Saattohoidon tilanne sekä saattohoidon toteuttaminen laitoksissa, hoivakodeissa ja kotona. Kotisairaalakäytännöt Pohjois-Karjalan alue 10v. kehittämistyötä 27.10.2015 Saattohoito-seminaari, Nilsiä Aholansaari Henna Myller Lehtori, koulutuspäällikkö Karelia-amk
250km Pohjois-Karjalan maakunta 155km
Pohjois-Karjalan maakunnan palliatiivisen hoidon toimintamalli Alueellinen saattohoitosuunnitelma www.pkssk.fi Palliatiivisen hoidon palveluketju Terveysportti/PKSSK potilastietojärjestelmä Hoitolinjaus (ESH tai soveltuvin osin PTH): Z51.5 Palliatiivinen hoito Hoitovastuun siirtäminen Saattaen vaihtaen ESH PTH (PAL-yksikkö tukee) Kuvio. 25.5.15 H. Myller Saattohoitoportaali www.pkssk.fi/ saattohoito K O T I Kotihoito/Kotisairaala/ P-K:n pelastuslaitos (protokolla) Hoitoturva 24/7h, selkeät yhteystiedot Saattohoitopäätös Z51.5 A B C Tukiosasto (lupapaikka) A B C Moniammatillinen verkosto osana pall.hoidon palveluketjua Terveysportissa Joustava konsultaatioapu PALL-yksikkö (PKSSK esh:n palliatiiviset palvelut) B-tason saattohoitoyksiköt (alueellinen saattohoidon tuki Hyvä saattohoitoympäristö Mallinokset; Siilaisen sair., os. 1b ja PKSSK, os 2K Osaamisen vahvistaminen Perusopinnot lh-, sh- ja terv.hoit.opisk.karelia-amk & PKKY op.suun Täydennyskoulutusmalli, PKSSK, PKKY, Karelia-amk moodle
Palliatiivisen hoidon keskeiset haasteet P-K:n kuntien ja esh:n vuodeosastojen tilanne kyselyn, kunta- ja klinikkakierrosten tulokset v. 2013 Hoidon linjauksia ja saattohoitopäätöksiä tehtiin liian vähän, liian myöhään tai ei ollenkaan Hoitosuunnitelmissa puutteellisuutta, potilaat päätyivät usein päivystykseen Kirjaamiskäytännöissä kirjavuutta Hoitopolku katkesi ESH PTH Vastuu jäi potilaalle, eikä potilas tiennyt mistä pyytää apua. ESH:ssa ei tiedetty mihin ohjata potilaita tai mitä mahd. PTH:ssa oli PTH ei tavoittanut potilaita riittävän ajoissa Konsultaatiokäytänteissä parantamisen varaa Yhtenäisten käytänteiden puute Hoitohenkilökunnan osaamisen taso vaihtelevaa, täydennyskoulutusmahdollisuudet puutteellisia Puutteita asenteissa (saattohoidon arvostus?, pelot, rinnastus pelkkään perushoitoon jne.) Saattohoidon järjestämisessä mm. KSHpalvelujen saatavuudessa alueellista vaihtelua Saattohoitoresurssien puutteellisuus: Henkilökuntamitoitus minimissä Henkilökuntarakenne vs. saattohoidon filosofia lievittää kuolevan potilaan kärsimystä kokonaisvaltaisesti ja tukea omaisia Maakunnassa vahva tahtotila asioiden kehittämiseksi!
P-K:n saattohoitosuunnitelman tavoitteet: (julkaistu 3.2.2014 vaatii päivityksen jo nyt) (http://www.pkssk.fi/alueelliset-hoitoketjut 1. Saattohoidon arvo ja merkitys lisääntyy osana potilaan palliatiivista hoitoa. 2. Alueellinen saattohoitopolku selkiytyy. Saattohoitopäätösten tekeminen ja kirjaaminen sekä saattohoitosuunnitelmien laatiminen lisääntyvät. Saattohoitopotilaan hoitovastuun siirtyminen terveydenhuollon yksiköiden välillä tulee sujuvammaksi ja alueelliset, saattohoitoa koskevat konsultaatiokäytännöt selkiytyvät. Yksityisten hoivayritysten mahdollisuudet saattohoitoon parantuvat. 3. Saadaan tietoa alueellisesta saattohoidon resurssoinnista ja koulutustarpeista. 4. Moniammatillinen yhteistyö ja verkostoituminen saattohoitopotilaiden hoidossa tiivistyvät. 5. Omaisten mahdollisuudet osallistua saattohoitoon paranevat.
Palliatiivisen hoidon palveluketju: miksi? Lähti käytännön tarpeesta ja esiin nousseista hoidon haasteista ja kehittämistarpeista. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon pallia ivisen hoidon vastuusuhteiden ja alueiden selkeyttäminen mitä kukakin tekee ja milloin? STM:n kolmiportainen malli: A B C tasot Pallia ivisen hoidon alueellisen palvelukartan kuvaaminen Po lasryhmien hoitoprosessien kehittäminen po lastyytyväisyys Yli erikoisalojen tapahtuvan yhteistyön kehittäminen ja olemassa olevien resurssien hyödyntäminen
Saattohoitoon tarvittavat resurssit palliatiivisen hoidon kolmiportainen malli TASO A TASO B TASO C Kuvaus Yksiköt Henkilökunta Kaikki terveydenhuollon yksiköt vastaavat perustason saattohoidosta Kaikki terveydenhuollon yksiköt Terveydenhuollon ammattihenkilöt Alueelliset saattohoidon yksiköt toteuttavat saattohoitoa ja toimivat alueellisina konsultoivina yksikköinä Kotisairaalat tukiosastoineen ja saattohoito-osastot/paikat Moniammatillinen työryhmä (vähintään lääkäri ja sairaanhoitaja), saavutettavuus 24/7 Yliopisto- ja keskussairaaloiden palliatiiviset yksiköt ja saattohoitokodit tarjoavat vaativan tason hoitoa ja koulutusta Yliopisto- ja keskussairaaloiden palliatiiviset yksiköt ja saattohoitokodit Moniammatillinen työryhmä (lääkäri, sairaanhoitaja ja erityistyöntekijöitä), saavutettavuus 24/7 Koulutus Perustason koulutus Perustason koulutuksen jälkeistä palliatiivisen hoidon/lääketieteen koulutusta Palliatiivisen hoidon/lääketieteen pätevyys
Palveluketjukuvauksen merkitys Kasvattaa tietoisuutta palliatiivisesta ja saattohoidosta sekä niiden merkityksestä Nostaa esiin alueelliset vahvuudet ja kehittämiskohteet palveluiden saatavuuden vertailu Parantaa konsultaatiokäytänteitä ja mahdollisuuksia Potilaat ohjautuvat oikeisiin paikkoihin oikea-aikaisesti selkeyttää työnjakoa Vastuu yhteydenotosta hoitoyksiköiden välillä siirtyy potilailta terveydenhuollon ammattilaisille Po lastyytyväisyys Hoitokustannukset Po laan läheisten kuormi uneisuus
PKSSK:n palveluketju Terveysportissa ( hakusanana esim. PKSSK)
Erikoissairaanhoidon tehtävät 1. Hoitolinjaus Hoitolinjaus tulee tehdä, keskustella ja kirjata perussairautta hoitavan yksikön lääkärin (ensisijaisesti erikoislääkärin) toimesta. Hoitosuunnitelman laatiminen tulevien aikojen varalle ICD-koodin Z51.5 Palliatiivinen hoito (tai Z51.5 Saattohoito -käyttö, jos kyseessä on jo saattohoitovaihe) 2. Palliatiivisen hoidon toteutus; oirehoito 3. Jatkohoidon ohjaaminen ja järjestelyt Asianmukaisen jatkohoitolähetteen ohjaaminen suoraan PTH:n palliatiivisen hoidon vastuuhenkilöille tai palliatiiviseen yksikköön noudattaen ns. "saattaen vaihtamisen" - periaatetta. 4. Vaativat oirehoitoon liittyvät konsultaatiot, toimenpiteet ja tutkimukset Palliatiivista yksikköä voidaan konsultoida jo aktiivisen perussairauden hoidon aikana, jos oirehoito tai psykososiaalinen tilanne sitä vaatii 5. Vaativan saattohoidon järjestäminen Lasten saattohoito, vaativa saattohoito 6. Erikoissairaanhoitoa vaativat akuuttitilanteet ja niiden hoito 7. Palliatiivisen hoidon koulutus
Perusterveydenhuollon tehtävät 1. Hoitoturvan tarjoaminen 2. Palliatiivisen hoidon toteutus Kokonaisvaltainen kivun ja muiden oireiden hoito. Jokaisella palliatiivisen hoidon potilaalla ja saattohoitopotilaalla tulee olla hoitosuunnitelma tulevien aikojen varalle. 3. Perustason saattohoidon järjestäminen 4. Potilaalla tulee olla mahdollisuus kotisaattohoitoon, mutta toisaalta hänen tulee päästä tarvittaessa suoraan terveyskeskuksen vuodeosastolle (ns. lupapaikkakäytäntö). Ensihoidon linkittäminen kotisaattohoitorinkiin tavallisen kotisairaanhoidon sulkuaikoina. 5. Hoitolinjauksien ja hoitosuunnitelman täydentäminen 6. Sosiaalietuuksien ja apuvälineiden järjestäminen 7. Henkisen ja psyykkisen tuen järjestäminen 8. Palliatiivisen hoidon koulutus
Kotisaattopotilaan hoitoprotokolla yhteistyö ensihoidon kanssa Suuria vaihteluita maakunnallisessa KSH:n resurssoinnissa ja ympärivuorokau sessa saatavuudessa suora vaikutus mm. kotisaattohoidon mahdollistamiseen ja saatavuuteen Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua miksi? Pohjois-Karjalan väestö ikääntyy Pitkät välimatkat KSH:n resurssit rajalliset Ensihoito hoitaa jo nyt pallia ivisia ja/tai saa ohoitopo laita po las kuljetetaan päivystykseen
Kotisaattopotilaan hoito ilman ennakkosuunnitelmaa KOTI/ Hoito-koti PÄIVYSTYSPKL ESH/VUODEOS. TK/VUODEOS. TK/ oma lääkäri
Kotisaattopotilaan hoitoprotokolla ensihoito osana kotisaattopotilaan hoitoketjua Yleisimmät syyt 112-hälytykseen saattohoitopotilaan kohdalla: Kuume Kouristelu Hengenahdistus Sekavuus, ahdistuneisuus Virtsaa ei tule Yleistilan lasku/romahtaminen Kipu Potilas ei syö/juo Pahoinvointi, hikka Turvotukset, nesteen kertyminen Massiivi verenvuoto Nielemisvaikeus Omaisen uupuminen, ahdistuminen
Ensihoito osana kotisaattopotilaan hoitoketjua miksi? Voiko ensihoito toimia kuolevan po laan hoidon tukena kotiolosuhteissa (henkilökunnan tukena hoitokodeissa)? po laan inhimillisen kärsimyksen vähentyminen po laan toiveiden toteu aminen omaisen rauhoi aminen/ tukeminen kustannussäästöt?
Kotisaattopotilaan hoito ensihoidon tukemana Potilaan oirehoito kotona potilas jää jatkohoitoon kotiinsa tai tarvittaessa siirto terveyskeskuksen ennalta sovitulle lupapaikalle.
Haasteet/ongelmat: Ensihoidolla ei ole kentällä ollessaan Mediatripotilastietojärjestelmä-yhteyttä Ensihoidolla ei ole tietoa Pohjois-Karjalassa olevista kotisaattohoitopotilaista Ensihoito toimii annettujen velvoitteiden ja lakien pohjalta, toimintaprotokolla ohjaa toimintaa kohteessa (esim. kouristava potilas) Saattohoitopäätös tai DNR-päätös (tai tieto niistä) puuttuu Mikäli elvytys on käynnissä niin sitä ei voi keskeyttää ilman lääkärin päätöstä
Kotisaattopotilaan hoitoprotokolla palvelun kriteerit Potilaalla tulee olla: 1. Voimassa oleva saattohoitopäätös ja hoitosuunnitelma Saattohoitopäätös ja hoitosuunnitelma pohjautuu tietoon potilaan sairauden kulusta, hoidosta sekä ennusteesta. Saattohoitopäätös pohjautuu lääkärin arvioon potilaan kokonaistilanteesta, potilaan hoitotahtoon sekä mahdollisesti läheisten hoitotoiveisiin. Saattohoitopäätös sisältää automaattisesti DNR-päätöksen Suunnitelma on käyty läpi potilaan ja häntä hoitavan läheisen kanssa 2. Ennalta sovittu lupapaikka terveyskeskuksen vuodeosastolla Lupapaikka on järjestetty yhdessä hoitavan lääkärin, kotisairaanhoidon ja terveyskeskuksen vuodeosaston kanssa. Potilas ja häntä hoitava läheinen ovat tietoisia lupapaikasta. Tiedot lupapaikasta ja lupapaikan yhteystiedoista on kirjattu selkeästi potilaan KOTONA oleviin potilastietoihin. Tarkista onko Mediatrissa potilaan suostumukset kunnossa potilastietojen luovutuksesta kotisairaanhoidon, terveydenhuollon yksiköiden ja ensihoidon välillä!
Saattohoitosuunnitelman sisältö: (nämä tiedot tulee löytyä myös potilaan kotoa hoitokansiosta) Saattohoitoon johtanut diagnoosi ja sairauden eteneminen Potilaan tämän hetkiset oireet Odotettavissa olevat oireet Käytössä olevat lääkkeet ja niiden tärkeimmät mahdolliset sivuvaikutukset (esim. virtsaumpi, ummetus) Tarvittaessa annettavat lääkkeet (ennakointi) Tieto hoitavasta lääkäristä - nimi (mukaan lukien yhteydenotto-tiedot, kehen otetaan yhteyttä virka-ajan ulkopuolella) Tieto hoitavasta kotisairaanhoidon/kotihoidon yksiköstä (nimi ja puhelinnumero) Tieto lupapaikka-osastosta (nimi, osoite ja puhelinnumero) Mitä potilaasta tutkitaan (mistä laboratorio- tai kuvantamispäätöksistä potilas voisi vielä hyötyä) Mitkä tutkimukset ja toimenpiteet on jo rajattu hoidon ulkopuolelle
Kotisaattopotilaan hoitoprotokolla palvelun kriteerit 3. Tieto kotisaattohoidossa olevasta potilaasta ilmoitetaan ensihoidon kenttäjohtajalle. Tiedon potilaasta välittää joko potilaan hoitava lääkäri tai kotisairaanhoitaja (käytäntö sovitaan kuntakohtaisesti). Potilaan nimi ja osoite Saattohoitoon johtaneen sairauden diagnoosi Hoidosta vastaava lääkäri (nimi) Hoidosta vastaavat tahot eri vuorokauden aikoina yhteystietoineen (myös katveajat ) Lupapaikan nimi ja yhteystiedot Ensihoidon ken äjohtaja antaa hoitavalle lääkärille/ksh:lle oman alueen ensihoitoyksikön puhelinnumeron. Puhelinnumero välitetään po laalle ja/tai häntä hoitavalle läheiselle (puhelinnumero on tarkoite u AINOASTAAN ks. potilaan hoitoa varten). Anna potilaalle myös protokollan toimintaohje. Po las/läheinen o aa yhtey ä ensihoidon yksikköön silloin, kun hoidosta vastaava taho ei pysty tarjoamaan apua. Ensihoidon ken äjohtaja väli ää edon saa ohoitopo laasta po laan oman alueen ensihoitoyksikölle.
Potilaalla/ hoitavalla läheisellä/ hoivakodilla tulee olla tiedossa: 1. Milloin ensihoidon apua voidaan hälyttää (esim. kun kotihoito ei ole tavoitettavissa). Palvelu ja ensihoidon puhelinnumero on käytettävissä AINOASTAAN kyseisen saattohoitopotilaan hoitoa varten. 2. Paikallisen ensihoito-yksikön puhelinnumero tieto saatu hoitavalta lääkäriltä/ KSH:lta 3. Potilaan tai apua hälyttävän läheisen tulee ilmoittaa selkeästi ensihoidolle, että kyseessä on kotisaattohoitopotilas ja miksi apua tarvitaan (keskeisin oire/ongelma). Jos potilaan ongelma ei liity saattohoitoon (esim. potilas kaatunut ja epäillään reisiluunkaulanmurtumaa), tulee apua hälyttää normaalisti hätäkeskuksen 112 kautta. 4. Tieto terveyskeskuksen lupapaikasta: nimi, osoite ja puhelinnumero 5. Saattohoitopäätös ja hoitosuunnitelma löytyy helposti potilaan kotoa (hoitokansio, johon sovitut tiedot on koottu).
Ensihoidon protokollassa huomioitavaa Tieto protokollan piirissä hoidetun potilaan kuolemasta välitetään myös ensihoidon kenttäjohtajalle (sama puhelinnumero kun potilaan mahdollisesta hoidon tarpeesta ilmoitetaan ensihoidolle). Näin he pystyvät väli ämään edon myös hoitoon osallistuneelle ensihoidon yksikölle. Hoitoprotokollan piiriin tulevasta potilaasta ilmoitetaan aina ensihoidon kenttäjohtajalle eikä kenellekään muulle (esim. suoraan omalla paikkakunnalla olevalle ensihoidon yksikölle). Tällä varmistetaan se, e ä myös koko maakunnan ensihoitoa koordinoiva kenttäjohtaja pysyy tilanteen tasalla ja pystyy tarvittaessa siirtämään ensihoito-yksiköitä maakunnassa turvaamaan mahdollisia aukko-paikkoja. Protokollan piiriin tulevalle potilaalle kannattaa mainita ensihoidon puhelimeen vastaamistyyli (esim. Poka-Lauri 2 ) Ks. vastaamis-tyyli on ensihoidon oman toimintatavan mukainen.
Saattohoitoportaali (www.pkssk.fi/saattohoito) PKSSK:n internet-sivuilla, vielä keskeneräinen Tarjoaa näyttöön perustuvaa, maakunnallista tietoa saattohoidosta tavoitteena yhtenäistää saattohoidon käytänteitä Pohjois-Karjalassa ja toimia saattohoidon tietopankkina Avoin kaikille potilaille, omaisille, saattohoidosta kiinnostuneille sekä ammattilaisille Hoitotahto-lomakkeet, potilas-ohjeet jne.
PKSSK palliatiivinen yksikkö Toiminta käynnistyi 14.4.2015 - Syöpätautien klinikan toimintaa, konservatiivisella palvelualueella Yhteinen tmp-huone kipupoliklinikan kanssa Sihteeri ja sosiaalityöntekijä syöpätautien klinikasta Fysioterapeutti, lymfaterapia ja ravitsemusterapeutti konservatiiviselta palvelualueelta Psykiatriset palvelut tarv. yleissairaalapsykiatrialta tai psykiatrian tehostetun avohoidon tiimiltä (ns. akuuttityöryhmä) Sairaalapastori Seksuaaliterapeutti saatavissa gynekologialta Kipupoliklinikka konsultoitavissa Syöpäyhdistyksen tukihenkilötoiminta
Palliatiivisen yksikön huone
Toimenpidehuone
Palliatiivisen yksikön toiminta Sairaanhoitaja paikalla ma-pe virkaaikana Asiantuntijasairaanhoitaja Minna Peake Sijaisina palliatiivisen hoitotyön lisäopinnot suorittaneita kokeneita sairaanhoitajia Jatkossa sh:n työnkuva enemmän maakunnallinen, koulutus- ja organisointivastuuta? Sh lisävakanssi tarvitaan jatkossa Poliajat, koordinointia, soittoaikoja Konsultaatioapu muille yksiköille Osastotunnit, hk kouluttaminen Palveluketjun yhteystietojen ylläpito Yhteyshenkilö ESH:n ja PTH:n välillä - potilasasiamies ja asiakaspalvelija Lääkärin vo 2-3 pvänä vkossa Oyl Minna Kiljunen (virka sisätaudeilla, kouluttaja- ja vastuulääkäri, pall. lääketieteen erityispätevyys) El Leena Surakka (virka Joensuun tk:ssa, kotisairaalan vastuulääkäri, erityispätevyyskoulutuksessa) El Eeva-Kaisa Titov (virka kirurgian klinikassa, erityispätevyyskoulutuksessa) Syöpätaudeilta ½ erikoislääkärin vakanssi käytettävissä pall. erityispätevyyskoulutukseen tulevalle lääkärille Toiminnan laajeneminen mm. muihin sairausryhmiin ei ole mahdollista ilman lisävakansseja Konsultaatioapua myös muina työpäivinä mahd. mukaan
Osastohoito erikoissairaanhoidossa Omia palliatiivisen hoidon korvamerkattuja osastopaikkoja ei ole Hallitsematon kipu, pahoinvointi, suolitukos jne saattavat edellyttää osastojaksoa sairaalassa. Tällöin potilas hoidetaan tilanteen kannalta fiksuimmalla vuodeosastolla yhteistyössä ko. erikoisalan kanssa Saattohoitohuone osastolla 2K Lupapaikka suoraan 2K:lle on mahdollista sopia jos syöpäpotilaan oireisuus tai psykososiaalinen tilanne sitä edellyttää esim. nuori potilas, jolla pienet lapset vaikeat oireet erikoisosaamisen tarve (epiduraalinen kivun hoito tms) Edellyttää ennakkosopimista 2K:n kanssa ja etukäteen hyvin laadittua hoitosuunnitelmaa!
Saattaen vaihto Riittävän varhaisessa vaiheessa luodaan yhteys PTH hoitavaan tahoon (aina puhelinsoitto PTH ja tekstit tiedoksi potilaalle + PTH potilaan luvalla) Joensuulaisia ohjataan paljon kotisairaalan seurantaan ja hoitoon. Joensuun kotisairaalassa tällä hetkellä noin 50 palliatiivista potilasta seurannassa/hoidossa. Jos potilas tulee pall. yksikköön hyvissä ajoin, asiat ehditään valmistella hyvin ja rauhassa (aikaa sopeutua) Vaikka hoitovastuu siirtyisi täysin PTH:een, potilaalla/omaisella/ hoitavalla taholla on aina lupa soittaa ja ottaa yhteyttä jos tarvetta on (konsultaatiotuki) Hyvin vaativat potilaat (taso C) hoidetaan loppuun asti ESH:ssa
Osaamisen vahvistaminen; perusopinnot ja täydennyskoulutusmalli Perusopinnot: Karelia amk:n ja PKKY:n yhteinen Hoitotyön toiminnot 4 op. Sisältää viisi osakokonaisuutta, joista yksi Hoitotyö elämän loppuvaiheessa - kuolevan potilaan hoito. Lähihoitajille, sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille. Karelia amk: Täydentävät opinnot; Palliatiivinen hoito 15 op., josta 5 op. verkkokurssina PKKY: Vanhustyön erikoisammattitutkinnon osa; Kuolevan potilaan hoito Täydennyskoulutusmalli: Palliatiivisen hoidon täydennyskoulutuksen työryhmä; vähintään kaksi jäsentä PKSSK, PKKY, Karelia-amk Kokoontuu 2-3x/vuosi Koulutustarvekyselyt syyskuussa joka toinen vuosi asiantuntijaverkostolta Koulutusten suunnittelu ja niistä tiedottaminen organisaatioiden koulutuskalenterissa ja www sivuilla Koulutustarpeiden ja palautteiden käsittely, osaamistarpeiden ennakointi Koulutuksia: Itä-Suomen Palliatiivisen hoidon päivä lokakuussa (Karelia-amk) 8.10.2015 Kivunhoidon verkkokurssi (PKSSK) Palliatiivisen hoidon lähtökohdat ja toimintaympäristöt 5 op. verkkokurssi (Karelia-amk ja PKKY) sl 2015 Palliatiivinen foorumi 2 krt/v. 5.5.2015 ja 8.12.2015 Teemaseminaarit ja muu täydennyskoulutus
Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli
Palliatiivisen hoidon täydennyskoulutuksen vuosikalenteri Työryhmän kokous Koulutusten suunnittelu ja tiedottaminen Työryhmän kokous Osaamis tarve kysely Työryhmän kokous Koulutustarpeet ja palautteet Tammi kuu Helmi kuu Maalis kuu Huhti kuu Tou ko kuu Kesä kuu Heinä kuu Elo kuu Syys kuu Loka kuu Marras kuu Joulu kuu Palliatiivinen foorumi PKSSK Itä-Suomen Palliatiivisen hoidon seminaari Karelia-amk Palliatiivinen foorumi PKSSK Palliatiivisen hoidon lähtökohdat ja toimintaympäristöt- verkkokurssi (Karelia-amk ja PKKY) Palliatiivisen hoidon lähtökohdat ja toimintaympäristöt- verkkokurssi (Karelia-amk ja PKKY) Kivunhoidon- verkkokurssi PKSSK:n Verkkarit- oppimisympäristössä Yksittäiset, erikseen suunniteltavat ja sijoitettavat koulutukset
Saattohoitoympäristön mallinnus Paletti-hanke tutki saattohoitoympäristöjä ja toteutti saattohoitoon suunnitellun mallinnuksen (fyysinen mallinnus PKSSK os:lle 2K). Saattohoitoympäristön suunnittelu lähtee kuolevan ihmisen tarpeista. Hyvän saattohoitoympäristön suunnittelussa huomioidaan mm. esteettömyys, ergonomia, turvallisuus, yksityisyys, viihtyvyys ja toiminnallisuus. Näiden lisäksi huomiota kiinnitetään tunnelmaan, eri kulttuureihin soveltumiseen, läheisen läsnäolon mahdollistamiseen ja tarkoituksenmukaisen välineistön sijoitteluun. Tilan tulee soveltua usealle eri käyttäjäryhmälle, joten myös muunneltavuus on tärkeää. Mitä haavoittuvaisempi ihminen on, sitä vahvemmin ympäristö vaikuttaa häneen. Tarkemmin tietoa saattohoitoympäristöstä löytyy saattohoitoportaalista (www.pkssk.fi/saattohoito)
Mitä tulevaisuudessa Jalkautuminen maakuntaan ja sairaalan yksiköihin Kartoitetaan säännöllisesti yhteistyön sujuminen, mikä on hyvin ja missä kehitettävää Säännöllinen tiedottaminen toiminnasta Palautteen kerääminen potilailta ja omaisilta (hoidon laadun ja vaikuttavuuden seuranta) Yhteispalaverit Potilastapausmeetingit usein valaisevia (hyvin ja huonosti menneet ) Moniammatilliset hoitoneuvottelut potilaan ja hänen perheensä kanssa? Sähköinen asiointi (videokonsultaatiot, sähköinen ESAS?) Laadun seurantamittarit? Kustannusvaikuttavuus? Toiminnan ulottaminen myös eimaligneihin sairauksiin? 24/7 lääkärin konsultaatiomahdollisuus ainakin saattohoitopotilaiden asioissa? Vaativan (taso C) saattohoidon osastohoidon keskittäminen maakunnassa (Siun sote)? Pall. yksikön (taso C) ja kotisairaalan (taso B nyt) yhteistyön kehittäminen enemmän maakunnalliseen suuntaan (siun sote) Tutkimustyö, hoidon vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointi Koulutusyhteistyö (Karelia AMK, PKKY, Itä- Suomen Yliopisto?) Lääkäreiden erityispätevyyskoulutus (koulutusyksikköstatus saatu) Palliatiivisen lääketieteen opetusta myös kandidaateille keskussairaalajakson aikana (integrointi lääkärien peruskoulutukseen)
Pohjois-Karjalan maakunnan palliatiivisen hoidon toimintamalli Alueellinen saattohoitosuunnitelma www.pkssk.fi Palliatiivisen hoidon palveluketju Terveysportti/PKSSK potilastietojärjestelmä Hoitolinjaus (ESH tai soveltuvin osin PTH): Z51.5 Palliatiivinen hoito Hoitovastuun siirtäminen Saattaen vaihtaen ESH PTH (PAL-yksikkö tukee) Kuvio. 25.5.15 H. Myller Saattohoitoportaali www.pkssk.fi/ saattohoito K O T I Kotihoito/Kotisairaala/ P-K:n pelastuslaitos (protokolla) Hoitoturva 24/7h, selkeät yhteystiedot Saattohoitopäätös Z51.5 A B C Tukiosasto (lupapaikka) A B C Moniammatillinen verkosto osana pall.hoidon palveluketjua Terveysportissa Joustava konsultaatioapu PALL-yksikkö (PKSSK esh:n palliatiiviset palvelut) B-tason saattohoitoyksiköt (alueellinen saattohoidon tuki Hyvä saattohoitoympäristö Mallinokset; Siilaisen sair., os. 1b ja PKSSK, os 2K Osaamisen vahvistaminen Perusopinnot lh-, sh- ja terv.hoit.opisk.karelia-amk & PKKY op.suun Täydennyskoulutusmalli, PKSSK, PKKY, Karelia-amk moodle
Kiitos!