HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO

HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO Hallinto- ja kehittämisosasto koostuu kahdesta tulosalueesta: yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen sekä tuki- ja sähköiset palvelut. Yhteenveto hallinto- ja kehittämisosaston talousarvion toteutumasta 31.8.2015: Euroa Menot Tulot Nettomenot Tot-% Nettomenot Tot-% 2015 31.8.2014 Yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen 895 742 85 051 810 691 57,0 837 356 58,8 Tuki- ja sähköiset palvelut 868 289 144 912 723 377 63,4 681 282 59,7 Hallinto- ja kehittämisosasto yhteensä 1764 032 229 964 1534 068 59,8 1518 637 59,2 Kahdeksan kuukauden menot edustavat tasaisessa kulutuksessa 66,7 %:a koko vuoden talousarviosta. Hallinto- ja kehittämisosaston menot vuositasolla toteutuvat epätasaisesti. Tällä hetkellä Yleishallinto- ja elinkeinojen kehittyminen tulosalue on on toteutunut maltillisemmin. Tuki- ja sähköiset palvelujen menot ovat toteutuneet myös talousarvion mukaisesti. Kokonaisuutena hallinto- ja kehittämisosaston menot ovat pysyneet keskimääräisessä kehityksessä. YLEISHALLINTO JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Tulosalueen toimijoiden tehtävä on toteuttaa kunnan strategiaa ja johtaa kuntaa hallitusti nopeasti muuttuvassa ja kehittyvässä toimintaympäristössä. Tulosalueen kuvaus Tulosalueen yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen tulosyksiköt ovat vaalit, tilintarkastus, kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, kunnallisverotus, yhteistoimintaosuudet, seutukunta, elinkei nopalvelut ja kehittäminen, joukkoliikenne, palotoimi, eläinlääkintähuolto, viranomaistoiminta, maaseututoimi sekä yhdyskuntasuunnittelu ja jätehuoltoviranomaistoiminta. Sivu 1 / 18

KUNNAN STRATEGINEN JOHTAMINEN Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma perustuvat uuteen kuntastrategiaan. Strategian mukaan Tyrnävä on itsenäinen, yhteistyötä tekevä kunta, jonka strategiset valinnat ovat: hyvinvointia koulutuksella monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito avoin ja kuuleva vuorovaikutus omaleimainen, mielenkiintoinen ja houkutteleva ympäristö terveellinen ja turvallinen lähiruoka. Huomion kiinnittäminen turvallisuuteen sisältyy talousarvioon ja suunnitelmiin kattavasti. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on edistää strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, toiminnan lainmukaisuutta, hyvän hallintotavan toteutumista sekä niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Strategian päälinjauksia täydennetään hyvinvointikertomuksen pohjalta nostetuilla hallintokuntien talousarvioita ohjaavilla periaatteilla osallisuus, omavastuu ja osastorajat ylittävä toiminta palvelujen tuottamisessa. OSALLISUUS Edistetään kuntalaisten monipuolisia vaikuttamismahdollisuuksia. Esim. ennakkovaikutusten arviointi tehdään merkittävien toimintatapamuutosten ja investointien alkusuunnitteluvaiheessa (vert. pajatoiminnan kehittämishanke, Markkuun koulun tulevaisuus). OMAVASTUU Mahdollistetaan kuntalaisten omavastuullinen toiminta mm. avustamalla yhteisöllisyyttä ylläpitäviä järjestöjä ja yhdistyksiä. OSASTORAJAT YLITTÄVÄ TOIMINTA PALVELUJEN TUOTTAMISESSA Osastojen välisellä yhteistyöllä ammattiryhmien kesken parannetaan kokonaistuottavuutta. Hallinto- ja kehittämisosastolle strategiassa asetetut tavoitteet: Kuntakuva on hyvä Asiakaslähtöisten tukipalvelujen järjestämistavat ovat joustavia ja niihin etsitään jatkuvasti uusia ratkaisumalleja. Myös sähköisiä palveluja kehitetään. Palvelutarjonta ja talous ovat tasapainossa Jäntevä maapolitiikka ja viihtyisien, omaleimaisten asuinalueiden suunnittelu Työllisyyden parantaminen, alkutuotannon, lähiruoan, biotalouden ja hevostalouden projektit. Sivu 2 / 18

Toteutuminen: Kuntakuvaan ovat vaikuttaneet myönteisesti mm. kiertoliittymän rakentaminen kirkkotien risteykseen ja kiertoliittymän taideteos, jonka on suunnitellut taiteilija Piia Hentunen. Taideteoksen aiheena on hevonen ja ratsastava hahmo, joka pudottaa arjen helmiä ympäristöönsä. Taiteilijan mukaan se kuvastaa, kuinka jokaisella on mahdollisuus tuottaa hyvää maailmaan teoillaan ja tavoillaan. Kunta osallistui kiertoliittymän kuluihin ja taideteoksen hankintaa saatiin hankerahaa. Sähköisiä palveluja on edelleen kehitetty. Kuntasivustot on uudistettu. Kunnanhallituksen ja sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslistat toimitetaan sähköisinä. Taloushaasteita on edelleenkin olemassa. Verotuloissa on kuitenkin hienoista kasvua edelliseen vuoteen verrattuna ja valtionosuudet toteutuvat talousarvion mukaisesti. Palkin hevoskaava-alueen asemakaava on hyväksytty ja saanut lainvoiman. Tonttivaranto on hyvä. Kunta on mukana mm. innovatiivisilla hankinnoilla kehittäminen- projektissa, jonka tarkoituksena on edistää julkisen tilaajatahon sekä yritysten välistä yhteistyötä sekä loppukäyttäjien asiantuntijuuden hyödyntämistä hankintaprosessissa. Markkinointi/Aluearkkitehti: Aluearkkitehti on toteuttanut useita mainoksia, kirjoittanut lehtiartikkeleita, vastannut kuntatiedotteista. järjestänyt rakentajamessut ja osallistunut aktiivisesti kuntamarkkinointiin Nettisivujen uudistamiprojektin ulkoisen asun suunnittelu Facebookissa ja somessa tyrnäväläisyyden ja tyrnäväläisten yrittäjien esiin nostaminen sekä juttuideoiden syöttämistä lehdistöön ja sitä kautta yritysten tunnettavuuden edistäminen Medianäkyvyyttä on pyritty lisäämään voimakkaasti ja sitä kautta saamaan ilmaista ja myönteistä kuntamainosta Tonttimarkkinointi on ollut aktiivista Taiteiden yön järjestäminen yhdessä kulttuuritoimikunnan kanssa, visuaalisen ilmeen toteuttaminen, markkinointimateriaalin laadinta ja mainostaminen Torin laidalla olevien Similän taideteoksista tehtyjen taulujen taittaminen Sivu 3 / 18

Aktiivinen kunnan, sen tapahtumien, rakennusten ja ympäristön valokuvamateriaalin tuottaminen koko vuoden kierron ajalta. Taiteiden yö on järjestetty yhdessä kulttuuritoimikunnan kanssa, visuaalisen ilmeen toteuttaminen, markkinointimateriaalin laadinta ja mainostaminen (aluearkkitehti). ALUEELLINEN YHTEISTYÖ PALVELUJEN TUOTTAMISESSA Palo- ja pelastustoimi: Oulu- Koillismaan pelastuslaitos hoitaa palo- ja pelastustoimen. Kustannuk set kohdistetaan kuntiin asukaslukujen suhteessa. Palotoimen osalta on ollut laskutuksessa erimielisyyttä Oulun kaupungin kanssa pääomavuokran määräytymisestä. Neuvotteluja jatketaan sopimuksen tiimoilta. Ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun palvelut tuotetaan seudullisesti. Viranomaistoiminnan laskutusperusteena on asukasluku 70 % ja kuntiin käytetty työaika seurantaan perustuen 30 %. Eläinlääkintähuollon kustannukset on suhteutettu eläinten määriin. Jätehuoltoviranomainen: Oulun kaupungin tekninen lautakunta toimii jätehuoltoviranomaisena. Jätehuoltoviranomaistoiminnan kustannukset katetaan jätehuoltomaksuilla. Joukkoliikenne Vuoden 2013 alusta Oulun kaupungin joukkoliikennejaosto on toiminut Oulun seudun kuntien (Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulun kaupunki ja Tyrnävä) joukkoliikenneviranomaisena. Joukkoliikenne ja lipputukijärjestelmä ovat muuttuneet uuden joukkoliikennelain mukaiseksi liikenteeksi 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikenneviranomainen on määrittänyt uudet palvelutasot, kilpailuttaa linja-autoliikenteen ja vastaa lippujärjestelmästä. Liikenteen kustannukset perustuvat palvelutasopäätökseen, kilpailutuksen onnistumiseen ja valtion tuen määrään. Kustannukset nousivat huomattavasti vuonna 2014 (vuonna 2013 kustannukset 21 444 euroa ja vuonna 2014 109108 euroa). Vuodelle 2015 on varattu joukkoliikenteen määrärahaksi 135 214 euroa. Laskutus tapahtuu vasta loppuvuodesta. Jäsenyydet Tyrnävän kunta on jäsenenä seuraavissa: Suomen kuntaliitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Nelostie ry., Liminganlahden ystävät ry., Vesien suojeluyhdistys ry, Nouseva rannikkoseutu ry. Vaalit Sivu 4 / 18

Kunta on jaettu kolmeen äänestysalueeseen: Kirkonkylä, Murto ja Temmes. Äänestysaluejakoon ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Ennakkoäänestys järjestetään yhdessä paikassa, Tyrnävän kunnanvirastossa. Äänestysalue /Äänioikeutettujen määrä 31.1.2010 17.4.2011 29.10.2012 25.5.2014 Kirkonkylä 2691 2764 2721 2858 Murto 930 918 935 926 Temmes 512 496 498 489 Yhteensä 4133 4178 4154 4273 Eduskuntavaalit vaalipäivä sunnuntai 19.4.2015 ennakkoäänestys kotimaassa 8.-14.4.2015 ja ulkomailla 8.-11.4.2015. Toteutuminen: Tyrnävällä oleva eduskuntavaalien ennakkoäänestyspaikkana on kunnantalo. Ennakkoäänestys toteutettiin koko maassa 8.-14.4.2015. Tyrnävän ennakkoäänestysaktiivisuus oli 31,5 prosenttia. Yhteensä ennakkoon äänestäneitä oli Tyrnävällä 1324 henkilöä. Vaalipäivänä äänestysaktiivisuus oli 39,3 prosenttia Vaalipäivänä kävi äänestämässä Kirkonkylällä 991 henkilöä, Murrossa 456 henkilöä ja Temmeksellä 200 henkilöä. Äänestysaktiivisuus oli yhteensä 70,9 prosenttia (ennakkoäänestys ja vaalipäivän äänestys). Tilintarkastus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastamista koskevat asiat ja arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kohdennettua tilintarkastusta tai muuta asiantuntemusta varsinaisen tarkastuksen (12 tarkastuspäivää) lisäksi ostetaan eri alueille tarpeen mukaan. Toteutuminen: Tilintarkastuksesta vastaa Tilintarkastusyhteisö PwC Julkistarkastus Oy. Vastuullisena tarkastajana toimii JHTT, HTM Outi Kirvesoja ja avustavana tilintarkastajana Paula Malinen. Vuonna 2015 on ollut tähän mennessä seitsemän tarkastuspäivää. Tarkastuslautakunta on kokoontunut neljä kertaa. Kevään aikana työstettiin arviointikertomusta. Kunnanjohtaja on käynyt esittelemässä tarkastuslautakunnalle hallinto- ja kehittämisosaston ajankohtaisia asioita. Tilintarkastaja raportoi tilikauden 2014 aikaisesta tarkastuksesta. Elinkeinojen kehittäminen Sivu 5 / 18

Päämäärä Elinkeinojen kehittämisen päämääränä on aktiivisen yritysilmapiirin luominen niin, että Tyrnävä tunnetaan myös yrityskuntana. Kunnan asukasmäärä kasvaa hallitusti, peruspalvelut ovat toimivia ja maankäyttö- ja rakennussuunnittelu on hyvää. Hyvät kuntapalvelut niin opetus- ja kulttuuritoimessa kuin sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla tukevat elinkeinopoliittisten päämäärien toteutumista. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä Monipuoliset palvelut Palvelujen toiminnallisuuden hyvä taso, hallintokuntien yhteistyö Yritysten määrän nostaminen Biotalouden hankkeet Hevostalouden kehittäminen Yritysten lukumäärän nettolisäys Työllisyyden parantaminen Vuorovaikutteiset toimintatavat Hyvinvointia koulutuksella Koulutustason nostaminen Peruskoulun opetussuunnitelman uudistaminen Työttömien lukumäärä laskee, työttömyysaste laskee Koulutustaso noussut (hyvinvointikertomuksen indikaattori) Toimenpiteet: Elinkeinoelämän tarpeet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa sekä toimiti lojen ja tonttien saatavuudessa. Teollisuustonttien tarve kartoitetaan. Kartoituksen perusteella ratkaistaan uuden teollisuusalueen kaavoittamiseen ryhtyminen. Haurukylän uusi teollisuusalue TY-1 on otettavissa käyttöön. Valmistelussa on Palkin alueen ns. hevoskaava turvaamaan mm. hevosalan yrittäjien tonttitarpeita. Kunta toimii aktiivisesti yhteistyössä yrittäjien sekä yrittäjäjärjestön kanssa (mm. yrittäjätapaamiset ja -tilaisuudet, yhteistyömuotojen kehittäminen) ja hyödyntää elinkeinoelämän kysymyksissä yrittä jäyhdistyksen osaamista ja verkostoja Sivu 6 / 18

Toimitaan aktiivisesti lähiruoan puolesta, lähiruoan tarjoaminen, lähiruoan pitäminen esillä eri foorumeilla mm. yrittäjätapaamisissa yms. Markkinoidaan kuntaa aktiivisesti niin, että Tyrnävä on haluttu myös yritysten sijaintikuntana Tehostetaan toimia työllisyyden edistämiseksi yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja yhdistysten kanssa Osallistutaan elinvoimaa paikallisuudesta -paikallisen kehittämissuunnitelman toteutukseen sekä Nouseva rannikkoseutu ry:n rahoitukseen vuosina 2015 2020 Kunta osallistuu Tekes-rahoitteeseen julkisia hankintoja kehittävään useamman vuoden hankkeeseen (päättyy vuonna 2016) Kunta osallistuu Pohjois-Pohjanmaan hankinta-asiamiespalvelun kehittämistä koskevaan hankkeeseen (kestää kolme vuotta) Kunta osallistuu biotaloutta kehittävään kansainväliseen OAMK:n vetämään Bofra-hankkeeseen Kunta toteuttaa peruna- ja lähiruoka ekosysteemihankkeen Kunta on mukana työllistymistä tukevissa hankkeissa sosiaalitoimen kautta. Oulun seudun uusyrityskeskus ry tuottaa sopimuspohjaisesti elinkeinopalvelut erityisesti uusille yrit täjille (0 2 vuotta toimineille) ja tarvittaessa myös jo pitempään toimineille yrityksille. Kustannukset tästä toiminnasta vuonna 2015 ovat 1,00 euro/asukas. Kunnassa toimii työ- ja elinkeinosuunnittelija, jonka tehtävänä on elinkeinopalvelujen kehittäminen ja yrittäjien tukena toimiminen. Työ- ja elinkeinosuunnittelija hoitaa keskitetysti työvoimatuella palkattavan henkilöstön (toiminta sosiaalipalveluissa). Toteutuminen: Asukkaita 31.8.2015. oli 6756, kasvua 0,3 % vuodenvaihteesta. Työttömyysaste 31.8.2015 oli 11,9 (31.8.2014 11,1) %. Työttömiä työnhakijoita oli 331, joista miehiä 161 ja naisia 170. Alle 25 vuotiaita työttömiä oli 41 ja yli 50 vuotiaita 98. Yli vuoden työttöminä olleita oli 71. Avoimia työpaikkoja Tyrnävällä oli elokuun lopussa lopussa 12 kpl. Pohjois-Pohjanmaalla työttömyysaste elokuun lopussa oli 14,9 (31.8.2014 14,1) %. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Pohjanmaalla huhtikuun lopussa ELY keskus alueittain maan kuudenneksi korkein. Pohjois-Pohjanmaalla työttömien osuus työvoimasta on noussut hieman vähemmän kuin koko maassa keskimäärin, jossa osuus oli elokuussa 14,2 % ja vuosi sitten 12,2 %. Hankkeet: Leader-haku on auennut 11.5.2015. Nouseva Rannikkoseutu ry. on antanut myönteisen rahoituspäätöksen seuraaville hankkeille: Temmeksen mylly- ja sahaosuuskunta/puuvaraston rakentaminen, kustannusarvio 21 000 euroa, tuki 35 % Orcanic Scandinavia/sienihallin lämmitys uusiutuvalla energialla, kustannusarvio 14 700 euroa, tuki 35 % Sivu 7 / 18

Temmeksen kyläyhdistys/urheilukentän kunnostus, kustannusarvio 19 500 euroa, tuki 60 %. Kunta on mukana esim. seuraavissa elinkeinotoimea koskevissa hankkeissa: Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja osaamista yrityksille ja kunnille Kehittämishanke perunaekosysteemin kehittämiseksi Bofra-hanke, bioenergiaa koskeva Perunajäte arvotuotteeksi PK-omistajavaihdosten muutostilanteiden hallinta Jätehuollon elinkeinopoliittiset vaikutukset selvityshanke Innovatiivisilla hankinnoilla kehittäminen. Työ- ja elinkeinosuunnittelija Sanna Mathlin: Kevään aikana selviteltiin mahdollisuuksia ottaa käyttöön nuorten yrittäjien tukemiseksi kesäyritysseteli. Seteliä on markkinoitu 16-24-vuotiaille nuorille ns. starttirahaksi heidän perustaessaan 4H-yrityksen. Lisäksi kesäkauden ajaksi jo käytössä olevaa Kunnan nuoren työllistämistukea nostettiin 280. Jatkossa tukea voivat hakea yritykset, yhdistykset ja kotitaloudet. Tukea markkinoitiin kesätyösetelinä tyrnäväläisille nuorille tyrnäväläisten työnantajien käytettäväksi. Molemmat tuen kesäyritysseteli ja kesätyöseteli rahoitetaan työllistämisbudjetista. Tyrnävä oli mukana 100 uutta työpaikkaa nuorten työllistämiskampanjassa, jossa yrityksistä etsittiin piilotyöpaikkoja ja jaettiin tietoa työllistämisen tuista. Kampanjasta saatiin loppuraportti työllistämisen mahdollisuuksista yrityksien näkökulmista. Vuoden vaihteessa muuttuneesta palkkatuesta sekä kunnan työllistämisen tukikeinoista on kerrottu alueen yrityksille ja yhdistyksille mm. sähköpostitiedottamisella ja henkilökohtaisesti vierailemalla yrityksessä ja yrittäjäyhdistyksen tapaamisissa. Kunnan kotisivut uudistuvat. Työllistämistoiminta ja yrityksille tarkoitettu tiedottamien ovat jatkossa Työ- ja elinkeinot otsikon alla. Sivustoa on kehitetty vastaamaan paremmin kuluttajan tarpeisiin ja sinne on päivitetty uutta tietoa. Suurimpina asioina touko-elokuun aikana on ollut kunnan kotisivujen/työ ja yrittäminen osuuden loppuun rakentaminen ja päivittäminen. Kuulammen koulun yrittäjyysluokan kanssa on jatkettu yhteistyötä. Yhteistyön tiimoilta syntyi ajatus Läppärilenkistä, jonka toteuttivat Tyrnävän Yrittäjät ja Liminganlahden Nuorkauppakamari yhteistyössä yrittäjyysluokkalaisten kanssa. Läppärilenkin tarkoituksena oli haastaa ihmisiä lenkkeilemään ja hankkimaan sponsoreita.yrityksiä myös kannustettiin lahjoittamaan suoraan rahaa yrittäjyysluokan läppärikassaan. Tyrnävän taiteidenyötä varten on tehty joitakin järjestelytehtäviä ja kontaktoitu lähiseudun lähiruoka- ja käsityöyrittäjiä myymään tuotteita tapahtumaan. Sivu 8 / 18

Maaseutuelinkeinojen kehittäminen ja maaseutuviranomaistyö: Maaseutuhallinnon uudistuksen tultua voimaan 1.1.2013 Tyrnävän kunta toimii hallinnoivana kuntana maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella, johon kuuluvat Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä. Yhteistoiminta-alue on perustettu kuntien valtuustojen yhtäpitävin päätöksin. Lisäksi jokaisen yhteistoiminta-alueen kunnan kanssa on tehty palvelusopimus. Maaseutuhallintoyksikön tehtävänä on tuottaa laadukkaita maaseutuelinkeinoviranomaispalveluita yhteistoiminta-alueen kunnille. Tehtävien hoito järjestetään Maaseutuviraston kanssa tehdyn Maksajavirastosopimuksen asettamien vaatimusten mukaisesti. Yhteistoiminta-alueen henkilökunta: Johtava maaseutuasiamies Tyrnävä (maaseutupäällikkö) Maaseutuasiamies 60% Tyrnävä Maaseutuasiamies Muhos Maaseutuasiamies 50 % Hailuoto Kaksi palvelusihteeriä Tyrnävältä ja harjoittelija tuottavat yhteistoiminta-alueelle tarvittavia toimistopalveluja. Toteutuminen: Yhteistoiminta-alueella toimii n. 610 tilaa, joilla on viljelyalaa n. 39.500 ha. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus suoritti asiakirjatarkastusta Tyrnävän yhteistoiminta-alueen toiminasta ajalla 26.1-10.2.2015, koskien EU:n rahoittamien ja kansallisesti rahoitettujen viljelijätukien vuoden 2014 tukihakemusten käsittelyä. Tarkastusotannassa oli 22 tilaa, 3 maksulupapoikkeusasiaa ja 10 tukioikeussiirto -tapahtumaa. Tarkastuksen tulos oli, että tarkastuksessa ei todettu olennaista huomautettavaa. Vuoden 2015 alusta on EU:n toiminnassa siirrytty uuteen ohjelmakauteen, joka tarkoittaa maatalouden osalta siirtymistä uuteen tukijärjestelmään. Monin osin muuttunut tukijärjestelmä on ollut oppimisen paikka meille maaseututoimen henkilöille ja osittain samanaikaisesti on pitänyt opastaa viljelijöitä uusiin asioihin. Maaseutuvirasto on järjestänyt muutaman valtakunnallisen tukikoulutuksen hallinnolle ja neuvojille. Johtava maaseutuasiamies osallistui 9.3-10.3 Seinäjoen tilaisuuteen ja muut maaseutuasiamiehet osallistuivat Rovaniemellä 17.3-18.3 järjestettyyn tilaisuuteen. Maaseututoimi on ollut mukana järjestämässä alueellisia tukikoulutuksia yhteistyössä MTK-Pohjois-Suomen, Proagria Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen kanssa. Meidän aluetta koskeva tilaisuus oli 25.3 Oulunsalo-talossa. Lisäksi oli laajempi koulutustilaisuus Muhoksella Koivikon auditoriossa tukineuvojille. Maaseututoimi järjesti omat viljelijöille tarkoitetut tilaisuudet Muhoksella 7.4 Koivikossa, Tyrnävällä 8.4 valtuustosalissa ja Limingassa 10.4 valtuustosalissa. Sivu 9 / 18

Maaseutuhallinnolla on tavoitteena viljelijöiden sähköisen asioinnin edistäminen. Sähköisessä Vipu-palvelussa viljelijä voi laatia sähköisen tukihakemuksen, korjata lohkojen rajoja kartalla ja tarkastella oman maatilansa tukihakemustietoja. Maaseutuvirastolla viivästyi sähköisen palvelun avaaminen, joka tapahtui vasta 13.4 ja tämän vuoksi jopa tukien hakuaikaa päätettiin jatkaa 12.5 asti. Tyrnävän yhteistoiminta-alueella saatiin 482 sähköistä hakemusta, joka on 79 % tuenhakijoista. Yhteensä hakemuksia tuli 610 tilalta. Tietojärjestelmien takkuilu on aiheuttanut monenlaista ylimääräistä tekemistä maatalous-toimistossa ja on viivästyttänyt tukiaisioiden käsittelyä. Kaikesta huolimatta uskomme, että saamme hommat hoidettua omalta osaltamme annettujen määräaikojen puitteissa. Asiaa auttoi, kun saimme avuksemme Amk-harjoittelijan kolmeksi kuukaudeksi toukokuun alusta. Kuitenkin esimerkiksi tämän vuoden viljelytilastojen tekeminen viivästyy näiden ongelmien vuoksi. Maataloudessa on ollut ongelmallinen kasvukausi, kun kesken kylvöntekojen alkoi jakso, jolloin satoi lähes päivittäin toistuvia voimakkaita kuuroja. Sateista ja pilvistä ilmanalaa kesti heinäkuun puolenväliin asti. Monilla tiloilla kylvöteot viivästyivät ja osittain jäivät tekemättä. Huolimatta elokuun paremmista ilmoista kasvukausi on reilusti myöhässä. Elokuussa on alkanut tulla satovahinkoilmoituksia, koska sateet ovat hukuttaneet ja tukahduttaneet kylvöksiä. Satonäkymissä on tiloittain suuria vaihteluita. Yhteistoiminta-alueen kunnista Lumijoki näyttäisi olevan sateista pahiten kärsinyt alue. Taulukko kunnittain tiloilta palautetuista hakemuksista Vipu Paperi Yhteensä Hailuoto 21 65,6 % 11 34,4 % 32 Kempele 42 76,4 % 13 23,6 % 55 Liminka 104 84,6 % 19 15,4 % 123 Lumjjoki 68 85,0 % 12 15,0 % 80 Muhos 100 68,5 % 46 31,5 % 146 Tyrnävä 147 84,5 % 27 15,5 % 174 Yhteensä 482 79,0 % 128 21,0 % 610 Sivu 10 / 18

Yhdyskuntasuunnittelu ja aluearkkitehtitoiminta Aluearkkitehti on suoraan kunnanjohtajan alainen. Aluearkkitehdin ja teknisen osaston yhteistyö on edelleen kiinteää. Aluearkkitehti osallistuu teknisen toimen osastokokouksiin ym. Päämäärä 2015 Maankäytön ja elinympäristön suunnittelu on laadukasta, tonttitarjonta on riittävää ja rakennettu ympäristö viihtyisää. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Arvio 1-8 / 2015 Avoin ja kuuleva vuorovaikutus kuntalaiset mukaan suunnittelutyöhön Osallistuminen seudulliseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen maankäytön suunnitteluun Osallistumisen aktiivisuus, lausuntojen laatiminen Osallistuminen ollut aktiivista, useita lausuntoja laadittu. vuorovaikutteinen suunnittelu Osallisyhteistyön aktiivisuus, järjestetyt tilaisuudet ja osallistumisen määrä Järjestetty yleisötilaisuuksia, tapahtumia, taiteiden yöt, rakentajamessut Aktiivinen ja monipuolinen tiedottaminen ja tonttimarkkinointi Tiedottamisen ja markkinoinnin kehittäminen Viestintä- ja markkinointisuunnitelma n valmistuminen Suunnitelma valmistelussa Medianäkyvyys Kuntanäkyvyyden lisääminen Näkyvyys on ollut runsasta ja monipuolista Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Talousarvion ja toimintasuunnitelman mukainen toiminta Talouden ja toteutumisen jatkuva seuranta Osavuosiraportit Sivu 11 / 18

Omaleimainen, mielenkiin-toin en ja houkutteleva ympäristö Houkuttelevat asuinalueet ja monipuolisten asumismuotojen ja tonttien riittävä tarjonta Kulttuuriympäristön, asumisen, yrittämisen ja maatalouden tasapainoinen yhteensovittaminen Ympäristöä koskevien suunnitelmien valmistuminen ja toteutuminen Kiertoliittymän taideteos on edennyt. Aitta siirretty pappilan pihaan. Omaleimainen kulttuuriympäristöja maisema Ympäristöä koskeviin hankkeisiin osallistuminen ja niiden ohjaaminen kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot huomioiden aktiivinen osallistuminen hankkeisiin ja niiden valmisteluihin sekä niiden ohjaaminen Hyväksytyt asemakaavat Palkin asemakaava on hyväksytty ja saanut lainvoiman Laadukas, toimiva ja turvallinen ympäristö, vetovoimainen taajama- ja kuntakuva Asemakaavojen laatiminen ja ajantasaistaminen Osayleiskaavatyö Kivimaan tuulivoimaosalyeis-kaavaty ö edennyt luonnosvaiheeseen Osayleiskaavojen tarpeellisuuden arvioiminen Kaavoituskatsaus Monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä Monipuolinen, elinkeinoelämää tukeva maankäytön suunnittelu ja tonttituotanto Maankäytön suunnittelussa huomioidaan elinkeinoelämän kehittymisen mahdollisuudet Riittävästi tontteja elinkeinoelämän tarpeisiin Tehokas yhdyskuntarakenne Tonttivaranto on hyvä. Toimenpiteet 2015 Jatkuu: Kirkkoristeyksen kiertoliittymän toteuttaminen Uuden koulun hanketyö Uudet: Temmeksen osayleiskaavoituksen tarpeellisuuden arvioiminen ja selvitystöiden käynnistäminen Sivu 12 / 18

Kantatilaselvityksen laatiminen kaavoittamattomille ranta-alueille Haja-asutusalueen rakentamisen periaatteiden päivittäminen Kiertoliittymän taidehankinnan koordinoiminen Viestintä- ja markkinointisuunnitelman laatiminen Kaavoituskatsaus 2016. Toteutuminen 1-8kk/2015: Alkuvuodesta kunnanhallitus käynnisti Winda Invest Oy:n toimesta Kivimaan tuulipuiston osayleiskaavatyön. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä, hankkeesta on pidetty yleisötilaisuus sekä viranomaisneuvottelu ja vaikutusten arviointia varten on laadittu useita selvitystöitä. Hankkeesta on tiedotettu kirjeitse alueen maanomistajia ja asukkaita ja heille on tehty kysely suunnitellusta toiminnasta. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä kesä-heinäkuussa. Luonnoksesta on pidetty yleisötilaisuus ja pyydetty lausunnot. Kaavoituskatsaus 2015 on valmistunut. Palkin alueen asemakaava on hyväksytty saanut lainvoiman. Alueen tilusvaihtoja on neuvoteltu ja sovittu sekä lunastuksia käynnistetty. Palkin alueelle on käynnistetty keskustelut bioenergia-alan yrittäjien kanssa alueen energiaratkaisun löytämiseksi. Bioenergiahanke on edennyt aktiiviseen hankesuunnitteluvaiheeseen. Kiertoliittymän ja siihen tulevan taideteoksen tekninen suunnittelu on viety loppuun. Taideteoksen etenemistä on koordinoitu ja hankeraportointia tehty Ympäristötaiteen säätiölle. Rantaroustin kouluhankkeen parissa työskentely on tiivistynyt. Aluearkkitehti on ollut aktiivisesti mukana hankkeessa. Lausunnot on annettu kahdesta suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta, yhdestä poikkeamishakemuksesta, maakuntakaavaluonnoksesta, YVA-menettelyn tarpeellisuudesta koskien tuulivoimaosayleiskaavaa, Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta sekä valituksesta hallinto-oikeudelle. Älykkään aluevalaistuskonseptin eteenpäin vieminen Hirvelän ja Palkin alueilla. Hankkeesta on pidetty markkinavuoropuhelut 8 eri toimijatahon kanssa. Rakennusvalvonnan henkilöstötilanteen vuoksi aluearkkitehti on ollut mahdollisuuksien mukaan tukemassa toimintaa ja osallistunut teknisen osaston toimintaan. Tiivis osallistuminen seudullisiin maankäyttöä koskeviin tapahtumiin ja kokouksiin. Kauppa- ja tilusvaihtokirjojen valmistelu hallitukselle. Norsun hallituksen, P-P kulttuuriympäristötoimikunnan, seuturakennetiimin ja maakuntakaavoituksen neuvottelutoimikunnan jäsenenä toimiminen ja aktiivinen osallistuminen kokouksiin ja sitä kautta kunnan edun varmistaminen. Tiivis yhteistyö teknisen osaston sekä muiden hallinnonalojen kanssa Monipuolinen kuntalaisten opastaminen, ohjaus ja auttaminen sekä vuorovaikutus heidän kanssaan. TUKI- JA SÄHKÖISET PALVELUT Sivu 13 / 18

Toiminta-ajatus Tuki- ja sähköiset palvelut järjestää asiakaslähtöisesti kehittyneet hallinto-, laskenta- ja informaatioteknologiapalvelut omalle organisaatiolle ja asiakas- ja neuvontapalvelut ulkoisille asiakkaille. Tulosalueen kuvaus Tulosalueen tuki- ja sähköiset palvelut tulosyksiköt ovat toimisto-, talous- ja it palvelut sekä henkilöstöhallinto. Hallintopalvelut tuottavat asiakasohjautuvasti palvelut omalle organisaatiolle sekä ulkoisil le asiakkaille. Palvelupiste Sentraali on asiakkaiden tarpeiden mukaan kehittyvä, palvelui den saatavuutta edistävä palvelukanava kuntalaisten ja hallinnon välillä. Talouspalvelut tuottaa laskentatoimen ja palkkahallinnon palvelut. Tavoitteena on tuottaa palvelut siten, että tilinpäätöksen ja raportoinnin vaatima informaatio on käytettävissä no peasti. Informaatioteknologiapalvelut varmistavat kunnan käyttämien tietojärjestelmien häiriöttömän toiminnan. Eri toiminnoissa hyödynnetään seudullisella yhteistyöllä saavutettuja etuja. Tietohallinto vastaa siitä, että tietojärjestelmien kehittäminen, ylläpito ja käyttö toteutetaan taloudellisesti järkevällä tavalla. Tiedon hallittavuutta ja saatavuutta parannetaan tietoarkkitehtuureita ja -järjestelmiä kehittämällä. Informaatioteknologiapalvelut vastaa myös puhelinliittymistä ja -laitteista. Kustannusten kohdentaminen: Palvelusihteerien palkat sekä toimistopalveluiden myynti kohdistetaan sisäisenä sitovana eränä ao. osastolle. Keskitetysti hoidetut muut kustannukset (talous-, it- ja toimistopalvelut) kohdistetaan käytön mukaan osastoille kustannuslaskennallisina erinä. Päämäärä 2015 Tuki- ja sähköiset palvelut tuotetaan kehittyneillä menetelmillä kilpailukykyiseen hintaan. Sähköiset palvelut ovat helppokäyttöisiä ja asiakasystävällisiä. Painopistealueet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Kattava talousosaaminen Johdonmukainen toiminta kuntastrategian taloustavoitteiden saavuttamiseksi. Talous tasapainossa Sähköisten järjestelmien lisääminen Avoin ja kuuleva Saumaton yhteistyö Raportointi toimii Sivu 14 / 18

vuorovaikutus Vuorovaikutteiset toimintatavat Yhdenmukaisten toimintamenetelmien ja suunnitelmallisuuden kehittäminen. aikataulujen mukaan Toimenpiteet Virus- ja haittaohjelmien torjuntaohjelmiston päivittäminen Langattoman verkon tuotantokäyttö Internetsivuston päivitys Intranetsivuston päivitys Pilvi.tyrnava.fi palvelun parantaminen ja käytön laajentaminen. Toteutuminen: Kanta-aluehanke sähköisen potilastietoarkiston käyttöönoton valmistelut jatkuvat Internet/Intranet sivustojen uusiminen loppusuoralla, julkaistu viikolla 38 Sähköisten kokouskäytäntöjen aloitus sosiaali- ja terveyslautakunnassa toukokuussa Kuulammen koulun langaton vieras-verkko on otettu käyttöön elokuussa Terveyskeskuksen palvelimen uusinta, laite hankittu, käyttöönotto lokakuussa.. Henkilöstöhallinto Toiminta-ajatus Hyvinvoiva henkilöstö tuottaa motivoituneesti tehokkaita palveluja. Henkilöstöhallinnon tulosyksikön kuvaus Tuloyksikkö sisältää yhteistoimintaryhmän (työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta ja työsuojelu) toiminnan ja työterveyshuollon. Työterveyspalvelut ostetaan Attendo Terveyspalvelut Oy:ltä. Ensimmäinen optiovuosi otetaan käyttöön 2015. Työterveyshuoltoon hyväksytyn (21.1.2013) toimintasuunnitelman mukaan kuuluvat seuraavat palvelut: Sivu 15 / 18

- lakisääteinen (lk 1) ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta: terveystarkastukset työkykyä ylläpitävä toiminta työyhteisötyö tapaturmien torjunta ensiapuvalmiuksien ylläpito - sairaanhoito (lk 2) laajuus sopimusmallin Kunta A mukainen työterveyshoitajan, fysioterapeutin ja työterveyslääkärin vastaanottopalvelut sairastumiseen liittyvät tutkimukset suunnitelman mukaisessa laajuudessa. Päämäärä 2015 Tyrnävän kunta on hyvä työnantaja sekä ketterä, joustava ja jatkuvasti uudistuva työpaikka. Henkilöstön ja työnantajan vuorovaikutus on avointa ja demokraattista. Avoin ja kehittävä ilmapiiri edesauttavat halua löytää yhdessä ratkaisuja. Henkilöstö on ammattitaitoista, työhönsä innostunutta ja voi hyvin. Henkilöstön määrä eri yksiköissä on hyvin suunniteltu ja oikein mitoitettu. Henkilöstön fyysinen ja psyykkinen työkyky on hyvä. Henkilöstön hyvinvointi on tärkeä asia niin työntekijän itsensä, työyhteisön, työnantajan kuin asiakkaiden eli kuntalaisten kannalta. Työhyvinvoinnin tavoitteena on edistää henkilöstön hyvinvointia ja sitä kautta työtyytyväisyyttä ja kykyä uudistua muuttuvassa ympäristössä. Sujuva työ, toimiva työympäristö, työn kuormittavuuden hallinta ja työkykyisyyden ylläpitäminen ovat tekijöitä, joita haluamme aidosti tukea työyhteisöissämme. Hyvinvoiva henkilöstö pystyy vastamaan paremmin uusiin haasteisiin ja muutoksiin. Itsensä johtaminen sekä työn ja muun elämän tasapaino luovat haastetta niin työntekijälle kuin työnantajalle, ja näiden työkalujen kehittämisen koemme ajankohtaiseksi. Jokainen on osaltaan vastuussa siitä, että kehittää itseään työssä sekä antaa ja saa palautetta työstään esimieheltä tai työkaverilta. Toimenpiteet 2015 Nykyisen Tyky -tuen vaihtoehtona on liikunta- ja kulttuuriseteli. Kunta tarjoaa vähintään neljä kuukautta Tyrnävän kunnan palveluksessa olleille työntekijöilleen Smartumin Liikunta- ja kulttuuriseteleitä yhden vihkon (10 seteliä) / vuosi. Vihkon arvo 50 euroa, josta työntekijän omavastuu on 25 euroa. Työpaikkakohtaiseen virkistykseen on edelleen käytettävissä yksi päivä vuodessa, voidaan käyttää myös kahdessa erässä. Työterveyshuollon painopiste on korvausluokka 1:ssä, erityinen huomio kiinnitetään työkyvyn ylläpitoon. Kuntoutukset ((Aura yms.) ovat palkallisia ja niihin osallistuminen edellyttää työterveyshuollon ja työnantajan sekä Kelan yhteistä näkemystä. Sivu 16 / 18

Työsuojeluvaltuutetun työajan lisääntymisen johdosta työsuojelutehtävissä painopiste on työkyvyn tukemisessa ja työhyvinvoinnin edistämisessä yhdessä henkilöstön kanssa. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Tavoitetaso/mittarit Toteutuminen Hyvinvointijohtaminen Ennakoiva reagointi työkykyasioissa. Esimiesten ja luottamushenkilöiden koulutus. Kevan ja työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö Koulutus on toteutunut ja yhteistyö vahvistunut. Joustava ja ketterä toimintakäytäntö. Erilaisten vaihtoehtojen kartoittaminen. Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Avoimuuden ja luottamuksen kehittäminen. Lähijohtaminen työyksiköissä. Toimintamallien yhtenäistäminen Henkilöstökysely on toteutettu kesäkuussa 2015. Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Sairauspoissaolojen hallinta Korvaavan työn mahdollistaminen. 15 pvää/työntekijä 15 päivää/työntekijä ei toteutunut. Toteutuminen: Sosiaali- ja terveysjohtaja Eliisa Tornberg on hoitanut henkilöstöasioita 1.9.2014 lähtien. Hyvinvointijohtamisen tukemiseksi järjestettiin 3/2015 kuntien eläkevakuutusyhtiö Kevan kanssa koulutustilaisuus esimiehille ja luottamusmiehille teemalla on vain tehtävä toisin on myös ajateltava toisin. Työskentelyn tarkoituksena oli pysähtyä pohtimaan työhyvinvoinnin merkitystä työnteolle, itselle, työyhteisölle, työnantajalle ja lopulta palveluiden laadulle tunnistaa mihin ja miten työhyvinvoinnin johtamisella voidaan vaikuttaa. Työskenneltiin työpajamaisesti yhdessä ajatellen ja käytettävissä olevia voimavaroja ja tekemisen meininkiä vahvistaen. Lopputuloksena oli oivalluksia ja konkreettisia ratkaisuehdotuksia työhyvinvoinnin hyötykäytöstä esimiestyössä. 5/2015 jatkettiin teemalla itsensä johtaminen, uudistuminen - tehokkuus hyvinvointi. Tavoitteena oli pysähtyä miettimään omia vahvuuksia ja kehittämisen osa-alueita niin työntekijänä kuin esimiehenä. Sivu 17 / 18

Esimiesten kanssa on myös käyty keskustelua yhteisistä toimintakäytännöistä ja niiden merkityksestä. Keskeinen henkilöstöhallinnon työkalu on varhaisen tuen malli, joka on päivitetty. Sen myötä varhaisempaan työntekijän työkyvyn tukemiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota ja mallin käyttöä seurataan. Yhtenä keskeisenä yhteistyökumppanina henkilöstöasioissa on työterveyshuolto ja heidän kanssa on selkiytetty toimintakäytäntöjä. Työterveyshuollon kustannukset ennaltaehkäisevän toiminnan (KL1) osalta ovat samaa luokkaa edelliseen vuoteen verrattuna kun taas sairaanhoitopalvelun (KL2) osalta kustannukset ovat hieman korkeammat. Työterveysneuvotteluja on järjestetty 8 kpl. Sairauspoissaolot ovat hieman lisääntyneet viime vuoteen verrattuna, mutta toisaalta henkilöstöä on myös vähän enemmän. Hyvinvointijohtamisen teemalla jatkettiin 5/2015 itsensä johtaminen, uudistuminen - tehokkuus hyvinvointi. Tavoitteena oli pysähtyä miettimään omia vahvuuksia ja kehittämisen osa-alueita niin työntekijänä kuin esimiehenä. Tämän jälkeen toteutettiin samalla teemalla henkilöstökysely 6/2015 koko henkilöstölle. Henkilöstökyselyn tulokset käytiin läpi 8/2015 esimiesten kanssa ja esimiesten johdolla työyksiköissä 10/2015 mennessä. Tuloksista nostettiin kolme teemaa: tiedottaminen, päätöksenteko ja työhyvinvointi. Henkilöstön tehtävänä on miettiä minkälaisin keinoin tässä muuttuvassa toimintaympäristössä voimme niin työnantaja kuin työntekijä sekä työyhteisö tukea Tyrnävän kunnassa työskentelevien työhyvinvointia sekä kehittää/muuttaa/parantaa päätöksentekoa ja tiedottamista. Työterveyshuollon kustannukset ennaltaehkäisevän toiminnan (KL1) osalta ovat samaa luokkaa edelliseen vuoteen verrattuna kun taas sairaanhoitopalvelun (KL2) osalta kustannukset ovat hieman korkeammat. Työterveysneuvotteluja on järjestetty 20 kpl. Sairauspoissaolot ovat hieman lisääntyneet viime vuoteen verrattuna, mutta toisaalta henkilöstöä on myös vähän enemmän. HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTON TOTEUTUMA KUSTANNUSPAIKOITTAIN Kustannuspaikka/Tulosyksikkö Talousarvio Toteutuma Käyttö prosentti 1000 Vaalit 8000 8790 109,9 Toimintakulut 21694 13516 62,3 Toimintakate 13694 4725 34,5 1010 Tilintarkastus Toimintakulut 22752 11102 48,8 Toimintakate 22752 11102 48,8 1020 Kunnanvaltuusto Toimintakulut 69548 24488 35,2 Toimintakate 69548 24488 35,2 1030 Kunnanhallitus Sivu 18 / 18

50 3545 Toimintakulut 121144 74817 61,8 Toimintakate 121094 71272 58,9 1040 Kunnallisverotus Toimintakulut 158000 76202 48,2 Toimintakate 158000 76202 48,2 1050 Yhteistoimintaosuudet 9000 - Toimintakulut 80730 68665 85,1 Toimintakate 71730 68665 95,7 1060 Seutukunta Toimintakulut 3905 Toimintakate 3905 1070 Elinkeinopalvelut ja kehittäminen, markkinointi Toimintakulut 71069 55050 77,5 Toimintakate 71069 55050 77,5 1072 Innovatiivisilla hankinnoilla kehittäminen 13602 Toimintakulut 24715 Toimintakate 11113 1080 Joukkoliikenne Toimintakulut 135214 1401 1,0 Toimintakate 135214 1401 1,0 1090 Palotoimi Toimintakulut 417376 277984 66,6 Toimintakate 417376 277984 66,6 1100 Eläinlääkintähuolto Toimintakulut 79424 52082 65,6 Toimintakate 79424 52082 65,6 1110 Viranomaistoiminta Toimintakulut 87326 59369 68,0 Toimintakate 87326 59369 68,0 1120 Maaseututoimi 123837 59114 47,7 Toimintakulut 165481 105812 63,9 Toimintakate 41644 46698 112,1 1130 Yhdyskuntasuunnittelu Toimintakulut 134393 46634 34,7 Toimintakate 134393 46634 34,7 1200 Toimistopalvelut 197004 121338 61,6 Toimintakulut 541936 296621 54,7 Toimintakate 344932 175284 50,8 Sivu 19 / 18

1210 It-palvelut Toimintakulut 357028 211022 59,1 Toimintakate 357028 211022 59,1 1220 Henkilöstöhallinto 79000 23575 29,8 Toimintakulut 200883 147398 73,4 Toimintakate 121883 123823 101,6 1230 Talouspalvelut Toimintakulut 316750 213249 67,3 Toimintakate 316750 213249 67,3 Sivu 20 / 18