Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankki 20.4.2010 1
Teemat: Valtioiden velkaantuminen markkinoiden keskeisen huomion kohteena Vuoden ensimmäisten kuukausien aikana Kreikka on ollut polttopisteessä Muilla markkinalohkoilla tilanne on pysynyt rauhallisempana Euroalueella pankkijärjestelmän likviditeettitilanne vaikuttaa korkokehitykseen Suomen talouden vaihtoehtoisia kehityskulkuja 2
Markkinoiden huomio Kreikassa 3
Eräiden euroalueen valtioiden luottoriskihintoja: 5.0 Prosenttiyksikköä 4.5 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 01/08 04/08 07/08 10/08 01/09 04/09 07/09 10/09 01/10 04/10 Kreikka Portugali Irlanti Espanja Italia Saksa Suomi Lähde: Bloomberg 4
Luottoriski heijastuu rahoituskustannuksiin: valtioiden 10 vuoden velan korkoeroja 5.0 Prosenttia 4.5 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 Kreikka Portugali Irlanti Italia 1.5 1.0 0.5 0.0 01/08 04/08 07/08 10/08 01/09 04/09 07/09 10/09 01/10 04/10 Lähde: Bloomberg Espanja Suomi 5
Kreikalle laaditun ohjelman uskottavuus on ollut markkinoiden puntarissa 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kreikka 2-vuoden viitelainan tuotto Saksa 2-vuoden viitelainan tuotto Prosenttia 7.15 % Kreikka 10-vuoden viitelainan tuotto 7.69 % Saksa 10-vuoden viitelainan tuotto 0 01/07 05/07 09/07 01/08 05/08 09/08 01/09 05/09 09/09 01/10 05/10 Lähde: Bloomberg 6
Tilanne ei ole merkittävästi vaikuttanut suurten maiden luottoriskin hintaan 1.8 Prosenttiyksikköä Saksa Britannia USA Japani 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 0.6 0.4 0.2 0.0 01/08 04/08 07/08 10/08 01/09 04/09 07/09 10/09 01/10 04/10 Lähde: Bloomberg 7
USA:n ja euroalueen tuottoerot kasvaneet % 5.0 Euroalue 10v USA 10 v 4.5 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 01/08 04/08 07/08 10/08 01/09 04/09 07/09 10/09 01/10 04/10 Lähde: Bloomberg 8
Valuuttakursseissa liikettä Euron Yhdysvaltojen dollarin keskikurssi 1,55 Euron Japanin jenikeskikurssi 140 1,5 135 1,45 130 1,4 125 1,35 120 1,3 1.12.2009 1.2.2010 1.4.2010 115 Lähde: Suomen Pankki. 9
mutta vielä ei ole syytä arvioida pitkän aikavälin muutosta Euron Yhdysvaltojen dollarin keskikurssi 1,8 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1 0,9 Euron Japanin jenikeskikurssi 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 0,8 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Lähde: Suomen Pankki. 80 10
Ruotsin ja Norjan kruunujen finanssikriisin aikainen heikkous alkaa olla väistynyt Euron Ruotsin kruunukeskikurssi Euron Norjan kruunukeskikurssi 12 11 10 9 8 7 6 2007 2008 2009 2010 Lähde: Suomen Pankki. 11
Muilla rahamarkkinasektoreilla ei suuria muutoksia 12
Rahamarkkinoiden kokonaistila parantunut kriisiä edeltäneille tasoille Kokonaisindeksi raha-, jvk- ja osakemarkkinoiden tilasta* 4 Indeksi 2 0-2 -4-6 -8-10 -12-14 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähde: Bloomberg. * Indeksi kuvaa kuinka monta keskihajontaa vallitseva markkinatilanne poikkeaa vuosien 1992-2008 keskiarvosta. 13
40 35 30 25 20 15 10 Rahoitusmarkkinoiden volatiliteetti laskussa G7 FX-volatiliteetti Kehittyvien markkinoiden FX-volatiliteetti VIX (oikea ast.) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 5 01/08 04/08 07/08 10/08 01/09 04/09 07/09 10/09 01/10 04/10 0 Lähteet: JP Morgan ja Bloomberg 14
Osakkeita eivät valtioiden velkahuolet paina 1.50 1.40 1.30 1.20 1.10 1.00 0.90 0.80 0.70 0.60 0.50 0.40 Indeksi, 1 =1/07 DJ STOXX 600 Eurooppa S&P 500 Nikkei MSCI EM 01/07 05/07 09/07 01/08 05/08 09/08 01/09 05/09 09/09 01/10 05/10 Lähde: Bloomberg 15
3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 Yrityslainojen riskilisät laskeneet Lehmanin kaatumista edeltäneille tasoille Prosenttiyksikköä Investointitasolle luottoluokitellut yritykset Investointitasolle luottoluokitellut rahoitussektorin yritykset Alle investointitason luottoluokitellut yritykset (oikea ast.) Prosenttiyksikköä 14 12 10 8 6 4 2 0.0 01/07 05/07 09/07 01/08 05/08 09/08 01/09 05/09 09/09 01/10 05/10 0 Lähde: Bloomberg, CDS preemioita 16
Finanssikriisiin reagoineet pankkien riskilisät kasvaneet tällä erää lähinnä vain Kreikassa 8 Prosenttiyksikköä 7 6 5 4 3 2 1 Alpha Bank Raiffeisen Banco Santander Euroopan rahoitusala UBS Deutsche Bank Nordea 0 07/2007 01/2008 07/2008 01/2009 07/2009 01/2010 Lähde: Bloomberg. 17
Raaka-ainehintojen kehitys Teollisuusmetallit Maatalous Energia Indeksi, 1.8.2007=100 210 190 170 150 130 110 90 70 50 30 01/07 04/07 07/07 10/07 01/08 04/08 07/08 10/08 01/09 04/09 07/09 10/09 01/10 04/10 Lähde: Bloomberg. 18
Öljyn hinnan kehitys $/ 160 Brent lähifutuurihinta(usd) Brent lähifutuurihinta(eur) 140 120 100 $ 83,8 80 60 40 62,4 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Bloomberg 19
Kullan hinnan kehitys 1300 dollaria unssilta Kulta 1200 1100 1000 900 800 700 600 01/07 04/07 07/07 10/07 01/08 04/08 07/08 10/08 01/09 04/09 07/09 10/09 01/10 04/10 Lähde: Bloomberg 20
Likviditeettitilanne ja markkinoiden korko-odotukset 21
Euroalueella ylimääristä likviditeettiä finanssikriisin ja epätavanomaisen rahapolitiikan seurauksena Ylimääräinen likviditeetti euroalueen pankkijärjestelmässä* Miljardia euroa 300 30 päivän liukuva keskiarvo 250 200 150 100 50 0-50 -100-150 01/07 07/07 01/08 07/08 01/09 07/09 01/10 07/10 Lähde: Suomen Pankki. *Keskuspankkitalletukset - vähimmäisvarantovaatimukset + yötalletukset - maksuvalmiusluotot 22
EKP:n euromääräiset operaatiot Pitempiaikaiset operaatiot (3 kk) Perusrahoitusoperaatiot (1 vko) Hienosäätöoperaatiot (1-5 pv) Ylimääräiset pitempiaikaiset operaatiot (1-12 kk) Maksuvalmiusjärjestelmän käyttö (1 pv) 1 000 Miljardia euroa 800 600 400 200 0-200 -400 05/07 09/07 01/08 05/08 09/08 01/09 05/09 09/09 01/10 05/10 Lähde: Suomen Pankki. 23
Ylimääräinen likviditeetti painanut lyhyitä rahamarkkinakorkoja ohjauskoron alle 6.0 Prosenttia EKP:n ohjauskorko Eonia Euribor 3kk Euribor 12kk 5.0 4.0 3.0 2.0 1.0 0.0 01/07 07/07 01/08 07/08 01/09 07/09 01/10 Lähde: Bloomberg. 24
Euroalueen korko-odotukset %-yks. Ekonomistien ohjauskorko-odotukset Eonia futuurien hinnoittelema eonia-korko (16.4.2010) 1.50 1.25 1.00 0.75 0.50 0.25 05/10 07/10 09/10 11/10 01/11 03/11 Lähde: Bloomberg ja Reuters 25
Korko-odotukset % 6.0 Euribor 1 kk Euribor 3 kk Euribor 3 kk futuuri Euribor 12 kk EKP:n ohjauskorko 5.5 5.0 4.5 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 01/08 04/08 07/08 10/08 01/09 04/09 07/09 10/09 01/10 04/10 07/10 10/10 01/11 Lähde: Bloomberg 26
Kolme mahdollista kehityskulkua tulevina vuosina 27
BKT:n vaihtoehtoisia kehityskulkuja Aiempi kehitysura Perusura 240 000 Viitevuoden 2000 hinnoin, milj. euroa 200 000 160 000 120 000 2000 2005 2010 2015 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 28
BKT:n vaihtoehtoisia kehityskulkuja Aiempi kehitysura Perusura Hiipuva Suomi 240 000 Viitevuoden 2000 hinnoin, milj. euroa 200 000 160 000 120 000 2000 2005 2010 2015 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 29
Hiipuva Suomi Talouden rakenteita ei uudisteta Työurat eivät pitene nykyisestä Julkisten peruspalvelujen tuottavuuskehitys pysyy heikkona Julkisen talouden kestävyydestä ei huolehdita Velkaantuminen jatkuu ja vakauttamiseen joudutaan pakkoraossa Kilpailukyky jatkaa rapautumistaan Palkanmuodostus ei ota huomioon talouden tilaa ja toimintaympäristöä Tuottavuuden kasvu hidastuu, työvoima supistuu: talous erkaantuu yhä kauemmas aiemmasta kasvuurasta 30
BKT:n vaihtoehtoisia kehityskulkuja Aiempi kehitysura Hiipuva Suomi Perusura Sinnittelevä Suomi 240 000 Viitevuoden 2000 hinnoin, milj. euroa 200 000 160 000 120 000 2000 2005 2010 2015 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 31
Sinnittelevä Suomi Rakenneuudistukset jäävät vaatimattomiksi Työurien piteneminen jää tavoitteesta Julkista taloutta ohjataan kestävälle pohjalle Vakauttaminen tehdään veronkorotuksin ja menoleikkauksin ilman merkittäviä rakenneuudistuksia Kilpailukykyä yritetään ylläpitää Palkkojen nousu jatkuu kilpailijamaiden vauhtia Kilpailukykymenetyksiä ei saada takaisin Talous kasvaa varovaisesti, mutta taantuman menetykset jäävät pysyviksi 32
BKT:n vaihtoehtoisia kehityskulkuja Aiempi kehitysura Perusura Hiipuva Suomi Sinnittelevä Suomi Uudistuva Suomi 240 000 Viitevuoden 2000 hinnoin, milj. euroa 200 000 160 000 120 000 2000 2005 2010 2015 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 33
Uudistuva Suomi Talouden rakenteita uudistetaan ennakkoluulottomasti Työuria pidennetään alusta ja lopusta ja haetaan ratkaisuja työurien keskeytymiseen Riittävästä kilpailusta pidetään huolta eri markkinoilla Julkinen talous määrätietoisesti kestävälle pohjalle Uudistuksilla nostetaan peruspalvelujen tuottavuutta Kilpailukyvyn ylläpitäminen yhteinen tavoite Yhteinen palkka-ankkuri ja paikallinen sopiminen palkanmuodostuksen lähtökohtina Tuotantomenetykset kurotaan umpeen 34