Teatterista voimaa vuorovaikutukseen Petri Mäkipää, Mari Vehmanen (toim.), Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Työryhmä kiittää kaikkia julkaisun tekoon osallistuneita. Kuvissa esiintyvät Hämeenkyrön toimintakeskuksen teatteriryhmän jäsenet. Kehitysvammaisten Tukiliiton julkaisu. Tekstit Petri Mäkipää, Mari Vehmanen Kuvat Laura Vesa Graafinen suunnittelu ja taitto Merja Hyppönen ISSN-L 2243-044X ISSN 2243-044X (painettu) ISSN 2243-0458 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-7059-06-7 (painettu) ISBN 978-952-7059-03-4 (verkkojulkaisu) 2
Sisältö Eväitä arkeen teatterin keinoin... 4 Kohti omaa ilmaisua... 6 Tämä ryhmä toimii...12 Tarinoiden kautta kiinni omiin tunteisiin...18 Vahva itsetunto kantaa...22 Lisätietoja...26 Kehitysvammaisten Tukiliitto ry...28 3
Eväitä arkeen teatterin keinoin Hei, Olen Petri Mäkipää, näyttelijä ja teatteriopettaja. Viime vuosina olen ilokseni saanut työskennellä kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän lähiyhteisöihinsä kuuluvien kanssa. Vetämissäni ryhmissä olemme teatterin keinoin etsineet yhdessä uudenlaisia tapoja olla vuorovaikutuksessa. Eleet, ilmeet, puhe, liike ja musiikki ovat auttaneet osallistujia jakamaan todellisuutta ja ilmaisemaan rohkeasti itseään. Olemme harjoitelleet muun muassa tarinoiden kertomista, toistemme aitoa kuuntelemista sekä palautteen antamista ja vastaanottamista. Nämä kokemukset ovat kantaneet myös arjessa. Kehitysvammaiset henkilöt ja heidän kanssaan työskentelevät ovat kertoneet jokapäiväisen vuorovaikutuksensa muuttuneen teatteriryhmän ansiosta. Yhteiset harjoitteet ovat paljastaneet uusia puolia kaikista osallistuneista. Tämä opas on tarkoitettu kaikille teille, joita teatterin menetelmät ja vuorovaikutuksen kehittäminen kiinnostavat. Toivon, että näistä kokemuksista on iloa ja hyötyä mahdollisimman monelle. Petri Mäkipää 4
5
6
Kohti omaa ilmaisua Teatterin menetelmät voivat auttaa kehitysvammaista henkilöä tuomaan esiin näkemyksiään ja toimimaan yhteiskunnan tasavertaisena jäsenenä. Ryhmän tarkoituksena on saada osallistujat innostumaan, kokemaan ja uskaltamaan. Usein kehitysvammaiset henkilöt tuntevat, että heidän odotetaan olevan kilttejä. Mutta teatteriryhmässä ei tarvitse olla kiltti tai mukautua muiden käsityksiin Petri Mäkipää Teatterista voimaa vuorovaikutukseen on Kehitysvammaisten Tukiliiton ja Teatteri Telakan kehittämä ryhmätyöskentelyn muoto. Sen tarkoituksena on vahvistaa osallistujien vuorovaikutustaitoja teatterin keinoja hyödyntäen. Päämääränä ei ole teatteriesityksen valmistelu, vaikka halutessaan ryhmä voi toki järjestää näytöksiä. Sen sijaan tavoitteena on, että jokainen osallistuja löytää uusia tapoja ilmaista itseään. Kehitysvammaisten ihmisten ääni ei vielä tällä hetkellä kuulu riittävästi suomalaisessa yhteiskunnassa. Teatterilähtöinen työskentely rohkaisee osallistujia esittämään mielipiteitään ja toimimaan tasavertaisina kansalaisina. Työskentelytapa on tarkoitettu myös kaikille kehitysvammaisten henkilöiden lähi-ihmisille: esimerkiksi perheenjäsenille, ystäville ja asuntolan tai toimintayksikön työntekijöille. Heille ryhmä tarjoaa keinoja kuulla ja kunnioittaa kehitysvammaisen henkilön näkemyksiä. Päivittäinen vuorovaikutus kehitysvammaisen henkilön kanssa voi näin muuttua entistä monipuolisemmaksi ja vastavuoroisemmaksi. 7
Vuorovaikutus on yhteyttä muihin Arkikielessä vuorovaikutuksella tarkoitetaan helposti puhetta. Teatterilähtöisessä työskentelytavassa vuorovaikutukseen kuuluu kuitenkin paljon muuta. Osallistujat käyttävät muun muassa kehon liikkeitä, eleitä, ilmeitä, osoittamista, äänenpainoja, puhetta, kuvia ja viittomia. Näiden keinojen avulla ryhmän jäsenet jakavat yhteistä todellisuutta. Ihmisten välinen vuorovaikutus ei ole milloinkaan yksinkertaista, ja kehitysvammaisuus tuo siihen omat mutkansa. Yhteyden etsiminen muihin ihmisiin kuitenkin kannattaa: onnistuessaan se tuo iloa elämään ja helpottaa arkea monin tavoin. Teatteriryhmä on tuonut omaan työhön tuoreita näkökulmia. On ollut todella hyödyllistä seurata teatterialan ammattilaisen työskentelyä. Omissa tutuissa asiakkaissa näkee yhtäkkiä aivan uusia puolia. Annamaija Korhonen, ohjaaja Hämeenkyrö 8
Tasavertaisina yhdessä Teatteriryhmät perustuvat täyteen vapaaehtoisuuteen. Kehitysvammaiset henkilöt päättävät itse, tahtovatko lähteä mukaan. Matkan varrella voi halutessaan jättäytyä pois toiminnasta. Myös kehitysvammaisten henkilöiden lähi-ihmiset osallistuvat ryhmään aina omasta vapaasta tahdostaan. Toiminnan toinen tärkeä perusperiaate on tasavertaisuus. Teatteriryhmässä luovutaan totutuista rooleista ja heittäydytään harjoituksiin samalta viivalta. Ryhmän ohjaajalla, kehitysvammaisilla henkilöillä ja lähi-ihmisillä on kaikilla lupa olla oma itsensä. Teatteritoiminta on ollut itsellekin virkistävää ja hauskaa vaihtelua päivittäiseen työhön. Tällainen edistää jaksamista omassa ammatissa. Kaikkein tärkeintä on silti se, että asukkaille on ollut ryhmästä iloa ja hyötyä. Terhi Hokkinen, ohjaaja Hämeenkyrö 9
Struktuuri ohjaa toimintaa Läpi tämän oppaan kulkee eräänlainen lukujärjestys. Se ehdottaa, mitä ryhmä voi eri kokoontumiskerroilla tehdä yhdessä. Tämä struktuuri perustuu Hämeenkyrön toimintakeskuksen teatteriryhmässä saatuihin hyviin kokemuksiin. Listatut harjoitteet ovat monelle tuttuja, teatterin ammattilaisten paljon hyödyntämiä perustyökaluja. Struktuuria ei ole tarkoitus noudattaa orjallisesti, vaan se antaa ideoita ja helpottaa ryhmän tapaamisten suunnittelua. Myös muutoksille kannattaa jättää tilaa. Ohjaajan on hyvä aistia ryhmän tunnelmaa jokaisessa kokoontumisessa. Levoton ilmapiiri voi esimerkiksi vaatia keskustelemisen sijaan liikunnallisempaa tekemistä tai vaikkapa rentoutusharjoituksia. 1. tapaaminen Sovitaan yhteisistä toimintatavoista. Missä ja milloin tavataan? Tutustutaan toisiimme. Leikitään palloilla: harjoitellaan koordinaatiota ja usean samanaikaisen toiminnan havaitsemista. Kannustetaan toisia. Tekeminen ryhmässä saa tuntua leikiltä mutta leikiltä, jolla on tavoitteita. Esimerkiksi pallopiiri toistetaan monessa tapaamisessa, jolloin harjoitus tulee tutuksi. Välillä laitetaan silmät kiinni ja opetellaan kuuntelemaan omaa sisäistä monologia. Epävarmuuden sietäminen ja monista eri vaihtoehdoista valitseminen voivat olla uutta kehitysvammaisille osallistujille. Ryhmässä opetellaan myös mokaamista ja omille epäonnistumisille nauramista. Petri Mäkipää 10
2. tapaaminen Kerrotaan kuulumiset. Pannaan silmät kiinni, otetaan mielikuvitus käyttöön ja kerrotaan näkemästämme. Mitä tein aamulla? Tehdään havaintoja itsestä ja kerrotaan niitä parille. Pari kertoo muille toisen kertomaa. Teatteritoiminnan tavoitteita Oman itseilmaisun löytäminen Yhteiskunnan jäsenenä näkyminen ja vaikuttaminen Ratkaisujen ja toimintamallien löytäminen arjen ongelmiin Voimaantuminen ja itseen tutustuminen 11
Tämä ryhmä toimii Teatteriryhmän kokoamisvaihe on tärkeä. Toimivaan porukkaan mahtuu monenlaisia tyyppejä ja temperamentteja. Kun esimerkiksi asumisyksikössä tai toimintakeskuksessa on päätetty teatteritoiminnan aloittamisesta, on aika ryhtyä kokoamaan sopivaa ryhmää. Vetäjäksi olisi yleensä parasta saada ulkopuolinen teatterialan ammattilainen. Hän tuo tuoreita ajatuksia toisilleen läpikotaisin tuttuun porukkaan. Yhdessä asuvien ja työskentelevien ihmisten on vaikea luopua totutuista rooleista ja katsoa toisiaan uusin silmin. 3. tapaaminen Tehdään pieni retki uuteen paikkaan. Pääosassa ovat tutustuminen, yhdessä tekeminen ja uuden henkilön kanssa toimiminen uudessa paikassa. Teemoina matkustus ja tarinoiden esittäminen. Ulkopuolinen ammattilainen myös pystyy seuraamaan ja analysoimaan ryhmää systemaattisesti: hänen panoksensa antaa toimintaan jatkuvuutta ja selkeyttä. Samalla ulkopuolinen vetäjä tuo osallistujille tuulahduksen ammattilaisteatterin maailmasta, joka on monelle uusi ja kiehtova. Kehitysvammaisille osallistujille vetäjän saapuminen alkaa merkitä irtautumista muista puuhista ja siirtymistä teatteriharjoitusten pariin. Vetäjiä voi olla mielellään kaksikin. Tällöin toinen heistä saa keskittyä käytännön ohjaamiseen ja toinen analysoimaan ja kirjaamaan ylös ryhmän tapahtumia. 12
13
4. tapaaminen Kerrataan edellisen kerran retkikokemuksia. Harjoitelleen muistitiedon kertomista ja jakamista. Roolitetaan tarinoita. Työpari tukee toistaan Ryhmässä on aina mukana kehitysvammaisten henkilöiden rinnalla heidän lähi-ihmisiään: perheenjäseniä, ystäviä tai oman asumisyksikön tai toimintakeskuksen työntekijöitä. Teatteritoiminta on antoisinta sellaisille lähi-ihmisille, jotka ovat tiiviisti läsnä osallistuvien kehitysvammaisten henkilöiden arjessa. Päivittäinen kanssakäyminen urautuu helposti noudattelemaan samoja kaavoja, mutta teatteriryhmä voi tuoda tähän vuorovaikutukseen paljon uutta. Esimerkiksi asumisyksiköstä tai toimintakeskuksesta mukaan olisi hyvä saada työpari. Näin työntekijät voivat peilata yhdessä ryhmässä kokemaansa ja tukea toisiaan. Lisäksi esteen sattuessa ainakin toinen työparista pääsee yleensä mukaan ryhmän kokoontumiseen. Työnantajan täytyy resursoida toimintaan työntekijöiden aikaa. On tärkeää, että he saavat sitoutua ryhmään pitkäjänteisesti ja ettei teatteritoiminta tarkoita lisätöitä muiden tehtävien päälle. Kaikkein tärkein osallistumisen edellytys on kuitenkin lähi-ihmisten oma kiinnostus teatterilähtöistä toimintaa kohtaan. Teatteritaustaa tai -harrastusta ei tarvita, vaan innostusta ja avointa mieltä. On oltava valmis heittäytymään ja panemaan oma persoona peliin. 14
On ollut hyvä ratkaisu, että meitä työntekijöitä on ollut mukana kaksi. Olemme voineet jakaa ryhmässä tehtyä sekä toistemme että asukkaiden kanssa. Terhi Hokkinen 5. tapaaminen Teemana elämän synty. Käsitellään teemaa musiikin kautta. Kerrotaan sanallisesti musiikin mielikuvien synnyttämä tarina. Esitetään tarinat myös liikkeinä. Liitytään toisten liikkeisiin. 15
6. tapaaminen Kerrotaan kuulumiset. Suunnitellaan tulevaa. Mitä haluamme ryhmältä? Harjoitellaan erilaisia rytmejä ja pysähdyksiä. Puolet tekevät ja toiset katsovat. Opetellaan katsottavana olemista. Puhe ei välttämätöntä Dynamiikaltaan toimivimmaksi on osoittautunut korkeintaan kymmenen kehitysvammaisen osallistujan joukko. Tiiviissä ryhmässä harjoitukset on helpompi viedä läpi, ja jokaisella riittää tilaa ilmaista itseään. Eniten teatterityöskentelystä saavat irti ihmiset, jotka viettävät arjessa paljon aikaa yhdessä: ryhmässä tehtyä ja koettua on tällöin mahdollista käsitellä tapaamisten välillä. 16
Oma halu on tärkein ja oikeastaan ainoa kriteeri kehitysvammaisten henkilöiden lähtemiselle mukaan toimintaan. Osallistujan ei tarvitse olla erityisen ulospäin suuntautunut persoona tai kiinnostunut esiintymisestä. Jokainen osallistuu harjoitteisiin tavalla, joka itsestä tuntuu luontevimmalta. Esimerkiksi liikkumisen rajoitteet eivät estä teatteriryhmään osallistumista. Henkilökohtaiset avustajat voivat olla mukana. Eikä puhekyky ole välttämätön: muut vuorovaikutuksen keinot korvaavat sanoja. Ryhmää kootessaan ohjaajien kannattaa olla ennakkoluulottomia, eikä yrittää pelata liian varman päälle välttääkseen konflikteja. Ryhmä on turvallinen ympäristö käsitellä pulmia yhdessä asuvien tai työskentelevien henkilöiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Osallistujien ei tarvitse olla samaa mieltä kaikesta, ja erilaiset luonteet tuovat rikkautta toimintaan. 7. tapaaminen Harjoitellaan mielikuvitukseen perustuvan tarinan kertomista Opetellaan tositarinan muistamista. Lämmitetään kehoja musiikin avulla. Yhdistetään erilaisia ääniä ja tunteita. Teatteritoimintaan ovat mahtuneet hienosti myös sellaiset persoonat, joiden henkilökemiat eivät arjessa oikein kohtaa. Ryhmässä on opittu, että toisen näkemyksiä voi kuunnella ja jopa arvostaa, vaikkei niitä aina jakaisikaan. Harjoituksissa jokainen saa halutessaan vuorollaan olla huomion kohteena. Ihmisistä paljastuu yllättäviä puolia: pedantista persoonasta kuoriutuukin hauskuuttaja tai toisinpäin. Annamaija Korhonen 17
18
Tarinoiden kautta kiinni omiin tunteisiin Teatteriryhmän toiminnan tulee olla sitoutunutta ja pitkäjänteistä. Toistuvat elementit ja selkeä struktuuri luovat turvallisuutta ja antavat osallistujille tilaa kukoistaa. Teatteriryhmän toiminta on alusta lähtien syytä suunnitella pitkäaikaiseksi. Lyhyeksi jäävässä projektissa toiminnan vahvuudet ja tulokset eivät ennätä nousta täysipainoisesti esiin. Ryhmän olisi hyvä pyrkiä kokoontumaan säännöllisesti. Parin viikon tapaamisväli on osoittautunut varsin sopivaksi. Tällöin edellisen kerran tapahtumat ovat vielä hyvässä muistissa, mutta ryhmäläisillä on myös ollut aikaa käsitellä viimeksi koettua ja tehtyä. Jokaiseen kokoontumiseen kannattaa varata riittävästi aikaa: ainakin puolisentoista tuntia. Ilmapiirin on oltava kiireetön, jotta jokainen osallistuja voi kokea saavansa aikaa ja tilaa tulla kuulluksi. On tärkeää, että ryhmän toimintakulttuurista on sovittu yhteisesti. Toistuvat rutiinit auttavat osallistujia orientoitumaan teatterilähtöisiin harjoituksiin. Jokaisen tapaamisen voi esimerkiksi aloittaa alkupiirillä, jossa käydään läpi osallistujien kuulumisia ja sovitaan päivän ohjelmasta. 8. tapaaminen Vaihdetaan kuulumiset. Mietitään, näkyikö jokin viimeksi tehty arjessa tapaamisten välillä. Kuvaillaan nähtyä ja mietitään, onko näkemämme aina totta. Kerrotaan tarinoita kuvakorteista. 19
Mielikuvitus lentoon Ensimmäiset tapaamiset kuluvat yleensä uudenlaisen toimintatavan opettelemiseen. Sisältönä voi olla yksinkertaisia tutustumisja rentoutumisharjoituksia. Esimerkiksi heittämällä palloa osallistujalta toiselle puheenvuoron merkiksi voidaan opetella vastavuoroista dialogia ja keskittymisen taitoa. Puheen rinnalla harjoituksissa hyödynnetään paljon esimerkiksi eleitä, liikettä, viittomia ja musiikkia. Erilaisten tulkintojen antaminen samalle musiikkikappaleelle voi toimia mielenkiintoisena väylänä päästä kiinni osallistujien ajatuksiin ja toiveisiin. Kehitysvammaisille henkilöille fiktiivisten tarinoiden luominen ja kertominen voi olla uusi ja haastavakin harjoitus. Monet heistä ovat tottuneet keskittymään kulloinkin käsillä olevaan hetkeen. Saattaa siis olla iso askel ottaa käyttöön mielikuvitus. Fiktion keinoin on kuitenkin mahdollista päästä entistä paremmin kiinni omiin tunteisiin ja oppia tunnistamaan niitä. Ryhmästä tuli asiakkaillemme juttu, jota odotettiin ja josta puhuttiin tapaamisten välillä. Annamaija Korhonen 9. tapaaminen Kuulumiset. Kerrataan viimeksi tehtyä. Onko ryhmästä juteltu toisten kanssa? Teemana tuntoaisti. Tunnustellaan esineitä ja materiaaleja. Tunnetaan myös tunnetiloja. Nimetään erilaisia tunteita. Tunnistetaan kehonosia. Tauotetaan toimintaa, ollaan patsaita. Yleisö antaa kolme roolia. Opetellaan kohtaamaan erilaisia rooleja. 20
10. tapaaminen Mitä kuuluu? Mitä muistamme viime kerrasta? Teemoina haistaminen ja maistaminen. Tunnistetaan tuoksuja ja makuja. Mietitään, mitä niistä tulee mieleen. Luodaan näistä mielikuvista tarinoita ja esityksiä. Eläydytään rooleihin. Eräs ryhmään osallistunut asukkaamme on yleensä tiukasti kiinni juuri tässä hetkessä. Olikin iso askel, kun hän alkoi luoda ja kertoa tarinoita toisille. Annamaija Korhonen Kaikki aistit käyttöön Ryhmässä opetellaan niin ikään eläytymistä toisen ihmisen ajatuksiin ja tunteisiin. Paritehtävässä parin osapuolet toistavat ryhmälle toisiltaan kuulemiaan asioita. Erilaisissa muistiharjoituksissa opetellaan painamaan asioita mieleen. Tapaamisissa muistellaan edellisillä kerroilla tehtyä ja opittua. Samalla mietitään, onko ryhmässä olo näkynyt jotenkin osallistujien arjessa. Harjoituksissa hyödynnetään eri aisteja: myös tunto-, haju- ja makuaisteja. Rytmeihin, taukoihin, asentoihin ja siirtymiin kiinnitetään huomiota. Kehon osat tulevat tutuksi. Välillä ryhmä voi irtaantua perustoiminnasta ja lähteä esimerkiksi retkelle. Matkaa suunnitellaan etukäteen yhdessä, ja retken antiin palataan myöhemmin. 21
Vahva itsetunto kantaa Teatteritoiminta voi auttaa kehitysvammaisia henkilöitä tuomaan entistä rohkeammin esiin mielipiteitään, ilmaisemaan itseään ja ottamaan myös muita huomioon. Lähi-ihmisille toiminta tarjoaa ideoita ja uusia näkökulmia arkeen. Teatteritoiminnan tarkoituksena on, että opitut ja koetut asiat alkavat vähitellen siirtyä osallistujien muuhun elämään. Tärkein tavoite on rohkaista kehitysvammaisia osallistujia tunnistamaan omia toiveitaan ja ilmaisemaan niitä. Kun teatteriharjoituksissa on kuunnellut omaa sisäistä ääntä ja ollut vuorollaan toisten huomion kohteena, saman ehkä uskaltaa tehdä helpommin myös jokapäiväisissä tilanteissa. Parhaimmillaan ryhmä voi olla merkittävä voimaannuttava kokemus, joka auttaa kehitysvammaista henkilöä olemaan oma itsensä ja toteuttamaan vahvuuksiaan. Samalla opetellaan nauramaan itselle ja sietämään omaa keskeneräisyyttä. Moni harjoituksista kehittää muistia ja auttaa käyttämään eri aisteja muistamisen tukena. Tämä helpottaa päivittäistä asioimista ja askareita. 11. tapaaminen Kuulumiset. Mitä teimme viime kerralla? Luodaan rytmejä eri esineillä. Liitetään tavalliseen räsymattoon erilaisia rituaaleja. 22
23
Toiset huomioon Teatterilähtöiset harjoitukset voivat vaikuttaa monin tavoin myös ryhmän keskinäiseen dynamiikkaan. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen tulevat entistä helpommiksi. Tapaamisissa kaikki ovat vuorollaan huomion keskipisteinä, eivät vain puheliaimmat ja rohkeimmat persoonat. Teatteriharjoituksissa opetellaan toisen kuuntelemista ja hänen rooliinsa eläytymistä, mikä voi tuoda uudenlaista keskinäistä kunnioitusta asumisyksikön tai toimintakeskuksen elämään. 13. tapaaminen Pidetään viikonlopun mittainen leiri uudessa ympäristössä. Kuunnellaan omaa ajatusääntä. Teemoina muun muassa kehonilmaisu, kuvamaailma, harrastukset ja matkustus. Kivat kokemukset sitä paitsi hitsaavat porukkaa yhteen. Tapaamisten välillä voidaan jutella teatteriryhmässä sattuneista hauskoista jutuista ja odottaa yhdessä seuraavaa kertaa. Osallistujille tulee tunne, että me viihdymme toistemme seurassa. 12. tapaaminen Kuulumiset. Mitä teimme viime kerralla? Liikutaan musiikin mukana. Suunnitellaan tulevaa viikonloppuretkeä. 24
Ehkä vaikuttavinta olivat taideteokset, joiden kautta osallistujat kertoivat itsestään. Esiin nousi aivan huikeita juttuja myös paljon surullista ja kipeää. Tutuista asiakkaista paljastui tärkeitä tietoja, jotka ennen olivat jääneet piiloon. Annamaija Korhonen Ei vain hauskanpitoa Myös lähi-ihmiset osaavat ryhmän ansiosta katsoa kehitysvammaisia asiakkaitaan tai omaisiaan uudella tavalla. Vuorovaikutus muuttuu entistä tasavertaisemmaksi. Irrottautuminen omasta ammattiroolista tuo uusia voimavaroja työhön. Samalla työntekijältä vaaditaan kuitenkin rohkeutta astua ammattiroolin ulkopuolelle ja tuoda omaa persoonaansa esiin. Ryhmä ei ole pelkkää hassuttelua ja hauskanpitoa. Vaikka kyse ei ole terapiasta, myös vaikeita asioita nousee väistämättä esiin harjoituksissa. Näin osallistujat huomaavat, että kipeistä kokemuksista on mahdollista päästä yli jakamalla ne toisten kanssa. 14. tapaaminen Kuulumiset. Kerrataan viikonloppuleirin antia. Miltä retki tuntui? 15. tapaaminen Kuulumiset. Kerrotaan tarinoita yhdessä olemisesta. 25
Lisätietoja Teatterista voimaa vuorovaikutukseen -toiminnasta: www.telakka.eu www.kvtl.fi Teatteri Telakka: Petri Mäkipää, petri.makipaa@telakka.eu Teatteri Telakka ry on 1996 perustettu, kolmen ammatti-teatteriryhmän muodostama teatteri, joka on tunnettu kunnianhimoisista ohjelmistolinjauksistaan ja uusien suomalaisten näyttelijöiden esiin marssittamisesta. Vapaus tehdä ja luovuus toteuttaa ovat Telakan taiteellisen toiminnan lähtökohtia. Tässä oppaassa kuvatussa yhteishankkeessa Kehitysvammaisten Tukiliiton kanssa Telakan roolina on tuoda mukaan teatteritaiteen menetelmät ja ammattitaito. Teatterin keinoja käytetään tyypillisesti vuorovaikutuksen parantamiseen ja yhteisön ongelmien selvittämiseen ja ratkaisemiseen. Teatterimenetelmillä voi myös käsitellä työ- tai ammattirooleja, ammatin tai työyhteisön julkilausumattomia sääntöjä ja työyhteisössä tapahtuvaa muutosprosessia sekä työntekijöiden työuupumusta. Teatterin keinot tarjoavat turvalliset puitteet käsitellä vaikeitakin asioita, koska työskentely tapahtuu fiktiivisessä tilanteessa kuvitteellisten roolihenkilöiden kautta. Mukaan lähtevien pitäisi pystyä jättämään omat ennakkoluulot ryhmän ulkopuolelle. On jo vähintään yhden harjoituksen aihe ymmärtää, että meillä kaikilla tosiaan on omat ennakkoluulomme. Tämä koskee niin kehitysvammaisia henkilöitä kuin heidän lähi-ihmisiäänkin. Jos ilmaisemisen keinot ja vuorovaikutus kiinnostavat ennestään, toimintaan on helpompi heittäytyä mukaan. Ja mitä vaikeammin vammaisia osallistujat ovat, sitä suurempi ja tärkeämpi satsaus ryhmän perustaminen on. Petri Mäkipää 26
27
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry perustettu 1961 jäseninä noin 170 yhdistystä, joissa yli 17 000 henkilöjäsentä vaikutamme lainsäädäntöön ja neuvomme oikeusasioissa edistämme kehitysvammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta kaikilla elämänalueilla, kuten koulutuksessa, työelämässä ja asumisessa järjestämme tapaamisia, koulutusta, kursseja ja tapahtumia kehitysvammaisille ihmisille, heidän läheisilleen ja alan toimijoille julkaisemme oppaita ja esitteitä kehitämme vapaaehtoistyötä ja vertaistoimintaa tarjoamme toimintavälineneuvontaa ja välineiden kokeilua ja vuokrausta vaikeavammaisille lapsille sekä aikuisille toimintaamme ovat tervetulleita kaikki yli diagnoosirajojen Tavoitteemme on kehitysvammaisten ihmisten osallisuuden sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen, ja se, että perheet saavat tarvitsemansa tuen. Toimintaamme ohjaavia periaatteita ovat: Vammaisilla ihmisillä on yhdenvertaiset ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Osallisuus yhteiskunnassa toteutuu tarpeen mukaisen tuen avulla. Ihmisarvoinen ja omaehtoinen elämä edellyttää, että kehitysvammaista yksilöä ja hänen läheisiään kuullaan ja kunnioitetaan palveluita järjestettäessä. Arvomme pohjautuvat Suomen perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Pinninkatu 51, 33100 Tampere www.kvtl.fi