MORBIDI OBESITEETTI JA ANESTESIA



Samankaltaiset tiedostot
MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto

OBEESI POTILAS PÄIVÄKIRURGIASSA erityisongelmat. Kristiina Mattila Päiväkirurgian yksikkö HYKS Jorvin sairaala

Ylimääräinen energia varastoituu elimistöön

Morbidin obeesi synnyttäjä

Lasten anestesioiden ja heräämöhoidon erityispiirteet. LL Kati Martikainen Lastenanest ja tehoh erit pätevyys PPSHP ja Oulun yliopisto

Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

Vanhusten lääkeainemetabolia ja anestesia. Anestesiakurssi 2007 Ville-Veikko Hynninen

Miksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY

Yleissairaus ja anestesia -Vaikea hengitysvajaus ja uniapnea. Anestesiakurssi LT, EL Juha Grönlund TYKS/Teho-osasto

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu EL, LT Outi Väyrynen PPSHP

Konkret om sömnapné. Vad bör göras?

NEUROKIRURGINEN LAPSIPOTILAS SALISSA

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys

Koh$%pikaista%toipumista%.anestesialääkärin%niksit. An#$Väänänen$ LT,$Farmaseu#$ Anestesiologian$ja$tehohoidon$EL$ HUS/Naistensairaala$

Keuhkosairaan yleisanestesia Marika Ylönen Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri K-SKS

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito

HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA

Aorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO

Feokromosytoomapotilaan anestesia

Hengityksen huomioiminen fysioterapiassa. rvelä Sydänkeskus teho- osasto

Hengitystukihoidon laitetyypit

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.

Noninvasiivinen ventilaatiohoito

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS

BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS

Obesiteetti-hypoventilaatio syndrooman (OHS) hoito potilastapausten valossa

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Hengitysvajaus Hengitysvajauksesta ja sen hoidosta

Hätäsektioanestesian erityispiirteitä

Unenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia. Tarja Saaresranta

OBESITEETTIHYPOVENTILAATIO KATSAUS

Hengityskoulu Perusoppimäärä

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Jälkirelaksaatio ja hiilidioksidinarkoosi. el Tuuli Yli-Olli

Miten lämmitän potilaan? Onko monitoroitava?

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO

Leikkauspotilaan esilämmitys

H E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka

LASTEN YLEISANESTESIAN PERIAATTEET. Olli Vänttinen 2013

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

Lihava potilas lääkärin vastaanotolla

Inhalaatioanesteetit obstetriikassa. Seppo Alahuhta Kirurgian, anestesian ja tehohoidon tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Ylipainoisen potilaan anestesiaa on käsitelty

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA

tt-isr-lomakkeen tallennuskieli ft17_tt_isr_lomakekieli 1. Tutkimushoitaja ft17_tt1_1

Tietoisuuden lisääminen

Miten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena

Invasiivisen mekaanisen ventilaation perusteita ja uusia moodeja. Anni Pulkkinen El anestesia ja tehohoito Keski-Suomen Keskussairaala

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Hengitysvajaukseen johtavat tavallisimmat sairaudet ja pitkäaikaisen happihoidon, 2PVhoidon ja ASV-hoidon kriteerit. Tarja Saaresranta 4.2.

Kuffillinen intubaatioputki. Wojciech Chrapek SULAT 2014 Tampere

Äidin happilisä Sinikka Purhonen KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito

HENGITYS RASITUKSESSA JA HENGENAHDISTUSTILANTEESSA:

YLEISANESTESIA JA SEDAATIO. Ville Pettilä, dos, vt. prof

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Anestesia. Anestesian komponentit Vastasyntyneiden anestesioista SULAT Riku Aantaa Oyl, Prof. TYKS, Ty

KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

GKS 2010 Reita Nyberg

UNIAPNEAPOTILAAN KISKOHOITO

ALS ja hengitys. Eija Nieminen

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Elvytys leikkaussalialueella

ENSIAUTTAJIEN TOIMENPITEET RALLIONNETTOMUUDESSA. Ari Kivari / Pelastusopisto 2011

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

Kurkistus hengityskaasuanalyysin numeroiden taakse & VeriVita-demo

POTILAAN LÄMPÖTALOUS Sh Hannu Koivula

Diabetes (sokeritauti)

O 2 , CO 2. ja hengityslaitehoito. Matti Reinikainen ja Ari Uusaro

Hengityslaitehoito kotioloissa. Tampere Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho

Integrated teaching of clinical physiology

Uniapnea ja liitännäissairaudet

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

X kestävyysseminaari, Pajulahti PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere

Ikääntyvä potilas ja anestesia

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

IT-FENTANYYLI, MIKÄ ON SOPIVA MÄÄRÄ? EL PAULA STENMAN,

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala

!"##$"%&$'(')'*+((!"#""$$%&'()!&*+,-!#-.$"

Päiväkirurgian tulevaisuuden visiot Hämeenlinna

Transkriptio:

MORIDI OESITEETTI J NESTESI Seppo lahuhta nestesiologian klinikka Oulun yliopisto Tavoitteena on, että kuulija esityksen jälkeen tietää lihavuuden aiheuttamat patofysiologiset muutokset anestesian näkökulmasta sairaalloisen lihavan potilaan anestesiassa annettujen lääkkeiden farmakokineettiset ja farmakodynaamiset ominaisuudet anestesian antamiseen sairaalloisen lihavalle potilaalle liittyvät erityisvaatimukset Painoindeksi (MI) = paino (kg) / pituus 2 (m) Vyötärön ympärysmitta Ihannepaino (Ideal ody Weight) miehillä (kg) = pituus (cm) 100 naisilla (kg) = pituus (cm) - 105 Kehon Rasvaton Massa (Lean ody Mass) = IW + 20 % Lihavuus. Ongelma ja hoito. Toim. Mustajoki P, Fogelholm M, Rissanen, Uusitupa M. Kustannus Oy Duodecim 2006. Lihavuus. Ongelma ja hoito. Toim. Mustajoki P, Fogelholm M, Rissanen, Uusitupa M. Kustannus Oy Duodecim 2006. 1

Lihavuus. Ongelma ja hoito. Toim. Mustajoki P, Fogelholm M, Rissanen, Uusitupa M. Kustannus Oy Duodecim 2006. M = miehet, N = naiset ikuisten lihavuus. Käypä hoito-suositus 2007 Esimerkkejä: Nainen, pituus 168 cm ja paino 85 kg MI = ~ 30 Nainen, pituus 168 cm ja paino 124 kg MI = 44 = vahva tutkimusnäyttö Lihavuus Ongelma ja hoito. Toim. Mustajoki P, Fogelholm M, Rissanen, Uusitupa M. = kohtalainen tutkimusnäyttö Mies, pituus 175 cm ja paino 96 kg MI = ~ 30 Kustannus Oy Duodecim 2006. Mies, pituus 175 cm ja paino 142 kg MI = 44 Lihavuuden patofysiologiset muutokset Metabolia Metabolia Ilmatie Hengityselimistö Sydän- ja verenkiertoelimistö.. Rasvakudos metabolisesti aktiivista O 2 -kulutus CO 2 -tuotto sydämen minuuttivirtaus hengityksen minuuttitilavuus 2

Ilmatie Hengityselimistö Paino tai painoindeksi sinällään eivät ennusta vaikeata intubaatiota Kaulanympärysmitta 60 cm vaikea intubaatio 35 %:lla Mallanpati luokitus > 3 vaikea intubaatio rodsky ym. nest nalg 2002; 94: 732-6 FRC = uloshengityksen jälkeen keuhkoihin jäävä ilmatilavuus elimistön tärkein O 2:n varasto istuvalla normaalisti 2500 ml, jossa happea 500 ml makuuasento pienentää 500-700 ml anestesian induktio pienentää vielä 500 ml lihavilla tavallista pienempi Sulkeutumiskapasiteetti = closing volume tilavuus jossa pienet ilmatiet alkavat sulkeutua on normaalisti < FRC obeesi nukutettu pienet ilmatiet sulkeutuvat lisääntyvässä määrin oikovirtaus lisääntyy Lihavuuteen liittyvät keuhkojen toiminnanhäiriöt Obstruktiivinen uniapnea FRC (toiminnallinen loppu-uloshengitystilavuus) pienenee rintakehän ja keuhkojen komplianssi (myötäävyys) pienenee hengitystievastus lisääntyy hengitystyö lisääntyy hapenkulutus lisääntyy hiilidioksidin tuotto kasvaa hengityslihasten toimintakyky alentuu ventilaatio/perfuusiohäiriö yleinen lihavilla, alidiagnosoitu tyypillistä kuorsaus ja unenaikaiset hengityskatkokset STOP-kysely esilääkekierron yhteydessä uniapnea + obesiteetti: intubaatio usein vaikea postoperatiivisesti herkkiä opioidien aiheuttamalle hengitystyslamalle Hypoventilaatio-oireyhtymä STOP-kyselyssä 1-4 kysymyksiin positiivinen vastaus herkkyys (=oikea positiivinen tulos) 74 % kohtalaisen vaikeaan ja 80 % vaikeaan uniapneaan STOP-kyselyssä 1-8 kysymyksiin positiivinen vastaus herkkyys 90 % kohtalaiseen ja 100 % vaikeaan uniapneaan unenaikainen hypoventilaatio päiväaikainen CO 2 - retentio ja lievä hypoksemia hengityskeskuksen herkkyys CO 2 :lle alentunut aamuinen päänsärky tyypillistä voi johtaa keuhkoverenkierron vastuksen nousuun cor pulmonaleen 3

Lihavuuteen liittyvät sydän- ja verisuonimuutokset Lääkkeiden farmakokinetiikka morbidiobeesilla veritilavuus lisääntyy sydämen minuuttivirtaus suurenee kehittyy vasemman kammion hypertrofia sydämen vajaatoiminta yleistä keuhkoverenkierron vastus lisääntynyt verenpainetauti yleistä sepelvaltimotauti yleistä rytmihäiriötaipumus rasvaliukoisten anesteettien jakaantumistilavuus suurentunut tiopentaalin annostelu: 3-5 mg TW tai 7.5 mg IW mukaan propofolin annostelu: LM:n mukaan lihasrelaksanttien annos ideaalipainon mukaan syksinyylikoliini todellisen painon mukaan, 1,5 mg/kg opioidit ideaalipainon mukaan (obeesi potilas herkkä opioidien hengitystä lamaavalle vaikutukselle) Morbidiobeesi potilas ja puudutukset Pneumoperitoneumin fysiologiset vaikutukset morbidiobeesilla potilaalla Puudutukset teknisesti haastavia Mitä korkeampi MI, sitä enemmän epäonnistumisia Paravertebraali > epiduraali > supraklavikulaarinen hartiapunoksen puudutus (Cotter JT ym Can J naesth 2004) Obeeseilla synnytysepiduraali onnistuu yhtä usein, mutta vaatii useampia pistoja (Hood DD, nesthesiology 1993) PaCO 2 PaO 2 - Sydämen syke ja keskiverenpaine Minuuttivirtaus / - Iskutilavuus Ääreisverenkierron vastus CVP Kiilapaine - Ngyen NT ym. nn Surg 2005 nestesiateknisiä seikkoja Tipanlaitto voi olla tavallista vaikeampaa Leikkaustason kapasiteetti? spiraatiovaara lisääntynyt? Epäsuoran verenpaineen mittauksen luotettavuus? Liian kapea mansetti matalia verenpainearvoja Liian leveä mansetti korkeita verenpainearvoja 4

nestesiateknisiä seikkoja Tipanlaitto voi olla tavallista vaikeampaa Leikkaustason kapasiteetti? spiraatiovaara lisääntynyt? Epäsuoran verenpaineen mittauksen luotettavuus? Ventilaatio- ja intubaatiovaikeudet huomioitava Katetri nenänielussa + O 2 5 L/min induktiolääkkeiden jälkeen apnoen aikana pidensi aikaa 145 240 sekuntiin ennen kuin potilaan SaO 2 laski 100 % 95 % Mitä suurempi MI, sitä nopeammin hypoksia kehittyy apnoen aikana nestesiateknisiä seikkoja Intubaatiota helpottava asento induktiossa ( ja C) Tipanlaitto voi olla tavallista vaikeampaa Leikkaustason kapasiteetti? spiraatiovaara lisääntynyt? Epäsuoran verenpaineen mittauksen luotettavuus? Ventilaatio- ja intubaatiovaikeudet huomioitava Potilaan sijoittelu leikkaustasolle Chestnut DH, Polley LS, Tsen LC, Wong C. Chestnut s Obstetric nesthesia: Principles and Practice. Fourth Edition. Mosby Elsevier 2009. Morbidiobeesipotilas anestesiologisia näkökohtia I seta yläraaja lievään fleksioon ja tue + pehmusta riittävästi Helgeson LE. Obesity and Nutritional Disorders. Kirjassa: Fleisher L. nesthesia and Uncommon Diseases. Fifth Edition. Elsevier 2006. Huolellinen preoperatiivinen arvio Esilääkkeeksi bentsodiatsepiini tai ei mitään Potilaan siirtelyn minimointi Painehaavojen minimointi Potilaan pääpuoli 30-40 astetta koholla induktiossa Herkästi verinen paineenmittaus, monipuolinen valvonta Huolellinen esihappeuttaminen!!! Varaudu intubaatiovaikeuksiin Lievä PEEP ad 10 cm H 2 O yleisanestesian aikana Huolehdi potilaan lämpötasapainosta 5

Morbidiobeesipotilas anestesiologisia näkökohtia II PEEP:n lisäys parantaa valtimon happiosapainetta (PaO 2 ), mutta laskee sydämen minuuttivirtausta (Q t ) ja huonontaa hapentarjontaa kudoksille (DO 2 ) Murphy PC, dams JP. Kirjassa Miller s nesthesia 2009 Regionaalianestesia hyvä vaihtoehto yleisanestesialle Puudutusten laitto ultraäänitekniikkaa hyödyntäen Yleisanestesian jälkeen ekstubaatio hereillä, kun TOF 90% Potilaan asento postoperatiivisesti puoli-istuva Tromboosiprofylaksian huomioiminen Postoperatiivisesti haavainfektiot yleisiä korkea happilisä perioperatiivisesti ei kuitenkaan vähennä haavainfektioita! (Meyhoff CS ym JM 2009) Mahdollisimman aikainen mobilisaatio Kirjallisuutta vidan M, Harvey MR, Ponte J, Wendon J, Ginsburg R. Perioperative Care, naesthesia, Pain Management and Intensive Care. n Illustrated Colour Text. Churchill Livingstone 2003. Murphy PG, dams JP. The pathophysiology of obesity and its implications for anesthesia. Kirjassa Miller s nesthesia, 2009. Nguyen NT, Wolfe M. The physiologic effects of pneumoperitoneum in the morbidly obese. nnals of Surgery 2005; 241: 219-226. Meyhoff CS, ym. Effect of high perioperative oxygen fraction on surgical site infection and pulmonary complications after abdominal surgery. JM 2009; 302: 1543-89. Chung F, ym. STOP questionnaire. tool to screen patients for obstructive sleep apnea. nesthesiology 2008; 108; 812-21. rodsky J, ym. Morbid obesity and tracheal intubation. nest nalg 2002; 94: 732-6. Hood DD, Dewan DM. nesthetic and obstetric outcome in morbidly obese parturients. nesthesiology 1993; 79: 1210-18. Cotter JT, ym. Increased body mass index and S physical status are risk factors for block failure in ambulatory surgery: an analysis of 9,342 blocks. Can J naesth 2004; 51: 810-6. araka S, ym. Supplementation of pre-oxygenation in morbidly obese patients using nasopharyngeal oxygen insufflation. naesthesia 2007; 62: 769-73. Helgeson LE. Obesity and Nutritional Disorders. Kirjassa: Fleisher L. nesthesia and Uncommon Diseases. Fifth Edition. Elsevier 2006. 6