PUOLIVÄLIN PYSÄKKI LIIKUNNALLINEN ELÄMÄNTAPA OSAKSI ARKEA
TAUSTAA JA TARVE PUOLIVÄLIN PYSÄKKI Hyvät tulokset aiemmista hankkeista Puolivälin Pysäkki konkreettisena toimenpide-ehdotuksena Iän Iloinen Kainuu 2030 ikääntymispoliittisessa strategiassa Maakunta-kuntayhtymän keskushallinnolla hyvät kokemukset HyvinvointiHyrrä-hankkeesta Soten sairauspoissaolot joissakin toimipisteissä hälyttäviä Pikaiset neuvottelut ja lyhyt hanke käyntiin
Kohderyhmät: PUOLIVÄLIN PYSÄKKI Neuvonnan kohderyhmänä Kainuun soten ja kuntien ikääntyvä henkilöstö, pääosin 45 55 vuotiaat Liikuntaneuvontakoulutuksen kohderyhmänä em. organisaatioiden ja työterveyshuollon henkilöstö Välillisenä kohderyhmänä kuntien ja soten luottamus- ja virkamiesjohto Asiakkaina 358 työntekijää sotesta,hyrynsalmen,kuhmon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kunnista
PUOLIVÄLIN PYSÄKKI Tavoitteet Päätavoitteena juurruttaa liikuntaneuvonta pysyväksi toiminnaksi Kainuussa. Pitkän aikavälin tavoitteena on liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden edistämistä sekä sairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta Kainuussa. Osatavoitteena parantaa hankkeeseen osallistuvien fyysistä aktiivisuutta ja ravitsemustottumuksia, synnyttää halu pysyvään elämäntapamuutokseen Osatavoitteena parantaa soten ja kuntien henkilöstön valmiuksia toteuttaa prosessimuotoista neuvontaa ja seurantaa projektissa räätälöidyn koulutuksen avulla.
PUOLIVÄLIN PYSÄKIN ETENEMINEN Aloituskysely Kyselyn yhteenveto Osallistujien valinta Alkumittaukset: kehonkoostumusmittaus puristusvoimatesti vyötärönympäryksen mittaus Own Index kuntotesti (leposyketesti) Loppumittaukset kuten alkumittaukset Ohjeet jatkoon henkilökohtainen neuvonta, seuranta, ohjaus keskimäärin 6 tapaamista ravitsemus, liikunta, arjenhallinta osa henkilökohtaisissa tapaamisissa, osa etäyhteyksillä ohjelmat laaditaan yhdessä ja räätälöidään henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan
PUOLIVÄLIN PYSÄKKI Liikuntaneuvonta Käytännön ohjauksessa tehtiin sykerajamäärityksiä, kuntosali- ja kotijumppaohjeita Ravitsemusneuvonta - positiivisiin muutoksiin vaikuttaneet tekijät Ruokarytmin parantaminen, tasaaminen Aamupala ja sen vaikutus Välipalan merkitys verensokerin tasaajana Piilosokerit ja sokerit Sisällysluetteloiden lukeminen tuotteesta Parempien ravitsemustapojen oppiminen Mistään ei tarvitse luopua kokonaan Leivän syönnin kohtuullistaminen Onko leipä lämpimällä ruoalla tarpeen?
EPÄONNISTUMISIA,KEHITETTÄVÄÄ Suunniteltua älymittaria ei voitu ottaa käyttöön Liikunnan sijoittaminen työpäivän keskelle rajoitti lajivalikoimaa Johdon/esimiesten sitouttamiseen panostettava enemmän Hankehenkilöstön pitkät sairaslomat Lync-ohjelman käyttö tuntematonta,lync-pisteitä vähän Asiakastietojen kirjaus soten asiakastieto- järjestelmään ei onnistu
TULOKSIA Hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto on parantunut 42 % testatuista ka 5,2 ml/kg/min Ikään ja sukupuoleen suhteutettu kestävyyskunnon kuntoluokka on parantunut 4,1 4,3 Kehonkoostumuksen muutokset Paino laskenut 62 %: lla mitatuista, ka -2,9kg Rasvaprosentti pienentynyt 66 %: lla Lihasmassa lisääntynyt tai pysynyt ennallaan 55 %: lla Viskeraalirasva vähentynyt 54 %: lla Viskeraalirasva yli 100 cm² 76 %: lla pienentynyt
RISKIRYHMÄLLÄ VIELÄ PAREMMAT TULOKSET Alkutestissä painoindeksi 27 ja kuntoluokka 1-3 (n=158): 66% pystyi pudottamaan painoaan, ka -3,6kg 54% pystyi parantamaan hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoaan 63% pystyi pudottamaan viskeraalirasvan määrää, ka -26,7 cm² 38% paransi kuntoaan niin, että pääsi pois riskiryhmästä
Loppukyselyn yhteenveto Neuvontaprosessit kokonaisuutenaan sekä niistä saadut ohjeet ja työnantajan tuki luokiteltiin hyväksi Asiakkaiden kokemat muutokset Toimintakyvyn, vireystilan ja liikuntatottumusten osalta tapahtui muutosta positiiviseen suuntaan Ravintotottumukset paranivat huomattavasti Asiakkaat onnistuivat mielestään Kunnon kohotus Ruokailutottumusten muutos - ateriarytmi Motivoituminen ja tulosten saavuttaminen Tekosyiden lopettaminen Liikunnan säännöllistyminen Painon pudottaminen
Loppukyselyn yhteenveto / Vapaa sana Seurantajakso olisi saanut olla pidempi Enemmän henkilökohtaisia tapaamisia, seurantaa Ongelmia etäyhteydessä Monipuolisuutta liikuntalajeihin, kaikki eivät pidä kuntosalista Kesken työpäivän hankala irrottautua tapaamisiin (sote) Ohjausvälit liian pitkät Parempi tiedottaminen hankkeesta ja mikä tarkoitus hankkeella on Mittaukset ehdottomasti yksityisesti Yhteisiä liikuntakokeiluja
Loppukyselyn yhteenveto / Vapaa sana + Henkilökunta ammattitaitoista, maanläheistä, kannustavaa + Neuvontoihin pääsi työajalla + Kiitos tuesta ja kannustuksesta + Voisi olla vuosittaiset testaukset, jotta näkee missä mennään + 10 arvoinen juttu + Kokonaisuutena mahtavan hyvä homma, lisää tällaista! + Hieno panostus työnantajalta + Jatkoa toivotaan / odotellaan + Kiitos kaikille ohjaajille, ison urakan ootte tehnyt + Hyvä hanke joka kannattaisi tehdä kaikille työntekijöille. + Hyvät lähtökohdat jatkaa elämäntaparemonttia. 12
Mitä ja miten Puolivälin Pysäkki hanketta arvioidaan? 1. Terveysmittausten muutokset /tulokset asiakkaille: OPINNÄYTETYÖ/KAMK (ryhmä I) + SUOMIMIES TESTISTÖN KOONTIRAPORTTI/KL 2. Prosessimalli, työtavat, tulevaisuus: Projektihenkilöstön itsearviointi (haastattelu/kamk) Työterveyshuollon, Kainuun Soten ja kuntien kokemukset (puhelinhaastattelu yhdys-/avainhenkilöille/kamk) Asiakkaat (asiakaspalautteiden koonti/kl+kamk) Ravitsemusneuvonta (kehittämistehtävä/kamk) 3. Pilotoidun koulutuksen arviointi: OPINNÄYTETYÖ/KAMK
Yhteenvetoa aiemmista hankkeista TELIRANE 2008 2010 1424 asiakasta,keski-ikä 57,6 vuotta Heikkokuntoisten osuus yli kaksinkertainen verrattuna väestöön keskimäärin, 40 %:lla pitkäaikaissairaus, 80%:lla lääkitys Kestävyyskunnon tulokset paranivat 31 %:lla, lihaskunnon tulokset 45%:lla ja rasvaprosentti pieneni 36%:lla Liikunta-aktiivuus parani 56%:lla Noin 60% koki terveydentilansa ja toimintakykynsä parantuneen ja yli 70% yleisen jaksamisen ja vireystilan sekä liikunta- ja ravitsemustottumuksensa parantuneen neuvontaprosessin aikana
Yhteenvetoa aiemmista hankkeista HAASTA ITSESI KUNNOLLA 2008-2010 Hankkeessa mukana 676 henkilöä, 65 yritystä Hapenottokyky parani 62,8 %:lla Lihaskunto parani keskimäärin 17,5 prosenttia HYVINVOINTIHYRRÄ 2010 2013 676 henkilöä, prosessi 3 18 kk Ryhmä, jolla alkutesteissä painoindeksi 27 ja KL 1-3 (n= 99) 71 % pystyi pudottamaan painoaan, ka 5 kg 82 % pystyi parantamaan hapenottokykyään 65,3 % pystyi pudottamaan viskeraalirasvan määrää, ka 11,4 cm²
Neljän hankkeen yhteenveto Seitsemän vuoden, 3163 asiakkaan ja 20 000 tapaamisen kokemuksella voimme sanoa, että prosessimallinen, yksilöllinen liikunta- ja ravitsemusneuvonta on tehokas tapa liikunnallisen elämäntavan rakentamiseksi. Toiminnan vakiinnuttaminen edellyttää kuntien ja soten yhdessä rakentamaa hoito/palvelupolkua, jota sekä yksityisen että kansalaissektorin palveluntuottajat täydentävät Kainuun Liikunta on mielellään mukana jatkossakin Kiitos!