Suomussalmen kunta TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS vuodelta 2012 Kunnanvaltuusto hyväksynyt 18.6.2013
Painopaikka Suomussalmen kunnan monistamo Kannen kuva Hannu Huttu
Toimintakertomus ja tilinpäätös v. 2012 Sisällys 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1 1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2012 1 1.2. Suomussalmen kunnan toimintastrategia 2 1.2.1. Kunnan toimintalinjat ja päämäärät 3 1.3. Kunnan hallinto 5 1.4. Yleinen taloudellinen kehitys 8 1.5. Kainuun talousalueen kehitys 9 1.6. Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys 10 1.6.1. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset 10 1.6.2. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä 12 1.6.3. Henkilöstö 12 1.6.4. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 13 1.6.5. Ympäristötekijät 14 1.7. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 14 2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 16 2.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen 16 2.2. Toiminnan rahoitus 19 2.3. Lainojen hoito 20 2.4. Maksuvalmius 20 3. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 21 3.1. Tase ja sen tunnusluvut 21 4. KOKONAISTULOT JA MENOT 23 5. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 24 5.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 24 5.2. Konsernin toiminnan ohjaus 24 5.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 33 5.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 33 5.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 35 5.5.1. Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 35 5.5.2. Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 36 5.5.3. Konsernitase ja sen tunnusluvut 38 6. KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ 41 6.1. Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä 41 7. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 42 7.1. Käyttötalousosan ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 43 7.2. Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2012 103 7.2.1 Verotulojen ja valtionosuuksien erittely 104 7.3. Investointiosan toteutumisvertailu 106 7.4. Rahoitusosan toteutumisvertailu 109 7.5. Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen toteutumisesta 110 8. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 112 8.1. Kunnan tuloslaskelma 112 8.2. Kunnan rahoituslaskelma 113 8.3. Kunnan tase 114 8.4. Konsernin tuloslaskelma 116 8.5. Konsernin rahoituslaskelma 117 8.6. Konsernin tase 118
8.7. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma 120 8.8. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma 121 8.9. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tase 122 9. LIITETIEDOT 124 9.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 124 9.1.1. Arvostus ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät 124 9.1.2. Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus 124 9.1.3. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset 124 9.2. Tuloslaskelman liitetiedot 125 9.2.1. Kunnan toimintatuotot tehtäväalueittain 125 9.2.2. Verotulojen erittely 126 9.2.3. Valtionosuuksien erittely 126 9.2.4. Satunnaiset tuotot 126 9.2.5. Satunnaiset kulut 126 9.2.6. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista 127 9.2.7. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta 128 9.2.8. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot 128 9.2.9. Rahoitustuotot ja -kulut 128 9.3. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 129 9.3.1. Kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset 129 9.3.2. Arvonkorotukset 129 9.3.3. Aktivoidut korkomenot 129 9.3.4. Saamiset 129 9.3.5. Muut lainasaamiset 130 9.3.6. Rahoitusarvopaperit 130 9.3.7. Siirtosaamiset 130 9.3.8. Tase-eräkohtainen erittely käyttöomaisuudesta 131 9.3.9. Osakkeet ja osuudet 31.12.2012 132 9.4. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 133 9.4.1. Oman pääoman erien erittely 133 9.4.2. Pitkäaikainen vieras pääoma 133 9.4.3. Pakolliset varaukset 134 9.4.4. Velat samaan konserniin kuuluville 134 9.4.5. Muut velat 134 9.4.6. Shekkilimiitti 134 9.4.7. Vuokrakohteen lunastusvelka 135 9.4.8. Siirtovelat 135 9.5. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 135 9.5.1. Leasingvastuiden yhteismäärä 135 9.5.2. Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta 136 9.5.3. Muut vastuusitoumukset 136 9.5.4. Muut taloudelliset vastuut 137 9.5.5. Ympäristövastuut 137 9.5.6. Arvonlisäveron palautusvastuu 138 9.6. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 139 9.6.1. Henkilöstö 139 9.6.2. Henkilöstökulut 139 9.7. Kunnan omistukset muissa yhteisöissä 140 9.8. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 140 9.8.1. Toimintatuotot tehtäväalueittain 141 9.8.2. Arvonkorotukset 141 9.8.3. Maa- ja vesialueet 141 9.8.4. Pysyvien vastaavien sijoitukset 141 9.8.5. Saamiset 142 9.8.6. Siirtosaamiset 142 9.8.7. Oma pääoma 143 9.8.8. Pakolliset varaukset 143 9.8.9. Vieras pääoma 144 9.8.10. Muut velat 144 10. MUUT LIITETIEDOT 145 10.1. Yhteenveto lautakunnittain käyttötaloudesta 145
10.2. Käyttötalouden yhteenveto tuloista ja menoista lajeittain 146 10.3. Projektiluettelo 147 11. YHTEENVETO, KESKEISET TUNNUSLUVUT JA KUVIOT 151 12. KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSTIETOJA 160 13. LUETTELOT JA SELVITYKSET 168 13.1. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tilinpäätöksen säilytys 168 13.2. Tositelajit ja tositenumerosarjat 169 14. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET 172 15. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 173
1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2012 Kulunut vuosi oli Suomussalmen kunnan ja koko Kainuun kannalta merkittävä. Kahdeksan vuotta kestänyt Kainuun hallintokokeilu päättyi. Seurantyöryhmän loppuraportin mukaan hallintokokeilu päättymisen keskeisiksi syiksi nousivat vaatimus yksimielisyydestä kokeilun jatkamisesta, neuvottelukulttuuri ja yhteistyö sekä rahoitusjärjestelyjä koskevat erimielisyydet. Päättymisestään huolimatta hallintokokeilulla on raportin mukaan saatu Kainuussa aikaan myönteistä kehitystä erityisesti palvelujen järjestämisen kautta. Hallintokokeilusta saatujen hyvien kokemusten ansiosta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä Kainuussa haluttiin Puolangan poisjäännistä huolimatta jatkaa. Tilalle palvelujen tuottamista varten perustettiin kaksi uutta kuntayhtymää: Kainuun liitto ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon -kuntayhtymä, joiden toiminta alkoi vuoden 2013 alussa. Suomussalmen kunnan järjestämien palvelujen osalta vuosi toteutui suunnitelmien mukaisesti. Kaikki peruspalvelut pystyttiin tuottamaan kuntalaisille hyvätasoisina. Sivistyspalveluissa panostettiin mm. opetuksen laatuun ja toiminnan kehittämiseen erilaisten projektien avulla. Teknisiä palveluja työllistivät erityisesti useat suuret perusparannus- ja uudisrakentamiskohteet, joista merkittävimmät ovat kylpylän perusparannus, uuden paloaseman rakentaminen ja Mehi Oy:n teollisuushallin laajentaminen. Kunnan keskustaajaman kehittämiseksi tehtiin kokonaisvaltainen suunnitelma, jonka tavoitteena on keskustan vetovoimaisuuden lisääminen sekä asukkaille että yrityksille. Lisäksi Kirkonkylällä toteutettiin oma maiseman hoitohanke. Aivan uutena kunnan omana toimintana käynnistettiin työpalvelukeskus Miilu, jonka tarkoituksena on parantaa pitkäaikaistyöttömien edellytyksiä työllistyä avoimille työmarkkinoille. Viime vuonna kunnan talous heikkeni selvästi verrattuna edellisvuosiin. Ilman varauksien purkamista ja rahastojen arvonkorotuksia kunnan tulos olisi ollut noin 1,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kunnan verorahoituksessa eli verotuloissa ja valtionosuuksissa yhteen laskettuna ei tapahtunut lainkaan kasvua edellisvuoteen verrattuna. Tästä johtuen kokonaistalous heikkeni, vaikka menojen kasvu ilman varauksien purkua oli maltillinen eli alle kolme prosenttia edellisvuodesta. Kunnan suurimmat ongelmat ovat edelleen väestön väheneminen ja työttömyys. Työllisyys heikkeni edellisvuodesta reilulla prosenttiyksiköllä. Työttömien suomussalmelaisten määrä vuoden aikana oli keskimäärin 546 henkilöä eli 14,3 prosenttia työvoimasta. Edellisvuoden vastaava luku oli 13 prosenttia. Työttömien määrä lisääntyi 45 henkilöllä lomautuksista ja irtisanomisista johtuen erityisesti rakennusalalla. Suomussalmen asukasmäärä väheni vuoden aikana 130 henkilöllä. Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 8 813 asukasta. Muuttotappio oli 48 asukasta. Syntyneiden lasten määrä oli 52 ja kuolleiden määrä oli 134 henkilöä. Ainut kestävä keino torjua väestön vähenemistä on saada uusia pysyviä työpaikkoja paikkakunnalle. Kunnan rooli ja tehtävä tässä työssä on parantaa paikallisista lähtökohdista katsoen yritysten toimintaympäristöä. Kunta kaavoittaa maata tarpeen mukaan ja osallistuu yrityshankkeiden suunnitteluun, rahoituksen valmisteluun ja rahoitusneuvotteluihin. Kunta antaa tai järjestää yritysneuvontaa ja koulutusta. Tarvittaessa kunta rakentaa yrityksille toimitiloja ja muun perusinfrastruktuurin. Lisäksi kunta vuokraa ja myy tontteja ja toimitiloja sekä osallistuu erilaisiin yritystoimintaa tukeviin hankkeisiin. Kunta itse ei kuitenkaan voi ryhtyä elinkeinotoiminnanharjoittajaksi kilpailemaan muiden yritysten kanssa. Lokakuussa pidetyt kunnallisvaalit valtuustokaudelle 2013-2016 muuttivat kunnanvaltuuston kokoonpanoa siten, että 35 valtuutetusta uusia on 21 valtuutettua. Keskusta säilytti valtuustossa 19 paikkaa. Vasemmisto sai 10 paikkaa, Perussuomalaiset saivat 4 ja Kokoomus 2 paikkaa. Alkaneen vuoden aikana julkista hallintoa ja kuntia tulee erityisesti työllistämään meneillään oleva kuntauudistus. Kuntarakennelaki on juuri palannut ministeriöön lausuntokierrokselta kunnista. Uutta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia ja kuntalakia valmistellaan parhaillaan. Kuntien valtionosuusjärjestelmä tullaan myös tämän vuoden aikana uudistamaan. Tämän lisäksi syksyyn mennessä kunnilla on velvollisuus käynnistää yhdistymisneuvottelut ja liittymisselvitysten tekeminen yhdessä naapurikuntien kanssa. Tavoitteena on turvata kansalaisille yhdenvertaiset peruspalvelut ja niiden saatavuus koko maassa myös harvaan asutuilla seuduilla. Kiitän kaikkia hyvin hoidetusta menneestä vuodesta. Suomussalmella on selkeästi tahto menestyä, tahto koota voimat ja tahto tehdä yhdessä. Suomussalmella 11.3.2013 Asta Tolonen, kunnanjohtaja 1
1.2. Suomussalmen kunnan toimintastrategia Kunnan strategiseen ohjausjärjestelmään kuuluu, että kunta määrittelee itselleen vision eli tavoitetilan, joka tulevaisuudessa halutaan saavuttaa. Tähän tavoitetilaan päästäkseen kunnanvaltuusto määrittelee taloussuunnitelmassa koko organisaation yhteiset toiminnalliset linjaukset. Lisäksi samalla määritellään kunnan yhteiset päämäärät, jotka tukevat toimintalinjoja ja visiota. Suomussalmen kunnan toiminta-ajatus Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita kuntalaisten hyvinvointia tukevia palveluja ja luo edellytyksiä yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän elämän. Suomussalmen kunnan arvot SIVISTYS: Kehitämme itseämme. Panostamme koulutukseen ja kulttuuriin. Kasvatamme suomussalmelaisista suvaitsevia ja kansainvälisiä kansalaisia. KANNUSTAVUUS: Tuemme toisiamme ja yrittäjyyttä. Otamme vastuuta tehtävistä ja kuntalaisista. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta. YHTEISÖLLISYYYS: Kannamme yhteisesti vastuuta kuntalaisista. Huolehdimme heidän turvallisuudestaan. Toimimme oikeudenmukaisesti toisistamme välittäen, jolloin luottamus kuntaan kasvaa. MUUTOSVALMIUS: Kunnan päätöksenteossa vallitsee rohkeus ja tahto toimia jatkuvan muutoksen kärjessä. MONIARVOISUUS: Sisältyy muihin arvoihin. Visio 2013. Neljän vuodenajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehitys. 2
1.2.1. Kunnan toimintalinjat ja päämäärät Toimintalinjat 1. Kestävän kehityksen toimintalinja Sosiaalinen kestävä kehitys - kuntalaisten hyvinvoinnin ja toimeentulon edistäminen - työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Taloudellinen kestävä kehitys - talouden tarkka suunnittelu ja tulopohjan vahvistaminen - toimintaprosessien taloudellisuuden ja tehokkuuden varmistaminen - suunniteltu sopeuttaminen väestömuutoksiin - uusien ja vaihtoehtoisten toimintatapojen käyttöönotto Ekologinen kestävä kehitys - luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristön puhtaus - elinkaariajattelun huomioiminen kaikessa toiminnassa. 2. Kannustavuuden toimintalinja - yrittäjyyden lisääminen kuntaorganisaatiossa - yrittäjäkoulutuksen ja yrittäjämyönteisyyden kehittäminen - vastuullisuuden kasvattaminen - tulevaisuususkon ja motivaation vahvistaminen - luovuuden ja innovatiivisuuden suosiminen 3. Yhteisöllisyyden toimintalinja - organisaation sisäisen yhteistyön vahvistaminen - yhteisvastuun korostaminen toiminnassa ja päätöksenteossa - kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen - oikeudenmukaisuuden varmistaminen toiminnassa - toisistaan välittäminen - henkilöstön osaamisesta huolehtiminen - kuntalaisten valmiuksien parantaminen - tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen - viestinnän ja tiedottamisen kehittäminen - positiivisen kuntakuvan luominen. 4. Sivistyksen toimintalinja - itsensä kehittämisen tukeminen - kuntalaisten ja henkilöstön osaamisesta huolehtiminen - paikallisen kulttuurin vahvistaminen - suvaitsevaisuuden lisääminen - kansainvälisyyskasvatus 3
Päämäärät ELINKEINOJEN KEHITTÄMISEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Tuotannollisten työpaikkojen lisääminen ja työllisyyden parantaminen. 2. Kuntamarkkinointi ja imagon luominen. 3. Luontaisten vahvuuksien ja edellytysten parantaminen. 4. Maaseudun kehittäminen. 5. Koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteyksien parantaminen. TALOUDEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan 1 %- yksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPERIAATTEET Parannamme osaamista 1. toimintaympäristön muutosten ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti 2. kehittäen arviointia 3. ylläpitäen ja kehittäen ammattitaitoa 4. valmentautumalla uusien haasteiden vastaanottamiseen ja elinikäiseen oppimiseen Kehitämme johtamista ja yhteistyötä 1. toisiamme arvostaen 2. ottaen vastuuta ja olemalla avoimia 3. parantaen työtapoja ja tuloksellisuutta 4. antaen kannustavaa ja kehittävää palautetta 5. parantaen tiedonkulkua Lisäämme motivaatiota 1. työtämme arvostaen 2. tukien palvelussuhteen jatkuvuutta 3. kannustaen henkilöstöä muuttuviin tehtäviin 4. palkkausjärjestelmää kehittäen 5. esimiestyötä kehittäen Parannamme työhyvinvointia 1. mielekkäällä työllä sekä viihtyisällä ja turvallisella työympäristöllä 2. huolehtien yhdessä työilmapiiristä 3. käyttäen henkilöstövoimavaroja tarkoituksenmukaisesti 4. kannustaen henkilökohtaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Varmistamme uusien osaajien saannin 1. kehittäen Suomussalmen kuntaa hyvänä työnantajana 2. esitellen kunnassa tehtäviä töitä jo kouluissa 3. markkinoiden Suomussalmea kodikkaana ja turvallisena asuinympäristönä, jossa on hyvät palvelut ja kohtuulliset kustannukset 4. edistäen työn ja perhe-elämän yhteensovittamista 5. turvaten hiljaisen tiedon siirto uusille työntekijöille SIVISTYSPALVELUJEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi 2. Sivistyspalvelujen hyvä saavutettavuus 3. Yhteistyö maakuntahallinnon kanssa saumatonta ja toimivaa 4. Kuntalaisten sisäisen yrittäjyyden tukeminen ja yhteisöllisyyden tukeminen 5. Kestävän kehityksen edistäminen TEKNISTEN PALVELUJEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Viihtyisä ympäristö 2. Taloudellisesti hoidetut, toimintavarmat liikelaitokset 3. Toimivat, tarpeen mukaiset ja turvalliset liikenneverkot 4. Hyvin hoidetut, käyttäjien tarpeiden mukaiset toimitilat 5. Hyvälaatuinen, taloudellisesti tuotettu ruoka 4
1.3. Kunnan hallinto Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuustossa on 35 jäsentä. Poliittinen paikkajakauma on v. 2009 alkaneena toimikautena seuraava: Suomen Keskusta... 19 Vasemmistoliitto... 12 Kansallinen Kokoomus 4 Puheenjohtajat puheenjohtaja... I varapuheenjohtaja... II varapuheenjohtaja... Pentti Moilanen Veikko Timonen Raija Hekkala Kunnanhallitus Kunnanhallituksessa on 11 jäsentä. Puheenjohtajat v. 2012 Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Ritva Huttunen Veijo Holappa Ahti Pakarinen Jäsenet: Leena Kela Keijo Mulari Alpo Paasovaara Anna-Liisa Pesola Olavi Pyykkönen Aune Juntunen Rauni Niskanen Martti Seppänen Esittelijä: Asta Tolonen, kunnanjohtaja LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Kunnanvaltuusto 35 Keskusvaalilautakunta 5 Tarkastuslautakunta 5 Kunnanhallitus 11 Sivistyslautakunta 11 Tekninen lautakunta 11 Ympäristölautakunta 11 5
KONSERNIORGANISAATIO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Vastuualueet Konserniyhtiöt/-yhteisöt Palveluorganisaatio Kunnan toiminnot jakautuvat hallintopalvelujen, sivistyspalvelujen ja teknisten palvelujen vastuualueisiin. Kunnanjohtaja, vastuualueiden johtajat ja kunnanjohtajan määräämänä talousjohtaja ja elinkeinoasiamies muodostavat kunnan johtoryhmän. Vastuualueet jakaantuvat palveluyksiköihin. Johtoryhmä: Asta Tolonen, kunnanjohtaja Aila Virtanen, hallintojohtaja Sirpa Mikkonen, sivistysjohtaja Antti Westersund, tekninen johtaja Matti Mulari, talousjohtaja Hannu Leinonen, elinkeinoasiamies Kunnanjohtajat vuonna 2012: Matti Mentilä 29.2.2012 asti Timo A. Säkkinen, va. kunnanjohtaja 1.3.- 1.5.2012 Asta Tolonen 2.5.2012 alkaen 6
PALVELUORGANISAATIO Kunnanjohtaja Johtoryhmä Vastuualueet Elinkeinoasiamies Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Palveluyksiköt: hallintopalvelut Palveluyksiköt: varhaiskasvatus perusopetus Kianta-Opisto liikuntapalvelut nuorisopalvelut kulttuuripalvelut kirjastopalvelut Palveluyksiköt: tilapalvelut ympäristöpalvelut liikelaitokset ruoka- ja siivouspalvelut ympäristön valvonta Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat: -kunnan toimielinten jäsenet (ei kuitenkaan valtuutettu) -asianosaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Suomussalmen kunnan tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat: kunnanjohtaja Asta Tolonen hallintojohtaja Aila Virtanen talousjohtaja Matti Mulari elinkeinoasiamies Hannu Leinonen maaseutusihteeri Ilmari Schepel sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen päivähoidon johtaja Jaana Heikkinen kulttuurituottaja Joni Kinnunen liikuntasihteeri Pirjo Neuvonen nuorisosihteeri Eija Järvenpää kirjastotoimenjohtaja Ari Koistinen tekninen johtaja Antti Westersund rakennustarkastaja Asko Kinnunen ympäristösihteeri Jukka Korhonen 7
1.4. Yleinen taloudellinen kehitys Talouskehityksen pääpiirteitä 2012 Lähteet Valtiovarainministeriön kansantalousosaston suhdannekatsaus 2/2012, Kunnallistalous 4/2012. Luvut ovat osittain vielä ennakkotietoja. Maailman talous Maailman talouden kasvu hidastui jo vuoden 2011 loppupuolella ja kasvun hidas vaihe jatkuu vielä ainakin 2013 alkupuolella. Kasvun hidastumisen taustalla ovat hallitusten elvytystoiminnan päättyminen, julkisten talouksien vakautustarpeet sekä yksityisen kysynnän hauraus Euroalueen talous Euroalue ja EU ovat kääntyneet lievään taantumaan joka oikenee hitaaksi kasvuksi vuoden 2013 lopulla. Kasvua hidastavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, julkisten talouksien mittavat vakautustarpeet, kuluttajien ja yritysten epäluottamus sekä teollisuusmaiden tuontikysynnän heikkous. Euroopan vahvimpiin talouksiin kuuluvat Ruotsi ja Saksa yltävät vain 1-2 prosentin kasvuun. Talous- ja rahoituskriisien kanssa painivien maiden taloudet supistuvat vielä 2013. Venäjän talous Venäjän talous on kasvanut yli 4 prosentin vauhtia korkeana pysyneen öljyn hinnan ansiosta. Jatkossa korkeana pysyttelevä öljyn hinta ei kuitenkaan tuo vastaavaa kasvua kapasiteettipulan ja vähäisten investointien vuoksi. Kotimaan talous Suomen kokonaistuotanto supistui 0,1 prosenttia. Vuodelle 2013 kasvuksi ennustetaan 0,5 prosenttia. Vuonna 2011 kasvu oli vielä 2,7 prosenttia. Työllisyys alkoi heikentyä vuoden lopulla. Työttömyysaste oli 7,7 prosenttia. Työttömyysaste kohoaa 8,1 prosenttiin vuonna 2013. Kuluttajahintaindeksi laski 2,8 prosenttiin vuonna 2012 edellisen vuoden 3,4 prosentista. Vuonna 2013 sen ennustetaan olevan 2,2 prosenttia. Kunnallistalous Luvut perustuvat ennakkotietoihin vuoden 2012 osalta (Tilastokeskus ja Kuntaliitto 13.2.2013). (Manner Suomi) Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu toimintakate heikkeni 1,57 miljardia euroa vuonna 2012, eli 6,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Toimintamenot kasvoivat 5,0 %. Vuosikate oli 1,74 Mrd. euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 2,55 Mrd. euroa. Vuosikate heikkeni edellisestä vuodesta 31,7 prosenttia. Vuosikate kunnissa asukasta kohti on 238 euroa (ed. vuonna 382 euroa). Vuosikate kunnissa oli poistoista 70 % (ed. vuonna 118 %). Peräti 220 kunnalla vuosikate ei kattanut poistoja. (ed. vuosi 143 kuntaa). Negatiivisten vuosikatteiden kuntia oli 63 (ed. vuonna 34). Kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos oli -0,35 Mrd. (ed. vuosi 0,44 Mrd. ). Kuntien lainat asukasta kohti olivat 2282 euroa (ed. vuosi 2037 euroa). 8
Kuntien ja kuntayhtymien keskeiset tulojen ja menojen muutokset 2012 Toimintatulot 2,0 % Toimintamenot 5,0 % Verotulot 1,4 % Valtionosuudet 5,4 %. Suomen talouden tunnuslukuja (Lähde: Suomen Kuntaliitto 27.3.2013, J. Turkkila) Muuttuja 2009 2010 2011* 2012** 2013** Tuotanto -8,5 3,3 2,8-0,2 0,4 Palkkasumma -1,1 2,3 4,5 3,2 1,9 Ansiotaso 4,0 2,6 2,7 3,5 2,4 Inflaatio 0,0 1,2 3,4 2,8 2,1 (%-yksikköä) Työttömyysaste 8,2 8,4 7,8 7,7 8,2 Verot/BKT 42,7 42,4 43,4 43,5 44,1 Julkiset menot/bkt 56,1 55,8 55,0 56,0 56,7 Julkinen velka/bkt 43,5 48,6 49,0 53,0 56,3 Euribor 3 kk, % 1,2 0,8 1,4 0,6 0,3 Korkotaso; 10 v. korko, % 3,7 3,0 3,0 1,9 1,9 * ennakkotieto ** ennuste Kuntien vuosikate ja lainat (Lähde: Suomen Kuntaliitto 18.2.2013, ennakkotieto) (Manner-Suomi) 2008 2009 2010 2011 2012* TP TP TP TP TPA Mrd. 1,92 1,8 2,47 2,1 1,3 Vuosikate asukasta kohti, 362 337 461 382 238 Vuosikate % poistoista 122 108 145 117 70 Negatiivisten vuosikatteiden kuntien määrä 30 24 6 34 63 Lainakanta /asukas 1629 1838 1956 2038 2282 1.5. Kainuun talousalueen kehitys Kainuun väkiluku (ennakkotieto) oli 31.12.2012 yhteensä 80734. Laskua edelliseen vuoteen oli 564 henkilöä eli 0,7 prosenttia. Väestön väheneminen jatkui entisellä tasolla. Väestöennusteet ovat edelleenkin laskevia. Väestörakenteessa aktiiviväestön osuus pienenee voimakkaasti. Työvoima ja työllisyys Kainuun keskimääräinen työttömyysaste nousi hieman vuonna 2012 edellisestä vuodesta. Työttömyysaste oli keskimäärin 12,7 prosenttia eli työttömiä työnhakijoita oli 4641. Työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 12,5 prosenttia eli työttömiä työnhakijoita oli 4550 henkilöä. 9
1.6. Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys 1.6.1. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Asukasmäärä Syntyvyys Vuosi 2012 2011 2010 2009 2008 Hlöä 8813 8943 9156 9332 9435 Muutos (hlöä) -130-213 -176-103 -197 Muutos % -1,45-2,33-1,9-1,1-2,1 Vuosi 2012* 2011 2010 2009 2008 Hlöä 52 47 55 54 47 Kuolleisuus Vuosi 2012* 2011 2010 2009 2008 Hlöä 134 154 137 149 123 Nettomuutto kunnasta pois Vuosi 2012* 2011 2010 2009 2008 Hlöä 48 122 97 15 123 * = ennakkotieto Väkiluvun väheneminen hidastui vuonna 2009. Alkanut lama hillitsi muuttoliikettä. Vuonna 2010 ja 2011 muuttoliike voimistui uudelleen. Vuonna 2012 väkiluvun väheneminen hidastui ja oli 1,45 prosenttia. Muuttoliike jatkuu tulevaisuudessakin, joskin hillitymmin, mikäli uusia ja korvaavia työpaikkoja ei saada. Poismuuttajat ovat pääasiassa työvoimaan kuuluvaa väestöä. Paitsi väestön kokonaismäärän väheneminen, myös ikärakenteen muutos on huolestuttava. Suomussalmi Väestön ikärakenne Vuosi 0-14 % 15-64 % 65 - % Yhteensä 1995 2217 18,3 8024 66,2 1883 15,5 12124 2000 1685 15,3 7190 65,3 2128 19,4 11003 2004 1452 14,2 6498 63,4 2298 22,4 10248 2005 1382 13,7 6404 63,6 2285 22,7 10071 2006 1332 13,5 6206 63,0 2310 23,5 9848 2007 1264 13,1 6080 63,1 2288 23,8 9632 2008 1196 12,7 5945 63,0 2294 24,3 9435 2009 1154 12,4 5873 62,9 2305 24,7 9332 2010 1099 12,0 5723 62,5 2335 25,5 9156 2011 1031 11,5 5567 62,5 2345 25,5 8943 2012 1007 11,4 5390 62,5 2416 25,5 8813 10
Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Suomussalmi Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Lähde: ELY-keskus 24.1.2013 työttömyys - % as.luku atv-% työvoima työlliset työttömät 2000 11 003 45,7 5 032 3 678 1 354 26,9 2001 10 740 45,8 4 915 3 583 1 332 27,1 2002 10 548 46,4 4 893 3 704 1 189 24,3 2003 10 376 45,7 4 740 3 664 1 076 22,7 2004 10 248 44,2 4 531 3 525 1 006 22,2 2005 10 071 44,3 4 466 3 479 987 22,1 2006 9 848 45 4 433 3 595 838 18,9 2007 9 630 45,1 4 342 3 782 660 15,2 2008 9 435 42,7 4 027 3 289 738 18,3 2009 9 332 42,5 3 964 3 250 714 18,0 2010 9 156 43,5 3 988 3 379 619 15,6 2011 8 943 43,1 3 853 3 352 501 13,0 2012 8 813 43,2 3 808 3 262 546 14,3 Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus 17.10.2012 Lähde: Tilastokeskus 18.10.2011 31.12.2010 31.12.2009 % Suomussalmi Kainuu Koko maa % Suomussalmi Kainuu Kokomaa lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Alkutuotanto 296 10,3 2 340 7,8 85 030 3,7 Alkutuotanto 300 10,5 2 379 8,0 84 314 3,7 Jalostus 634 22,2 5 540 18,4 514 943 22,1 Jalostus 485 17,1 5 245 17,7 509 335 22,2 Palvelut 1 863 65,1 21 709 72,1 1 695 393 72,9 Palvelut 2 023 71,1 21 718 73,2 1 670 164 72,9 Tuntematon 68 2,4 514 1,7 30 313 1,3 Tuntematon 36 1,3 320 1,1 26 162 1,1 Yhteensä 2 861 100,0 30 103 100,0 2 325 679 100,0 Yhteensä 2 844 100,0 29 662 100,0 2 289 975 100,0 Yritystoimipaikat kunnassa: v. 2011: 399, v. 2010: 400. Työllinen työvoima (kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus 17.10.2012 31.12.2010 31.12.2009 lkm % lkm % Maa- ja metsätalous 350 11,2 344 11,1 Jalostus 759 24,2 688 22,3 Palvelut 1 961 62,5 2 019 65,4 Tuntematon 68 2,2 36 1,2 Yhteensä 3 138 100 3 087 100 Lähteet: Tilastokeskus: Työllinen työvoima 31.12.2010 ja 31.12.2009. Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 15 74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. 11
Asuntotuotannon määrä ja rahoitusmuodot Valmist. Asuntoja/kpl MMM Vapaa vuosi yhteensä Vuokra-as. Osakeas. Omakotitalot rahoitus rahoitus 1991 118 49 3 9 2 55 1995 52 26 0 8 2 16 1999 14 0 0 3 1 10 2000 3 0 0 0 0 3 2001 10 0 0 10 3 7 2002 5 0 0 5 0 5 2003 16 0 0 16 1 15 2004 3 0 0 3 0 3 2005 25 0 17 8 0 25 2006 8 0 6 7 0 8 2007 6 0 0 6 0 6 2008 8 0 11 8 0 8 2009 6 0 0 6 0 6 2010 7 0 0 7 0 7 2011 7 0 0 7 0 7 2012 12 0 0 12 0 12 Tilasto: (käyttöönottovuosi) 1.6.2. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tullut esiin sellaisia oleellisia toiminnan ja talouden muutoksia, joita ei olisi huomioitu jo vuoden 2013 talousarviossa lukuun ottamatta Kainuun sote -kuntayhtymän todennäköistä alijäämävastuuta vuonna 2013. Sote-kuntayhtymän talousarvio vuodelle 2013 on alijäämäinen n. 6,3 M, josta Suomussalmen osuus on 14,35 %. 1.6.3. Henkilöstö Kunnan henkilöstömäärän kehitys Henkilöstön lukumäärä vuosina 2004-2012 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 Kunnanhallitus 4 2 2 2 3 3 1 1 1 Hallintopalvelut 20 22 20 14 17 19 31 18 70 Perusturvapalvelut 0 0 0 0 0 0 0 0 467 Sivistyspalvelut 203 218 217 233 243 228 227 244 270 Tekniset palvelut 109 113 109 121 127 136 133 132 104 Yhteensä 336 355 348 370 390 386 392 395 912 Vuoden 2005 alusta Kainuun maakunnan palvelukseen siirtyi 309 henkilöä. Lisäksi Ylä-Kainuun palvelukeskuksen puolankalaisesta henkilöstöstä siirtyi maakuntaan 85 henkilöä ja Puolangan kuntaan 25 henkilöä. Ruokapalvelut siirtyivät hallintopalveluista teknisiin palveluihin (30 henkilöä). 12
Henkilöstöä koskevista tunnusluvuista laaditaan vuosittain erillinen henkilöstöraportti. Erityisesti seurataan muutoksia sairauspoissaoloissa sekä henkilöstön keski-iässä. Sairauspoissaolot nousivat edellisestä vuodesta eli henkilöä kohden sairauspäiviä oli 10 työpäivää. Poissaolot ovat pysyneet melko vakaina viime vuosina vaihdellen välillä 7 10. Vuonna 2012 kaikkien kuntien keskiarvo oli 8,4. Sairauspoissaolopäivät henkilöä kohden Vuosi Sairauspo/hlö Muutos% 2005 11 0 2006 9-18 2007 7-22 2008 9 28 2009 8-11 2010 9 12 2011 9 0 2012 10 11 Vakituisen henkilöstön keski-ikä on pysynyt liki samanlaisena viime vuosina. Koko henkilöstön keski-ikä nousi 0,3 vuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Keski-iän kehitys Vuosi Vakituiset Kaikki Koko maa 2005 49,7 46,6 45,3 2006 50,2 48 45,1 2007 51,7 47,3 44,5 2008 49,8 47,3 45,3 2009 50,2 47,6 46,2 2010 50,3 47,8 45,5 2011 50,6 48,6 45 2012 51,0 48,9 45,6 1.6.4. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan toimintaan vaikuttavat yleensä toiminnalliset riskit, rahoitus-, henkilö- ja vahinkoriskit. Suomussalmen kunnan riskienkartoitus on tehty vuonna 2007. Riskikartoituksen tekijä oli kunnan vakuutusmeklari. Ns. sietämättömiä riskejä ei tullut esiin tässä kartoituksessa. Merkittävimmät riskit kohdentuivat henkilöstöön (fyysinen kunto, stressi ja työuupumus, matkustus ja henkilöstön eläköityminen nopealla aikataululla ja liikeriskeihin (työpaikkakehitys, isot työpaikat ja suhdanneherkkyys). Suomussalmen kunnan talousanalyysi on laadittu vuosille 2010 2018. Talousanalyysin laati Oy Audiapro Ab. Analyysin mukaan kunnan nykytason palvelut voidaan turvata ja talous pitää vakaalla pohjalla. Aikaisempi vastaavanlainen analyysi laadittiin vuonna 2007. Vuonna 2013 kunnan talous heikkenee voimakkaasti. Kunnan talousarvio vuodelle 2013 on alijäämäinen 2,186 M. Syynä tähän ovat tulorahoituksen heikkeneminen ja sosiaali- ja terveystoimen maksuosuuksien voimakas kasvu. Vuonna 2013 laaditaan kunnalle talouden tasapainottamisohjelma. Kuntarakenneuudistus ja valtionosuusjärjestelmän uudistus vuonna 2015 luovat epävarmuutta. Vuonna 2012 ei tullut esiin mitään merkittäviä vahinkotapahtumia. 13
Kunnan vakuutukset kilpailutettiin vuonna 2008, jonka yhteydessä päivitettiin riskikartoitusta. Toiminnan vastuuvakuutus korotettiin 1 milj. euroon. Uudet vakuutussopimukset tulivat voimaan 1.1.2009. Vuonna 2013 vakuutukset kilpailutetaan ja tällöin kartoitetaan vakuutusturva. Riskikartoitusta on päivitetty vastuualueittain vuonna 2009 sisäisen valvonnan ohjeiden uudistamisen yhteydessä. Sisäisen valvonnan ohjeissa on ohjeistusta riskienhallinnasta. Suomussalmen kunnan vakuutusinfo ja riskienkartoituspäivä pidettiin 19.9.2011. 1.6.5. Ympäristötekijät Suomussalmen kunnan lämpölaitos on päästöoikeusjärjestelmän piirissä. Vuoden 2012 aikana syntyneet päästöt alittavat lämpölaitoksen vuotuiset päästöoikeudet. Päästöoikeuksia ei ole myyty kuluneen vuoden aikana. Suomussalmen kunnan vesihuoltolaitoksella on kolme jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamot sijaitsevat Pitämällä, Juntusrannassa ja Hossassa. Niissä puhdistetaan Suomussalmen, kirkonkylän, Juntusrannan ja Hossan taajamien, sekä niiden lähialueiden jätevedet. Puhdistamolietteet käsitellään Metsärinteen kompostointialueella. Puhdistamojen rakentamiseen ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen vesistöön sekä lietteen kompostointiin ja valmiin kompostin myyntiin on saatu tarvittavat viranomaisluvat. Kainuun ELY-keskus, Evira ja Suomussalmen kunnan ympäristölupaviranomainen valvovat lupaehtojen noudattamista. Vuoden 2012 toiminta on tapahtunut lupaehtojen puitteissa lukuun ottamatta Juntusrannan puhdistamoa. Siellä tapahtui lievä lupaehdon ylitys kiintoaineen osalta. Ylitys johtui rankkasateiden aiheuttamasta tulvasta. Puhdistusprosessi on saatu hallintaan 1.7. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut 17.11.2009 tarkennetun sitovan ohjeen kunnille ja kuntayhtymille tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tätä tarkoitusta varten kunnanhallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Suomussalmen kunnan sisäisen valvonnan yleisohjeet on tarkistettu vuonna 2009. Ohjeistuksen laatimisessa on avustanut ulkopuolinen konsultti. Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan yleisohjeet 1.12.2009 246. Tarkistetut ohjeet ovat tulleet voimaan 1.1.2010. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan hallintosäännön 9.1.2008 ja se on tullut voimaan 1.1.2009. Kunnanvaltuuston päätöksellä on muutettu hallintosääntöä 9.11.2010 36. Kunnanhallitus on hyväksynyt Suomussalmen kunnan yleiset hankintaohjeet ja pienhankintaohjeet 8.1.2008. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeet 29.1.2008. Suomussalmen kunnan riskienkartoitus on tehty vuonna 2007. Riskikartoituksen tekijä oli kunnan vakuutusmeklari. Kunnan vakuutukset kilpailutettiin vuonna 2008, samassa yhteydessä päivitettiin riskikartoitusta. Riskikartoitusta päivitettiin myös vastuualueittain sisäisen valvonnan ohjeistuksen uudistamisen yhteydessä vuonna 2009. Kunnan vakuutukset kilpailutetaan vuoden 2013 alkupuolella. Tällöin kartoitetaan vakuutusturvan riittävyys. Vakuutusinfo ja kunnan riskikartoituspäivä järjestettiin 19.9.2011. Päivän sisällöstä vastasi vakuutusmeklarin edustajat. Osallistujia oli 22 henkilöä kunnan eri vastuualueilta. Vakuutusmeklarin edustajia oli 3 henkilöä. 14