Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja jalkapallossa Mikko Häyrinen 1, Esa Hynynen 1, Ari Nummela 1, Hilpi Savikko 2, Janne Silander 2, Lea Hakala 2, Mauro Berruto 3, Teemu Tolonen 3 ja Pertti Honkanen 3 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU 2 Suomen Koripalloliitto 3 Suomen Lentopalloliitto Copyright 27 KIHU Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä tai muulla tavoin on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty. ISBN 978-952-5676-5-1 (PDF) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä 27
Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 1 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET JA POHDINTA... 6 3.1 Lentopallo... 6 3.2 Koripallo... 12 4 YHTEENVETO...18 LÄHDELUETTELO... 19 Liite A. Harjoitusten kuormittavuuskysely... 21 Liite B. Palautuneisuuskysely... 21 Liite B. Palautuneisuuskysely... 22 Liite C. Koetun stressin kysely... 23 Liite D. Leirin kuormittavuuskysely... 25 Liite E. Leirin aikaisen mielialan kysely... 26 Liite F. Hyvinvointianalyysin laskemat muuttujat... 27
Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 2 1 JOHDANTO Urheilussa harjoittelun tarkoituksena on kehittää urheilijan eri ominaisuuksia niin, että lajisuoritukset paranevat. Harjoitteluvaikutuksen syntyminen perustuu elimistön tai sen osan homeostaasin järkkymiseen ja siitä aiheutuvaan elimistön adaptoitumiseen. Jos homeostaasia järkyttäviä harjoituksia toistetaan sopivilla palautuksilla, niin harjoitetut ominaisuudet kehittyvät. Autonomisen hermoston säätely häiriintyy mm. kovan harjoittelun ja/tai psyykkisen stressin vaikutuksista (esim. Furlan ym. 1993; Pichot ym. 2). Vakava ylikuormitustila näkyy autonomisen hermoston säätelyssä lepotilassakin (esim. Uusitalo 21; Mourot ym. 24). Lisäksi on havaittu, että ylikuormitustila heikentää kognitiivista suorituskykyä (Hynynen ym. 24) ja jo parin viikon intensiivinen harjoitusjakso voi heikentää reaktioaikaa (Rietjens ym. 24). Aiempien KIHUssa tehtyjen tutkimusten pohjalta on kehitetty uusia sykepohjaisia autonomisen hermoston säätelyn mittausmenetelmiä (Hyvinvointianalyysi, Firstbeat Technologies Oy), joita voidaan käyttää kuormittumisen ja palautumisen arvioinnissa (mm. Martinmäki ym. 25; Hynynen ym. 26; Nummela ym. 26). Sykevaihtelutietoon perustuva autonomisen säätelyn arviointimenetelmä huomioi palautumisen kokonaisvaltaisemmin kuin muut palautumisen arvioinnissa käytetyt menetelmät, koska sykedataa voidaan kerätä taukoamatta esimerkiksi koko rasitusta seuraavan vuorokauden aikana (Nummela ym. 26). Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että erityisesti kestävyyslajeissa seurantamenetelmät ovat antaneet erinomaisen avun kovien harjoitusleirien kuormituksen hallintaan (Hynynen ym. 26). Tämän projektin tarkoituksena oli soveltaa viimeisintä osaamista kuormittumisen ja palautumisen seurannassa miesten lentopallomaajoukkueen ja naisten koripallomaajoukkueen harjoitusleiri- ja turnaustilanteissa kesän 26 aikana ja pyrkiä näin tehostamaan joukkueiden harjoittelua ja edistämään joukkueiden menestystä.
Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 3 2 MENETELMÄT Projektiin osallistuivat miesten lentopallomaajoukkueen ja naisten koripallomaajoukkueen urheilijat. Urheilijoilta arvioivat päivittäin harjoitusten kuormittavuutta (liite 1) ja seuraavan aamun palautuneisuutta (liite 2). Myös lentopallovalmentajat arvioivat harjoitusten kuormittavuutta samalla tavoin. Lisäksi kunkin jakson alussa urheilijat täyttivät koetun stressin kyselyn (liite 3) ja jakson lopussa arvioinnin koko jakson kuormittavuudesta (liite 4) sekä leirin aikaisesta mielialasta (liite 5). Ennen päivän harjoituksia tai pelejä urheilijat tekivät yksinkertaisen näköreaktiotestin Metiturin Good Response - laitteella (kuva 1). Kuva 1. Urheilija tekemässä reaktiotestiä. Urheilijoilta kerättiin syketietoa harjoitus- ja pelipäivien jälkeisistä öistä, jolloin päästiin vertailemaan erilaisten harjoituspäivien vasteita mitatuissa ja lasketuissa sykevaihteluun perustuvissa muuttujissa. Sykeseurannat toteutettiin Suunnon t6-rannetietokoneella ja Polarin S81i-sykemittarilla ja sykevaihtelu analysoitiin Hyvinvointianalyysiohjelmalla (ohjelmaversio 2...9, Firstbeat Technologies Oy, Suomi). tiedon analyysiin valittiin neljän tunnin jakso siten, että sykevälitiedon analysointi aloitettiin puoli tuntia nukkumaanmenon jälkeen. Sykevälitietojen häiriöiset kohdat poistettiin käyttämällä kriteerinä Hyvinvointianalyysiohjelman virheellisen sykevälitiedon korjausta. Kunkin urheilijan yöstä mitattu sykevälitieto analysoitiin, jos analysointikelpoista sykevälitietoa oli vähintään 2,5 tuntia. Lopullisessa tulostuksessa käytettiin Hyvinvointianalyysin DataExport-toiminnon antamia lukuarvoja yhteensä 18 sykevälitiedoista lasketusta muuttujasta (katso liite 6).
Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 4 Taulukko 1. Miesten lentopallomaajoukkuepelaajien taustatiedot (n=11). Ikä (v) Pituus (cm) Paino (kg) BMI Keskiarvo 25. 197. 91. 23.4 Keskihajonta 3.9 6.2 6.5.8 Taulukko 2. Lentopallomaajoukkueen ohjelma mittausjaksolla. Lentopalloilijoita osallistui mittauksiin kaikkiaan neljätoista kahden viikon jaksolla 8. 2.5.26. Yksitoista lentopalloilijaa (taulukko 1) oli paikalla koko mittausjakson ajan, joten heidän tuloksiaan käytetään keskiarvolaskelmissa. Lentopalloilijoiden ohjelma mittausjaksolla on esitetty taulukossa 2. Lentopalloilijat tekivät kaikkiaan 77 reaktiotestiä, ja heiltä mitattiin onnistuneesti 52 yön syketiedot. Sykemittaukset onnistuivat kuudella pelaajalla hyvin koko jakson ajan, ja lähes jokainen yö tallentui. Kolmella pelaajalla tallentui noin puolet öistä, ja kahdella pelaajalla yömittaukset eivät onnistuneet lainkaan. Kolmella pelaajalla panta häiritsi nukkumista, joten yömittaukset keskeytettiin. Pvm. Ma 8.5. Ti 9.5. Ke 1.5. To 11.5. Pe 12.5. La 13.5. Su 14.5. Aamuharjoittelu Matkustus Lajiharj. Voimaharj. Virkistyssoutu Voimaharj. Lepo Lepo Kuortaneel- le Voimaharj. Iltaharjoittelu Lajiharj. Lajiharj. Lajiharj. Lajiharj. Mittaukset Alkukysely Loppukysely Pvm. Ma 15.5. Ti 16.5. Ke 17.5. To 18.5. Pe 19.5. La 2.5. Su 21.5. Aamuharjoittelu Matkustus Helsinkiin Voimaharj. Lajiharj. Matkustus Unkariin Lajiharj. Lajiharj. Matkustus Suomeen Lepo Iltaharjoittelu Lajiharj. Lajiharj. Voima- ja lajiharj. Peli Peli Mittaukset Alkukysely Loppukysely Koripalloilijoita mittauksiin osallistui kolmetoista kahdella eri jaksolla 26. 29.6.26 ja 7. 2.8.26. Kahdeksan pelaajaa (taulukko 3) oli paikalla kahden viimeisen mittausjakson ajan, joten heidän tuloksiaan käytetään keskiarvolaskelmissa. Koripalloilijoiden ohjelma mittausjaksoilla on esitetty taulukossa 4. Koripalloilijat tekivät kaikkiaan 86 reaktiotestiä, ja heiltä mitattiin onnistuneesti 71 yön syketiedot. Sykemittaukset onnistuivat kymmenellä pelaajalla hyvin koko jakson ajan, ja lähes jokainen yö tallentui, ja kolmella pelaajalla yömittaukset eivät onnistuneet lainkaan.
Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 5 Taulukko 3. Naisten koripallomaajoukkuepelaajien taustatiedot (n=8). Ikä (v) Pituus (cm) Paino (kg) BMI Keskiarvo 23. 181.5 73.5 22.2 Keskihajonta 2.8 8. 11.4 2. Taulukko 4. Koripallomaajoukkueen ohjelma mittausjaksoilla. Pvm. Ma 26.6. Ti 27.6. Ke 28.6. To 29.6. Aamuharjoittelu Lajiharj. Lajiharj. Lajiharj. Iltaharjoittelu Lajiharj. Lajiharj. Peli Mittaukset Alkukysely Loppukysely Pvm. Ma 7.8. Ti 8.8. Ke 9.8. To 1.8. Pe 11.8. La 12.8. Su 13.8. Aamuharjoittelu Lajiharj. Lajiharj. Matkustus Lajiharj. Lajiharj. Ruotsiin Iltaharjoittelu Lajiharj. Lajiharj. Lajiharj. + Beep-testi Alkukysely Loppukysely Lajiharj. Peli Peli Peli Lento Suomeen Mittaukset Pvm. Ma 14.8. Ti 15.8. Ke 16.8. To 17.8. Pe 18.8. La 19.8. Su 2.8. Aamuharjoittelu Lepo Lajiharj. Lepo Matkustus Lajiharj. Lajiharj. Lajiharj. Vierumäelle Iltaharjoittelu Lajiharj. Testit + lajiharj. Peli Peli Peli Mittaukset Loppukysely
Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 6 3 TULOKSET JA POHDINTA 3.1 Lentopallo Kun verrattiin lentopalloilijoiden ja valmentajien arvioita fyysisten harjoitusten (kuva 2), lajiharjoitusten (kuva 3) ja otteluiden kuormittavuudesta (kuva 4), havaittiin, että valmentajat arvioivat fyysiset harjoitukset verenkiertoelimistön kannalta kevyemmiksi ja muuten kuormittavammiksi kuin pelaajat. Lajiharjoituksissa eroa on erityisesti psyykkisen kuormittavuuden arvioinnissa, sillä pelaajat kokivat harjoitukset selkeästi vähemmän kuormittaviksi kuin valmentajat arvioivat. Pelaajat kokivat myös ottelut selvästi vähemmän kuormittaviksi kuin mitä valmentajat arvioivat. Pelaajien arvioinneissa näkyi tosin se, että eri rooleissa olevat pelaajat kuormittuvat lajiharjoituksissa ja otteluissa hyvin eri tavoin. 1 Fyysisten harjoituksien kuormittavuuden arviointi 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Fyysinen harjoitus Fyysinen harjoitus 8.5.26 1.5.26 Pelaajat Verenkierto ja hengitys Pelaajat Psyyke Valmentaja Verenkierto ja hengitys Valmentaja Psyyke Pelaajat Lihakset ja hermosto Pelaajat Kokonaisuus Valmentaja Lihakset ja hermosto Valmentaja Kokonaisuus Kuva 2. Lentopalloilijoiden arvioiden keskiarvot ja -hajonnat sekä valmentajan arviot fyysisten harjoitusten kuormittavuudesta (asteikolla 1).
Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 7 1 Lajiharjoituksien kuormittavuuden arviointi 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Lajiharjoitus Lajiharjoitus Lajiharjoitus 8.5.26 9.5.26 1.5.26 Pelaajat Verenkierto ja hengitys Pelaajat Lihakset ja hermosto Pelaajat Psyyke Pelaajat Kokonaisuus Valmentaja Verenkierto ja hengitys Valmentaja Lihakset ja hermosto Valmentaja Psyyke Valmentaja Kokonaisuus Kuva 3. Lentopalloilijoiden arvioiden keskiarvot ja -hajonnat sekä valmentajan arviot lajiharjoitusten kuormittavuudesta (asteikolla 1). 1 Otteluiden kuormittavuuden arviointi 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ottelu Ottelu 17.5.26 18.5.26 Pelaajat Verenkierto ja hengitys Pelaajat Psyyke Valmentaja Verenkierto ja hengitys Valmentaja Psyyke Pelaajat Lihakset ja hermosto Pelaajat Kokonaisuus Valmentaja Lihakset ja hermosto Valmentaja Kokonaisuus Kuva 4. Lentopalloilijoiden arvioiden keskiarvot ja -hajonnat sekä valmentajan arviot otteluiden kuormittavuudesta (asteikolla 1).
Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 8 Lentopalloilijoiden arvio aamun palautuneisuudesta laski selvästi harjoitusviikon aikana (kuva 5), joten harjoittelu selkeästi kuormitti pelaajia. Erityisesti kahden ensimmäisen varsin kovan harjoituspäivän aiheuttama kuormitus näkyy koko jakson ajan. Edes kevyempi harjoituspäivä 11.5. ei muuttanut tilaa palautuneemmaksi. Myöskään kahden päivän lepojakso 13. 14.5. ei palauttanut pelaajia lähtötasolle. Mielenkiintoista oli se, että pelaajat kokivat olonsa tilastollisesti merkitsevästi (p<,5) palautuneemmaksi ensimmäisen ottelupäivän aamuna kuin edellisenä päivänä, vaikka edellisenä päivänä oli matkustettu Unkariin ja harjoiteltu. Näin lyhyttä matkaa ei siis koettu kuormitustekijäksi tai ehkä pelaajat kokivat olonsa paremmaksi, koska edessä oli maajoukkuekauden ensimmäinen ottelu. 1 Aamun arvio palautuneisuudesta 9 8 7 6 5 4 3 2 1 8.5. 9.5. 1.5. 11.5. 12.5. 15.5. 16.5. 17.5. 18.5. 19.5. Kuva 5. Lentopalloilijan omien palautuneisuusarvioiden keskiarvot ja -hajonnat. Muutokset tilastollisesti merkitseviä: 8.5. vs. 1.5. (p<.5), 8.5. vs. 16.5. (p<,5), 8.5. vs. 17.5. (p<,5), 9.5. vs. 1.5. (p<,5), 9.5. vs. 16.5. (p<,5), 9.5. vs. 17.5. (p<,5) ja 17.5. vs. 18.5. (p<,5). Lentopalloilijoiden reaktioissa havaittiin nopeutumista (kuva 6). Ensimmäisen mittausaamun reaktiot olivat tilastollisesti merkitsevästi hitaampia kuin muiden aamujen. Tämä johtui todennäköisesti testin oppimisesta, vaikka kyseessä olikin yksinkertainen reaktiotesti, joka oli hyvin helppo tehdä. Toisaalta otteluaamujen reaktioiden havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevästi nopeampia kuin harjoituspäivien aamujen. Elimistö oli
Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 9 todennäköisesti jo valmiustilassa illan ottelua varten, ja näin reaktionopeus oli parempi. Pelaajien palautuneisuusarvion ja reaktioaikojen välillä ei havaittu olevan yhteyttä..3 s.25.2.15.1.5. 9.5. 1.5. 11.5. 12.5. 18.5. 19.5. Kuva 6. Lentopalloilijan reaktioaikojen keskiarvot ja -hajonnat. Muutokset tilastollisesti merkitseviä: 9.5. vs. 1.5. (p<,1), 9.5. vs. 11.5. (p<,5), 9.5. vs. 12.5. (p<,1), 9.5. vs. 18.5. (p<,1), 9.5. vs. 19.5. (p<,1), 1.5. vs. 19.5. (p<,5), 11.5. vs. 19.5. (p<,5), 12.5. vs. 18.5. (p<,1) ja 12.5. vs. 19.5. (p<,5). Kuvissa 7, 8 ja 9 on esitetty kolmen lentopalloilijan henkilökohtaiset arviot palautumistilastaan, reaktioajat sekä hyvinvointianalyysistä saadut stressi-indeksin arvot. Stressiindeksi kuvaa stressin määrää suhteellisesti, ja sen arvojen havaittiin olevan hyvin yksilöllisiä. Koska arvoja on kattavasti vain muutamilta urheilijoista, keskiarvolaskelmia ei ole järkevää tehdä. Reaktioaikojen muutosten ei puolestaan havaittu olevan yhteydessä mihinkään muuhun muuttujaan. Lentopalloilijoilla X ja Y (kuvat 7 ja 8) havaitaan, että stressi-indeksissä tapahtuu pieniä muutoksia, vaikka pelaajien omat arviot palautuneisuudesta vaihtelivat paljon. Lentopalloilija Z:lla (kuva 9) puolestaan havaitaan, että stressi-indeksissä tapahtuu varsin suuria muutoksia, mutta ne eivät ole samankaltaisia tai -suuntaisia kuin muutokset pelaajan omissa arvioissa palautuneisuudesta etenkään toisen viikon alussa.
Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 1 15 135 12 15 9 75 6 45 3 15 (sadasosasekunteina) Stressi-indeksi Arvio palautumisesta (-9) 8.5. 9.5. 1.5. 11.5. 12.5. 15.5. 16.5. 17.5. 18.5. 19.5. 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kuva 7. Lentopalloilija X:n omat arviot palautumistilasta, reaktioajat (sadasosasekunteina), stressi-indeksin (kerrottuna tuhannella) arvot. 15 135 12 15 9 75 6 45 3 15 (sadasosasekunteina) Stressi-indeksi Arvio palautumisesta (-9) 8.5. 9.5. 1.5. 11.5. 12.5. 15.5. 16.5. 17.5. 18.5. 19.5. 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kuva 8. Lentopalloilija Y:n omat arviot palautumistilasta, reaktioajat (sadasosasekunteina), stressi-indeksin (kerrottuna tuhannella) arvot.
Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 11 15 135 12 15 9 75 6 45 3 15 (sadasosasekunteina) Stressi-indeksi Arvio palautumisesta (-9) 8.5. 9.5. 1.5. 11.5. 12.5. 15.5. 16.5. 17.5. 18.5. 19.5. 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kuva 9. Lentopalloilija Z:n omat arviot palautumistilasta, reaktioajat (sadasosasekunteina), stressi-indeksin (kerrottuna tuhannella) arvot. Lentopallo on lajina ja harjoittelultaan hyvin tehopainotteinen. Suoritukset ovat pääosin yksittäisiä, räjähtäviä ja kovatehoisia. Niiden välillä on varsin pitkät tauot, joiden aikana urheilijat ehtivät palautua. Ottelun aikaiset mitatut keskisykkeet (n. 125 lyöntiä minuutissa) ja laktaattitasot (alle 3 mmol/l) ovat olleet alhaisia, joten voidaan todeta, että energiantuotanto tapahtuu pääosin aerobisesti. (Oliveira ym. 2; Viitasalo ym. 1987.) Aiemmassa Nummela ym. (26) tutkimuksessa yleisurheilun teholajien urheilijoilla havaittiin, että tehopainotteisen harjoittelun vaikutukset stressi-indeksiin ovat hyvin yksilöllisiä. Kuitenkin kovien tehoharjoitusten kuormitus näkyi stressi-indeksin kasvuna. Tämän tutkimuksen tulokset lentopalloilijoilla ovat samankaltaisia. Esimerkiksi lentopalloilija Z koki toukokuun 8. päivän harjoittelun hyvin kuormittavaksi ja silloin myös hänen stressi-indeksinsä oli suurin. Toisaalta kevyemmän harjoituspäivän 11.5. jälkeen hänen stressi-indeksinsä oli ensimmäisen viikon alhaisimmalla tasolla.
Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 12 3.2 Koripallo Koripalloilijoiden arvio aamun palautuneisuudesta vaihteli mittausjakson aikana (kuva 1). Pelaajat kokivat olonsa palautuneimmaksi ensimmäisen turnauksen ensimmäisen ottelupäivän aamuna (11.8.), vaikka edellisenä päivänä he olivat matkustaneet Ruotsiin ja harjoitelleet. Samoin pelaajat kokivat itsensä palautuneeksi toisen turnauksen ensimmäisen ottelupäivän (18.8.) aamuna, vaikka he olivat edellisenä päivänä matkustaneet Vierumäelle ja tehneet fyysiset testit sekä harjoitelleet. Näin lyhyitä matkoja ei siis koettu kuormitustekijäksi tai ehkä pelaajat kokivat olonsa paremmaksi, koska edessä olivat turnauksen ensimmäiset ottelut. Molempien turnausten toisen pelipäivän aamuna pelaajat kokivat tilansa selkeästi kuormittuneemmaksi kuin edeltävänä aamuna ja toisen turnauksen toisena aamuna pelaajat kokivat itsensä selkeästi kuormittuneimmiksi. 1 Aamun arvio palautuneisuudesta 9 8 7 6 5 4 3 2 1 8.8. 9.8. 1.8. 11.8. 12.8. 13.8. 14.8. 18.8. 19.8. 2.8. Kuva 1. Koripalloilijoiden palautuneisuusarvioiden keskiarvot ja -hajonnat. Muutokset tilastollisesti merkitseviä: 8.8. vs. 19.8. (p<,1), 9.8. vs. 19.8. (p<,5), 1.8. vs. 19.8. (p<,5), 11.8. vs. 19.8. (p<,1), 18.8. vs. 19.8. (p<,1). Suuntaa antavasti.5<p<.1: 9. vs. 2., 11. vs. 12., 11. vs. 13., 11. vs. 2., 12. vs. 18., 12. vs. 19., 13. vs. 18. ja 18. vs. 2.8. Koripalloilijoiden aamun palautumisarviolla ei havaittu olevan yhteyttä edellisen päivän peliaikaan (taulukko 5). Kun verrattiin 1. turnauksen kolmen ottelun ja 2. turnauk-
Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 13 sen kahden ottelun jälkeisten aamujen palautuneisuuslukemaa koko turnauksen yhteispeliaikaan, havaittiin, että niillä oli lievä yhteys (kuva 11). Taulukko 5. Pelaajien keskimääräinen peliaika (min) peleittäin. 11.8. FIN-SWE 12.8. FIN-LAT 13.8. FIN-EST 11.-13.8. YHT. 18.8. FIN-SWE 19.8. FIN-ISR 18.-19.8. YHT. Keskiarvo 19.3 17.5 18.1 54.9 18.1 19.6 38.3 Keskihajonta 11.8 11.5 9.3 31.3 9.3 1.2 16.7 1 1. turnauksen peliajan suhde palautuneisuusarvioon 14.8. 9 8 7 Palautuneisuusarvio 6 5 4 3 2 1 R 2 =.968 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yhteispeliaika (min) 1 2. turnauksen peliajan suhde palautuneisuusarvioon 2.8. 9 8 7 Palautuneisuusarvio 6 5 4 3 2 1 R 2 =.5294 1 2 3 4 5 6 Yhteispeliaika (min) Kuva 11. Koripalloilijoiden 1. ja 2. turnauksen peliaikojen ja turnauksen jälkeisen palautuneisuusarvion välinen yhteys.
Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 14 Koripalloilijoiden reaktioajat pysyivät melko tasaisina koko mittausjakson ajan (kuva 12). Ensimmäisen pelipäivän aamun reaktiot olivat tilastollisesti merkitsevästi nopeampia kuin ensimmäisen harjoitusaamun. Toisen turnauksen viimeisen pelipäivän aamun reaktiot olivat jakson nopeimmat. Kokonaisuudessaan pelipäivien aamujen reaktiot olivat nopeampia kuin harjoituspäivien. Elimistö oli todennäköisesti jo valmiustilassa illan ottelua varten, ja näin reaktionopeus oli parempi. Pelaajien palautuneisuusarvion ja reaktioaikojen välillä ei havaittu olevan yhteyttä..3 s.25.2.15.1.5. 8.8. 9.8. 11.8. 12.8. 18.8. 19.8. 2.8. Kuva 12. Koripalloilijoiden reaktioaikojen keskiarvot ja -hajonnat. Muutos tilastollisesti merkitsevä 8.8. vs 11.8. (p<,5), 9.8. vs. 2.8. (p<,5), 12.8. vs. 2.8. (p<,5). Suuntaa antavasti.5<p<.1: 8. vs. 2., 9. vs. 11., 11. vs. 12., 18. vs. 2.8. ja 19. vs. 2.8. Kuvissa 13, 14 ja 15 on esitetty kolmen koripalloilijan henkilökohtaiset arviot palautumistilasta, reaktioajat ja hyvinvointianalyysistä saadut stressi-indeksit. Stressi-indeksi kuvaa stressin määrää suhteellisesti, ja sen arvojen havaittiin olevan hyvin yksilöllisiä. Koska arvoja on kattavasti vain muutamilta urheilijoista, keskiarvolaskelmia ei koripalloilijoillakaan ole järkevää tehdä. Reaktioaikojen muutosten ei puolestaan havaita olevan yhteydessä mihinkään muuhun muuttujaan. Koripalloilija X:llä (kuva 13) havaittiin, että osin stressi-indeksiarvojen muutokset olivat pieniä ja ne eivät olleet samankaltaisia tai -suuntaisia pelaajan omien palautumista koskevien arvioiden kanssa. Lisäksi hän koki 28.6. harjoittelun erittäin kuormittavaksi ja selvästi ensimmäisen keräysjakson raskaimmaksi ja kuitenkin 29.6. aamulla stressiindeksi oli viikon alin.
Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 15 Koripalloilija Y:llä (kuva 14) stressi-indeksi muuttui selvästi, mutta muutokset eivät ole samankaltaisia tai -suuntaisia kuin muutokset pelaajan omissa arvioissa palautuneisuudesta. Lisäksi hän koki 9.8. olleen koko keräysjakson kuormittavimman harjoituspäivän ja 18.8. kuormittavimman pelipäivän. Kyseisiä päiviä seuraavien öiden stressi-indeksit olivat kuitenkin alhaisia verrattuna muihin päiviin, vaikka pelaaja kokikin palautuneensa heikommin kuin muina päivinä. Koripalloilija Z:lla (kuva 15) puolestaan stressi-indeksiarvot vaihtelivat paljon, mutta muutokset eivät ole samankaltaisia tai -suuntaisia kuin muutokset pelaajan omissa arvioissa palautuneisuudesta. Koripalloilija Y:llä voitiin subjektiivisesti havaita stressi-indeksin ja pelisuorituksen olevan jonkinlaisessa yhteydessä. Kun edellisen yön stressi-indeksi oli korkea (12. ja 19.8.), päivän pelin suoritus oli heikko. Myös toisella pelaajalla havaittiin samankaltaista yhteyttä stressi-indeksiarvon ja pelisuorituksen välillä. Kun molemmilla pelaajilla stressi oli vähentynyt seuraavaan päivään (13. ja 2.8.), pelisuoritus oli parempi. 15 1 135 9 12 8 15 7 9 75 6 (sadasosasekunteina) Stressi-indeksi Arvio palautumisesta (-9) 6 5 4 45 3 3 2 15 1 26.6. 27.6. 28.6. 29.6. 7.8. 8.8. 9.8. 1.8. 11.8. 12.8. 13.8. 14.8. 17.8. 18.8. 19.8. 2.8. Kuva 13. Koripalloilija X:n omat arviot palautumistilasta, reaktioajat (sadasosasekunteina), stressi-indeksin (kerrottuna tuhannella) arvot.
Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 16 15 135 12 (sadasosasekunteina) Stressi-indeksi Arvio palautumisesta (-9) 1 9 8 15 7 9 6 75 5 6 4 45 3 3 2 15 1 26.6. 27.6. 28.6. 29.6. 7.8. 8.8. 9.8. 1.8. 11.8. 12.8. 13.8. 14.8. 17.8. 18.8. 19.8. 2.8. Kuva 14. Koripalloilija Y:n omat arviot palautumistilasta, reaktioajat (sadasosasekunteina), stressi-indeksin (kerrottuna tuhannella) arvot. 15 1 135 9 12 8 15 7 9 6 75 6 45 (sadasosasekunteina) Stressi-indeksi Arvio palautumisesta (-9) 5 4 3 3 2 15 1 26.6. 27.6. 28.6. 29.6. 7.8. 8.8. 9.8. 1.8. 11.8. 12.8. 13.8. 14.8. 17.8. 18.8. 19.8. 2.8. Kuva 15. Koripalloilija Z:n omat arviot palautumistilasta, reaktioajat (sadasosasekunteina), stressi-indeksin (kerrottuna tuhannella) arvot.
Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 17 Keskisykkeiden on kansainvälisessä naiskoripallo-ottelussa todettu olevan noin 186 lyöntiä minuutissa ja laktaattien keskimäärin 5. mmol/l. Eniten kuormittuvat takamiehet ja sitten laita- sekä keskushyökkääjät. Kuormitustaso on siis anaerobisen kynnyksen yläpuolella, ja koripallo-ottelun rasitus kohdistuu lentopalloa enemmän kestävyysominaisuuksiin. Tosin ottelun aikana tehdään myös paljon korkeatehoisia spurtteja ja ponnistuksia. Otteluiden on myös todettu olevan harjoittelua kuormittavampaa. (Rodríguez- Alonso ym. 23.) Näin peräkkäisinä päivinä pelattujen pelien voisi olettaa mm. Nummelan ym. (26) tutkimuksen perusteella nostavan stressi-indeksiä, kuten pelaajilla X ja Z tapahtuikin, mutta pelaajalla Y stressi-indeksi ei käyttäytynyt samoin. Pelaajien kuormittavimmiksi kokemien harjoituspäivien (28.6. ja 9.8.) jälkeen stressi-indeksi nousi pelaajalla Z, kun taas pelaajilla X ja Y stressi-indeksit olivat alhaisia.
Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 18 4 YHTEENVETO Tämän projektin tulokset jättävät osittain avoimeksi yösykeseurannan hyödyt lento- ja koripalloilijoiden kuormituksen seurannassa. Mittausjakson lyhyys ja sykekeräykseen liittyneet ongelmat heikentävät tämän projektin tulosten luotettavuutta. Lisäksi harjoitusten ja pelien kuormittavuutta pitäisi pyrkiä mittaamaan tarkemmin kuin vain kysymällä pelaajan tuntemuksia eli esimerkiksi tehosuoritusten määrien laskulla lentopallossa ja sykemittauksilla koripallossa. Joitakin suosituksia projektin tulosten perusteella voidaan kuitenkin tehdä. Sykeseurannoissa tulosten luotettavampi arviointi vaatisi pidempiaikaista yksilöllistä seurantaa. Näin saataisiin tietoa sekä urheilijoiden tilasta lepopäivän/-jakson jälkeisinä öinä että todella rankkojen harjoitusjaksojen jälkeisinä öinä. Nyt voi olla, että näillä mittausjaksoilla kuormitus ei ollut fyysisesti ja psyykkisesti todella kuormittavaa tai toisaalta urheilijat eivät olleet missään vaiheessa hyvin palautuneessa tilassa. Ääritilanteista saadut vertailutiedot mahdollistaisivat leirijaksojen kuormitustilojen tarkemman arvioinnin. Lisäksi tulosten arviointi pitää tehdä yksilötasolla, koska eri pelaajien kuormitus samoissa harjoituksissa voi olla hyvinkin erilainen. Myös uudet tallentavat pannat, joissa kellolaitetta ei tarvita, parantaisivat mittausten onnistumista. Harjoitusten kuormittavuuskyselyiden ajoittaisella käytöllä valmentajat voisivat saada hyödyllistä palautetta harjoittelun kuormittavuudesta pelaajien näkökulmasta. Nyt lentopalloilijat kokivat harjoitukset melko eri lailla kuormittaviksi kuin mitä valmentajat ajattelivat. Aamun palautumisarvioiden avulla valmentajat voisivat vielä tarkentaa kyseisen päivän harjoittelun kuormittavuutta pelaajien tilan ja harjoitustavoitteiden mukaan. Molempien kyselyiden käytöllä urheilijat oppisivat analysoimaan harjoittelun tehoa ja toisaalta oppisivat tuntemaan oman kehonsa reagointia erilaisiin harjoituksiin. Pelipäivien reaktioaikatestauksella voitaisiin "tarkistaa", ovatko urheilijat hyvässä valmiustilassa päivän ottelua varten. Jos valmiustila ei ole hyvä, päivän toiminnalla voitaisiin ehkä vielä vaikuttaa siihen, että valmiustila saataisiin paremmaksi. Kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että tämä projekti ei vielä auttanut joukkueita merkittävästi. Valmentajat saivat kuitenkin uutta tietoa eri menetelmistä ja kokemuksia niiden käytöstä. Joitakin projektissa käytettyjä menetelmiä, kuten kyselyitä ja reaktiomittauksia, joukkueet voisivat hyödyntää jo nyt, mutta sykeseurannan hyödyntäminen vaatisi vielä lisätutkimista.
Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 19 LÄHDELUETTELO Furlan, R., Piazza, S., Dell Orto, S., Gentile, E., Cerutti, S., Pagani, M. & Malliani, A. (1994). Early and late effects of exercise and athletic training on neural mechanisms controlling heart rate. Cardiovasc. Res. 27: 482-488. Hynynen, E., Rusko, H., Konttinen, N. & Uusitalo-Koskinen, A. (24). Attenuated Cardiac Autonomic Modulation and Cognitive Performance in Overtrained Athletes. 9th Annual Congress of the European College of Sport Science, July 3 6, 24. Book of Abstracts, 236. Hynynen, E., Hämäläinen, I., Jylhä, R., Liukkonen, J., Nummela, A. & Rusko, H. (26). Maastohiihdon kuormitusseurannan kehittämisprojekti vuoteen 26 / Torino. KIHUn julkaisusarja nro 2. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KI- HU, Jyväskylä. Martinmäki, K., Rusko, H., Kooistra, L., Kettunen, J. & Saalasti, S. (25). Intraindividual Validation of Heart Rate Variability Indices to Measure Vagal Effects on the Heart. Am J Physiol Heart Circ Physiol doi: 1.1152/ajpheart.54.25 Mourot, L., Bouhaddi, M., Perrey, S., Cappelle, S., Henriet, M-T., Wolf, J-P., Rouillon, J-D. & Regnard, J. (24). Decrease in heart rate variability with overtraining: assessment by the Poincaré plot analysis. Clin Physiol Funct Imaging 24: 1 18. Nummela, A., Vänttinen, T., Hynynen, E., Finni, J., Jouste, P., Keränen, T., Luhtanen, P., Mets, T., Mononen, K., Mäkelä, I., Norvapalo, K., Rusko, H., Salonen, M., Toivonen, R. & Tummavuori, M. (26). Jalkapallon, yleisurheilun teholajien ja kivääriammunnan kuormitus- ja palautumiskonseptien kehittäminen. KIHUn julkaisusarja nro 6. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä. Oliveira, J., Magalhães, J. & Soares, J.M.C. (2). Changes in functional profile induced by volleyball match. Teoksessa Avela, J., Komi, P.V. & Komulainen, J. (toim.) Proceedings of the 5th Annual Congress of the European College of Sports Science Jyväskylä, Finland, 19-23 July 2. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. s. 545. Pichot, V., Roche, F., Gaspoz, F.E., Antoniadis, A., Minini, P., Costes, F., Busso, T., Lacour, J.-R. & Barthélémy, J.C. (2). Relation between heart rate va-
Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 2 riability and training load in middle-distance runners. Med Sci Sports Exerc 32: 1729 1736. Rietjens, G.J.W.M., Kuipers, H., Adam, J.J., Saris, W.H.M., van Breda, E., van Hamont, D. & Keizer, H.A. (25). Physiological, Biochemical and Psychological Markers of Strenuous Training-Induced Fatigue. Int J Sports Med 26: 16 26. Rodríguez-Alonso M., Fernández-García B., Pérez-Landaluce J. & Terrados N. (23). Blood lactate and heart rate during national and international women's basketball. J Sport Med Phys Fitness 43 (4): 432-436. Viitasalo, J.T., Rusko, H., Pajala, O., Rahkila, P., Ahila, M. & Montonen, H. (1987). Endurance Requirements in Volleyball. Canadian Journal of Sport Sciences / Journal Canadien des Sciences du Sport 12 (4): 194 21. Uusitalo, A.L.T. (21). Overtraining - a big challenge for top athletics. Phys Sportsmed 29: 35 5.
Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 21 Liite A. Harjoitusten kuormittavuuskysely
Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 22 Liite B. Palautuneisuuskysely
Kuormittumisen ja palautumisen seurantajärjestelmän kehittäminen lento- ja koripallossa 23 Liite C. Koetun stressin kysely Kysely koskee tuntemuksiasi ja ajatuksiasi viimeisen kuukauden aikana. Jokaisessa kohdassa Sinua pyydetään arvioimaan kuinka usein olet tuntenut väitteen mukaisesti. Vaikka muutamat kysymykset vaikuttavat samanlaisilta, niissä on kuitenkin pieniä eroja. Pyri siis käsittelemään jokaista kysymystä erillisenä ja vastaa jokaiseen kysymykseen miettimättä niitä pitkään. Toisin sanoen, älä yritä laskea kertoja, vaan arvioi annettujen vaihtoehtojen perusteella parhaiten tilanteeseesi sopiva määritelmä. Vastaa jokaiseen väittämään käyttämällä seuraavaa asteikkoa: ei koskaan 1 hyvin harvoin 2 silloin tällöin 3 aika usein 4 hyvin usein 1. Kuinka usein olet viimeisen kuukauden aikana ollut pois tolaltasi jonkun yllättävän tapahtuman takia? 1 2 3 4 2. Kuinka usein olet viimeisen kuukauden aikana epäillyt kykyäsi hallita tärkeitä asioita elämässäsi? 1 2 3 4 3. Kuinka usein olet viimeisen kuukauden aikana tuntenut itsesi hermostuneeksi ja stressaantuneeksi? 1 2 3 4 4. Kuinka usein olet viimeisen kuukauden aikana käsitellyt onnistuneesti hankalia/ärsyttäviä elämän tilanteita? 1 2 3 4 5. Kuinka usein olet viimeisen kuukauden aikana kokenut sujuvasti mukautuneesi tärkeisiin elämässäsi tapahtuneisiin muutoksiin? 1 2 3 4 6. Kuinka usein olet viimeisen kuukauden aikana ollut varma, että pystyt hallitsemaan henkilökohtaiset ongelmasi? 1 2 3 4