti joskus kysymään myös siitä, mikä kirja sopii mihinkin ikävaiheeseen. Marjo ja Emil tulevat siis olemaan tuttu näky kirjastossa. Sillä koko talo on heidän oma kirjahyllynsä. Jukka Rönkkö Lukeminen on Marjon ja Emilin suosikkiajanvietettä. 8 9

Kävelykeskusta tekee Kuopion torin alueesta tiiviin ja elämää sykkivän keskuksen. Nykyaikaiseksi ja tyylikkääksi kohtaamispaikaksi nousee torin laidalle uusi viihdekeskus. Maailman navasta tulee siis kaksinapainen. Ydinkeskustassa sijaitseva moderni elokuvakeskus on ollut kuopiolaisten haaveissa jo pari vuosikymmentä. Carlson ja Finnkino pääsivät viime keväänä sopimukseen uuden viihdekeskuksen rakentamisesta. Suunniteltu Carlsonin tavaratalon korotus vaatii asemakaavamuutoksen. Muutos on parhaillaan käsittelyssä, ja siihen odotetaan ratkaisua vuoden 2012 alussa. Carlsonin toimitusjohtajan Kyösti Karhusen mukaan rakennustöiden aloittamiseen ollaan valmiita heti, kun asemakaava ratkeaa. Lapinlinnan-, Minna Canthin ja Savonkatujen kulmassa sijaitsevaa Carlsonin taloa korotetaan yhdellä lisäkerroksella. Tuleva viihdekeskus tulee käsittämään yhteensä neljä kerrosta: elokuvasalit ovat kahden kerroksen korkuisia. Myös kiinteistön muita osia remontoidaan viihdekeskusta varten. Pysäköintipaikkojen määrä vähenee ja paikoitustilaa siirretään maan alle. Viihdekeskus ei tarkoita pelkästään elokuvateatteria, vaan kyseessä on laaja ja kattava kokonaisuus. Tiloihin on tulossa muun muassa ravintoloita, keilahalli ja hyvinvointikeskus. Myymälätilaa säilytetään, ja katutason K-kauppa on auki myös remontin aikana. Keskuksen arvioidaan valmistuvan alkuvuodesta 2013. Investointien loppusumma noussee Karhusen arvion mukaan kymmeniin miljooniin euroihin. Maan modernein elokuvakeskus Kuopion Finnkinon teatteripäällikkö Kari Heinonen kertoo, että elokuvakeskus tulee olemaan Suomen nykyaikaisimpia. Suunnittelussa on lähdetty luomaan ennen näkemätöntä tulevaisuuden teatteria. Tilat ovat todella hulppeat: pelkästään lipun- ja oheismyyntitilat tulevat olemaan lähes yhtä suuret kuin koko nykyi- Kuva Kari Jämsén Kyösti Karhunen toivoo viihdekeskuksen saavan aikaan ketjureaktion, jossa keskustan Lapinlinnan-, Minna Canthin ja Savonkatujen kulmassa sijaitsevaa Carlsonin taloa korotetaan yhdellä lisäkerroksella. Tuleva viihdekeskus yritykset uudistavat toimintaansa. tulee käsittämään yhteensä neljä kerrosta: elokuvasalit ovat kahden kerroksen korkuisia. Kuopioon tulossa tulevaisuuden viihdekeskus nen Star-teatteri Kuopiossa, Heinonen vertaa. Keskus käsittää yhteensä seitsemän salia, joista suurimmassa on 310 paikkaa. Kaikki salit ovat täysin digitaalisia ja niissä on myös 3D-tekniikka. Yhdessä salissa säilytetään lisäksi vanha 35 mm:n kalusto. Myös Finnkino panostaa kokonaisvaltaiseen palveluun. Elokuvakeskuksen tiloihin valmistuu myyntitilojen ohella muun muassa jäätelöbaari. Yläkerran 450 neliömetrin odotustiloihin on suunnitteilla viptilat. Kaikkia mahdollisia ratkaisuja ei Heinosen mukaan ole vielä edes kartoitettu. Meillä työskentelee työryhmä, jolla on vielä puolitoista vuotta aikaa pohtia eri mahdollisuuksia. Kuopion elokuvakeskukseen tulee juttuja, joita ei muualla Suomessa ole. Viihdekeskuksesta keskustan ja koko kaupungin vetonaula Kari Heinonen painottaa, että viihdekeskuksen lähtökohtana ovat asiakkaat. Suunnittelu on tehty käyttäjien toiveita kuunnellen. Tuleva keskus perustuu palvelujen monipuolisuuteen. Keskeisellä paikalla sijaitseva kohtaamispaikka tarjoaa ajanvietettä myös elokuvien ulkopuolella. Tärkeintä on antaa asiakkaalle valinnanvaraa. Kuopion kaupungin markkinointijohtajan Kirsi Soinisen mielestä kunnollinen elokuvakeskus on ison kaupungin elementti. Se kuuluu olennaisesti kaupunkielämään siksi, että se houkuttelee suurta määrää ihmisiä ja sen tarjoamat palvelut ovat kaikkien käytettävissä. Keskustaan tarvitaan viihtyisiä paikkoja ajanviettoon. Nuoret ovat koko uuden kävelykeskustan erityisen tärkeä kohderyhmä. Elokuvakeskuksen kaltainen kohtaamispaikka on omiaan vilkastuttamaan elämää keskustassa. Torin ympärille muodostuu entistä tiiviimpi keskus, joka sykkii elämää 24 tuntia vuorokaudessa, Soininen kuvailee. Viihdekeskuksen tehtävä on myös houkutella ihmisiä Kuopioon muualta Suomesta, sanoo Kyösti Karhunen. Moderni keskusta nykyaikaisine viihdekeskuksineen vaikuttaa koko kaupungin imagoon. Elävän kaupungin on kehityttävä koko ajan. Jukka Rönkkö Havainnekuva Arkkitehtikonttori Petri Pussinen Oy Kari Heinosen mukaan viihdekeskuksen keskeinen sijainti on suunnaton etu. Kuva Kari Jämsén 10 11

Kino Kuvakukko on palvellut kuopiolaisia kunnallisena elokuvateatterina pian jo neljännesvuosisadan ajan. Perinteikäs teatteri on yhä ajan hermolla paitsi ohjelmistonsa, myös kalustonsa puolesta. Kuvakukko siirtyi digitaaliseen aikaan keväällä 2011. 2K on standardi nykyaikaisissa elokuvateattereissa. Kuvakukon uusi projektori mahdollistaa kauttaaltaan terävän kuvan. Tekniikka saavutti tarvittavan tason noin viisi vuotta sitten. Nykyään lähes kaikki elokuvat levitetään kovalevyillä. Kyseessä on trendi, esimerkiksi Finnkinon uudet salit ovat kokonaan digitaalisia, kertoo Kuvakukon elokuvatoiminnanohjaaja Paul Staufenbiel. Digitaalisuus ei kuitenkaan tule muuttamaan Kuvakukkoa kokonaan moderniksi hifiteatteriksi. Teatterin edellinen, vuodelta 1956 peräisin oleva projektori jatkaa vielä toimintaansa. Digitaalinen projisointi tuo kuvaan myös autenttisen rakeisuuden. Digitaalisessa muodossa tullaan näkemään siis muutakin kuin uutta nykyelokuvaa. Esimerkiksi Aki Kaurismäellä on henkilökohtainen mieltymys teattereihin, joissa 35 mm:n kalusto on vielä käytössä. Elokuvien harrastaminen on intohimoista Laitteiston monipuolisuus kertoo osaltaan myös Kuvakukon toiminnan laaja-alaisuudesta. Kunnallisen elokuvateatterin perimmäinen toiminta-ajatus on säilyttää elokuvakulttuuria Kuopiossa. Ohjelmistossa on KUVAKUKKO JATKAA AJAN HERMOLLA perinteitä unohtamatta runsaasti ei-kaupallista, ei-amerikkalaista ja kotimaista elokuvaa. Kuvakukon ei ole tarkoitus kilpailla kaupallisten teattereiden kanssa. Teatterin toimintamalli antaa mahdollisuuden joustoon ohjelmistossa, Staufenbiel linjaa. Ohjelmistopolitiikaltaan Kuvakukko tähtää mahdollisimman laajaan tarjontaan. Staufenbielin mukaan tavoitteena on, että Kuopiossa esitettäisiin kaikki ensi-iltaan tulevat elokuvat. Vuodessa Kuvakukko näyttää 50-60 ensi-iltaa ja 300 muuta elokuvaa kokonaisnäytösmäärän kohotessa jopa 600:aan. Etusijalla ovat eurooppalaiset art house -elokuvat. Kuvakukon kävijöillä on monipuolinen maku, he eivät arvosta pelkkää viihdettä. Kuopiossa elokuvalla taiteenlajina on suuri harrastajakunta. Yksittäiselle elokuvalle annetaan mielestäni paremmat mahdollisuudet menestyä ja saada yleisöä Kuvakukossa kuin kaupallisissa elokuvateattereissa. Staufenbiel korostaa kävijöiden keskinäistä kanssakäymistä: viidakkorummun kautta jokin elokuva voi saada yllättävänkin paljon katsojia. Esimerkkinä hän mainitsee Miesten vuoron, joka on Kuvakukon viime vuosien pisimpään pyörinyt elokuva. Elokuvataiteella on Kuopiossa pitkä perinne Kuvakukon talo valmistui talvisodan kynnyksellä syksyllä 1939. Elokuvatoimintaa talossa alkoi pyörittää Kinosto Oy (Finnkinon edeltäjä) ja teatterinjohtajana toimi Väinö Mäkelä. Teatterin nimeksi piti alun perin tulla Bio Kalakukko, mutta Mäkelä päätyi lopulta nykyiseen, hivenen hienostuneempaan nimeen. Eino Pitkäsen suunnitteleman teatterin ensimmäinen elokuva oli Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Kaupallisena elokuvateatterina Kuvakukko toimi joulukuuhun 1987 asti, jolloin kaupunki lunasti teatterin käyttöönsä. Viimeinen kaupallisen kauden elokuva oli Oliver Stonen Platoon. Staufenbiel itse tuli Kuvakukon konemieheksi vuonna 2005. Teatterin toiminnasta hän on vastannut vuodesta 2007 lähtien. Kuvakukon konehuone on Paul Staufenbielin valtakuntaa. Kunnallisena elokuvateatterina Kuvakukko ottaa huomioon kaikki asiakasryhmät. Elokuvafestivaalit ja -kerhot ovat olennainen osa teatterin toimintaa. Syksyllä Kuvakukossa järjestetään ikäihmisten elokuvafestivaali Hopeatähdet. Kyseessä on laatuaan ensimmäinen tapahtuma Suomessa ja kenties koko maailmassa. Hopeatähtien ohjelmistossa on esimerkiksi 60 70-lukujen elokuvia, ajankuvia tai muuten aihepiiriltään sopivia elokuvia. Syyskuussa Kuvakukossa pidetään myös perinteinen Vilimit-festivaali, joka tänä vuonna keskittyi pohjoismaiseen elokuvaan. Vuonna 2009 Kuopioon kymmenen vuoden tauon jälkeen palannut Kansallisen audiovisuaalisen arkiston elokuvasarja jatkaa syksyllä. Opetusministeriön alaisuudessa toimiva arkiston sarja esittelee elokuvahistoriallisesti merkittäviä elokuvia 1900-luvun alkupuolelta saakka. Kuvakukossa esitetään esimerkiksi Tarkovskin ja Dovzenkon klassikkoja. Erikoisuutena nähdään ja kuullaan säestettyjä mykkäelokuvia, ensimmäisenä Ajomies vuodelta 1921. Lisäksi Kuvakukossa jatkaa Suomen vanhin ja jäsenmäärältään suosituin elokuvakerho Hyvät Kuvat. Hyvät Kuvat on Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan ylläpitämä itsenäinen elokuvakerho. Jukka Rönkkö Kuvat Vicente Serra 12 13

Eija-Riitta Maran kamera tallentaa vuoden- ja vuorokaudenajat Ikäystävällinen Kuopio yhdistää tekijät ja kokijat KELLOKAS-TOIMINTA TUKEE IKÄIHMISIÄ TAIDE- JA KULTTUURIHARRASTUKSISSA Teksti Satu-Mari Tolonen Kuvat Vicente Serra Kuopiolaiset Eija-Riitta Mara ja Olavi Heikkinen ammentavat luovuudestaan iloa ja voimaa itselleen ja elämyksiä muille. Eija-Riitta Maran ilmaisumuotona on muun muassa valokuvaus, ja Olavi Heikkinen kirjoittaa. Mara ja Heikkinen osallistuivat lukuvuonna 2010-2011 Muotoiluakatemian opiskelijoiden opinnäytetyöprojektiin, jossa selvitettiin taiteen merkitystä ikäihmisten hyvinvoinnille. Samalla testattiin Kuopiossa kehitettyä Kellokas-toimintamallia. Projektiin sisältyi henkilökohtaisia tapaamisia opiskelijoiden kanssa ja yksi yhteinen kokoontuminen muiden taiteen tekijöiden kanssa. Mara ja Heikkinen pitivät projektia antoisana. Erityisen tyytyväisiä osallistujat olivat vertaistapaamisesta, jossa he saivat jakaa ajatuksia muiden taiteen tekijöiden kanssa. Vertaistuesta tehdäänkin pysyvää toimintaa, ja ensimmäinen ryhmä on käynnistynyt syyskuussa 2011. Ryhmän on tarkoitus kokoontua kuukausittain. Olavi Heikkinen kirjoittaa ajatukset ulos Heikki Olavi Heikkinen, Olli Heikkilä tai O. H. Eri versioita nimestä, mutta kaikkien takana on sama mies, jolta on julkaistu tuhatmäärin pakinoita, ajatelmia, värssyjä ja runoja kohta kolmenkymmenen vuoden ajan. Pelkästään pakinoita on ilmestynyt painettuna yli 400, ja julkaisukanavina ovat niin paikalliset kuin valtakunnallisetkin lehdet. Olavi Heikkisen tekstit syntyvät ensin käsin mustakantiseen vihkoon. Aiheet nivoutuvat ihmisten toimintaan, rakkauteen, savolaiseen elämänmenoon ja ajankohtaisiin ilmiöihin. Kirjoittaminen itsessään on tärkeintä, ja tekstien julkaiseminen on vain sivuseikka. Teksti vain tulee jostain. En kirjoittaessani ajattele sen julkaisemista. Viime aikoina Heikkinen on tallentanut muistojaan myös nauhalle. Minulla on jo monta tuntia nauhoitettua materiaalia, kun vain joku purkaisi tekstiksi. Liike-elämässä uransa tehnyt Heikkinen koki ison elämänmuutoksen aikoinaan juuri ennen 50 ikävuoden virstanpylvästä. Halvaantuminen pysäytti hetkeksi, mutta sen jälkeen oli tarve saada elämään uutta sisältöä. Silloinen lääkärini Harjulan sairaalassa kannusti kirjoittamisen alkuun. Elämän sisältörikkautta ei mitata euroina Kirjoittaminen antaa Heikkiselle elämäniloa ja virkistystä. En kehtoo on liian usein selitys sille, että mitään ei tapahdu. Meissä jokaisessa piilee paljon voimavaroja, ja sitä kapasiteettia pitää hyödyntää. Minulle kirjoittamisen ohella tärkeä harrastus on shakki, joka on varsinaista aivojumppaa. Pääasia on, että ihmisellä on virikkeitä. Se antaa sellaista elämän sisältörikkautta, jota ei mitata euroina. Heikkisen mustakantisen vihkon uusimpia tekstejä on runomittaan tehty Rempallaan. Tämä nimenomainen runo ei kuitenkaan kuvasta tekijänsä nykyistä elämänasennetta. Nyt olen luvannut itselleni, että kirjoitan seuraavaksi jotain sellaista, mikä on ihanaa: kuutamoilta, Rönön silta... Lisäksi minua kiinnostaisi tulevaisuudessa kirjoittaa laulelmia. fakta kellokas aito kuopiolainen malli, jonka avulla tuetaan ikäihmisten kotona asumista kulttuurin ja taiteen avulla kaupungilta mukana mm. vanhus- ja vammaispalvelujen ja kulttuurin asiantuntijoita Kellokas toimii kolmella tavalla 1. Kulttuuriluotsit yhdessä tekemistä, seuraa ja elämysten jakamista: kulttuuriluotsi käy ikäihmisen kanssa esimerkiksi teatterissa, näyttelyssä tai konsertissa kulttuuriluotsiksi käy jokainen, joka on kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta ja kulttuurista 2. ITE-taiteilijoiden tukeminen ITE tulee sanoista itse tehty elämä; ITE-taiteilijat ovat itseoppineita taiteilijoita yksilötoimintaa: etsitään ja kannustetaan pöytälaatikkotaiteilijoita yhdessä olemista ja ajatusten vaihtoa: taidetta tekeville ikäihmisille mahdollisuus tavata samanhenkisiä taiteilijoita ja keskustella omasta luovasta toiminnastaan 3. Vertaisohjatut ryhmät Kuopiossa on ainakin posliininmaalaus-, öljyvärimaalaus-, keramiikka-, käsityö- ja luovan tanssin ryhmät ryhmä käynnistyy silloin, kun sille ilmoittautuu vetäjä; seuraavaksi käynnistyvien ryhmien teema voisi olla esimerkiksi sanataide tai draama Punainen taidelasi koristaa Maran kotia. Eija-Riitta Maran valokuvissa on niin kesän kukkia väriloistossaan kuin talvisia jääkidekukkia ikkunassa tai taivasta ja pilviä eri vuodenaikoina. Kuvia on ollut esillä muun muassa VB-valokuvakeskuksessa ja Suokadun palvelutalolla. Valokuvausharrastus alkoi kesäpaikan kukista ja laajeni siitä muihin luonnon ilmiöiden tallentamiseen. Vasta vähän aikaa sitten kuviin tulivat myös ihmiset. Osallistuin 1,5 vuotta sitten valokuvatyöpajaan, ja siellä kannustettiin kuvaamaan ihmisiä. Sitä olen nyt paljon harjoitellutkin esimerkiksi tallentamalla perhepiirissä lapsenlapsia papan kanssa. Kuvaaminen on siitä mielenkiintoista, että aina on uutta opittavaa. Maran kaupunkikoti sijaitsee kivenheiton päästä torilta kerrostalon yläker- roksessa. Ympäristöstään kiinnostuneelle kuvaajalle paikka on ehtymätön ihastuksen aihe. Ikkunoistamme näkyy kolmeen eri ilmansuuntaan. Välillä pitää vain säntäillä ikkunasta toiseen, että ehtisi kuvata kaikki maisemien muutokset. Harrastukset tuovat vertaisverkostoja Valokuvaamisen lisäksi Mara harrastaa luovaa tanssia, vanhojen huonekalujen entisöintiä ja puutarhanhoitoa. Kotia koristavat myös esteetikon keräilyharrastuksen tuotteet, punaiset taidelasiesineet. Vaikka liikkuminen on sairauksien takia välillä hankalaa, Eija-Riitta Mara ei halua jämähtää paikalleen. Hän kertoo olevansa kiinnostunut kaikesta sellaisesta, mikä vie hänet kodin seinien ulkopuolelle. Vuonna 1997 sain Parkinson-diagnoosin. Olin sen jälkeen vielä monta vuotta työelämässä, joten voin hyvillä mielin sanoa, että tämän taudin kanssa pystyy elämään. Tauti on pysynyt hyvän hoidon ja lääkityksen ansiosta kurissa. Eija-Riitta Mara kannustaa kaikkia ikääntyviä etsimään ennakkoluulottomasti omia vahvuuksiaan. Kannattaa pitää avoin mieli kaikelle uudelle ja etsiytyä muiden samanmielisten seuraan. Harrastuksista löytää aina vain uusia verkostoja: esimerkiksi tanssiryhmässä olen tutustunut muihin vanhoista huonekaluista ja puutarhanhoidosta kiinnostuneisiin. Olavi Heikkisen mustakantiseen vihkoon syntyy päivittäin uutta tekstiä. Vain osa siitä päätyy julkaistavaksi. Lisätietoja Kaupungin vanhus- ja vammaispalvelujen toiminnanohjaajat Maarit Patama, puh. 044 718 3633 tai Jaana Myller (vertaisohjatut ryhmät), puh. 044 718 3707. katso netistä videot: 1. Maran ja Heikkisen töitä oli esillä ikääntyneiden ITE-taiteilijoiden yhteisnäyttelyssä. Näyttelyn avajaistunnelmia: http://k.kuopio.fi/ite 2. Kuntosalilta potkua päiviin: Miten lihaskuntoharjoittelu vaikuttaa ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämiseen? Asiantuntijana geriatrian professori Sirpa Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta: http://k.kuopio.fi/lihaskunto 14 15

ÖMEISING REIS L I I K U N T A A J A K U L T T U U R I A Y H D E S S Ä J A E R I K S E E N Opiskeluaika elämän parasta aikaa? Pelkästään luentosalissa sitä ei kannata hukata, sillä Kuopio on täynnä erilaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia, esimerkiksi kulttuurin ja liikunnan parissa. Kulttuuri on juuri sitä mitä haluat sen olevan. Se on jokapäiväistä elämäämme, arkea ja juhlaa. Anna ennakkoluulottomasti ajastasi yksi ilta kulttuurille ja saatat löytää jotain uutta ja unohtumatonta. Näin tekivät yli 100 opiskelijatuutoria keväällä 2011. Kuopion kaupungin kansalaistoiminnan aktivointipalvelut järjestivät yhdessä Kuopion kaupungin palveluneuvonnan, alueen kulttuurilaitosten ja -toimijoiden, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) sekä Savonia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (Savotta) kanssa opiskelijatuutoreille suunnatun Ömeising Reis -kaupunkisuunnistuksen. Tuutorit olivat toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoita, jotka tutustuttavat uusia opiskelijoita oppilaitoksiinsa. Innokkaat tuutorijoukkueet tutustuivat alueen kulttuuri- ja liikuntapalveluihin erilaisten tehtävien avulla. Kaupungintalolla tuutorit kilpailivat vaativalla esteradalla itse tehtyjen keppihevosten selässä. Kuopio-hallissa puolestaan kaahattiin polkuautoilla. Kaupunginteatterin Studio oli muuntunut pääsykoenäyttämöksi, jossa tutorit pääsivät armottoman diivan, itsetietoisen Lady Viola Ranta-Sikalan ohjaukseen. Kuopion Musiikkikeskuksella tuutorit sävelsivät ja esittivät uraauurtavia nykytaideteoksia soittiminaan muun muassa pulkka ja vispilä. Taidemuseosta etsittiin naisten alusvaatteita ja Valkeisenlammella varottiin lentäviä lautasia, kun tuutorit innostuivat frisbeegolfista. Jokaisella osallistujalla oli vapaus valita miten laittaa itsensä likoon. Uimapukuinen Miss Kuopio juonsi tapahtuman täysin rinnoin ja suurin panoksin. Tämä hehkeä pimu antoi kaikkensa ja kilvoitti joukkueita huimiin suorituksiin. Seikkailu huipentui hyvän mielen ja ruuan ohella seremonialliseen palkintojenjakoon. Jos haluat olla ensi vuonna osa tätä mahtipontista, suureellista ja ikimuistoista tapahtumaa, liity tuutoreiden hilpeään joukkoon. Keväällä 2012 Ömeising Reis ilahduttaa jälleen. Siihen saakka suurenmoiset ja pienen pienet kaupunkikokemukset ovat kaikkien käytössä. Voit suunnata nauttimaan korkeatasoisesta viihteestä, taiteesta ja kulttuurista esimerkiksi Kino Kuvakukkoon, museoihin, kaupunginteatteriin, musiikkikeskukseen tai VB-valokuvakeskukseen. Kuopiosta löytyvät maan letkeimmät lenkkipolut ja hikisimmät hiihtoladut. Haukkaa happea ja liiku leikiten koko perheen voimin uudella Hapelähteen lähiliikunta-alueella. Voit myös kadottaa ajantajusi ja suuntavaistosi seikkailemalla vaikkapa Pärnun kartan avulla Kuopion kaduilla tai antaa kolikon päättää puolestasi ja ajelehtia vapaasti. Annathan itsellesi ja kaupungille mahdollisuuden elämyksiin! Kirsi Heikkinen Video kevään Ömeising Reis -tapahtumasta http://k.kuopio.fi/reis Kuvat Vicente Serra 16 17

Uusi tapa opiskella OIS Piirros Emmi Hakala OIS-oppimisympäristössä tapahtuu positiivista törmäämistä eri toimijoiden kesken. OIS yhdistää kumppanuudet Vararehtori Mervi Vidgrén tutkimassa uusien OIS-tilojen piirustuksia. Savonia-ammattikorkeakoulu uudistaa koulutustaan OIS-ajattelulla (Open Innovation Space). Sen perimmäisenä tarkoituksena on vastata oppimisen ja työelämän muutokseen kehittämällä työelämäläheisyyttä. Kuva Niina Lautiainen Savonia-ammattikorkeakoulun vararehtori Mervi Vidgrén kertoo, että OIS-ajattelussa yhdistyy oppiminen ja opetus sekä tutkimus- ja kehitystoiminta. Työelämäläheisyyden painottaminen edellyttää Savonian ja työelämän tiivistä ja monimuotoista yhteistyötä. Tähän Savonialla tarjoutuu entistä parempi tilaisuus ammattikorkeakoulun siirtyessä vaiheittain Technopolikseen, jossa Savonia ja yritykset toimivat rinnakkain. Keskeistä OIS-ajattelussa on myös virtuaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen. Syksyllä Technopoliksella avautui pilottina ensimmäinen OIS-oppimisympäristö. Siinä kohtaavat eri alojen opiskelijat, henkilöstö sekä työelämäkumppanit. Tilat ovat erityisesti Pohjois-Savon liiton rahoittaman Leka-hankkeen ja yrittäjyyttä painottavan ytiimin koekäytössä. Vidgrén odottaa tiloilta paljon. Tilojen on tarkoitus saada aikaa positiivista törmäämistä eri toimijoiden kesken. Ne ovat muunneltavia, korkean teknologian tiloja. Eri toimijoiden ja koulutusalojen vuorovaikutusta tukevat vapaamuotoisemmat oleskelutilat. Vidgrén muistuttaa oppimisen tapahtuvan yhdessä ratkaistavien käytännöstä nousevista tehtävistä. Tällä tavoin opiskelussa yhdistyy teoria ja käytäntö. Ammattikorkeakouluun hakeudutaan käytännönläheisyyden takia. Tämän vuoksi opiskelijat pitävät hyvänä oppimiskokemuksena opinnoissa toteutettuja monimuotoisia työelämäprojekteja. Jouni Vornanen Savonian-ammattikorkeakoulun vararehtori Riitta Rissanen vakuuttaa, että kumppanuuksien rakentaminen yrityksien ja yhteisöjen kanssa OIS-ajattelun myötä vahvistuu. Valmistuneet OIS-tilat Technonopoliksessa antavat hyvät puitteet uudenlaiselle kehittämiselle, tutkimiselle ja oppimiselle. Kumppanuuksien rakentaminen liittyy vahvasti toimintaamme. Savonia on luonut vuosien ajan syvenevää kumppanuusyhteistyötä 80 pohjoissavolaisen yrityksen ja organisaation kanssa. Rissanen kertoo, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on suunnattu niin sanottuihin osaamiskeskittymiin, jotka toimivat OIS-hengessä. Erityisesti integroidun tuote- ja palveluosaamiskeskittymässä yhdistyy monialaisesti teknologia-, muotoilu- ja liiketoimintaosaaminen. Rissanen korostaa monialaisuuden merkitystä. Työ- ja elinkeinoelämän kehittämis- ja tutkimushaasteet vaativat innovatiivisuutta ja monialaista osaamista. Koulutusta yhdistävän OIS-ajattelun konkreettisena tavoitteena on tuottaa elinkeino- ja työelämälle asiantuntemusta ja tarjota yrityksille mahdollisuuden olla mukana innovatiivisessa oppimis- ja tutkimusympäristöissä. Työelämäkumppanuus sisältyy koulutusta uudistavaan OIS-ajatteluun, jossa opiskelijat sekä yritysten että Savonian asiantuntijat tekevät yhdessä kehittämistyötä ja työelämälähtöisiä projekteja. Rissanen muistuttaa Savonian mahdollisuuksia alueensa kehittäjänä. Monialaisella opinahjolla on käytettävissä yli 6000 opiskelijan ja 600 asiantuntijan oppimis- ja työyhteisö. Jouni Vornanen 18 19

Kuva Tuukka Uusitalo Muotoilun yritysprojekteja voi tehdä luovasti. OIS Kuopion Muotoiluakatemiassa Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion Muotoiluakatemia on ollut uranuurtaja yritysyhteistyössä. Tänä keväänä muotoilun opetussuunnitelmaa profiloitiin entisestään. Siinä kuvataan avoimen innovaatioympäristön (OIS) toimintatapa, joka mahdollistaa opiskelijoiden työskentelyn monialaisissa projektitiimeissä läpi koko 4 vuotta kestävän koulutuksen. Koulutus- ja kehittämispäällikkö Heikki Jylhä-Vuorio kertoo, että opintojen alusta asti huolehditaan tärkeimpien työelämään liittyvien taitojen kehittymisestä ja syventämisestä vuositeemojen ja niin kutsuttujen läpäisyteemojen kautta. Syksyn aikana Muotoiluakatemian oppimisympäristön digitaalista osaa täydennetään. Opiskelijoille tulee käyttöön sähköinen oppimispäiväkirja työprosessien suoritettujen tehtävien dokumentointia ja raportointia varten. Palkittu ytiimi ytiimi edustaa OISia parhaimmillaan. Se koostuu Savonian eri alojen opiskelijoista, jotka ovat valinneet vaihtoehtoisen opintopolun: osa normaaleista opinnoista korvautuu ytiimissä suoritettavilla käytännön tehtävillä. Yritysten projekteissa oppiminen yhdistyy teoriaopiskeluun. Tiimivalmentaja, lehtori Jari-Pekka Jääskeläinen kertoo, että alussa verkostoituminen yrittäjiin ja yrityksiin oli haastavaa. Kuitenkin hyvin onnistuneiden projektien ja ytiimin näkyvyyden lisääntyessä on ollut entistä helpompi tehdä yritysyhteistyötä. Varsinkin niin sanotut kummiyritykset, jotka ovat olleet säännöllisesti tarjoamassa mielenkiintoisia projekteja, ovat ottaneet ytiimiläiset todella hyvin vastaan. On lisäksi selvinnyt, että ytiimissä opiskelu on auttanut myös työpaikan hankinnassa. Jylhä-Vuorio muistuttaa, että opiskelijoita ohjataan lisäksi työnäytekansion kokoamiseen, jonka avulla he voivat opintojen loppuvaiheessa esitellä osaamistaan työantajille. Erilaisia verkkotyökaluja kuten blokeja, sosiaalista mediaa ja videoneuvotteluja käytetään opiskelussa joustavasti tilanteen mukaan. Sähköisen ympäristön lisäksi opetustiloja muokataan oppimistilanteisiin sopiviksi. Työelämän ja opetuksen rajapinnassa toimii Muotoiluakatemian Muotoilufoorumi. Siinä projektisuunnittelijat organisoivat korkeakoulun ja asiakkaiden yhteistyöprojektit ja nivovat ne opetukseen. Muotoiluakatemiassa voi opiskella vaatetusmuotoilua, tekstiilimuotoilua, teollista muotoilua, koru- ja jalometallimuotoilua sekä sisustusarkkitehtuuria ja kalustemuotoilua. Jouni Vornanen Yrittäjyyden kasvattamisen lisäksi ytiimi pyrkii vahvistamaan alueen pk-yritysten osaamista ja tukemaan suku- ja yrittäjäpolven vaihdoksia. Toiminta on Savoniassa vakiintunut pysyväksi käytännöksi, ja sitä mitataan sekä määrällisesti että laadullisesti. ytiimin idean kehittäjä osaamisaluejohtaja Kaija Sääski näkee, että ytiimi toimii myös opettajille monipuolisten opetusmenetelmien sparrauspaikkana. Kokeneemman opettajan ohjauksessa uraa aloittavat opettajat voivat harjoittaa projektiopetustaitojaan. ytiimin lähtökohtana on monialaisuus. Oman haasteensa tuo eri koulutusalojen välinen yhteistyö. Pari vuotta sitten Suomen ammattikorkeakoulujen innovaatio- ja yrittäjyysverkosto ((FIN- PIN) antoi tunnustusta ytiimille kategoriassa pysyvät rakenteet. FINPIN-palkinnot jaetaan kerran vuodessa ansioituneille toimijoille. Jouni Vornanen Liikettä, toimintaa ja suunnitelmaa Kuva Vicente Serra Oili-hankkeen koulutuksissa, Mokaseminaareissa ja luksusaamiaisilla puhutaan yrittäjyydestä ennakkoluulottomalla otteella ja selvällä suomen kielellä Pääsikö sammakko suusta asiakkaalle? Lähtikö rakkaallesi tarkoitettu sähköposti vahingossa esimiehelle? Aina kaikki ei mene, niin kuin Strömsössä. Jokainen mokaa joskus, mutta mokat ovatkin parhaita paikkoja kasvaa ihmisenä, työntekijänä tai yrittäjänä. Muun muassa tätä ajatusta viljellään Oili-hankkeen Mokaseminaarissa, jossa korkeakoulujen opiskelijoita, työntekijöitä ja tutkijoita kannustetaan yrittäjiksi uudella ja luovalla otteella. Selvitysten mukaan akateemiset toimivat yrittäjinä muuta työväestöä harvemmin. Oili-hanke aktivoi ja rohkaisee korkeakoulutettuja uuden liiketoiminnan kehittämiseen. Oilissa yrittäjyydestä puhutaan selvällä suomen kielellä ja unohdetaan akateeminen jargoni. Jos luennoitsija käyttää vieraita käsitteitä, hän myös avaa käsitteet ymmärrettäviksi. Puurtamisesta luovuudeksi Oilissa monimutkainen ja raskas otsa kurtussa puurtaminen käännetään luovaksi elämäntavaksi, jossa yrittäjä voi löytää jatkuvasti uusia liikeideoita ja mahdollisuuksia, Olemme saaneet paljon hyvää palautetta siitä, että Oilin tilaisuuksissa puhutaan yrittämisestä ymmärrettävästi ja konkreettisesti. Monet ovat toivoneet, että yrittäjyys kuuluisi jo yliopisto-opintoihin, sanovat projektipäällikkö Mari Mykkänen (oik.) ja projektisuunnittelija Eeva Keski-Orvola. 20 21

lopeta dieetit, aloita elämä Elämäntyyliyritys Flow Diet Oy:n liikeidea kiteytyi Oili-hankkeessa. Yritys ajankohtaistaa 70-luvun ruokaympyröistä paasaavan kuivakan ravitsemustieteen 2000-luvulle. Yrittäjä, FT Petteri Kallio kehuu erityisesti Oilin tuotteistamiskoulutusta, jossa hän sai rohkaisua ajatuksilleen. - Lähes kaikki luennoitsijat innostuivat ideoistani. Koska he olivat yrittäjyyden asiantuntijoita, ajattelin, että liike-idea taitaa oikeasti toimia. Nyt biokemisti Kallio, lääkäri Miikka Heinonen sekä ravitsemusterapeutti Tiina Lappalainen luennoivat muun muassa yritystilaisuuksissa. He perustavat tietonsa ravitsemustieteen tutkimukseen, mutta puhuvat terveellisestä ravinnosta selkeästi ja kansanomaisesti. Soppaan lisätään mukaan myös nuorille aikuisille ja keskiikäisille tärkeät ulkonäköseikat. Paitsi, että kadonneen vyötärön löytäminen on terveellistä, se on myös hyvännäköistä. FlowDiet kaihtaa silti dieettejä. Ajatuksenamme on kannustaa ihmisiä loppuelämän ratkaisuun muuttaa elämäntapaansa. Pirjo Tiihonen www.fl owdiet.fi www.facebook.com/fl owdiet Kuva Vicente Serra Oilissa yrittäjyydestä puhutaan selvällä suomen kielellä ja unohdetaan akateeminen jargoni. ka skumppa-lasillisella. Luksusaamiaiset ovat eräs esimerkki koulutushankkeen ennakkoluulottomuudesta. Luksusaamiaisilla akateemiset yrittäjyydestä kiinnostuneet tapaavat, vaihtavat ajatuksiaan ja saavat toisiltaan vinkkejä omaa liikeideaansa varten. Olemme saaneet paljon hyvää palautetta siitä, että tilaisuuksissa puhutaan yrittämisestä ymmärrettävästi ja konkreettisesti. Monet ovat toivoneet, että yrittäjyys kuuluisi jo yliopisto-opintoihin, sanoo projektipääl- Varaa ajoissa paikkasi Oilin syksyn koulutuksiin, toivovat Mari Mykkänen (oik.) ja Eeva Keski-Orvola. jos vain on niille avoin. Akateemisille räätälöidyissä koulutuksissa, seminaareissa ja työpajoissa yrittäjyys nähdään elämäntapana, jonka ohella perhe-elämä sujuu ja jossa epäonnistumiset kuuluvat kuvioihin. Joskus yrittäjän aamu voi alkaa vaiklikkö Mari Mykkänen. Mykkäsen sekä projektisuunnittelija Eeva Keski-Orvolan mukaan korkeakoulutetut ovat superlahjakkaita omalla erityisalallaan, mutta yleensä heiltä puuttuu yrittäjälle tarpeelliset tiedot esimerkiksi osaamisen tuotteistamisesta tai markkinoinnista. He kaipaava kannustusta, jotta uskaltavat ajatella yrittäjyyttä vaihtoehtona ansiotyölle. Oilissa on tarkoitus tuotteistaa akateeminen asiantuntijuus niin, että siitä tulee elanto joko kokopäiväisenä yrittäjänä tai sitten osapäiväyrittäjänä palkkatyön ohessa. Oili tuottaa tulosta Kolmen vuoden aikana Oilin 5 moduulia sisältävän koulutuksen on käynyt noin 70 akateemista. Yksittäisissä koulutuksissa ja tilaisuuksissa on ollut mukana satoja osallistujia. Hankkeen aikana on perustettu kymmenkunta yritystä. Mukana on ravitsemus- ja ympäristötieteilijöitä, metsäalan osaajia, terveysalan ihmisiä ja monien muiden opintosuunnan edustajia. Joku haluaa oppia yrittäjyydestä kaiken mahdollisen, toinen kaipaa neuvoja liiketoimintasuunnitelman laatimisesta, kolmannelle on hyötyä aloittavan yrittäjän verotuksesta, havainnoi Mykkänen. Luennot ja seminaarit poikkeavat reippaasti teoreettisen kuivakoista yliopistoluennoista, mutta silti niissä puhutaan aina tiukkaa asiaa ja osallistujat laitetaan töihin. Mykkänen ja Keski-Orvola tekevät myös paljon työtä saadakseen luennoitsijoiksi innostavimmat, itsekin yrittäjinä toimivat sparraajat. Paikallisten kouluttajien lisäksi nimissä vilahtelee myös televisiosta tuttuja kasvoja, kuten Jone Nikulaa tai Miitta Sorvalia. Joskus Oilin naiset koristavat luentosalin pääsiäismunilla tai kynttilöillä fengshui-oppeja soveltaen. Mokaseminaarista on tullut hankkeen suosituin tilaisuus. Seminaarin idea on niin toimiva, että sen konseptia on lainattu jo pääkaupunkiseudullekin. Syyskuun Mokaseminaarissa Kätevä emäntä -sketsisarjan suorasukaista kassaneitiä näyttelevä Minna Kivelä opettaa, miten kömmähdyksistä selviää ilman että se näkyy naamasta tai kuuluu äänestä. Avaruustähtitieteenprofessori Esko Valtaoja taas auttaa luomaan laajempaa näkökulmaa maanpäällisiin erheisiimme luennoimalla mokailusta universumitasolla. Kenenkään ei silti tarvitse tietää Joskus yrittäjän aamu voi alkaa vaikka skumppa-lasillisella. FlowDiet yritys nousi siivilleen Oili-hankkeen vauhdittamana. Tiimiin kuuluvat Petteri Kallio (vas), Tiina Lappalainen ja Miikka Heinonen. kaikkea, tai olla alallaan täydellinen. Ajattelemme, että liika analysointi johtaa eteen tulevien tilaisuuksien menettämiseen, vinkkaa Mykkänen. Akateemisten yrittäjyyshalukkuutta selvitettiin pari vuotta Oilin käynnistymisen jälkeen Kuopiossa, Joensuussa ja Savonlinnassa. Kuopiolaiset akateemiset asennoituivat osaltaan Oilin ansiosta jo selvästi myönteisemmin yritystoimintaa kohtaan, kuin ennen hanketta. Mykkäsen ja Keski-Orvolan mukaan sisäistä yrittäjyyttä voi soveltaa elämän muillakin osaalueilla. Esimerkiksi remontista voi tehdä sisäisen yrittäjäprojektin. Siihen liittyy innostus ja intohimo, sille laaditaan budjetti, se aikataulutetaan ja siitä tulee oman näköinen juttu. Tätä kaikkea yrittäjäkin tekee. Pirjo Tiihonen fakta oili -hanke osaamisintensiivisen yrittäjyyden edistäminen ja uuden liiketoiminnan kehittäminen koulutusta ja tietoa yrittäjyydestä, sparrausta ja tukea yrittäjyydestä kiinnostuneille tai yrittäjyyttä suunnitteleville korkeasti koulutetuille tehtävänä tuoda yrittäjyyttä esiin eri muodoissa: palkkatyön kaltaisena itsensä työllistämisenä, voittoa maksimoivana kasvuyrittäjyytenä sekä yrittäjyyden ja palkkatyön välimuotoina, joissa osaaikaisena yrittäjänä toimiminen ja palkkatyö limittyvät toisiinsa. koulutuksiin ovat tervetulleita kaikki yrittäjyydestä ja oman osaamisen kaupallisesta hyödyntämisestä kiinnostuneet korkeasti koulutetut tulossa syksyllä mm. 28.9. Mokaseminaari 11.10. Älä yritä vaan onnistu- moduuli 1: miten osaamisesta ja asiantuntemuksesta luodaan liiketoimintaa? 27.10. Avaa tulevaisuutesi 1.10. Business Model Canvas -työpaja Oili-hanke on Pohjois-Savon ELY -keskuksen osa-rahoittama lisää: http://oili.uef.fi 22 23

Avoimet päiväkodit täyttyivät nopeasti kesätauon jälkeen lapsista ja äideistä. Toukolan päiväkodissa Julkulassa vilskettä riittää lähes jokaiselle minuutille ja vanhemmat saavat toisistaan vertaistukea ja lapset leikkikavereita. Välillä rauhoitutaan laulu- ja leikkihetkeen ja välipalalle, ettei nälkä aiheuta murhetta ja väsymystä kesken kaiken. Tosi monta kertaa on käyty täällä, ainakin sata! Kaksivuotias Veetu on toimelias ja kantaa sylissään isompia tavaroita kuin pojan koko lupaisi. Veetu asuu Pirtissä, ja matkusti juuri äitinsä kanssa bussilla Toukolan avoimeen päiväkotiin. Matkaan kuluu lähes tunti, ja se sujuu rattoisasti bongaamalla kaikki näkökenttään sattuvat traktorit, rekka-autot ja mopot. Matka päiväkotiin on siis jo seikkailu ja nyt nenä vie kohti keittiön makupaloja. Avoin päiväkoti on Veetulle tuttua jo vauvasta lähtien. On hienoa, kun rattaiden kanssa kulkeminen bussissa on nykyisin ilmaista. Ei muuten varmaan tulisi käytyä niin paljon, Veetun äiti Emilia Koistinen kertoo mielissään. Kävimme viime vuoden Pinarilla, kun poika oli alle vuoden ikäinen. Veetu ei ymmärtänyt leikeistä mitään, mutta minä pääsin pois kotoa, Emilia Koistinen muistelee. Emilialla ja Veetulla on vilkas viikkoohjelma. He käyvät Toukolan avoimessa päiväkodissa kerran viikossa, Pinarin avoimessa päiväkodissa kahdesti viikossa ja keskustan mamma-kahvilassa kerran viikossa. Pakoon sadepäivän tylsyyttä Veli-Pekka Polvisella ja Fanni-tytöllä ei ole pitkä matka Toukolan avoimeen päiväkotiin, joten kun nälkä ja väsymys yllättävät, lähdetään kotiin. Veli-Pekka Polvinen on yksi harvoista isistä, joita avoimissa päiväkodeissa nähdään. Veli-Pekka jäi kesällä kotiin hoitamaan lapsia, kun vaimo lähti töihin. Nyt hän on tullut kahdeksan kuukauden ikäisen Fannin kanssa avoimeen päiväkotiin sadepäivän tylsyyttä pakoon. Me käydään täällä, kun ehditään, ja sadekelillä tämä kyllä voittaa kotona olemisen. Fannin kolmevuotias isosisko Iina aloitti eilen kerhossa kesätauon jälkeen, Veli-Pekka Polvinen selvittää. Avoimessa päiväkodissa on vapaata yhdessä oloa ja leikkimistä, mutta myös ohjattua toimintaa. Toisinaan niissä käy vaate- ja leluesittelijöitä ja joskus järjestetään kirpputoripäiviä. Alussa vain lapset touhuaa keskenään ja äidit jutustelevat. Joskus askartelemme, mutta poika haluaa enemmän touhuta, ja se askartelu jää silloin äidin harteille. Kerran Pinarissa kävi paloauto ja se oli kyllä lapsille kova juttu. Lapset saivat käydä auton sisällä, Emilia Koistinen kuvailee. Vinkkejä, vertaistukea ja uusia ystäviä Yksi tärkeimpiä asioita avoimessa päiväkodissa vanhemmille on vertaistuki ja kokemusten jakaminen. Siellä on jaettu kokemuksia ja vinkkejä lasten ruokailussa ja kuivaksi opettelussa. Sullakin on tuon ikäinen, miten te teette sen asian?, siellä kysellään. Joidenkin kanssa on pidetty yhteyttä ja käyty kesälläkin puistossa ja kahvilla, Emilia Koistinen kertoo. Lasten päiväruokailusta ei ole tehty ongelmaa, vaan jos matka on pitkä, otetaan välipalaa mukaan. Tarjolla on myös kahvia ja teetä vanhemmille ja jotain välipalaa muutamalla kymmenellä sentillä. Kotimatkalla Veetu ottaa bussissa päiväunet ja syö lämpimän ruoan kotona kahden aikaan. Tossu ja varvas kurkistaa Viisivuotiaat Mette Rautiainen ja Peppi Oravainen ovat parhaita ystäviä keskenään. Tytöt ovat ahkeria avoimen päivähoidon kävijöitä. Tosi monta kertaa on käyty täällä, ainakin sata, Mette pohtii jalat tuolilla heiluen. Peppi istuu vieressä ja on käyntimäärästä täysin samaa mieltä kaverinsa kanssa. Tytöt luettelevat, mikä kaikkea avoimessa päivähoidossa ja kerhossa on tehty. Pientä kiistaa heille tulee siitä, onko heillä ollut jumppaa vai tanssia, joten Parhaat ystävykset Peppi Oravainen ja Mette Rautiainen osallistuvat innokkaina avoimen päiväkodin laulu- ja leikkituokioon. lopulta päädytään Meten äidin Pirjo Hiltusen kanssa tanssijumppaan. - Leikitään parhaiden ystävien kanssa, askarrellaan, ollaan pihalla ja käydään retkillä, joskus eväiden kanssa, on sitä tanssijumppaa ja sitten meillä on Tossu ja varvas kurkistaa leikki. Tossu ja varvas kurkistaa vaikuttaa hauskalle leikille ja siitä jutellaan pikkuinen tovi. Sen jälkeen tytöt livahtavat jatkamaan tärkeitä puuhiaan. Ennen poislähtöä on ehdittävä vielä tehdä sitä lasten työtä, leikkimistä. Taru Kokkonen Kuvat Vicente Serra 24 25

Uusia vetonaulojakin tarvitaan KUOPION MATKAILUA EDISTETÄÄN YHTEISTYÖNÄ Kuopio houkuttelee vuosittain runsain joukoin ulkomaisia ja kotimaisia matkailijoita, kertovat Kuopion Matkailupalvelun tilastot. Jatkossa matkailijoiden houkuttelu sujuu entistä tehokkaammin, kun Matkailupalvelu uudistaa toimintaansa. Kuopion Matkailupalvelu on kehittänyt organisaatiotaan toistaiseksi lähinnä sisäisesti. Asiakkaille näkyvin uudistus Matkailupalvelun toiminnassa tapahtuu syksyn mittaan, kun yhtiön Torikadulla olevat toiminnot ja Kuopio-Infon palvelut kaupungintalon tontilta saadaan saman katon alle. Leirintäaluepalvelut puolestaan säilyvät uudistuksen jälkeenkin Rauhalahden matkailukeskuksessa, Matkailupalvelun toimitusjohtaja Jari Piirainen kertoo. Nettipalvelut ajan tasalle Toista merkittävää palvelu-uudistusta, maakunnallista matkailun nettisivustoa on rakennettu koko vuosi 2011. Visitlakeland.fi-portaaliin kerätään mahdollisimman kattavasti Kuopioon ja Pohjois- Savoon liittyvä matkailutieto. Lisäksi on aloitettu työ sosiaalisen median parissa. Sähköiset palvelut halutaankin tuoda ajan tasalle. Sivustosta löytyvät kattavasti maakunnan ydinmatkailupalvelut, kuten majoituspalvelut, ravintolat ja ohjelmapalvelut. Lisäksi portaalissa on tietoa esimerkiksi ostosmahdollisuuksista, tapahtumista ja kartoista. Matkailijathan hakevat nykyisin tietonsa verkosta. Mitä useampi pohjoissavolainen tutustuu sivustoon, sitä parempi. Antakaa sivuista myös palautetta. Siellä voi myös välittää meille tapahtumatietoja, jotka pyrimme huomioimaan sivuja päivittäessämme. Muista kuin suurelle yleisölle avoimista tapahtumista, kokouksissta jne. kannattaa kertoa meille, koska esimerkiksi suuret tapahtumat vaikuttavat muun muassa majoituspalvelujen saatavuuteen, Piirainen kehottaa. Kuopion Matkailupalvelu Oy perustettiin vuonna 1974. Yhtiön omistaa Kuopion kaupunki. Matkailupalvelussa työskentelee tällä hetkellä 17 henkilöä markkinoinnissa, hallinnossa, kongressiyksikössä, Kuopio-Infossa, Rauhalahden matkailukeskuksessa sekä Savon matkailussa. Käynnissä olevan organisaatiomuutoksen myötä erilliset yksiköt poistuvat, ja toiminnotkin uudistuvat osittain. Matkailua edistetään yhteistyönä Kuopion Matkailupalvelun tehtävänä on edistää alueen matkailuun liittyvää elinkeinotoimintaa. Tehtävää Matkailupalvelu hoitaa yhteistyössä monien tahojen kanssa, koska matkailun edistäminen vaatii alueen kaikkien toimijoiden puhaltamista yhteen hiileen. Keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat luonnollisesti alueen kunnat sekä sadat matkailuyritykset ja muut matkailutoimijat, kuten esimerkiksi tapahtumajärjestäjät. Muita tärkeitä sidosryhmiä ovat mm. oppilaitokset, hankkeet, yhdistykset ja järjestöt sekä valtakunnalliset toimijat, kuten Matkailunedistämiskeskus (MEK). Olemassaolomme oikeutus on se, että edistämme alueemme yritystoimintaa. Yritämme toisin sanoen monistaa matkailijan tuoman rahan. Piirainen muistuttaa, että 54 senttiä matkailijan eurosta menee muualle kuin perinteisiin hotelli- ja ravintolapalveluihin, eli muun muassa kauppoihin ja liikenneasemille. Uusia vetonauloja kaivataan Jari Piirainen toteaa, että matkailullisesti Kuopio ei enää pärjää torimontulla, kalakukolla eikä Puijolla. Tarvitaan uusia houkuttimia, kun ensi vuonna Matkukseen valmistuva Ikanokin Ikeoineen alkaa kerätä kävijöitä. Näistä kävijöistä ainakin 3 prosentin eli 150 000:n odotetaan käyttävän ostosmatkansa lisäksi kaupungin matkailupalveluita. Uusia matkailuinvestointeja kaivataankin muun muassa Kuopio-Tahko-akselille. Tahkon kehityksen pysähtyneisyys on saatava käyntiin. Odotan myös Kuopion kaupungilta ratkaisuja matkakeskuksen, Musiikkikeskuksen viereisen tontin ja Niiralan montun kaavoihin. Kirjoittamaton kortti ovat myös sataman ja Itkonniemi-Saaristokatu-rantaraitin palvelukonsepti ja ylipäätään vesistöön liittyvät palvelut. Matkailun edistämisessä tarvitsemme myös kaikkien kaupunkilaisten tuen. Käyttäkää itse matkailupalveluja ja kuvatkaa Kuopiota tuttaville ja kaikille muillekin myönteisessä hengessä, Jari Piirainen pyytää. Kuopiossa ja koko Pohjois-Savossa on valtavasti tekemistä ja näkemistä, upeita tapahtumia ja kohteita. Uusiseelantilainen turistiryhmäkin totesi, että Kuopio on kuvaansa isompi kaupunki. Anja Hiltunen Kuopion Matkailupalvelun uudet toimitilat ovat löytyneet saneerauksen alla olevasta Tori Carlsonin kiinteistöstä, jonka 1. kerrokseen Kuopion Matkailupalvelu Oy muuttaa marraskuun alkupuolella. Uusi osoite tulee olemaan Haapaniemenkatu 22. Tiloissa tulee toimimaan toistensa läheisyydessä erillinen matkailuneuvontapiste (vihreä i) ja muut toimisto- ja kokoustilat. www.visitlakeland.fi www.visitrauhalahti.fi Kuva Vicente Serra Jari Piirainen toteaa ettei Kuopio enää pärjää torimontulla, Puijolla eikä kalakukolla. 26 27

Kuopio, the City I Love Kuopio is ANTI Festival s secret weapon the secret being that international artists love it here. If they haven t visited Finland before, and many haven t, It s a first taste of this remarkable country, a country of the imagination for those that know little about it. International artists fall for Kuopio for many reasons: a lot of artists will be used to visiting large festivals, in busy anonymous cities Kuopio on the other hand works at a human scale, walking takes you everywhere you need go, it s easy to make friends and then bump into them later, and you re never far from the lake, or the forest, or a bar. Artists love Kuopio because Kuopio welcomes them in the most extraordinary way it allows them to work on its streets, with its people, in its places of work, in its homes and public spaces. It s an amazingly generous act on behalf of the city and one for which the city is known across the world. I have sat in meetings in New York, London, Sydney, Paris, Berlin and listened to people talk about Kuopio as a place where cultural innovation and experimentation is celebrated. I m proud, for ANTI, that we helped to win that reputation but more than that I think it s great for the city: that alongside all the other things that put it on the map, it has an extra string to its bow, something unique and usual that brings people from far and wide into the city. ANTI first brought me into the city in 2002. At that time ANTI was a new, unknown, festival about to enjoy its own debut. And of course I loved the festival and loved the city. I had no idea that I d ever be back in Kuopio but ANTI s other secret weapon is Johanna Tuukkanen I would say Johanna deserves an award for her efforts in keeping the festival alive but the State Prize got there first, and rightly so: without Johanna ANTI simply wouldn t exist. And without Johanna I certainly wouldn t be a regular visitor to the city seeing Johanna in Glasgow at an annual festival there helped keep ANTI in my mind and when the festival advertised for a new artistic director, I applied. As an artist I d never really considered working for a city festival but the relationship between ANTI and Kuopio is so remarkably different to other festival s and their host cities, that I saw it as an incredibly exciting proposition. Which it still is, as we look forward to this year s tenth anniversary edition of ANTI - it s sure to be a birthday party to remember. tiivistelmä Taiteilijat rakastavat Kuopiota, koska se ottaa heidät vastaan aivan erityisellä tavalla. Kaupunki auttaa taitelijoita työskentelemään Kuopion kaduilla, ihmisten kanssa, työpaikoilla, kodeissa ja julkisissa tiloissa. Tästä hämmästyttävän anteliaasta teosta Kuopio tunnetaan ympäri maailmaa. Gregg Whelan on ANTI-festivaalin taiteellinen johtaja. [ SIVULLINEN GREGG WHELAN ] GReGG Whelan BioGRaphY: Gregg Whelan is widely considered to be a leading artist in the fi eld of contemporary performance practice. Forming Lone Twin in 1997 with Gary Winters, the company have since created an internationally celebrated body of work. Current and recent commissioning partners include the Barbican, Sadlers Wells, The Mondavi Centre for the Performing Arts, California, and the Melbourne International Festival. Lone Twin is currently working on The Boat Project, a large-scale public project for the London 2012 Cultural Olympiad. 2011 saw the publication of Good Luck Everybody an edited collection of essays on the company s work published by Performance Research Books. Gregg is an AHRC Creative Research Fellow at King s College London and co-artistic director of ANTI Contemporary Art Festival, Finland. Terveystieteiden maisterin tutkinnon suorittaminen Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella on ollut minulle hieno mahdollisuus. Opintojeni lopulla onnistuin pääsemään työhön tutkimusapulaiseksi Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen tutkimusyksikköön. Tämä oli ensimmäinen työpaikkani terveydenhuoltoalalla. Samana Building Bridge between Science and Practice my experiences as a research assistant in Kuopio Social and Health Services Sillan rakentamista tieteen ja käytännön välille kuopiolaista terveysosaamista viedään Nepaliin Suomennos Marjatta Pirskanen Nepalilainen Suyen Karki opiskeli Kuopiossa ensin terveystieteiden maisteriksi ja jatkaa nyt tohtorikoulutettavana. Karki kirjoittaa lähtevänsä seuraavaksi Nepaliin testaamaan Kuopiossa kehitetyn nuorten päihdemittarin soveltuvuutta sikäläisiin oloihin. Getting the opportunity to study Master s Degree Programme in Health Promotion in Nursing Science at the University of Eastern Finland, Kuopio was my greatest achievement. After completion of my Master s degree, I got lucky enough to work as a research assistant in Research Unit at the Kuopio Social and Health Services. It was my first job in the field of healthcare. During the same year I also got a chance to enroll as a PhD student in the University of Eastern Finland at Faculty of Health Sciences. My main supervisor is Professor Anna-Maija Pietilä, who is also working as expert tasks in Health Service in Kuopio. As a part of my work in the Kuopio Social and Health Services, I was able to understand the issues and situations regarding substance use among adolescents and I got infl uenced by the topic. Thereafter, I planned to do vuonna sain mahdollisuuden aloittaa tohtoriopiskeluni Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Pääohjaajani on professori Anna-Maija Pietilä, joka työskentelee sivutehtävässä Kuopion kaupungin terveyspalveluissa. Työtehtävissäni Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksessa minulla oli mahdollisuus tutustua nuorten päihteiden käyttöön liittyviin kysymyksiin ja tilanteisiin. Tämä aihe oli kiinnostava, ja tämän vuoksi suunnittelin toteuttavani tohtorin tutkimukseni nuorten terveydestä ja päihteiden käytöstä kotimaassani Nepalissa. Jatkossa olen myös kiinnostunut kehittämään terveyden edistämisen menetelmän, joka voisi vähentää nuorten päihteiden käyttöä. Minulla on mahdollisuus käyttää Nuorten päihdemittaria (ADSUME) ja varhaisen puuttumisen mallia, jotka terveyden edistämisen suunnittelija Marjatta Pirskanen on kehittänyt yhteistyössä Kuopion kaupungin ja Itä- Suomen yliopiston kanssa. Tällä hetkellä olen tohtoriopintojeni ensimmäisessä vaiheessa ja syksyllä 2011 tulen keräämään aineiston Nepalin kouluterveydenhuollossa. Suyen Karki terveystieteiden maisteri, tohtoriopiskelija Itä-Suomen yliopisto, Kuopio, terveystieteiden tiedkunta my PhD research on health and substance use among adolescents in my home country, Nepal. In future, I am also enthusiastic to make an effort for implementing intervention that would reduce substance use among adolescents. I have the possibility to use the Adolescents Substance Use Measurement (ADSUME) and the Early Intervention Model, which have been developed by Marjatta Pirskanen (Planning officer in Health Promotion) in collaboration with Kuopio Social and Health Services the University of Eastern Finland. Currently, my study is in the first phase and in autumn 2011, I am going to collect the data from Nepal in school settings. Suyen Karki MSc, PhD student University of Eastern Finland (Kuopio) Faculty of Health Sciences 28 29

Nimityksiä Briefly in English Tarja Savolainen aloitti 1.8. Kuopion kaupungin rekrytointipäällikkönä Kuopion kaupungin kasvun ja oppimisen palvelualueen perusopetuksen yksikön uuteen suunnittelijan virkaan on valittu kasvatustieteiden maisteri Sari Helena Kokkonen. Suunnittelijan tehtäviin kuuluu mm. pedagogista kehittämistä, opetussuunnitelmatyötä, opetuksen Tarja Savolainen siirtyi tehtävään Kuopin kaupungin Kuopion Ateria liikelaitoksen asiakkuuspäällikön tehtävästä. Rekrytointipäällikön tehtävä sijoittuu kaupunkiorganisaatiossa kaupungin konsernipalveluiden työantajapalveluun. Rekrytointiyksikön tehtävänä on luoda kaupunkiorganisaatiolle yhteinen toimintamalli sekä sisäisiin että ulkoisiin rekrytointeihin ja avustaa palvelualueita rekrytointiprosessissa KuntaRekry-järjestelmällä. Tarja Savolainen on syntyperäinen kuopiolainen ja kirjoittanut ylioppilaaksi Sari Kuosmanen, nuorisotyön suunnittelija Yhteiskuntatieteiden kandidaatti, sosiaalipsykologi Sari Kuosmanen, 34, on aloittanut 15.8. Kuopion kaupungin nuorisotyön suunnittelijana kasvun ja oppimisen palvelualueella. Tehtävässään hän keskittyy erityisesti nuorisotyön kehittämiseen ja suunnitteluun. Myös hankeseuranta ja erilaisten rahoituskanavien hallinta ovat Kuosmasen työn ydinaluetta. Annan siis käytännön tukea nuoriso-ohjaajien työhön, tiivistää Kuosmanen. Kuosmasen työpiste sijaitsee Vuorikatu 27:n piharakennuksessa. Minulla on aikaisempaa kokemusta kaupungista työnantajana mm. maahanmuuttajahankkeen kautta. Tämän jälkeen kirjoitin kaupungille Kuopion nuoriso-ohjelman. Kuosmasella on myös yrittäjäkokemusta. Hän on viimeisimpänä työnään Kuopion Yhteiskoulun lukiosta vuonna 1982. Hän on aikoinaan lähtenyt opiskelemaan pääkaupunkiseudulle ja saanut olla hyvin mielenkiintoisissa ja haasteellisissa palvelualan tehtävissä. Kuopioon Savolainen palasi perheensä kanssa vuoden 2000 vaihteessa. Kaupungin palveluksessa hän on ollut 10 vuotta. Savolaisen perheeseen kuuluvat avomies, 21-vuotias pääkaupunkiseudulle muuttanut tytär ja 18-vuotias kevään 2012 abiturienttipoika. Perhe asuu Itkonniemellä vuonna 1928 valmistuneessa omakotitalossa. Sari Kokkonen aloitti perusopetuksen pedagogisena suunnittelijana resurssisuunnittelua, lisäopetuksen järjestelyjä, tiimiorganisointia sekä hankkeiden valmistelua ja seurantaa. Yhteistyön ja tiedonkulun kehittäminen ovat Sari Helena Kokkosen tavoitelistan kärjessä ensimmäisten työviikkojen henkilöstöterveisten pohjalta. Tuusniemeläinen Sari Helena Kokkonen on toiminut kahdenkymmenen vuoden ajan luokanopettajana ja siitä noin puolet rehtorina ensin Tuusniemen kunnassa ja viimeisimmäksi puolitoista vuotta Luumäellä. Koulujen arjesta, erilaisista toimintatavoista ja -ympäristöistä on kertynyt runsaasti käytännön kokemusta ja näkemystä. Työn ohessa hän on suorittanut johtamisen ja erityispedagogiikan opintoja sekä ollut useissa luottamustehtävissä. Harrastuksille on jäänyt aikaa inspiraatiosta riippuen runoista ja teatterista tanssiin ja käsitöihin. Koira pitää huolen säännöllisestä ulkona liikkumisesta. Nuorison kanssa riittää myös monenlaista puuhaa, omien 16- ja 18-vuotiaiden nuortensa lisäksi Kokkosen kotona maaseudun rauhassa viihtyvät ystävätkin. johtanut keskisuurta kuopiolaista ratsastuskoulua. Yrittäjämaailmasta Kuosmanen tuo uuteen työhön mukanaan laajan yhteistyöverkoston. Ratsastuskoulun päivittäinen toiminta on nyttemmin siirtynyt Kuosmasen sisarelle. Innokkaalla hevosalan asiantuntijalla on edelleen hyvä tuntuma tallin puolelle. Olen saanut ratsastuskoulusta nyt myös rakkaan harrastuksen. Kun muut lähtevät mökille, niin minä lähden lasten kanssa tallille, nauraa tarmokas kahden tytön äiti. Lastensuojelupäällikkö Marketta Kolari Yhteiskuntatieteiden maisteri Marketta Kolari on aloittanut Kuopion kaupungin va. lastensuojelupäällikkönä 15.8. Lastensuojelupäällikkö työskentelee kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden lapsiperhepalveluissa. Lapsiperhepalveluihin kuuluvat lastensuojelun avo- ja jälkihuolto, perheoikeudelliset palvelut, riita- ja rikosasiain sovittelu, sijaishuolto ja sosiaalipäivystys. Lastensuojelupääl - likön tehtäviin kuuluvat muun muassa palvelutoiminnan johtaminen, suunnittelu ja kehittäminen sekä palvelujen toteutumisesta huolehtiminen. Kuopion kaupunki on Kolarille työnantajana ennestään tuttu, sillä hän on työskennellyt lastensuojelussa eri tehtävissä vuosina 1977-2000 ja tutkija-sosiaalityöntekijänä vuosina 2001-2002. Väliin mahtui pesti sosiaalitarkastajana Itä-Suomen lääninhallituksessa 2000-2001. Ennen lastensuojelupäälliköksi siirtymistään Marketta Kolari työskenteli vuosina 2002-2011 johtajana Kuopion Ensikotiyhdistys ry:n ensikodissa, joka on erikoistunut päihderiippuvuuden hoitoon. Kolarin juuret ovat Vesannolla. Edelleenkin hän viettää suuren osan vapaaajastaan miehensä kanssa lapsuusmaisemissaan mökkiläisenä. Mökillä viihtyvät myös pariskunnan aikuiset lapset perheineen. Lastenpsykiatri Outi Heiskasesta lasten mielenterveysyksikön lääkäri Lastenpsykiatri Outi Heiskanen aloitti elokuussa Kuopion kaupungin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa lasten mielenterveysyksikön erikoislääkärinä. Heiskanen on syntyperäinen kuopiolainen, Yhteiskoulun ja Musiikkilukion kasvatti, joka palasi kolmisen vuotta sitten kotikonnuille. Hän on erikoistunut lastenpsykiatriaan Helsingissä ja työskennellyt sekä perus- että erikoissairaanhoidon puolella ja pitkään myös perheneuvoloissa. Lasten mielenterveysyksikkö toimii viisihenkisenä työryhmänä, jossa on psykiatri, psykologeja ja sosiaalityöntekijä. Työtilat ovat Alavan sairaalassa. Yksikön palvelut on tarkoitettu 0-12-vuotiaille kuopiolaisille lapsille, jotka tarvitsevat arviointia tai hoitoa psyykkisten oireilujen vuoksi. Yksikköön tarvitaan lähete. Työskentelyssä ovat aina mukana lapsen vanhemmat ja joskus koko perhekin, sillä työskentelytapa lasten kanssa on aina perhekeskeistä. Yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä neuvoloiden, kouluterveydenhuollon, perheneuvolan ja lastensuojelun kanssa. Yksikön asiantuntijat tekevät tarvittaessa myös kotikäyntejä sekä jalkautuvat päiväkoteihin ja kouluihin. Library use is becoming more diverse The library isn t just for reading In a busy autumn, the library will continue its reading groups and fairy tale readings. The library enhances its activities in cooperation with various bodies and organisations. For example, during the autumn, the library has a programme of visits from authors. In its activities, the library focuses on the user s perspective. Nowadays, library users want more opportunities to interact with other people. The influence of social media is seen in the library, too. The reading groups indeed were specially requested by users. The library is increasingly being turned into a place of leisure. When you visit the library, you don t have to just read by yourself; you can go there to meet friends, for example. Literary life also takes place outside the covers of a book. Marjo Meriranta and her one-year-old son, Emil, are regular users of the library. Emil s literary life began even before he was born, as his mother read nursery rhymes to him aloud. Marjo thinks it is particularly important to encourage children and young people to read for pleasure. She describes the library staff as knowledgeable and dedicated: they look after future readers. Marjo and Emil will be a familiar sight in the library corridors: the whole building is their own bookcase. Kuopio to have a state-ofthe-art cinema complex The cinema complex to be built in Kuopio, due for completion in 2013, will be one of the most modern in Finland. The four-storey cinema complex will have seven fully digital cinemas. But it will not only have cinemas: there will also be restaurants, a bowling alley and a wellness centre. Shop space will also be retained. The complex will add to the attraction of Kuopio city centre. With the new pedestrian centre, the city will be bustling with life 24 hours a day. Kuvakukko keeps up with the times without forgetting traditions Kuopio s municipal cinema, Kuvakukko, has responded to current challenges. In the spring, the cinema received a digital projector, which provides a sharp picture throughout. Digital technology will not, however, turn Kuvakukko into a typical modern cinema. Its programme consists of non-commercial and mainly non-american films, with priority given to Finnish cinema. This autumn, Kuvakukko is hosting Finland s first film festival for the elderly, Hopeatähdet ( Silver Stars ). In its activities, Kuvakukko aims to keep cinematic culture alive in Kuopio. OiLi Project: business, action and plans According to a survey, there are fewer entrepreneurs among academically educated people than the rest of the working population. The OiLi Project aims to motivate and encourage highly educated people to develop new businesses. In OiLi, entrepreneurship is discussed in plain Finnish. In training sessions, seminars and workshops tailored to people with an academic education, entrepreneurship is seen as a way of life that is compatible with family life, and in which mistakes also play a part. Sometimes, an entrepreneur s morning may begin, say, with a glass of sparkling wine. Mistakes seminars and luxury breakfasts are two examples of the open-mindedness of the project. Over three years, the five-module OiLi training has been attended by about 70 academically educated people. Individual events have attracted hundreds of participants. During the project, around ten businesses have been set up. The project has involved nutritional and environmental scientists, forestry experts, health care professionals and representatives from many other disciplines. Some want to learn everything they can about entrepreneurship, while others only want advice on drawing up a business plan, says Project Manager Mari Mykkänen. Kuopio Tourist Service is being developed and tourism promoted through cooperation New attractions are needed The operations of Kuopio Tourist Service are being improved. For customers, the most visible change will be when its operations, currently divided between its offices in Torikatu and the Tourist Information Office by the City Hall, are brought under one roof. Camping facilities will remain at the campsite at the Rauhalahti Holiday Centre. Online tourism services are also being developed through the visitlakeland.fi website, which will bring together tourist information for Kuopio and North Savo. There you will find accommodation services, restaurants and activity programmes in the region, as well as shopping facilities, events and maps. The Managing Director of Kuopio Tourist Service, Jari Piirainen, says that, with regard to tourism, Kuopio can no longer rely on the Market Place, the kalakukko fish pie and Puijo, but needs new attractions. In promoting tourism, we also need the support of all local people. Please use the tourist services yourselves and describe Kuopio to acquaintances and everyone else, too, in a positive spirit, urges Piirainen. In Kuopio and North Savo, there are a huge number of things to do and see, great events and attractions. Indeed, a tourist group from New Zealand remarked that Kuopio is a bigger city than they had imagined. A challenge for student culture As a city of culture, Kuopio is excellent and wide-ranging. In terms of traditional cultural services, we easily meet all the criteria for a big city: we have our own symphony orchestra, a municipal theatre, an art museum, cultural and natural history even our own municipal cinema. Culture usually means all the intellectual, artistic and material achievements of a society or the whole of humanity. In this sense, we also often use the word civilisation. The basis of civilisation is education, and, at this time of the year, those receiving education are conspicuous on our streets. Thousands of students start classes, whether in the arts, sciences or handicrafts. Young people bring to the city the life, colour and variety that we need. As a student city, Kuopio is compared with other big cities. It is claimed that student culture is less visible here than elsewhere. This autumn, it s time to turn that idea on its head. I challenge everyone restaurants, shops, other businesses, different organisations, students and key players within our City organisation to make Kuopio a lively, vibrant student city. You can use the feedback form on the City s website to tell us about your own contribution to local student culture. We promise to publish the best ones. Petteri Paronen Kuopio City Mayor A new way to study OIS The Savonia University of Applied Sciences is modernising its education through the Open Innovation Space (OIS) model. Its fundamental purpose is to respond to changes in learning and working life by bringing education closer to working life. The vice-rector of Savonia UAS, Mervi Vidgrén, says that the OIS model combines learning and teaching with research and development activity. The emphasis on closeness to working life requires close and multifaceted cooperation between Savonia and employers. Savonia will have an even better opportunity to do this with its phased move to Technopolis, where Savonia and businesses will work side by side. Also central to the OIS model is the development of virtual learning environments. This autumn, the first OIS learning environment was piloted at Technopolis. It brings together students from various disciplines, staff and working life partners. The rooms in the trial are being used in particular by the LeKa Project, funded by the Regional Council of Northern Savo, and the entrepreneurship-oriented ytiimi. 30 31

Osallistu Kuopio-viikkoon Tehdään yhdessä Kuopiosta maailman paras paikka Marraskuun 12.-20. päivinä Kuopio juhlii perustamisviikkoaan kaikkien kanssa yhdessä. Juhlat syntyvät, kun jokainen kuopiolainen antaa parastaan: pieniä tekoja ja suuria sydämiä. Juhlaan riittää nyt kaunis hymy tai yhteinen kahvihetki. Juhla syntyy perheen parissa, tuttujen kesken tai aivan yllättäen. Juhla on omastaan antamista, vapaaehtoisuutta ja iloa. JUHLAVIIKON AVAJAISJULISTUS LAUANTAINA 12.11.2011! LUVASSA YHTEISTÄ ILOA, KAUNEUTTA JA ERIKOKOISIA YLLÄTYKSIÄ YMPÄRI KAUPUNKIA KOKO VIIKON AJAN. lisätietoja myös kaupungintalon palveluneuvonnasta, tulliportinkatu 31, puhelin: (ilmaislinja) 0800 182 050, avoinna arkisin klo 8 15. mikä oli paras Juttu? Mikä oli tämän Kuopio-lehden artikkeleista mielestäsi paras ja kiinnostavin? Vastaa 14.10. mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen tiedotus.kka@ kuopio.fi tai lähetä postikortti osoitteella Kuopion kaupunki, Kuopio-lehti, PL 228, 70101 Kuopio. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Finnkinon elokuvalippuja. Viimekertaisessa arvonnassa elokuvaliput menivät seuraaville henkilöille: Maritta Kohvakka, Kuopio, Kari Matra, Kuopio ja Marja-Riitta Saastamoinen, Mänttä.