1. Ammatillinen koulutus ja työssäoppiminen - Ammatillisen koulutuksen keskeisten piirteiden sekä oman alan ja sen tutkintokohtaisten tavoitteiden tuntemus - Työssäoppimisen suunnittelu ja toteuttaminen työpaikalla - Työpaikalta edellytettävät laatuvaatimukset ja oppimisympäristöjen kehittäminen
8 Tri / Lis. Ylemmät korkeakoulututkinnot AMK-jatkotutkinnot Työkokemus Alemmat korkeakoulututkinnot Yliopistot Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulut Lukiokoulutus Ylioppilastutkinnot Lukiot Ammatillinen peruskoulutus Ammatilliset perustutkinnot Ammattilliset oppilaitokset Oppisopimuskoulutus Työkokemus Näyttötutkinnot Erikoisammattitutkinnot Ammattitutkinnot Ammatilliset perustutkinnot 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Perusopetus Oppivelvollisuus Ikä 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 Työkokemus Esiopetus peruskouluissa ja päiväkodeissa 6 KUVIO 1: Suomen koulutusjärjestelmä
momutoko 1.1 Ammatillinen peruskoulutus 9 Tehtävät ja tavoitteet Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeelliset tiedot ja taidot sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Tavoitteena on antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998) Ammatillinen perustutkinto Ammatillista peruskoulutusta järjestetään käytännöllisesti katsoen kaikilla aloilla. Ammatillisia perustutkintoja on Suomessa kaikkiaan 52, ja niissä on erilaisia koulutusohjelmia yhteensä 113 (http://www.oph.fi/). Liitteestä 1 voit tarkistaa mitä perustutkintoja ja koulutusohjelmia Seinäjoen koulutuskeskus, Härmänmaan ammattiinstituutti ja Kurikan ammattioppilaitos tarjoavat. (LIITE 1). Tutkinnot antavat laaja-alaiset perusvalmiudet alan tehtäviin ja lisäksi erikoistuneemman osaamisen jollakin ammattialan osa- alueella. Kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tuottaa yleisen jatko-opinto-oikeuden. (OPM:n asetus 216/2001.) Ammattitaitotavoitteiden rinnalla koulutuksen keskeisenä tavoitteena on nuoren persoonallisuuden monipuolinen kehitys ja kasvu yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi jäseneksi. Ammatillisen koulutuksen yhteiset tavoitteet korostavatkin ammatillisen ja persoonallisen kasvun kiinteää yhteyttä. Lisäksi ammatillisen koulutuksen tulee tuottaa opiskelijoille sellaisia valmiuksia, että he pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Koulutuksen tuleekin antaa opiskelijalle valmiuksia: kansainvälisyyteen kestävän kehityksen edistämiseen teknologian ja tietotekniikan hyödyntämiseen yrittäjyyteen laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan kuluttajaosaamiseen elinikäiseen oppimiseen työsuojelusta ja terveydestä huolehtimiseen (Opetushallitus 2001, 10.) Tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa, joka jakautuu seuraavasti: 90 ov ammatillisia opintoja ja niitä tukevaa työssäoppimista 20 ov yhteisiä opintoja 10 ov vapaasti valittavia opintoja (yksi opintoviikko (ov) vastaa noin 40 tunnin työpanosta).
10 Tutkintoon kuuluvat ammatilliset opinnot on muodostettu työelämän toimintakokonaisuuksien pohjalta. Niitä tukevia yhteisiä opintoja (yht. 20 ov) kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa ovat: äidinkieli yhteiskunta-, yritys- ja toinen kotimainen kieli työelämätieto vieras kieli taide ja kulttuuri matematiikka liikunta ja terveystieto fysiikka ja kemia (Valtioneuvoston päätös 213/1999.) Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen kestää 2-3 vuotta. Ylioppilaiden koulutusaika on 0,5-1 vuotta lyhyempi lukio-opintojen hyväksilukemisen vuoksi. Kaksoistutkintoa suorittavat opiskelijat saattavat tarvita opiskeluunsa enemmän aikaa. Oppilaitoksessa, oppisopimuksella vai näyttötutkintona? Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa joko oppilaitos muotoisena tai oppisopimuksella. Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen työsopimukseen, jonka koulutuksenjärjestäjä vahvistaa. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona. Oppilaitoksen opetussuunnitelma pohjautuu Opetushallituksen määräykseen Valtioneuvosto päättää ammatillisen koulutuksen yleisistä tavoitteista, tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista. Opetusministeriö (OPM) päättää tarkemmin tutkinnoista ja niiden laajuudesta. Opetus- hallitus (OPH) antaa valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet, joissa määritetään opintojen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Opetus- suunnitelman perusteet (OPS) on määräys, jolla koulutuksen järjestäjä velvoitetaan sisällyttämään koulu- tai järjestäjäkohtaiseen opetussuunnitelmaan nämä tavoitteet ja sisällöt. Määräyksellä varmistetaan koulutuksellisten perusoikeuksien ja tasa-arvon sekä opetuksellisen yhtenäisyyden ja laadun, samoin kuin oikeusturvanäkökohtien toteutuminen. (http://www.oph.fi/ops/index.html). Koulutuksen järjestäjä laatii OPH:n määräyksen pohjalta opetus- suunnitelman, jossa määritetään oppilaitoksessa tavoiteltava osaaminen sekä yhteiset periaatteet ja menettelytavat tavoitteisiin pääsemiseksi. Ammatillisiin perustutkintoihin liitetään 2006 syksyllä ammattiosaamisen näytöt, jotka ovat yhteistyössä työelämän kanssa järjestettäviä opinnäytteitä opiskelijan osaamisen tasosta (kts. kohta 1.4). Näytöillä opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näytöt toteutetaan pääsääntöisesti työssäoppimisjaksojen aikana. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja voidaan suorittaa ammatillisen lisäkoulutuksen näyttötutkintoina. HOPS on jokaiselle opiskelijalle erikseen laadittava kirjallinen suunnitelma opintojen suorittamiseksi. HOPSn perustana ovat oppilaitoksen opetussuunnitelma, opiskelijan aikaisemmat opinnot sekä tavoitteet. Henkilökohtainen opetussuunnitelma pohjautuu opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin. HOPSiin määritellään opintojen suoritusjärjestys, opintojen sisällöt sekä yksilöllinen koulutusaika.
momutoko Opintojen muodostuminen Opinnot muodostuvat yhtä aihekokonaisuutta käsittelevistä opintokokonaisuuksista, jotka koostuvat pienemmistä asiakokonaisuuksista eli opintojaksoista. Opintojaksot ovat yhden tai useamman opintoviikon laajuisia. Opintojaksojen arvosanoista muodostuu opintokokonaisuuden arvosana, joka merkitään tutkintotodistukseen. Etäopetusta on mahdollista hyödyntää sellaisten opintojaksojen opetuksessa, jotka eivät edellytä opiskelijan läsnäoloa. Etäopetusta käytetään yksilöllisesti lähinnä silloin, kun opiskelijalla on sairauden tai poissaolojen takia jäänyt opintosuorituksia suorittamatta. Tällöin opiskelijalle voidaan antaa tehtäviä, jotka hän suorittaa ja palauttaa sovitulla tavalla. 11 Opintojen mitoituksen perusyksikkö on opintoviikko (ov), joka vastaa keskimäärin opiskelijan 40 tunnin työpanosta. Opintoviikko sisältää järjestettyä opetusta eli opettajan ohjaamaa ns. lähiopetusta sekä opiskelijan itsenäistä työskentelyä. Opiskelussa hyödynnetään monimuoto-opiskelua, jossa yhdistyvät lähiopetus, itsenäinen työskentely ja etäopetus. Lähiopetus on opettajan ohjaamaa opetusta, joka voi tapahtua esim. luokkahuoneessa tai työn äärellä, joko ryhmäopetuksena tai yksilöllisesti opiskelijan tarpeen mukaan. Opetettava asia vaikuttaa siihen, kuinka paljon lähiopetusta käytetään. Opiskelussa painotetaan opiskelijan itseohjautuvuutta. Opintoihin sisältyy merkittävä määrä opiskelijan itsenäistä työskentelyä. Se saattaa olla tiedon etsintää eri lähteistä (kirjat, lehdet, internet, haastattelut), kirjallisen materiaalin laadintaa tai tehtäviä, tutustumiskäyntejä, työtehtävien ja harjoitusten tekemistä yms. Itsenäisen työskentelyn tarkoituksena on valmentaa opiskelijaa elinikäistä oppimista varten. Koulussa opiskelu tapahtuu usein ryhmässä muiden opiskelijoiden kanssa. Yhteistoiminnallinen oppiminen on tavallista ryhmätyötä pidemmälle viety oppimisen muoto, jossa opiskelijat oppivat tietojen, taitojen ja ongelmanratkaisun lisäksi myös yhteistyötä ja vuorovaikutustaitoja. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa opiskelijaryhmälle annetaan tehtäväksi selvittää jokin opittavana oleva uusi asia. Opiskelijat toimivat ryhmässä erilaisissa rooleissa, kuten esimerkiksi aloitteen tekijä, kirjuri, rohkaisija, kriitikko, ymmärtämisen tarkistaja tai tarkkailija. Tehtävä jaetaan ryhmän jäsenten kesken. Ryhmällä on yhteisvastuu jäsentensä oppimisesta, jokainen opiskelija on velvollinen opettamaan muille oman osuutensa yhteisestä asiasta. Lopuksi ryhmät opettavat oppimansa asiat muille ryhmille. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa oppija - harjoittelee yhteistoimintaa erilaisissa ryhmissä työskennellen - sitoutuu työhön ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen - vastaa omasta ja opiskelutovereidensa oppimisesta - huolehtii saamastaan erityisvastuusta - arvioi ja kehittää työskentelyään (Koppinen & Pollari 1995, 8-47.)
12 Opiskelu oppilaitoksissa Opiskelussa yhdistyvät teoria ja käytännön harjoittelu. Myös teoriaosuudet ovat yleensä käytännönläheisiä ja liittyvät työn tekemiseen. Opiskelun tukena käytetään erilaisia oppimismenetelmiä, mm. - luennot - kirjalliset tehtävät - tentit - tekemällä oppiminen yksin ja ryhmässä - projektit Opintoihin sisältyy opinnäytetyö, joka voi olla joko opintoja kokoava tai tutkinnon jonkin osa-alueen erityisosaamista osoittava tehtäväkokonaisuus. Opinnäytetyö koostuu käytännön työstä ja siihen liittyvästä kirjallisesta osuudesta. Työssä korostetaan suunnitelmallisuutta, vastuuntuntoa, taloudellisuutta, tehokkuutta, kannattavuutta. Opiskelija voi tehdä opinnäytetyönsä työssäoppimispaikkaan, jolloin työnantaja /yritys voi hyödyntää opiskelijan osaamista ja tietotaitoa.
momutoko 1.2 Työssäoppiminen osana ammatillista koulutusta 13 Työssäoppiminen perustuu lakiin ja asetukseen Työssäoppiminen on osa ammatillista tutkintoa ja opetussuunnitelmaa. Työssäoppimisesta on säädetty koululainsäädännössä. Kaikkiin tutkintoihin tulee sisältyä vähintään 20 opintoviikon (ov) eli n. ½ vuoden laajuinen työssäoppiminen, joka toteutetaan työpaikoilla. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua työpaikoilla tapahtuvaa opiskelua, jonka laajuus on yhteensä vähintään 20 opintoviikkoa. Tavoitteena on, että opiskelija oppii aidoissa työelämän tilanteissa osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta sekä saa yleisiä valmiuksia työelämää ja elinikäistä oppimista varten. Työssäoppimisen tavoitteet ja mahdollisuudet Työpaikoilla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän työssäoppimisen tarkoituksena on lisätä koulutuksen työelämävastaavuutta sekä yhteistyötä oppilaitosten ja työ- sekä elinkeinoelämän välillä. Työssäoppiminen helpottaa ammattitaitoisen työvoiman saantia ja opiskelijoiden työllistymistä. Ammattiin valmistuvat nuoret saavat käytännön tuntumaa alansa työtehtäviin työssäoppimisjakson aikana. Työssäoppiminen syventää ammatillista osaamista ja edistää nuorten välitöntä työllistymistä ja helpottaa nuorten työmarkkinoille siirtymistä ja lisää työmarkkinatietoutta. Työssäoppimisen tavoitteena on tehdä tutuksi työelämän pelisääntöjä ja toimintatapoja, ehkäistä syrjäytymistä ja mahdollistaa opettajien ja asiantuntijoiden vaihtoa. Lisäksi työssäoppiminen vahvistaa ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta. Tavoitteet asetetaan työpaikan edustajan, opettajan ja opiskelijan yhteistyönä. Työssäoppimisesta on hyötyä kaikille osapuolille, se tarjoaa monia mahdollisuuksia niin työpaikalle, opiskelijalle kuin oppilaitoksellekin. Työssäoppiminen yrityksen ja sen henkilöstön mahdollisuutena saada osaavaa ja työpaikalle soveltuvaa työvoimaa vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen ja suunnitteluun kehittää työpaikan oppimiskulttuuria ja kaikkien työntekijöiden kouluttautumista hyödyntää oppilaitoksen osaamista, asiantuntemusta ja koulutuspalveluja (esim. opinnäytetyö, laitteiden ja koneiden yhteiskäyttö) oppia tuntemaan nuorten odotuksia ja ajatusmaailmaa edistää elinikäistä oppimista työpaikoilla
Työssäoppiminen on työnantajan kannalta myös verkostoitumista! 14 Työssäoppiminen opiskelijan ammatillisessa kasvussa tukee ajanmukaista ammattitaidon oppimista aidoissa ja erilaisissa oppimis- ja työympäristöissä saada tukea ammatilliseen kasvuun ja erikoistumiseen syventää ammatillista osaamista ja saada ajanmukaisia työelämävalmiuksia tutustua työelämän pelisääntöihin ja työtapoihin kehittää vuorovaikutustaitoja ja saada monipuolisia kontakteja kehittää vastuuntuntoa työstä ja opiskelusta sekä lisätä opiskelumotivaatiota kohottaa opiskelijan itsetuntoa ja itsenäistä toimintaa itsenäistyä opettaa markkinoimaan omaa osaamistaan -> työllistyä Työssäoppiminen oppilaitoksen ja opettajan resurssina vahvistaa oppilaitoksen ja työelämän yhteistyötä ja koulutuksen suunnittelua monipuolistaa oppimisympäristöjä mahdollistaa harvinaisten koneiden ja laitteiden sekä uuden teknologian käytön parantaa koulutuksen tunnettavuutta työelämässä pitää yllä ja kehittää opettajien ammattitaitoa monipuolistaa opiskelijan arviointia. Työpaikan ja oppilaitoksen yhteistyö Työssäoppimisen onnistunut toteutus ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää aktiivista yhteistyötä ja vuorovaikutusta työpaikan ja oppilaitoksen välillä. Työssäoppimisen onnistumisesta ovat vastuussa opiskelija, oppilaitos ja ohjaava opettaja sekä työpaikka ja työpaikkaohjaaja. Yhteistyö käsittää mm. työssäoppimisen yhteistyöstä sopimisen (puitesopimus) työssäoppimisen tavoitteista ja sisällöistä sopimisen (koulutussopimus) työssäoppimisen käytäntöjen järjestelyt (työajat, ruokailut, työvaatetus jne.) työssäoppimisen ohjaamisesta sopiminen: - työpaikkaohjaajan nimeäminen - ohjaavan opettajan nimeäminen työssäoppimisen arviointi ja palautekeskustelut Yhteistyö voi tuoda esiin asioita, jotka tulee huomioida työssäoppimisen kehittämiseksi. Asioita voivat olla mm. työpaikkaohjaajakoulutustarpeet oppilaan valmentaminen ennen työssäoppimisjaksoa tarvittavat turvakoulutukset jne.
momutoko Missä ja milloin? Työssäoppimispaikkoina voivat toimia sekä yksityinen että julkinen sektori. Työssäoppimispaikaksi soveltuu asetuksen mukaan sellainen työpaikka, jolla on käytettävissä opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa tarpeellinen työvälineistö ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan osoittaa opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. Työssäoppiminen tai osa siitä voidaan suorittaa myös ulkomailla, jos se vastaa opetussuunnitelman tavoitteita ja siitä on etukäteen sovittu. Työssäoppiminen voidaan toteuttaa yhdessä tai useammassa jaksossa ja se voidaan jaksottaa opiskeluajan eri opintovuosille. Usein työssäoppimisjaksot painottuvat kuitenkin opintojen loppupuolelle. Tavoitteena ovat ammatin oppimisen kannalta riittävän pitkät työssäoppimisen jaksot. Opintojen alussa jaksot voivat olla lyhyitä, mutta tietojen ja taitojen kartuttua mahdollisimman pitkäkestoisia, jolloin opiskelija saa tilaisuuden oppia kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtävistään. Työssäoppiminen toteutetaan pääsääntöisesti lukuvuoden aikana (poikkeuksena ovat kaksoitutkinnonsuorittajat, jotka työssäoppivat pääsääntöisesti kesällä ja lomien aikana). 15 1.3 TOPS TOPS on työssäoppimisjakson alussa opiskelijalle laadittava Työssäoppimisen henkilökohtainen opetus- ja opiskelusuunnitelma, jonka laadintaan osallistuvat opiskelija, oppilaitoksen yhteyshenkilö ja työnantaja. TOPS:n avulla yksilöllistetään opiskelu. Työpaikalla suoritettavat opintojaksot, niiden keskeiset tavoitteet, konkreettiset tehtävät ja laajuus sovitaan yhdessä ja opettaja kirjaa ne opintojaksokuvauksiksi. Nämä kuvaukset muodostavat TOPSn kirjallisen dokumentin. Tavoitteet määritellään niin konkreettisesti, että sekä opiskelija että työpaikkaohjaaja tietävät, mitä opiskelijan tulee osata työssäoppimisjakson päätyttyä. On tärkeää, että tavoitteet ovat selkeät sekä opiskelijalle että hänen kanssaan työskenteleville. Tavoitteisiin vaikuttavat mm. opiskelijan opintovaihe, ammattialakohtaiset tavoitteet, työpaikan tarjoamat mahdollisuudet sekä opiskelijan omat tavoitteet ja valmiudet. TOPSia voidaan tarkentaa työssäoppimisjakson edistyessä. Lähtökohtana työssäoppimisen suunnitelmaa laadittaessa on, että oppilaitoksessa ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamisessa.
16 TOPS TOPSn toteutumista seurataan arviointikeskusteluissa sekä opiskelijan työssäoppimispäiväkirjan, mahdollisten oppimistehtävien ja portfolion avulla. Opiskelijan yksilölliset tavoitteet Oppilaitoksen OPS Työelämän ammattitaitovaatimukset KUVIO 2: Työssäoppimisen henkilökohtainen opetus- ja opiskelusuunnitelma TOPSn laatiminen on tärkeätä, sillä sen avulla todetaan sopijaosapuolet työjärjestelyt: ruokailu, työmatkat, työvaatetus, salassapitovelvollisuus todetaan erityiset työturvallisuusseikat selkiytetään ja konkretisoidaan opiskelun tavoitteet työpaikalla varmistetaan kirjallisesti, että opiskelijan toimenkuva kattaa opetussuunnitelman sisällöt varmistetaan opiskelun suunnitelmallisuus yksilöllistetään opinnot (opiskelijan omat oppimistavoitteet) selkiytetään arviointia
momutoko 1.4 Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa ammattiosaamisensa käytännön työtehtäviä tekemällä. 17 Ammattiosaamisen näytössä opiskelija näyttää osaamistaan, ei osaamattomuuttaan Ammattiosaamisen näytöt ja muu arviointi Laadukas opetus, ohjaus ja työssäoppiminen Toimiva koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Monipuoliset työelämäyhteydet ja muut verkostot Opetussuunnitelman perusteet N Ä Y T T Ö Suunnittelu Näytön antamisen mahdollisuuden esittäminen työpaikalla (opettaja, opiskelija) Näyttötehtävästä sopiminen: HOPS, kansalliset näyttöaineistot Näyttötehtävän ja - ympäristön sopivuus OPS:n ammatillisiin kokonaisuuksiin Näytön ajankohdan sopiminen, ohjeistukseen ja materiaaliin tutustuminen Toteutus HOPS / TOPS Harjaantuminen Opiskelija saa ohjeistuksen tehtävään Opiskelija osoittaa osaamisensa työtä tekemällä = ammattiosaamisen näyttö Näyttöä ohjaavat ja seuraavat työelämän edustaja ja/tai opettaja Näyttö voidaan tarvittaessa keskeyttää Arviointi Palaute- ja arviointikeskustelu: kuinka hyvin OPS:n mukainen ja keskeinen ammatillinen osaaminen on saavutettu Opiskelija, opettaja, työpaikkaohjaaja Mahdollisuus korottaa arvosanaa Hyväksytty näyttö: Näyttötodistus KUVIO 3: Näytön rakenteen prosessikaavio Ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan ja ops:n perusteiden toteutumisen arviointia Hallituksen esityksen mukaan ammattiosaamisen näytöt otetaan käyttöön viimeistään elokuussa 2006 alkavassa koulutuksessa. käytännön työtehtävissä, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näyttöjen arvioinnissa korostuvat käytännön osaaminen ja työelämän edustajien rooli. Ammattiosaamisen näytöt ovat osa opetussuunnitelman perusteiden mukaista ammatillista koulutusta ja opiskelijan arviointia. Näytöt ovat työtilanteita, jotka koulutuksen järjestäjä ja työelämän edustajat yhdessä suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat. Opiskelija osoittaa Jokaisen ammatillisen opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen tulee osoittaa ja arvioida ammattiosaamisen näytössä. Näytöt liitetään osaksi opintoja koko koulutuksen ajalle ja niiden määrä voi vaihdella perustutkinnoittain, koulutusohjelmittain ja yksiköittäin.
18 Ammattiosaamisen näyttöihin sisältyy ennakko-ohjaus, toteutuksen suunnittelu, toteutus ja arviointikeskustelu, palautteen kerääminen ja arvioinnin dokumentointi. Ammattiosaamisen näytöt opiskelija antaa kaikista ammatillisista opintokokonaisuuksista. Ammattiosaamisen näyttö annetaan yhdestä tai useammasta opintokokonaisuudesta kerrallaan tai osasta opintokokonaisuutta. Useamman opintokokonaisuuden yhteisestä näytöstä on selvittävä arviointi opintokokonaisuuksittain. Vastaavasti osanäytöistä kootaan opintokokonaisuuden kokonaisarviointi. Näytöt parantavat ammatillisen koulutuksen laatua lisäämällä koulutuksen työelämävastaavuutta edistämällä opiskelijoiden siirtymistä koulutuksesta työelämään yhtenäistämällä opiskelijoiden arviointia tuottamalla koulutuksen paikalliseen ja kansalliseen kehittämistyöhön arviointi- ja palautetietoa oppimistuloksista, opetussuunnitelmien, opetusjärjestelyjen sekä ohjaus- ja tukitoimien toimivuudesta. Ammattiosaamisen näytöistä opiskelijalle annetaan näyttötodistus, joka on osa tutkintotodistusta. Tutkintotodistuksen antaa koulutuksen järjestäjä, mutta näyttötodistuksen allekirjoittaa ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavan toimielimen puheenjohtaja. Näytöt toteutetaan Opetushallituksen päättämien tutkintokohtaisten opetussuunnitelman perusteiden ja kansallisten näyttöaineistojen pohjalta. (Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien perusteet ja kansalliset näyttöaineistot löytyvät Internetistä osoitteesta http://www.oph.fi/subpage.asp?path=1,17627,927,1561) Opettajat, työelämän edustajat ja opiskelijat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat näytöt yhdessä. Koulutuksen järjestäjät varmistavat näytöillä ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta ja laatua sekä saavat palautetta opetuksen ja opiskelijoiden ohjauksen kehittämiseksi. Kansallinen oppimistulosten arviointi tapahtuu tulevaisuudessa ammattiosaamisen näyttöjen perusteella. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu ja toteuttaminen Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan toimialakohtaisissa kehittämisryhmissä sekä toteutetaan ja arvioidaan oppilaitosten ja työelämän yhteistyönä opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti. Ammattiosaamisen näytöt toteutetaan pääsääntöisesti työelämässä työssäoppimisen yhteydessä. Tarvittaessa osa ammattiosaamisen näytöistä voidaan toteuttaa oppilaitoksessa. Valittaessa ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamispaikkaa ja tapaa, työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä vastaava opettaja varmistaa, että työssäoppimispaikalla on sellaiset valmiudet ja mahdollisuudet, että siellä voidaan toteuttaa näyttöjä.
momutoko Ammatillisen koulutuksen näyttöjärjestelmässä koulutuksen järjestäjän vastuut: asettaa näyttöjä varten toimielimen/-elimet, voi olla myös usean järjestäjän yhteinen (AKL 25 a ) määrää opetussuunnitelmassaan ammattiosaamisen näytöistä päättää tarkemmin toimielimen muista tehtävistä, toimintatavoista ja päätöksenteosta sekä toimielimen jäsenille maksettavista palkkioista (AKL 25 a ) tekee päätöksen osaamisen tunnustamisesta (AKL 30 ) tiedottaa opinnoista (AKA 3 ) Toimielin Näyttöjen toteuttamisesta vastaavat koulutuksen järjestäjät. Työelämäyhteistyötä varten jokainen koulutuksen järjestäjä asettaa toimielimen, joka valvoo ja ohjaa näyttötoimintaa. Toimielin voi olla monialainen, alakohtainen, tutkintokohtainen tai koulutusohjelmakohtainen. Toimielimessä ovat jäseninä koulutuksen järjestäjän, opettajien, asianomaisen alan elinkeino- ja työelämän sekä opiskelijoiden edustajat. Toimielin voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen. Toimielimen lain mukaisena tehtävänä on hyväksyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, sekä määrätä näyttöjen arvioijat. Toimielin päättää näyttöjen arvioinnin suorittavista henkilöistä. Lisäksi toimielin käsittelee opiskelijan arviointia, muutkin kuin ammattiosaamisen näyttöihin liittyvät, koskevat oikaisuvaatimukset, jotka ennen lainmuutoksen voimaantuloa ovat olleet lääninhallitusten tehtävinä. Toimielimen puheenjohtaja ja muut jäsenet nimitetään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Opiskelijoita edustavan jäsenen tulee olla 15 vuotta täyttänyt ja hän ei voi olla toimielimen puheenjohtajana. Hänellä on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa toimielimen käsitellessä opiskelijan arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia. Toimielimen jäsenten esteellisyyteen sovelletaan hallintolain 27 29 :ssä säädettyjä esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Ammatillisen koulutuksen näyttöjärjestelmässä toimielimen vastuut: hyväksyy suunnitelmat näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista valvoo näyttötoimintaa päättää näyttöjen arvioijista käsittelee opiskelijan arviointia, muutkin kuin näyttöjä, koskevat oikaisuvaatimukset puheenjohtaja allekirjoittaa näyttötodistuksen http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;351;9184;87004 http://www.oph.fi/pagelast.asp?path=1,438,5720,39923 Työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä koskevat sopimukset Työpaikalla tapahtuvan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen osapuolten tehtävistä ja vastuista, opiskelijan ohjauksesta sekä osaamisen arvioinnin toteuttamisesta sovitaan työnantajan ja koulutuksen järjestäjän/oppilaitoksen välisessä asiakirjassa, Sopimus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä 19
20 koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä (Liite 4). Sopimuksen neuvottelee ennen työssäoppimisen tai ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamista koulutuksen järjestäjän edustaja tai oppilaitoksen edustaja. Työssäoppimisen kestosta ja työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen ajoituksesta ja järjestämisestä sekä opiskelija-arvioinnin menettelytavoista sovitaan opiskelijan, ohjaavan opettajan ja työpaikkaohjaajan allekirjoittamassa asiakirjassa, Sopimus opiskelijan työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen osaamisen näytöistä (Liite 5). Tämän sopimuksen työpaikkaohjaaja tai ammattiosaamisen näyttöjen arvioijana allekirjoittavan henkilön on täytettävä ammattiosaamisen toimielimen asettamat osaamisvaatimukset. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöistä vastaava opettaja varmistaa osaamisen ja neuvottelee kyseisen sopimuksen. Näiden sopimusten liitteenä on oltava Toteuttamissuunnitelma työssäoppimisen ja ammatti- osaamisen näyttöjen tavoitteista, keskeisistä sisällöistä ja opiskelijan arvioinnista arviointikriteereineen (liite 6). Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista päättävät näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavan toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen. Toimielin voi päättää, että arviointiin osallistuvat kaikki määrätyt oppilaitoksen opettajat tai nimeltä mainitun yrityksen työpaikkaohjaajat tai suoraan nimetä arvioinnista päättävät henkilöt määräajaksi tai toistaiseksi. Toimielin voi päättää, että opettaja tai työelämän edustaja voi päättää arvosanasta yksin. Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa käytetään samaa asteikkoa kuin opintosuoritusten arvioinnissa. Erityisopetuksessa näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin osallistuvan muun henkilön kuin opettajan pätevyydestä säädetään asetuksen 11 :ssä siten, että tällä tulee olla sellainen koulutuksella, työkokemuksella tai muulla tavalla hankittu asianomaisen alan osaaminen ja ammattitaito, jota voidaan pitää riittävänä ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa. Pätevyyden riittävyydestä ei ole annettu asetuksessa olevaa säännöstä tarkempia määräyksiä, joten se jää koulutuksen järjestäjän harkintaan. Arvioijan esteellisyyteen sovelletaan hallintolain 27 29 :ssä säädettyä. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista enemmän kohdassa 4 Työssäoppimisen arviointi s. 59.
momutoko TAULUKKO 1: Opetussuunnitelmaperusteiden ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintojen eroja 21
TAULUKKO 1: Opetussuunnitelmaperusteiden ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintojen eroja 22