HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 9/2010 1 24.8.2010 HELSINGIN SATAMAN JOHTOKUNNAN KOKOUS Kokousaika Tiistaina 24.8.2010 kello 8.00 Paikka Johtokunnan kokoushuone Salonki Olympiaranta 3
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 9/2010 2 24.8.2010 JÄSENET PUHEENJOHTAJA MIKKO KORTELAINEN (Kok.) 050 301 8334 mikko.kortelainen(at)defmin.fi VARAPUHEENJOHTAJA OLLI AALTO (Vihr.) (09) 432 4129 olli.aalto(at)eduskunta.fi MICHAEL B. BERNER (Kok.) 050 66 761 michael.berner(at)berner.fi TINA TAIVALOJA (Kok.) 040 719 3155 tina.taivaloja(at)gmail.com RITVA LAITINEN (Vihr.) 040 703 0000 ritva.laitinen(at)vihreat.fi ULLA-MAIJA RAJAKANGAS (SDP) 0400 374 164 ulla-maija.rajakangas(at)fkl.fi LAURA KOLBE (Kesk.) 040 511 7505 laura.kolbe(at)helsinki.fi MARKUS KALLIOLA (KD) 050 359 1499 markus.kalliola(at)gmail.com OLLI SALIN (SKP) 050 402 0125 olli.salin(at)hel.fi KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJA KIMMO HELISTÖ 050 536 9027 kimmo(at)helisto.net VARAJÄSENET JUKKA KYRÖHONKA (Kok.) 050 370 1671 jukka.kyrohonka(at)welho.com JARI KALLIONIEMI (Vihr.) 0400 408 048 jari.kallioniemi(at)saaristomaailma.fi HILKKA LAITINEN (Kok.) 044 7800 210 hilkka.laitinen(at)oll.fi TERHI KAUTI (Kok.) 0400 982 471 terhi.kauti(at)krogerus.com MARJATTA DONNER (Vihr.) 040 718 1897 marjattadonner(at)gmail.com JAPE LOVÉN (SDP) 050 413 4013 jape.loven(at)welho.com JUKKA IHANUS (Kesk.) 050 463 9929 jukka.ihanus(at)vnk.fi PAULA PENNANEN-AITTA (KD) 040 558 5274 paula.pen(at)elisanet.fi HANNELE SALAVA (SKP) 050 402 0557 hannelesalava(at)elisanet.fi VARAEDUSTAJA ELINA MOISIO 040 575 5988 elina.moisio(at)iki.fi
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 9/2010 3 24.8.2010 ESITTELIJÄT SATAMAJOHTAJA HEIKKI NISSINEN puh. 310 33500 heikki.nissinen(at)hel.fi MATKUSTAJASATAMAT, JOHTAJA HEIKKI LAMPINEN puh. 310 33570 heikki.lampinen(at)hel.fi TALOUSJOHTAJA TAUNO SIERANOJA puh. 310 33560 tauno.sieranoja(at)hel.fi SATAMAKAPTEENI JUKKA KALLIO puh. 310 33676 jukka.t.kallio(at)hel.fi TEKNINEN JOHTAJA AARNO AHTI puh. 310 33550 aarno.ahti(at)hel.fi VUOSAAREN SATAMAKESKUS, JOHTAJA KARI NOROVIITA puh. 310 33510 kari.noroviita(at)hel.fi MUUT OSALLISTUJAT PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ, TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ EVE TUOMOLA puh. 310 33551 eve.tuomola(at)hel.fi SATAMALAKIMIES TERO LEPONIEMI puh. 310 33571 tero.leponiemi(at)hel.fi VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ EEVA HIETANEN puh. 310 33540 eeva.hietanen(at)hel.fi
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 9/2010 1 Sisältö 24.8.2010 Asia Sivu SATAMAJOHTAJA 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 1 2 Ilmoitusasiat 2 3 Talousarvioehdotus 2011 ja taloussuunnitelmaehdotus 2012-2013 10 TALOUSJOHTAJA 4 Talousarvion 2010 toteutumisennuste 11 5 Helsingin Sataman osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2010 12 6 Lausunto valtuustoaloitteesta "Kaupungin tilaajavastuusta kilpailuttamisessa" 13 TEKNINEN JOHTAJA 7 Lausunto Uudenmaan maakuntaohjelman 2011-2014 luonnoksesta 15 VUOSAAREN SATAMAKESKUS, JOHTAJA Lisälista 1 8 Ei julkisuuteen Vuosaaren sataman palvelulaiturin ja tukipalvelualueen rakentaminen 24 OSASTONJOHTAJAT 9 Osastonjohtajien tilannekatsaukset 29 SATAMAJOHTAJA 10 Satamajohtajan tiedotukset 30 11 Päätösten täytäntöönpano 31
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/1 1 Satamajohtaja 24.8.2010 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEA- MINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA HelSa Johtokunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Ritva Laitisen (varalla Tina Taivaloja) ja Markus Kalliolan (varalla Olli Salin) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/2 2 Satamajohtaja 24.8.2010 2 ILMOITUSASIAT HelSa 2010-13, 2010-28, 2010-31 EHDOTUS Ilmoitusasiat 1-4 merkittäneen tiedoksi sekä se, että niistä on ilmoitettu tiedoksi ja noudatettavaksi asianomaisille Helsingin Sataman osastoille. Lisätiedot: Nissinen Heikki, satamajohtaja, puhelin 310 33500 1 Kaupunginvaltuuston päätösluettelo nro 10/2010 sekä päätösten täytäntöönpanoa koskeva kaupunginhallituksen päätös 7.6.2010 ( 727). Asia 11: Savuton Helsinki Tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämisohjelman 2007-2015 jatkotoimenpiteet. Kaupunginvaltuusto päätti, että 1 Helsingin kaupungin henkilökunnan tupakointi kielletään työaikana. Kielto ei koske lakisääteisiä lepotaukoja. 2 Savuton Helsinki -ohjelman ja kaupungin henkilökunnan tupakoinnin vähentämisen seuranta- ja jatkotoimenpiteistä valmistellaan tarvittavat esitykset. Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavat kolme toivomuspontta: 1 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuuksia rakentaa täysin savuttomia kaupungin vuokrataloja, joissa asukkaiden ei tarvitse kärsiä lainkaan toisten aiheuttamasta tupakansavusta. (Antti Vuorela) 2 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että vastaavaa tupakointikieltoa edistetään myös kuntayhtymissä, joissa Helsingillä on merkittävä osuus kuten esimerkiksi Uudenmaan liitto, Helsingin seudun liikenne ja Helsingin seudun ympäristö. (Antti Vuorela)
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/2 3 Satamajohtaja 24.8.2010 3 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää miten tupakkaklinikan toimintaa voidaan kehittää ja tunnettavuutta lisätä jotta tupakoinnin lopettamiseen olisi tarjolla nykyistä paremmin tukea. (Minerva Krohn) Kaupunginhallitus päätti täytäntöönpanopäätöksessään 1 kehottaa työterveyskeskusta ja terveyskeskusta laatimaan yhteistyössä suunnitelman, miten kaupungin tupakoivaa henkilökuntaa tuetaan lopettamaan tupakointi, 2 kehottaa henkilöstökeskusta antamaan ohjeet tupakointikiellon valvonnasta työaikana, 3 kehottaa virastoja ja laitoksia lisäämään Savuton kaupunki -opasteiden käyttöönottoa kaupunginjohtajan 27.6.2008 tekemän päätöksen mukaisesti, 4 kehottaa terveyskeskusta ja työterveyskeskusta yhteistyössä valmistelemaan ja tekemään tarvittavat esitykset Savuton Helsinki -ohjelman ja kaupungin henkilökunnan tupakoinnin vähentämisen seuranta- ja jatkotoimenpiteiksi sekä 5 kehottaa terveyskeskusta edelleenkin suunnittelemaan toimenpiteitä, miten toimintaympäristö myös psykiatristen potilaiden hoitopaikoissa voidaan muuttaa savuttomaksi. Helsingin Sataman johtokunta antoi asiasta lausunnon 30.3.2010 ( 26). 2 Kaupunginvaltuuston päätösluettelo nro 11/2010 sekä päätösten täytäntöönpanoa koskeva kaupunginhallituksen päätös 21.6.2010 ( 793). Asia 3: Palveluverkkojen kehittäminen. Kaupunginvaltuusto päätti, että lauta- ja johtokuntien tulee jatkaa palveluverkkojen kehittämistä siten, että valtuuston hyväksymän strategiaohjelman tavoitteet saavutetaan ja budjettiraamin mukaisia menoja ei ylitetä.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/2 4 Satamajohtaja 24.8.2010 Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavat kolme toivomuspontta: 1 Kaupunginvaltuusto edellyttää, opetusviraston koordinoima ja muun muassa Jakomäessä ja Konala-Pitäjänmäellä kokeiltu ja myös palveluverkkotyöryhmän ehdottama yhteistyömalli asukkaiden ja hallintokuntien yhteistyöstä otetaan käyttöön. Alueellista yhteistyötä aloittaessa on varmistettava asukkaiden laaja tiedonsaanti yhteistyöstä, jotta mahdollisimman moni asukas pääsee vaikuttamaan oman alueensa palvelujen kehittämiseen. (Sirpa Puhakka) 2 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kouluverkkotarkastelun tueksi opetuslautakunnalle, kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle toimitetaan ennen päätöksentekoa muutosesityksen kohteina olevien alueiden alueelliset väestöennusteet kouluikäisten lasten määrästä vähintään seuraavan kymmenen vuoden ajalta, jotta tilojen alueellisen ylikapasiteetin pysyvyydestä tai tilapäisyydestä saadaan oikea kuva. (Julia Virkkunen) 3 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kun Drumsö klubblokal siirretään uusiin tiloihin nuorisotalo Apajan välittömään yhteyteen, tilat suunnitellaan ja remontoidaan niin, että Lauttasaaressa on edelleen kaksi erillistä kerhohuoneistoa yksi ruotsinkielinen ja yksi suomenkielinen. (Jan D. Oker- Blom ) Kaupunginhallitus päätti täytäntöönpanopäätöksessään kehottaa lauta- ja johtokuntia kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti jatkamaan palveluverkkojen kehittämistä siten, että valtuuston hyväksymän strategiaohjelman tavoitteet saavutetaan ja budjettiraamin mukaisia menoja ei ylitetä opetuslautakuntaa suunnittelemaan ja kehittämään kouluverkkoa niin, että tilojen ylikapasiteettia puretaan, ja että tässä tarkastelussa otetaan huomioon kaikki kaupungissa sijaitsevat koulut
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/2 5 Satamajohtaja 24.8.2010 sosiaali- ja terveyslautakuntaa valmistelemaan palveluverkon suunnitelmat siten, että tilojen käyttöä tehostetaan kulttuuri- ja kirjastolautakuntaa valmistelemaan kirjastoverkon kehittämissuunnitelmat niin, että lähikirjastojen neliömäärä asukasta kohti ei kasva nuorisolautakuntaa, liikuntalautakuntaa ja suomenkielisen työväenopiston johtokuntaa valmistelemaan palveluverkon kehittämissuunnitelmat niin, että käytössä olevien tilojen neliömäärä asukasta kohti ei kasva talous- ja suunnittelukeskusta laatimaan selvityksen alueellisten vaikutusten tarkastelusta, sekä laatimaan tilavuokratarkastelun suhteessa palveluverkkoon, erityisesti asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen osalta keskushallinnon virastoja toteuttamaan käytössään olevien toimistotilojen tehostamistoimenpiteet talous- ja suunnittelukeskusta ja kiinteistövirastoa yhteistyössä palveluhallintokuntien kanssa käynnistämään palveluverkon monihallintokuntaisen suunnittelun pilotoinnin opetuslautakunnan esittämillä selvitysalueilla tavoitteena tilojen käytön tehostaminen. Helsingin Sataman johtokunta on antanut asiasta lausunnon 30.3.2010 ( 25). 3 Kaupunginvaltuuston päätösluettelo nro 12/2010 sekä päätösten täytäntöönpanoa koskeva kaupunginhallituksen päätös 28.6.2010 ( 820). Asia 3: Tarkastuslautakunnan ehdotus kaupunginvaltuustolle vuoden 2009 arviointikertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen käsittelystä sekä vastuuvapaudesta vuodelta 2009. Kaupunginvaltuusto päätti merkitä tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2009 ja siitä saadut kaupunginhallituksen sekä asianomaisten lauta- ja johtokuntien lausunnot
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/2 6 Satamajohtaja 24.8.2010 kehottaa kaupunginhallitusta antamaan joulukuun 2010 loppuun mennessä valtuustolle selvityksen siitä, mihin toimenpiteisiin toiminnasta vastaavat henkilöt ja tilivelvolliset ovat ryhtyneet arviointikertomuksen johdosta merkitä tiedoksi tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2009 myöntää tilintarkastuskertomuksessa tilinpäätöksen hyväksyttävyydestä esitetyn perusteella vastuuvapauden tilivuodelta 2009 kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille Asia 4: Vuoden 2009 tilinpäätöksen hyväksyminen. Kaupunginvaltuusto päätti 1 hyväksyä vuoden 2009 tilinpäätöksen siten, että tilikauden tulos ennen varaus- ja rahastokirjauksia on 14 148 080,93 euroa, 2 hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen tilikauden tuloksen käsittelystä liikelaitosten ja talousarvion ulkopuolisten rahastojen osalta seuraavasti: Helsingin Energia -liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 201 950 989,58 euroa, siirretään Helsingin Energia - liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti liikelaitoksen taseen omaan pääomaan. Helsingin Vesi -liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 1 779 143,92 euroa, siirretään Helsingin kaupungin taseen omaan pääomaan. Helsingin Satama -liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 14 778 266,26 euroa, siirretään Helsingin Satama - liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti liikelaitoksen taseen omaan pääomaan. HKL-liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 1 518 194,26 euroa, siirretään HKL-liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/2 7 Satamajohtaja 24.8.2010 Palmia-liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 2 509 664,15 euroa, siirretään Palmia-liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti liikelaitoksen taseen omaan pääomaan. MetropoliLab-liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 388 518,42 euroa, siirretään MetropoliLab-liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti liikelaitoksen taseen omaan pääomaan. Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu -liikelaitoksen (Talpa) tilikauden alijäämä, 317 255,92 euroa, siirretään Talpa-liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti liikelaitoksen taseen omaan pääomaan. Helsingin kaupungin kehittämispalvelut -liikelaitoksen (Oiva Akatemia) tilikauden alijäämä, 30 740,73 euroa, siirretään Helsingin kaupungin kehittämispalvelut -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti liikelaitoksen taseen omaan pääomaan. Asuntolainarahaston ylijäämä, 802 375,24 euroa, asuntotuotantorahaston ylijäämä, 826 600,96 euroa, urheilu- ja ulkoilurahaston ylijäämä, 907 541,09 euroa, vakuutusrahaston alijäämä, 4 537 158,36 euroa ja innovaatiorahaston alijäämä, 4 671 689,95 euroa, siirretään rahastojen sääntöjen mukaisesti niiden rahastopääomiin. 3 hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen muun toiminnan tilikauden tuloksen käsittelyn seuraavasti: Kamppi Töölönlahti-alueen investointirahastosta tuloutetaan rahaston sääntöjen mukaisesti Kamppi Töölönlahtialueen investointimenoja vastaava määrä, 7 185 385,70 euroa. Asuntotuotantorahastoon siirretään asuntotuotantotoimikunnan esityksen mukaisesti asuntotuotantotoimiston tilikauden tuloksesta 30 918,20 euroa ja kaupungin tuloksesta kaupungin oman asuntotuotannon rakentamisen ja perusparannuksen rahoittamiseksi valtuuston 7.10.2009 tekemän päätöksen 214 mukaisesti 14 000 000 euroa.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/2 8 Satamajohtaja 24.8.2010 Lähiörahastosta tuloutetaan toteutunutta käyttöä vastaava määrä, 8 856 024,48 euroa. Innovaatiorahastoon siirretään uusien innovaatiohankkeiden aloittamisen ja jo käynnissä olevien innovaatiohankkeiden jatkorahoituksen turvaamiseksi valtuuston 28.1.2009 tekemän päätöksen 23 mukaisesti 10 000 000 euroa. Kallion virastotalon investointivarauksesta syntynyttä poistoeroa tuloutetaan 840 939,63 euroa. Muun toiminnan tilikauden alijäämä varaus- ja rahastokirjausten jälkeen, 200 447 662, 94 euroa, kirjataan kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämiin. 4 hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen siirtää Helsingin Energian taseen kertyneistä voittovaroista Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti 200 000 000 euroa kirjattavaksi kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämiin. Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavat kuusi toivomuspontta: 1 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että strategiaohjelman ympäristökirjauksista muotoillaan sitovia toiminnallisia tavoitteita vuoden 2011 talousarvioon. (Mari Puoskari) 2 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin Energian tulee sisällyttää tilinpäätöksensä liitetietoihin selvitys päästöoikeuksien, toteutuneiden päästöjen ja päästökaupan kokonais- ja hintatilanteesta sekä niiden vaikutuksesta tulokseen ja taloudelliseen asemaan. (Kauko Koskinen) 3 Kaupunginvaltuusto edellyttää tarkastuslautakuntaa tarkastustoiminnassaan selvittämään harmaan talouden aiheuttamia haittoja ja uhkia Helsingin kaupunkikonsernille. (Outi Ojala)
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/2 9 Satamajohtaja 24.8.2010 4 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki selvittää voidaanko koulujen oppimistulosten eroja kaventaa vahvistamalla sovitun budjettiraamin sisällä juuri niiden koulujen tukea, jotka ovat erityisesti kärsineet sosiaalisen segregaation kasvusta ja suhteellisesti korkeasta maahanmuuttajalasten määrästä. (Tuomas Rantanen) 5 Kaupunginvaltuusto edellyttää opetusviraston varmistavan, että KiVa Koulu -hanke tai jokin muu kiusaamista ennalta ehkäisevä ohjelma on käytössä kaikissa Helsingin peruskouluissa. (Outi Alanko-Kahiluoto) 6 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että opetusvirasto selvittää syyt ammatillisen opetuksen korkeaan keskeyttämisprosenttiin (17 % v. 2007 2009). (Outi Alanko-Kahiluoto) 4 Kaupunginhallituksen päätös 7.6.2010 ( 726). Asia: Helsingin kaupunginvaakunan käyttöä koskeva ohje. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä esityslistan liitteenä olevan kaupunginvaakunan käyttöä koskevan ohjeen. Samalla kaupunginhallitus päätti kumota 29.11.1993 (1885 ) hyväksytyt Helsingin kaupunginvaakunan käyttöä koskevat ohjeet. Ohje on jaettu esityslistan ohessa. ESITTELIJÄ Johtokunta päättänee merkitä ilmoitusasiat tiedoksi.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/3 10 Satamajohtaja 24.8.2010 3 TALOUSARVIOEHDOTUS 2011 JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS 2012-2013 HelSa 2010-24 EHDOTUS Johtokunta päättänee hyväksyä Helsingin Sataman vuoden 2011 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelmaehdotuksen ja lähettää sen kaupunginhallitukselle. Kirje kaupunginhallitukselle. Lisätiedot: Nissinen Heikki, satamajohtaja, puhelin 310 33500 LIITE Helsingin Sataman vuoden 2011 talousarvioehdotus ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelmaehdotus Tausta ESITTELIJÄ Helsingin Satama on laatinut kaupunginhallituksen hyväksymien talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeiden mukaisesti vuoden 2011 talousarvio- ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelmaehdotuksen. Satamajohtaja toteaa, että arvioitu liikenteen kasvu mahdollistaa taloudellisten velvoitteiden hoitamisen ja tuloksen myönteisen kehityksen suunnittelukaudella. Vuosaaren sataman valmistumisen jälkeen investoinnit ovat vakiintumassa merkittävästi alhaisemmalle tasolle viime vuosiin verrattuna../. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus on jaettu esityslistan liitteenä johtokunnan jäsenille.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Taj/4 11 Talousjohtaja 24.8.2010 4 TALOUSARVION 2010 TOTEUTUMISENNUSTE HelSa 2009-62, Taske 29.1.2010 EHDOTUS Johtokunta päättänee merkitä tiedoksi esityslistan ohessa jaetun vuoden 2010 talousarvion 2. toteutumisennusteen. Kirje talous- ja suunnittelukeskukselle. Lisätiedot: Sieranoja Tauno, talousjohtaja, puhelin 310 33560 Tausta Kaupunginhallituksen antamien vuoden 2010 talousarvion noudattamisohjeiden mukaan talousarvion toteutumisennuste laaditaan keskushallinnolle neljä kertaa vuodessa. Virastojen ja laitosten on saatettava toteutumisennuste myös johtokuntansa tietoon. Johtokunnan on lähetettävä asiasta talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle pöytäkirjanote, josta ilmenee, mihin toimenpiteisiin se on päättänyt ennusteen johdosta ryhtyä. Hallinto- ja talousosasto on yhdessä muiden osastojen kanssa laatinut tammi-heinäkuun toteutumatietojen pohjalta vuoden 2010 talousarvion toteutumisennusteen.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Taj/5 12 Talousjohtaja 24.8.2010 5 HELSINGIN SATAMAN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 HelSa EHDOTUS Johtokunta päättänee merkitä esityslistan ohessa jaetun Helsingin Sataman osavuosikatsauksen tammi-kesäkuulta 2010 tiedoksi. Lisätiedot: Sieranoja Tauno, talousjohtaja, puhelin 310 33560
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Taj/6 13 Talousjohtaja 24.8.2010 6 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA "KAUPUNGIN TILAAJAVAS- TUUSTA KILPAILUTTAMISESSA" HelSa 2010-99 Taske 2010-1034/257 23.6.2010 EHDOTUS Johtokunta päättänee antaa otsikkoasiasta seuraavan sisältöisen lausunnon: Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä tuli voimaan 1.1.2007. Lain tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Laki pyrkii luomaan yrityksille ja julkisoikeudellisille yhteisöille edellytykset varmistaa, että niiden kanssa vuokratyöstä tai alihankinnoista sopimuksia tekevät yritykset täyttävät sopimuspuolina ja työnantajina lakisääteiset velvoitteensa. Helsingin Satamassa pääosa urakoista, teetettävistä töistä ja palveluista on kilpailutettu. Tarjouspyyntö- ja hankintailmoitusaineistossa on vaadittu tarjoajia selvittämään rekisteröitymisensä ennakonperintä-, työnantaja- ja arvonlisäverollisten rekistereihin kaupparekisterin ote todistus verojen maksamisesta todistus eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta Nämä tiedot on tarkistettu tarjousten käsittelyn yhteydessä sekä tarvittaessa myös uudelleen sopimuskaudella. Helsingin Sataman työmailla ja työpisteissä työskentelevillä henkilöillä on oltava voimassa olevat kulkuluvat. Siten tilaajan edustajilla on hyvät tiedot urakoitsijoista ja heidän aliurakoitsijoidensa työntekijöistä. Urakoiden työmaakokouksissa urakoitsijoilta on tiedusteltu mahdollisia työlupavelvollisia. Näitä ei ole ollut. Alihankinnan ketjuttamista on rajoitettu sillä, että urakoitsijan on hyväksytettävä aliurakoitsijansa Helsingin Sataman edustajalla. Helsingin Satamalla on oikeus hylätä esitetty aliurakoitsija.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Taj/6 14 Talousjohtaja 24.8.2010 Helsingin Satama noudattaa hankinnoissaan kaupunginhallituksen 17.11.2008 hyväksymää ohjetta harmaan talouden torjumiseksi kaupungin hankintojen yhteydessä. Ohjeen mukaisesti Helsingin Satama on mukana ns. neljännesvuosi-ilmoitusmenettelyssä. Helsingin Satama toimittaa neljännesvuosittain veroviranomaisille tiedot toteutuneista urakoista ja palveluiden ostoista. Ilmoitusmenettely on osa harmaan talouden torjuntaa, jossa Helsingin kaupunki on kiinteästi mukana. Kirje talous- ja suunnittelukeskukselle. Lisätiedot: Sieranoja Tauno, talousjohtaja, puhelin 310 33560 LIITE Valtuustoaloite Tausta Talous- ja suunnittelukeskus pyytää valtuustoaloitteesta mm. Helsingin Sataman johtokunnalta lausuntoa kaupunginhallitukselle 31.8.2010 mennessä../. Valtuustoaloite on jaettu esityslistan liitteenä. ESITTELIJÄ Talousjohtaja esittää, että johtokunta antaisi otsikkoasiasta esityslistan mukaisen lausunnon.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tej/7 15 Tekninen johtaja 24.8.2010 7 LAUSUNTO UUDENMAAN MAAKUNTAOHJELMAN 2011-2014 LUON- NOKSESTA HelSa 2010-98 Halke 2010-1246/022 22.6.2010 EHDOTUS Johtokunta päättänee antaa otsikkoasiasta seuraavansisältöisen lausunnon: Helsingin Sataman toiminnan kannalta on hyvä asia, että Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan maakunnat yhdistyvät 1.1.2011. Näin alueita käsitellään yhtenä metropolimaakuntana. Ohjelman strategiset linjaukset ja päätavoitteet pohjautuvat Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan pitkän aikavälin maakuntasuunnitelmiin. Uudenmaan maakuntaohjelman luonnos sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin pohjautuvat kehittämistavoitteet sekä ilmaisee alueen poliittisen tahdon. Johtokunta yhtyy esitettyihin tavoitteisiin. Maakuntaohjelmaan kootaan neljän vuoden välein Uudenmaan kehittämisen painopisteet ja tavoitteet. Aikajänne takaa sen, että ajankohtaisten ja tärkeiden muutosilmiöiden lisäksi on mahdollisuus varautua myös kehitykseen vaikuttaviin väestön elämäntapojen ja arvostuksen muutoksiin. Marraskuussa 2008 toimintansa aloittanut Vuosaaren satama modernina Suomen ulkomaankaupan pääsatamana loi samalla alun pääkaupungin kaikkien aikojen suurimmalle kaupunkirakenteen muutokselle. Tavarasatamien siirtäminen Vuosaareen pois keskeisiltä keskustan alueilta vapauttaa alueet asumiselle ja muulle toiminnalle. Tämä puolestaan edistää pääkaupungin tasapainoista kehittämistä. Vuosaaren satamakeskus on suunniteltu ja toteutettu yhdessä eri elinkeinoelämän alueella toimivien yritysten kanssa. Sataman sijainti maan suurimman logistiikka- alueen ja lentokentän naapurissa tuo eri alojen toimijoille synergiaetuja. Sataman rakentamisen yhteydessä toteutetut korkeatasoiset maantie- ja katuyhteydet vahvistavat myös koko metropolimaakunnan infrastruktuuria. Vuosaaren satama liikenneyhteyksineen on kuluvan vuosikymmenen merkittävimpiä investointeja Uudellamaalla. Maakuntatasolla ja yli maakuntarajojen on huolehdittava, että Vuosaaren tarjoamat kehittämismahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti niin logistisesti, logistiikkateknologian sovellutusten kehittämiseen kuin muunkin yritys- ja tutkimustoiminnan tasolla.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tej/7 16 Tekninen johtaja 24.8.2010 Matkailulle ja tunnetuksi tulemiselle Helsingin sataman kautta kulkevat yhdeksän miljoonaa matkustajaa vuodessa ovat hyvä kehittämisalue. Valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnustetun Helsingin matkustajasatamien toimintaedellytykset liikenteen hoitamiseksi ja kehittämiseksi tulee taata. Kansainvälinen risteilymatkustajien kasvava määrä luo myös pohjaa imagon luomiselle ja palvelualan yritysten kysynnälle. Itämeren alueen ja ilmastomuutoksen tuomat kehittämistavoitteet ovat tämän päivän kehittämiskohteita myös Helsingin Sataman toiminnassa. Paremman ympäristön luominen aluerakenteen ja liikkumisen yhteensovittamisella on sataman kannalta jatkuvasti tärkeä kysymys. Liikennejärjestelmien tulee ottaa huomioon elinkeinoelämä ja tavaraliikenteen tarpeet. Aluesuunnittelun keinoin voidaan vaikuttaa liikkumistarpeen vähentämiseen ja samalla luoda puitteet terveelliselle ja rauhalliselle asuinympäristölle. Hyvin toimivan sataman vaikutuspiiri on paitsi alueellinen ja maakunnallinen, myös kansallinen. Sataman merkitys on huomattava metropolialueen ja koko Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kohentajana. Kirje kaupunginhallitukselle. Lisätiedot: Ahti Aarno, tekninen johtaja, puhelin 310 33550 LIITE Hallintokeskuksen lausuntopyyntö 22.6.2010 liitteineen ESITTELIJÄ Aikaisemmat käsittelyt Helsingin Sataman johtokunta on antanut Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2033 luonnoksesta 9.6.2009 seuraavansisältöisen lausunnon: Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2033 luonnos on tavoitteellinen pitkän aikavälin strateginen suunnitelma maakunnan kehittämiseksi. Suunnitelma sisältää monipuolisen tarkastelun niistä näkökohdista ja edellytyksistä, jotka takaavat Uudellamaalla toimivien yritysten ja alueella asuvien ihmisten hyvinvoinnin. Johtokunta yhtyy esitettyihin tavoitteisiin. Suunnitelman aikajänne on 24 vuotta. Esitetyt tavoitteet ovat kuitenkin hyvinkin ajankohtaisia jo tämän päivän toiminnoille.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tej/7 17 Tekninen johtaja 24.8.2010 Helsingin Satama toteuttaa omilla strategisilla päätöksillään suunnitelman visiolle Uusimaa on kansainvälinen hyvinvoivien ihmisten vetovoimainen metropolialue asetettujen tavoitteiden toteutumista. Vuosaaren satama modernina Suomen ulkomaankaupan pääsatamana marraskuussa 2008 toimintansa aloittanut loi samalla alun pääkaupungin kaikkien aikojen suurimmalle kaupunkirakenteen muutokselle. Tavarasatamien siirtäminen Vuosaareen pois keskeisiltä keskustan alueilta vapauttaa alueet asumiselle ja muulle toiminnalle. Tämä puolestaan edistää pääkaupungin tasapainoista kehittämistä. Vuosaaren satamakeskus on suunniteltu ja toteutettu yhdessä eri elinkeinoelämän alueella toimivien yritysten kanssa. Sataman sijainti maan suurimman logistiikka- alueen ja lentokentän naapurissa tuo eri alojen toimijoille synergiaetuja. Sataman rakentamisen yhteydessä toteutetut korkeatasoiset maantie- ja katuyhteydet vahvistavat myös koko Uudenmaan infrastruktuuria. Vuosaaren satama liikenneyhteyksineen on kuluvan vuosikymmenen merkittävimpiä investointeja Uudellamaalla. Maakuntatasolla ja yli maakuntarajojen on huolehdittava, että Vuosaaren tarjoamat kehittämismahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti niin logistisesti, logistiikkateknologian sovellutusten kehittämiseen kuin muunkin yritys- ja tutkimustoiminnan tasolla. Matkailulle ja tunnetuksi tulemiselle Helsingin sataman kautta kulkevat yhdeksän miljoonaa matkustajaa vuodessa ovat hyvä kehittämisalue. Kansainvälinen risteilymatkustajien kasvava määrä luo myös pohjaa imagon luomiselle. Itämeren alueen ja ilmastomuutoksen tuomat kehittämistavoitteet ovat tämän päivän kehittämiskohteita myös Helsingin Sataman toiminnassa. Paremman ympäristön luominen aluerakenteen ja liikkumisen yhteensovittamisella on sataman kannalta jatkuvasti tärkeä kysymys. Liikennejärjestelmien tulee ottaa huomioon elinkeinoelämä ja tavaraliikenteen tarpeet. Aluesuunnittelun keinoin voidaan vaikuttaa liikkumistarpeen vähentämiseen ja samalla luoda puitteet terveelliselle ja rauhalliselle asuinympäristölle. Näiden tavoitteiden yhdistäminen on vaativa tehtävä. Hyvin toimivan sataman vaikutuspiiri on paitsi alueellinen ja maakunnallinen, myös kansallinen. Sataman merkitys on huomattava alueen ja koko Suomen kansainvälisenkilpailukyvyn kohentajana.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tej/7 18 Tekninen johtaja 24.8.2010 Maakuntaohjelman luonnos Hallintokeskus pyysi 22.6.2010 mm. Helsingin Sataman johtokunnalta lausuntoa Uudenmaan maakuntaohjelman 2011-2014 luonnoksesta. Lausunto on pyydetty 26.8.2010 mennessä. Maakuntaohjelman luonnos on luettavissa Uudenmaan liiton sivuilta www.uudenmaanliitto.fi/maakuntaohjelma Maakuntaohjelman sisältö ja merkitys Maakuntaohjelmaan kootaan neljän vuoden välein Uudenmaan kehittämisen painopisteet ja tavoitteet. Ohjelman hyväksymisestä päättää maakuntavaltuusto. Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin pohjautuvat kehittämistavoitteet sekä ilmaisee alueen poliittisen tahdon. Maakuntaohjelmalla on aluehallinnon toimijoita ohjaava rooli. Uudenmaan liitto ja Itä- Uudenmaan liitto valmistelevat yhdessä maakuntaohjelman vuosiksi 2011-2014. Maakuntaohjelma on tarkoitus hyväksyä molemmissa maakuntavaltuustoissa joulukuussa 2010. Maakuntaohjelman valmistelua ohjaa aluekehittämislaki ja sen perusteella annettu asetus. Lain 25 :n mukaan maakuntaohjelma on laadittava niin, että varmistetaan sen vaikuttavuus ELY-keskusten (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) strategiseen suunnitteluun ja ohjaukseen. Aluehallinnon uudistuksen yhtenä tarkoituksena on korostaa maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman merkitystä alueellisessa kehittämisessä. Maakuntaohjelmalla vaikutetaan valtion alueviranomaisten toimintaa ohjaavien suunnitelmien sisältöön ja kehittämiseen sekä ohjattavien valtion rahojen määrään ja niiden kohdentamiseen. Syksyllä 2010 päivitetään Uudenmaan ELY-keskuksen strateginen tulossuunnitelma 2010-2011 ja vuonna 2011 käynnistyy vuosia 2012-2015 koskevien tulossuunnitelmien valmistelu. Maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman perusteella hankkeisiin kohdennetaan alueellista kehittämisrahoitusta. Ohjelma kokoaa edunvalvonnan tarpeita monella tasolla. Kuntien omaa kehittämistoimintaa esitetään suunnattavaksi ohjelman tavoitteiden mukaisesti.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tej/7 19 Tekninen johtaja 24.8.2010 Maakuntaohjelman valmistelun tueksi on laadittu Metropolimaakunnan toimintaympäristö ja muutosilmiöt, lähtökohtia ja kehittämishaasteita maakuntaohjelman laadinnalle -analyysi. Maakuntaohjelman luonnoksessa kehittämistarkasteluun on valittu neljä painopistealuetta(toimintalinjat), jotka on johdettu molempien liittojen maakuntasuunnitelmien pitkän aikavälin strategisista linjauksista: 1 Uudistuvan alueen yhteistyö ja alueiden rooli 2 Metropolimaakunnan kilpailuetu 3 Asukkaiden hyvinvointi ja palveluiden edellytykset 4 Alue- ja yhdyskuntarakenne ja ympäristö Samaan aikaan maakuntaohjelman valmistelun kanssa on laadittu aluerakennemalleja, jotka pohjustavat Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan uutta, yhteistä maakuntakaavaa. Yhteisen maakuntakaavan valmistelu on tarkoitus käynnistää vuoden 2011 alussa ja tavoitteena on maakuntakaavan hyväksyminen vuoden 2012 lopussa. Liikenteen osalta maakuntaohjelma on linjassa laadittujen alueellisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien ja niiden voimassa olevien aiesopimusten kanssa. Kehittämisen lähtökohdat Vuoden 2011 alusta laajentuvan Uudenmaan maakuntaohjelmatyössä on erityisen tärkeää tarkastella pääkaupunkiseutua ja muuta Uuttamaata yhdessä ja löytää keskeiset ratkaisut maakunnalliseen kehittämiseen. Metropolimaakunta on 1,5 miljoonan asukkaan väestökeskittymänä myös Euroopan mittakaavassa merkittävä alue, joka kuuluu Euroopan vauraimpien ja kilpailukykyisimpien suurkaupunkien joukkoon. Alue kuuluu Itämeren kaupunkialueiden verkostoon yhdessä muiden Pohjoismaiden kaupunkien, Baltian maiden pääkaupunkien, Pietarin sekä Puolassa ja Saksassa sijaitsevien Itämeren vaikutusalueen suurkaupunkien kanssa. Nämä alueet ovat keskenään yhteistyökumppaneita, mutta samalla myös kilpailijoita.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tej/7 20 Tekninen johtaja 24.8.2010 Metropolimaakunta koostuu useista osa- alueista, joilla on keskenään erilaiset roolit ja maantieteelliset, historialliset, taloudelliset, kielelliset ja poliittiset erityispiirteensä, jotka liittyvät maantieteellisiin, historiallisiin, taloudellisiin, kielellisiin ja poliittisiin tekijöihin. samalla maakunta on Suomen mittakaavassa tiivis kokonaisuus, jossa osa- alueet ovat aktiivisessa vorovaikutuksessa keskenään yritystoiminnan, liikenteen, työssäkäynnin ja muuttoliikkeen välityksellä. Metropolimaakunta jaetaan toimintaympäristöanalyysissä neljään osaalueeseen: pääkaupunkiseutu, Helsingin seudun kehysalue, läntinen Uusimaa ja itäinen Uusimaa. Maakunnan taloudellinen aktiivisuus liittyy moniin suurkaupunkialueille ominaisiin tekijöihin. Alue on kansallinen ja kansainvälinen liikenne- ja kommunikaatiokeskus. Se on myös itsessään suuri kulutus- ja työmarkkina- alue sekä osaamiskeskittymä. Elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Vahvimmat erikoistumisalat ovat tukkukauppa ja logistiikka, kansainvälinen henkilöliikenne, informaation tuotanto ja välitys, erikoistuneet palvelualat, korkean teknologian teollisuus ja palvelut, öljy- ja kemian teollisuus (erityisesti Itä-Uudellamaalla), tutkimus, kehittäminen ja korkea koulutus sekä toiminnot, jotka liittyvät rooliin maan hallinto- ja päätöksentekokeskuksena. Metropolimaakunnan osa- alueiden välillä on suuria eroja elinkeinotoiminnan erikoistumisessa. Metropolimaakunnan erikoistumisalojen kysyntä tulee pääosin muualta Suomesta ja yhä enemmän myös naapurimaista, joten näiden alueiden talouskehitys ja suhdannevaihtelut ovat riippuvuussuhteessa keskenään. Metropolimaakunnan väestömäärä on kasvanut voimakkaasti jo vuosikymmenien ajan ja kasvu on jatkunut 2000-luvulla. Pitkän ajan kasvusta yli puolet on aiheutunut muuttovoitosta ja vajaa puolet luonnollisesta kasvusta. Ikärakenne poikkeaa monessa suhteessa koko maasta. Pääkaupunkiseutu on nuorten aikuisten keskittymä. Kehyskunnissa lasten osuus väestöstä on korkeampi kuin muilla alueilla. Läntinen ja itäinen Uusimaa ovat myös lapsiperheiden alueita, ja niissä eläkeikäisten osuus on samalla tasolla kuin koko maassa.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tej/7 21 Tekninen johtaja 24.8.2010 Vieraskielinen väestö on Suomessa keskittynyt metropolimaakuntaan. Yli puolet muista kuin suomen- ja ruotsinkielisistä asuu alueella. Toimivat hyvinvointipalvelut (sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelut), kulttuuripalvelut sekä kaupalliset palvelut ovat keskeisiä alueellisia vetovoimatekijöitä. Saavutettavuus on alueellisen kilpailukyvyn ja vetovoiman yksi avaintekijä. Saavutettavuudella (henkilö- ja tavaraliikenne, tietoliikenneyhteydet) on keskeinen merkitys paikallisesti, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti naapurimaiden välillä ja maailmanlaajuisesti. Metropolimaakunta on kansallinen ja kansainvälinen logistiikka- ja kommunikaatiokeskus Euroopan reuna-alueella. Metropolialueen sisäinen saavutettavuus perustuu toimiviin raideliikenne- ja maantieväyliin sekä tehokkaaseen joukkoliikenteeseen. Laadukas elinympäristö ja toimiva alue- ja yhdyskuntarakenne ovat sekä asukkaiden hyvinvoinnin osatekijöitä että alueellisia vetovoima- ja kilpailutekijöitä. Maahanmuuttajat ovat erittäin heterogeeninen ryhmä paitsi äidinkielen myös maassa asumisen keston, suomen tai ruotsin kielen taidon, työmarkkina- aseman, kulttuuritaustan, uskonnon, iän, koulutustason sekä maahanmuuton alkuperäisen syyn suhteen. Asuntomarkkinoilla on suuria alueellisia eroja. Työvoiman saatavuudelle seudun asuntotarjonta, sen määrä, laatu ja hintataso ovat avainkysymyksiä. Työllisyysaste on korkeampi ja työttömyysaste alempi kuin koko Suomessa tai EU:ssa. Maakunnan osa- alueiden väliset erot työllisyysasteessa ovat varsin pienet. Keskeisiä muutosilmiöitä ovat: taloudellinen rakennemuutos, ilmastonmuutos, internet, ikääntyminen, maahanmuutto sekä hitaat ja nopeat muutokset
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tej/7 22 Tekninen johtaja 24.8.2010 Maakuntaohjelman painopistealueet (toimintalinjat) Uudistuvan alueen yhteistyö ja alueiden rooli Päämääränä on kasvavan metropolimaakunnan eri osien vahvuuksiin perustuva tuloksellinen yhteistyö. Tavoitteet 1 Metropolimaakunnan nykyiset yhteistyörakenteet -tavoitteena verkostomainen yhteistyö 2 Aluekehittämiseen uusia toimintamalleja Metropolimaakunnan kilpailuetu Toimintalinjassa päämääränä on parantaa edellytyksiä menestykselliselle yritystoiminnalle kasvavan metropolimaakunnan eri osien vahvuuksia hyödyntämällä, edistää alueiden tuloksellista yhteistyötä ja luoda edellytyksiä uusille kasvualustoille, yhtenä keskeisenä mm. metropolialueen aiesopimuksen toteuttaminen. Tärkeänä tässä työssä on elinkeinoelämän rakenteiden tunnistaminen ja alueellinen edunvalvonta. Tavoitteet 1 Logistisilla toimenpiteillä ja uudistuvilla energiaratkaisuilla hyvät elinkeinoelämän toimintaedellytykset 2 Elinkeinopalvelut vahvistamaan yritysmyönteisyyttä ja lisäämään yritysten sijoittumishalukkuutta 3 Osaaminen vahvistamaan kilpailukykyä 4 Asiakastarpeista lähtevä avoin innovaatioympäristö Asukkaiden hyvinvointi ja palveluiden edellytykset Toimintalinjassa keskeisenä päämääränä on edellytysten luominen asukkaiden hyvinvoinnille, terveyden edistämiselle sekä palveluverkon ja arjen toimivuudelle. Tavoitteet 1 Hyvinvointi- ja kulttuuripalvelujen turvaaminen ja kehittäminen 2 Terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen 3 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tej/7 23 Tekninen johtaja 24.8.2010 Alue- ja yhdyskuntarakenne ja ympäristö Toimintalinjassa päämäärinä ovat yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, sujuvat ja ympäristön kannalta kestävät liikenneyhteydet sekä energian säästö, energiatuotannon uudistaminen ja ympäristön vaaliminen. Tavoitteet 1 Eheä yhdyskuntarakenne ja laadukas elinympäristö 2 Kestävä ja turvallinen henkilöliikenne 3 Toimiva väyläverkosto 4 Ympäristön hyvä tila 5 Rakentamisen energiatehokkuus ja uudet energiaratkaisut Toteutus ja seuranta Maakuntaohjelma toteutetaan yhteistyönä, jossa ovat mukana mm. kunnat, maakunnan liitot, kehittämisyhtiöt, valtion viranomaiset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, järjestöt ja yksityiset tahot. Valtio ja kunnat ovat keskeisiä rahoittajia. Vuosittaisessa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa määritetään keskeiset hankkeet, rahoitus ja muut edunvalvonnan tarpeet. Kansalliset ja EU- ohjelmat ovat keskeisiä välineitä ohjelman toteuttamisessa. Toteuttamisohjelman 2011-2012 valmistelu on käynnissä.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vsj/1 24 Lisälista 1 Vuosaaren satamakeskus, johtaja 24.8.2010 Ei julkisuuteen 8 VUOSAAREN SATAMAN PALVELULAITURIN JA TUKIPALVELUALU- EEN RAKENTAMINEN HelSa 2010-120
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Osj/8 29 Osastonjohtajat 24.8.2010 9 OSASTONJOHTAJIEN TILANNEKATSAUKSET HelSa Merkittäneen tiedoksi.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/9 30 Satamajohtaja 24.8.2010 10 SATAMAJOHTAJAN TIEDOTUKSET HelSa Merkittäneen tiedoksi.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/10 31 Satamajohtaja 24.8.2010 11 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO HelSa Johtokunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset saadaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen ole toisin päätetty tai myöhemmin päätetä.