Teemme: - Kanaalilouhintaa - Rakennuksien pohjien louhintaa - Kiven ampumista - Kanavalouhintaa - Lisäksi massalouhinta ja rammerityöt.



Samankaltaiset tiedostot
Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

kannattava elinkeino?

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Mediatiedot 2012 Selänne mediatiedot 2012

Ympäristö ja viljelyn talous

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Luomutuotannon kannattavuudesta

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Kuhmoisten Sanomat Mediakortti 2018

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 ( )

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina Tammikuu 2015

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Työnro Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Olki energian raaka-aineena

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Raision sopimusviljely

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Mediatiedot 2013 Selänne mediatiedot 2013

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Säilörehun tuotantokustannus

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 talousarvioksi (teemana maataloustulo ja kannattavuus)

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Viljakaupan näkymät Euroopassa Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala

Viljakaupan markkinakatsaus

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja

ProAgrian Neuvo palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

Istutus , Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Pakuri metsän musta kulta - Arvokääpien kasvatus

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

Puuston hoito sekäpuiden ja vesakon poisto Esa Nykänen

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Sikatalouden tulosseminaari 2014

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Mediatiedot 2013 Vieskalainen mediatiedot 2013

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto


TILINPÄÄTÖS

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Yritystoiminta Pia Niuta HINNOITTELU

Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

1) VUODELTA 2019 MAKSETTAVASTA POHJOISESTA TUESTA ANNETUN VALTIONEUVOS TON ASETUKSEN 20 :N MUUTTAMISESTA

Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Luonnonhaittakorvaus Kansalliset tuet

Hevosurheilu. Uudistunut upea tabloidkokoinen. Kasvava intohimomedia! Lukijoista 48% naisia ja 52% miehiä.

MOMMILANJÄRVEN SOUTELUSANOMAT

Maidontuotannon kannattavuus

CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus. Marraskuu 2014

Keskipohjanmaan Asuntomessulehti 14.7.

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

ProAgrian Neuvo palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

Kasvihuonetuotannon kannattavuus

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi Jussi Kumpula

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Suomen toiseksi. paras paikallislehti 2012! Mediatiedot 2013

Viljatutkimus 10/2007

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

VILJAMARKKINAT Kevät ( projisointi) Max Schulman / MTK

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi

NIKINMÄKELÄISIÄ JA MUITA YRITYKSIÄ

Transkriptio:

Mainos 12.4.2014 vko 15 ilmoitusliite Rakentamisen ja remontoinnin tunnustettua huippuosaamista! Rakennus Palola Oy Palolantie 33 84100 Ylivieska Puh: 0400 951 663 ilkka.palola@omanetti.fi Y-tunnus: 2551555-3 www.rakennuspalola.fi Teemme: - Kanaalilouhintaa - Rakennuksien pohjien louhintaa - Kiven ampumista - Kanavalouhintaa - Lisäksi massalouhinta ja rammerityöt Avoinna ma-to 6-16, pe 6-12 OY Noutopiste Ylivieskassa, Sytyke-Centre, Varastotie 5, puh. 08 410 6600 Vanhatie 3 85200 ALAVIESKA Yhteistyökumppanimme PN- Siivous- Ja Hoivapalvelut Oy P. 040 551 1406 Metalliromun osto Kaapeli- ja akkuromun osto MODUVIA OY Juha Ruotsala Puh. 040 707 5846 www.moduvia.fi Kouluttaudu nyt! AikuiskouluTus Mediatuotanto Datanomi Näyttötutkintoon valmistava koulutus 1.9.2014 31.5.2016 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto, media-assistentti Liikkuva kuva ja ääni päiväkoulutuksena Visuaalinen suunnittelu, valokuvaus ja verkkoviestintä monimuotokoulutuksena Lisätietoja: janne.erkkila@kpedu.fi, p. 044 725 0834 www.media-ammattilainen.fi Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi Opiskele työn ohessa, monimuotona Lisätietoja: tarja.peltoniemi@kpedu.fi, p. 044 725 0848 KALLIOLÄMPÖPORAUKSET Ympäristöystävällinen ja helppo tapa lämmittää talosi Puh. 050 300 9685 www.porausassat.fi info@porausassat.fi Kun tilaat meiltä on sinulla Ässä hihassa! www.datanomiksi.fi Hakuaika päättyy 8.6.2014. Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus Kokkola, www.kpedu.fi NYT KAMPANJAHINTAAN! Nyt Myynnissä Traktorit 0DDWDORXVkoneet M y y n t i - Vä l i t y s - O s t o 5DXGDQ P\\QWL - Ka i ke n l a i s e t t e r ä k s e t -XVVL +DUUL Huippuluokan saksalainen Smarter 160 s Smarter 140 s 209 229 Talvihintaan! Ompelukoneiden aatelia! ContiPremiumContact 5 Optimaalista hallittavuutta ja erinomaiset vesiliirto-ominaisuudet. Kysy tarjouksemme! Rengasliike Kimmo Sorjonen Oy Kiskotie 4, 84100 Ylivieska Puh. O8 424 915 Tuunaajan - vahva unelmakone - monipuolinen -ompelee kankaat - helppo silkistä ommel- nahkaan Kysy tarjou valikoima Aito Husqvarna Viking Emerald 116 vain yhdellä Laaja ommelvalikoima Yksivaiheinen napinläpi Pfaff Select napinpainalluksella 3,2 Kiinteä langoitin Ruotsalaista suunnittelua Meillä myös ompelupalvelu Antinkankaantie 30, 92130 Raahe, p. 08 220 032, 0400-587 219 www.isokaanta.com ompelukonemyynti@kotinet.com

Sivu 2 PÄÄKIRJOITUS Maksimimäärän korotus etenee pohjoisen maataloustuotannon tuesta EU-komissioon KESTÄVINKIN KAIPAA HUOLTOA Me tunnemme Toyotasi parhaiten. Tarjoamme käyttöösi korkeatasoiset huolto-, korjaamo- ja varaosapalvelut, esim: - Kaikki korjauspalvelut - Katsastuspalvelu - Määräaikaishuollot - Rengasmyynti - Tuulilasin kiveniskemäkorjaukset - Kaikki rengastyöt - Ilmastointilaitteen huolto - Sijaisautopalvelu - Aidot Toyota-varaosat John Deeret tehnevät tulevaisuudessa töitä jopa 24 miljoonaa suuremmilla tuilla Suomessa. Viljelijätuet muodostuvat maassamme EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tukimuodoista ja niitä täydentävistä kansallisista tuista, joiden käyttäminen Suomessa edellyttää EU-komission hyväksyntää. Pohjois-Suomessa ja Keski-Suomessa: C-tukialueella, jolla pohjoinen tuki on tärkein kansallinen tukijärjestelmä on EU-liittymissopimuksen artiklan 142 mukaisesti komissio antanut Suomelle luvan maksaa pohjoista tukea maataloustuotannon pitämiseksi yllä C-tukialueella. tarkoittava ja muut tukien periaatteet EU-komissio hyväksyy virallisilla päätöksillään. Muutosesityksessään Suomi esittää pohjoisen tuen maksuvaltuuden korottamista ensi vuodesta alkaen 358 miljoonasta 382 miljoonaan euroon. Korotus vastaa sitä maksuvaltuuden osuutta, jonka komissio vähensi pohjoisesta tuesta vuonna 2009, joka oli osa EU-maatalouspolitiikan edellistä uudistusta. Vuonna 2015 käyttöön otetaan uusi viljelijätukien valtuutuskokonaisuus, ja maksuvaltuuden palauttamiselle on selkeät perusteet. Maatalousministeriön 13.3.2014 tiedotteen mukaan maaja metsätalousministeri Jari Koskinen ja Eun maatalouskomissaari Dacian Cioloş sopivat maksuvaltuuden korottamisen yleisistä periaatteista viime vuoden lopulla. Pohjoisen maataloustuotannon tuen muutosesityksen keskeisenä tavoitteena on luoda viljelijätuista mahdollisimman tehokas ja hallinnoltaan selkeä kokonaisuus, jolla turvataan tuotantoedellytykset järkevästi pohjoisen tuen alueella ja koko Suomessa myös tulevaisuudessakin. Lähdetiedot: Valtioneuvosto, maa-ja metsätalousministeriön Eun pohjoisen tuen asian julkinen valmisteluvaihe hallituksen esitykseksi kohdassa 13.3.2014. Lisätietoja: www.mmm.fi Ruutihaantie 7, 84100 Ylivieska avoinna ark. 8-17,, puhelin 020 780 7360, www.nystedt.fi -Pohjoista maatalouden tuotannon tukea maksetaan vuonna 2014 yhteensä yli 310 miljoonaa euroa noin 17 prosenttia viljelijätukien kokonaismäärästä. Maksuvaltuutus on määrärahan kannalta tarpeen tuotekohtaisella tasolla. Kokonaismaksuvaltuutus on rajoitettu eri sektoreille tarkempina tukitasoina. Maksuvaltuudet mm. nautojen eläinyksikkökohtaisessa tarkastelussa C-tukialueella rajoittaisi tukikokonaisuuden tasapainottamista, kun muut kotieläintalouden tukivälineet ovat uudistumassa ensi vuodesta alkaen Pohjoisella tukialueella. Suomi on esittänyt eräitä tarkennuksia pohjoisen tuen sisältöön ja rakenteeseen. Muutosesitys lähtenee komission käsittelyyn, ja päivitettyä EU-komission päätöstä pohjoisesta tuen korotuksesta odotetaan lähikuukausien aikana. Kansallisten tukien maksimimäärät, mitä maksuvaltuudet käytännössä Kallion Seutu -lehti, Mika Moilanen Vaivaton palvelukokonaisuus. Asiantunteva henkilökunta. Alkuperäinen takuu säilyy Paikallinen Lähellä Sinua. Huoltokeskus Lintonen Ky Joutsentie 5, 84100 Ylivieska p. 08-420 834, 040-553 7632 Uusi autofit korjaamo avattu H+ Autohuolto Ruutihaantie 16, 84100 Ylivieska Puh. 0400-443 305 / Sauli Kinnunen h+autohuolto@autofit.fi Avoinna ark. 8-17 Luotettava Palveleva Uskottava Mercedes Benz ja BMW varaosat suoraan varastosta! VARAOSAT KAIKKIIN MERKKEIHIN HUOLLOT JA KORJAUKSET TAKUUTYÖNÄ Palvelemme ma-pe 8.00 17.00 JAKELU JA ILMESTYMINEN Ylivieskan Mainosjakelu Ky:n kannossa kotitalouksiin joka toinen viikko Ylivieskan, Alavieskan, Nivalan ja Sievin alueella. Mahdolliset virheellisesti toimitetut tai pois jääneet ilmoitukset julkaistaan seuraavassa lehdessä suoriteperusteisesti. Vastuu virheistä rajoittuu enintään kertakorjaukseen Force Majeure -tapaukset huomioiden. JULKAISIJA JA TILAAJA Kustannus Oy Kallio alv rek. FI23096164 Kauppakuja 4 L 21, 84100 Ylivieska Käynti- ja laskutusosoite: Yrityskonsultointipalvelut Mika Moilanen Kauppakuja 4 L 21, 84100 Ylivieska alv rek. FI24008488 Toimitusjohtaja Mika Moilanen 045 3189 634 ILMOITUSAINEISTOT Osoitteeseen materiaali@kallionseutu.fi Mukaan tarvittavat kuvat, logot ja tekstit. Aineisto toimitettava kutakin julkaisuviikkoa edeltävänä perjantaina klo 16 mennessä. MEDIATIEDOT Mediahinnat etusivu 1,71 /pmm, sisäsivu 1,51 pmm, takasivu 1,61 /pmm, laskutuskulu 5,-/lasku alv 0. Hintoihin lisätään alv 24%. Palstanleveydet: 40 mm, 83 mm, 126 mm, 169 mm, 212 mm, 256 mm. Sivun korkeus 370 mm. Linjatiheys 100 lpi, kuvien tarkkuus vähintään 200 ppi 1:1 koossa. Painomenetelmä offset. Tiedostomuodot PDF, CS5, CS3, FH11. Ilmoitusvalmistusmaksu 0,10 /pmm sis alv. Päivitys- ja mediatiedot tarvittaessa: Vastaava toimittaja Mika Moilanen mika.moilanen@kallionseutu.fi Puh. 045 318 9634 Myyntineuvottelija Herkko Pääkkö herkko.paakko@kallionseutu.fi Puh. 040 966 2579 Myyntiassistentti Patrik Moilanen patrik.moilanen@kallionseutu.fi AD Juhani Haverinen materiaali@kallionseutu.fi 040 935 3502 Painopaikka Lehtisepät Oy, Pieksämäki JÄLKIKÄSITTELY Toimitus 1/4 taitettuna ja kimputus vakionippuihin JAKELU Ylivieskan Mainosjakelu Ky Tapio Kunelius tapio.kunelius@kotinet.com 0440-766 297

Kuljettajaa opastavia järjestelmiä hakkuukoneisiin ja kuormatraktoreihin TEEMANA MAA- JA METSÄTALOUS s.4 Vain rapsi ylsi kannattavaan tulokseen kevätvilja- ja öljykasveista s.5 Yhteiskunnallinen päätöksenteko ontuu Sivu 3 s.6 Kallion Seudun ilmestymispäivät HUHTIKUU 2014 VKO MA TI KE TO PE LA SU 14 1 2 3 4 5 6 15 7 8 9 10 11 12 13 16 17 18 14 15 16 17 18 21 22 23 24 25 28 29 30 19 20 26 27 Seuraava Kallion Seutu ilmestyy 26.4. Viljelijöiltä koottuja ajatuksia parempaan viljelysuunnitelmaan Metsähallitus tilaa "Ohjaksen" Savcor Forest Oy:ltä Metsähallitus tilaa Savcor Forest Oy:ltä metsätalouden toiminnanohjausjärjestelmä Ohjaksen. Se korvaa Metsähallituksen vanhoja tietojärjestelmiä. Suunnittelutyö alkaa heti ja tavoitteena on ottaa Ohjas käyttöön koko laajuudessa jo joulukuussa 2015. Metsähallituksen tavoitteena on tehostaa ja hallita yhdellä järjestelmällä metsätalouden liiketoiminnan tarpeista lähtevää toteutuksen ohjausta, kertoo metsätalouden johtaja Heikki Savolainen, metsähallituksen verkkosivuilla. Ohjas Ohjas-toiminnanohjausjärjestelmällä suunnitellaan, seurataan ja raportoidaan puukaupan, puunkorjuun, bioenergian korjuun, metsänhoidon ja metsänparannuksen prosesseja sekä hoidetaan niihin liittyvää rahaliikennettä. Lisäksi järjestelmästä välitetään toiminnanohjaustietoja Metsähallituksen ja yrittäjien välillä. Savcor Forest Oy on Metsähallituksen pitkäaikainen kumppani ja järjestelmätoimittaja. Ohjas-tilaus on Savcor Forest Oy:lle merkittävä tilauksen laajuuden vuoksi. Ohjas-järjestelmätoimitussopimukseen kuuluu lisäksi asiakastuki ja järjestelmän ylläpito. Lisätietoja: www.metsa.fi Viimeisin päivitys 17. maaliskuuta 2014 Mika Moilanen Ylivieska 26.3.2014 Vilja-aitta. Mikäli Suomen kaikki 50000 maatilaa lisäisivät kukin kesannoitua tuotantopinta-alaa noin 1 ha se olisi viljantuotannossa jopa 200 miljoonan kg pudotus nykyiseen tuotantoon nähden. Ja jos öljykasvialan tuotantoa nostettaisiin jopa kaksinkertaiseksi (n.120 000 ha) pääsisi tuolla tuotantomäärällä jokseenkin samaan tuotantotulokseen viljelysssä. Kummatkaan viljelysuunnitelmat eivät edes vähentäisi kyseisten hehtaarien tuottoa - viljeltyyn pinta-alaan nähden. Joten olisiko tässä yksi täsmälääke viljelylle tulevaisuudessa? Leipävilja kontra öljykasvit Leipävilja kontra öljykasvit. Kun ruista tuotettaisiin kotimaassa ja öljykasveja viljeltäisiin noin 180000 ha ja kesanto lisääntyisi 100000 hehtaaria nykyisestä, niin viljaa tuotettaisiin noin 1000 miljoonaa kg vähemmän vuodessa, kun on kyse kaikista suomalaisista tiloista asiakokonaisuuden kannalta. Viljatase Suomessa muuttuisi pikkuisen jopa alijäämäiseksi tällä logiikalla. Jos tämäkään ei riittäisi niin 1 lisäkesantohehtaari vaikuttaa sen 200 milj. kg. Vaikka luvut ovat suuria, ei tilakohtaisesti ole kyse valtavan suurista viljellyistä tuotantopinta-aloista. Huono satovuosi johtaisi samaan lopputulokseen asiassa - kuten oli vuonna 2012. Nykytilanne on erittäin huono pelkästään viljantuottajalle, koska hyvän vehnän hinta oli esimerkiksi viime vuonna 2013 noin 70 /t alempi mitä vuonna 2012. Lannoitteiden hinta oli kuitenkin samaa tasoa mitä se on ollut vuonna 2012. Jos tuotantopanokset ovat samassa suhteessa edelleenkin voi ajatella kuinka kannattamatonta on kaikkineensa. tuotanto Muutosta etsimässä Viljan ostajien monopoli Suomessa kohtelee omituisesti hajanaista viljan myyjien porukkaa. Puhutaan esimerkiksi Itämerivähennyksestä ja tarjotaan jopa 30 huonompaa hintaa mitä esimerkiksi Pohjois-Euroopassa. Tähän asiaan viljelijät varmastikin etsivät muutosta ja mahdollisuutta parempaan. Mikäli Suomen viljantuotantoa pudotetaan riittävän paljon jotta mennään alituotantotilanteeseen, jolloin seuraa hinnan tason säätelyä markkinoilla. Alituotantoa mahdollisuusko? Jonkun kuvan hinta-asian muutoksista välittää havainnollistava tilanne, kun vertaa Etelä-Pohjanmaan tuotantoaluetta muuhun Suomeen. Koskenkorvan tehdas ja kotieläinkeskittymä ovat voineet vaikuttaa siellä että, alueesta on tullut alituotantoaluetta viljan tuotannon suhteen - viljaa on ajettava ja korjattava sinne muista maakunnista jolloin hinta on ohralla jopa jonkin verran parempi, laadusta ei ilmeisesti ole niinkään väliä, tässä alituotantotilanteessa. HAUTAKIVET, VANHOJEN KIVIEN ENTISÖINNIT, LISÄNIMIEN KAIVERRUKSET Järvikyläntie 182, Nivala puh. 08-4459 800 fax 08-4459 840 www.nivalankivi.com Pahrak Oy LAADUKASTA REMONTTI - JA RAKENNUSTYÖTÄ AMMATTITAIDOLLA - uudisrakentaminen - saneerausurakointi - kattomuutostyöt - kylpyhuoneet ja saunat KYSY ILMAINEN TARJOUS! Puh. 044 218 5610 aki.pahkasalo@kotinet.com Monimerkkikorjaamo kaikille merkeille Aution Auto Ratakatu 18 84100 Ylivieska Puh. (08) 420 441 www.autionauto.fi

Sivu 4 TEEMANA MAA - JA METSÄTALOUS PUUKAUPPAA JA METSÄPALVELUJA Puukaupan lisäksi saat kauttamme kattavat metsänhoitopalvelut: - Metsän uudistaminen - Nuoren metsän hoito - Metsänparannus - Metsätuhojen torjunta - Metso-arviointi - Metsäomaisuuden hoitosopimus Soita ja kysy lisää! Ylivieska, Nivala: Hannes Ohtamaa, p. 050 598 7762 Alavieska: Esko Ylikangas, p. 050 598 7765 K-P:n MM oy LKV [A] Pitkänsillankatu 20 c Kokkola ja Känsälä 11 Kaustinen 0400-564433 06-8314175 mmoy@anvianet.fi Sievi: Mikko Lehtola, p. 050 436 1325 Maaseutukiinteistöjen johtava markkinapaikka yli 30 myyntikohdetta metsää, peltoa, tontteja omakotitaloja, mummonmökkejä, kesämökkejä kokonaisia maatiloja ja määräaloja moneen eri tarkoitukseen www.metsamarkkinointi.com Tarjonnassa juuri nyt mm. Alavieska 8,6 ha Taluskylällä Lohtaja 8,5 ha Karhi maatila rakennuksineen joko peltojen kanssa tai ilman niitä hp 128t / 270t Kälviä mummonmökki Hp 42t ja Peltokorpi täystiilit. 162 m 2 8h 280t Kokkola merenrantahuvila Päiväniemessä 78 m 2 +s Hp 208t tai osina 73 /kpl Kannus useita 1-32 ha tarj. 3.-17.3. Rantamääräalat joen/järven rantaa: Halsuanjoki, Perhonjoki, Jängänjärvi, Lestijärvi. Kartat ja tiedot netissä! Välityspalkkio alkaen 1200 / 4,3 % / sop. mukaan Haketus, puunmurskaus ja kuljetus Pellon jyrsinnät ja tasausruuvaukset Kaivinkone ja teladumpperipalvelut KONE- JA ENERGIA VALTONEN OY Puh. 0500 193 042 Metsäkoneurakointia Kaivuriurakointia Metsäntutkimuslaitoksessa vuoden 2013 lopussa päättyneen Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut (PUU) -tutkimusja kehittämisohjelman tuloksia esiteltiin PUUN VUODET -seminaarissa Espoossa maaliskuussa. Metsäkuljetuksessa tehokkaampiin työmalleihin perustuva opastus- ja reititysjärjestelmä voi tuoda miljoonien eurojen vuosisäästöt Kuljettajaa opastavia järjestelmiä on kehitetty parantamaan korjuutyön tuottavuutta ja korjuujälkeä. Näillä järjestelmillä voidaan myös vähentää polttoaineen kulutusta, työn psyykkistä kuormittavuutta ja maaperään kohdistuvaa rasitusta, sekä ehkäistä jäljelle jäävälle puustolle syntyviä vaurioita. Erityisesti ensiharvennuksilla ajourien suunnittelun helpottamiseksi kehitettiin laserkeilattuun maaston korkeusmalliin perustuvaa karttaopastetta, jonka avulla koneen kuljettaja voi määrittää kuormatraktorille soveltuvan ajouraston rinnemaastossa tai ajokertojen enimmäislukumäärän pehmeillä mailla. Peruskarttaa havainnollisempi maaston muotojen visualisointi auttaa erityisesti kokematonta kuljettajaa, mutta helpottaa myös kokeneen kuljettajan työtä. Pelkästään metsäkuljetuksessa tehokkaampiin työmalleihin perustuvalla reititysjärjestelmällä voidaan saavuttaa valtakunnallisesti miljoonien eurojen vuosisäästöt. Viljelypuu tulee Metlan Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut-tutkimusohjelman tuloksia Kuljettajaa opastavat järjestelmät tekevät tuloaan hakkuukoneisiin ja kuormatraktoreihin Puutuoteteollisuuden käyttämästä puusta yhä enemmän tulee viljellyistä metsiköistä. Viljelykoivun laatu tiedetään vaneriteollisuuden kannalta hyväksi. Sen sijaan kuusen ja etenkin männyn viljelypuustojen laadusta on ollut epäilyksiä. Valtakunnalliset laskelmat ensimmäisistä tukkihakkuisiin tulevista viljelypuustoista osoittavat, että niiden keskimääräinen laatu on huonompi kuin luontaisesti syntyneissä puustoissa, mutta kuitenkin parempi kuin viljelypuustojen osalta on ennakoitu. Runkomuotoviat ovat viljelypuustoissa yleisempiä kuin luonnonpuustoissa sekä männyllä että kuusella. Viljelymetsien nopea nuoruusvaiheen kasvu näkyy oksikkuutena, alhaisempana tiheytenä ja suurempana nuorpuuosuutena. Tästä on todennäköisesti seurauksena huonompi sahatavaran lujuusluokkajakauma sekä mitta- ja muotopysyvyys. Viljelypuun alhaisempi tiheys näkyy ominaisuuseroina kaikissa puun loppukäyttökohteissa. Laatuerot ovat selvempiä järeissä metsissä kuin harvennusmetsissä. Tulokset koskevat tämänhetkisiä tukki- ja pikkutukkia sisältäviä viljelypuustoja lähinnä 1960 70-luvuilta. Jatkossa puun laatu parantunee siemen- ja taimialkuperän, työmenetelmien ja laatukasvatuksen ansiosta. Rakentajat eivät ole vielä tyytyväisiä puuhun suurien kohteiden rakennusmateriaalina METSÄHAKKUUT JA LÄHIKULJETUS Kimmo Ranta Visurintie 313, 84100 Ylivieska, Puh. 044 095 7745 Nykykoneet toimivat jopa kauko-ohjauksella. Puukerrostalojen osuuden kaikista uusista kerrostaloista odotetaan viisinkertaistuvan noin 10 prosentin tasolle kuluvan vuosikymmenen aikana. Rakennusten energiatehokkuuden tiukentuminen sekä yhä lisääntyvä talotekniikka asettavat rakentajien ammattitaidolle suuria vaatimuksia rakennusmateriaalista riippumatta. Puukerrostalorakentamisen suurimpina haasteina pidetään rakentamisen aikaista kosteudenhallintaa, puu-ulkoverhouksen kunnossapitoa sekä paloturvallisuutta. Rakennusprosessien, tuotteiden ja rakentamisen järjestelmien tulee kehittyä edelleen puukerrostalorakentamisen kilpailuaseman parantamiseksi. Positiivisiin mielikuviin ja pehmeisiin arvoihin perustuva markkinointi ei riitä vakuuttamaan rakentamisen ammattilaisia. Koulutusta, esimerkkejä ja kokemuksen kautta syntyvää osaamista tarvitaan, jotta puukerrostalojen kilpailukyky paranisi myös rakentajien silmissä. PUU-ohjelmassa tuotetun tutkimustiedon hyötyjä mitataan nyt ja tulevaisuudessa PUU-ohjelmassa on varsinaisen tutkimustyön lisäksi tehty monipuolista asiakaslähtöistä kehittämis- ja tuotekehitystyötä, kuten metsäkoneenkuljettajan apuna maaston kaltevuuksia havainnollistava Logging-Map, puutavaran metsäkuljetuksen avuksi kehitettyjä maaston kantavuuden ennustamismenetelmiä, simulaattorit leimikoiden arvonmääritykseen, ympäristölaskentatyökalu PEnA sekä Pohjoinen mänty/northern pine -www-sivustot ja Puutuotetori.fi-markkinointiportaali. Metsäntutkimuslaitoksen PUU-ohjelma on aikansa suurin julkinen tutkimuksen ja kehityksen investointi puutuotearvoketjuihin. Ohjelmassa tuotetun tiedon todelliset hyödyt asiakkaille mitataan pääosin kuitenkin vasta tulevaisuudessa. PUUn käytännönläheiseksi ja ongelmaratkaisulähtöiseksi kehitettyä toimintatapaa jatketaan 1.1.2014 käynnistyneessä Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa -tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmassa. Metla tiedote 18.3.2014

TEEMANA MAA- JA METSÄTALOUS Kasvintuotannon tulokset 2013 Vain rapsi ylsi kannattavaan tulokseen kevätvilja- ja öljykasveista Kevätrapsi tuotti taloudellisesti parhaimman tuloksen kevätviljoista ja öljykasveista viime kesän 2013 kasvintuotannon tulosten mukaan. Se ylsi tuloksessa niukasti plussan puolelle nettovoiton ollessa 30 euroa hehtaarilta. Viljantuotannon tulos synkkä Heikki Kellosalo Pyydä tarjous! 0500-557 178 Teerikuja 1, Kannus Sivu 5 Rakennuspeltityöt Vesikourut Alastulot Tikkaat Lumiesteet Piipunpellitykset asennettuna Kaikki kevätviljat tekivät tappiollista tulosta keskimäärin 70 euroa hehtaarilta. Heikkoihin kannattavuuksiin olivat syinä noin neljänneksen laskeneet sadon markkinahinnat ja edelleen korkealla tasolla säilyneet viljelyn kustannukset. Tulokset käyvät ilmi ProAgrian Lohkotietopankin aineistoista, jossa viljelyn kehittämisryhmien talousseurannan tietoja on tähän mennessä analysoitu yhteensä 10 000 hehtaarilta ja 150 tilalta painottuen vilja- ja öljykasvien tuotantoon. Syysviljojen pienten viljelyalojen takia, niiden aineistojen määrä ei ole vielä riittävä tulosten esittämiseen. Kevätrapsi lisää suosiotaan Kevätrapsi ylsi plussatulokseen lähinnä suhteellisen hyvän keskisadon 1900 kiloa hehtaarilta turvin. -Viljelytietojen mukaan hyvien satotasojen lohkoilla oli panostettu erityisesti tautien torjuntaan. Viljelyn kehittämisryhmissä näkyy kevätrapsin viljelyn suosion lisääntyminen ja rypsin viljelyalojen väheneminen. Ennakkoarvioista poiketen rypsi näyttää tekevän selvästi tappiota, osittain johtuen noin 1300 kiloon hehtaarilta jääneestä sadosta. Kevätrypsiaineistoja on kuitenkin tällä hetkellä niin vähän, ettei niiden tuloksia voida vielä luotettavasti esittää. -Öljykasvien tulosta heikentää selvimmin noin 100 euroa tonnilta alemmat hinnat kuin viime vuonna, kustannusten ollessa silti lähes samaa tasoa, kertoo palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta. Kevätviljojen tulos oli tappiollinen huolimatta niiden Rapsin viljely lisää suosiotaan. valtakunnallisia keskisatoja paremmasta sadon määrästä, noin 4-4,5 tonnia hehtaarilta. Tappiolliseen tuloksen yhtenä syynä oli hintojen selvästi, noin 50 euroa tonnilta viime kautta matalampi taso, jotka pienensivät satotuottoja merkittävästi. Lisäksi viljelyn kustannukset ovat olleet nousujohteiset vuodesta 2007 alkaen. Esimerkiksi vuosien 2009 2011 keskimääräisiin viljelyn kustannuksiin nähden vuoden 2013 kustannukset olivat lähes neljänneksen suuremmat. Markkinoilla onnistuminen vaikuttaa tulokseen yhä enemmän Markkinoilla elettiin korkeiden viljan hintojen maailmassa vuosina 2011 2012. Korkea hintataso riitti pitämään taloudellisen tuloksen plussan puolella, vaikka tuotantokustannukset nousivat reilusti. Nyt viljan hinnoissa on palattu alemmalle tasolle kustannusten olleessa edelleen korkeita. Jotta tuotanto saadaan kannattavaksi näillä hintasuhteilla, markkinoilla ja sadon määrässä onnistuminen sekä tuotantokustannukset on oltava hallinnassa. ProAgrian viljelyn kehittämisryhmien tuloksissa on nähtävissä, että parhaan neljänneksen tulosta ei selitä enää vain parempi satotaso ja pienemmät kiinteät kustannukset, vaan yhä enemmän myös saatu sadon hinta. Vuoden 2013 tuloksissa, parhailla taloudellisen tuloksen tehneillä tiloilla sadosta saatu hinta oli keskimäärin 20 euroa tonnilta parempi kuin heikoimmalla neljänneksellä. -Huippulaatuisella sadolla on aina mahdollisuus saada keskimääräistä parempaa hintaa. Lisäksi onnistuneella myyntiajankohdan valinnalla ja etenkin oikein ajoitetulla hintasuojauksella on suuria vaikutuksia toteutuneeseen tulokseen, muistuttaa kasvintuotannon markkinatietoon erikoistunut asiantuntija Jussi Nurkka ProAgria Etelä-Suomesta. Kone- ja rakennusinvestointien mitoitus tärkeä tekijä kasvitiloilla Kasvinviljelyn tuotantokustannuksista yli puolet muodostuu kiinteistä kuluista eli koneiden, rakennusten ja pellon pääomakuluista sekä yleiskustannuksista. -Tämän vuoksi on tärkeä mitoittaa investoinnit oikein ja hyödyntää tilojen välistä yhteistyötä tai urakointia kone- ja rakennuskustannusten pienentämiseksi. Viljelypinta-alaan nähden liian suuri konekapasiteetti heikentää merkittävästi kannattavuutta, jos koneita ei pystytä käyttämään oman tilan viljelyn lisäksi muuhun käyttöön, esimerkiksi koneurakointiin. Konekapasiteetin oikea mitoitus on yksi tärkeimmistä tekijöistä kannattavaan tulokseen pääsemiseksi, kertoo kehityspäällikkö Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitosta. Lisäpellon hankinta on yksi vaihtoehto jakamaan kiinteitä kuluja ja pienentämään keskimääräisiä kone- ja rakennuskustannuksia. Tällöin kysymykseksi nousevat pellon oston tai vuokrauksen realistiset mahdollisuudet ja kannattavuus. Viljatiloilla investointimahdollisuudet lisäpellon hankintaan ovat usein rajalliset. Kova kilpailu peltomarkkinoilla ja hintojen nousu yli kipurajan estävät usein laajentumishaaveet ja heikentävät kaikkien peltoa ostavien ja vuokraavien viljelyn kannattavuutta. Omien tuotantokustannusten tiedostaminen ja laskenta luovat hyvän pohjan viljelyn erilaisiin päätöksentekotarpeisiin ja tuotannon kannattavuuden parantamiseksi. Jos olemassa olevalla kone- ja rakennuskannalla pystytään viljelemään nykyistä laajempi peltoala, voidaan katetuotosta isompi osa käyttää pellon vuokraan. Jos viljelijä taas maksaa pellosta liian suuren osto- tai vuokrahinnan, hän ei itse hyödy viljelyalan laajentumisesta ja hehtaarikohtaisen konekustannuksen alentumisesta, vaan hyöty katoaa suurempiin peltokustannuksiin. Pro Agria Tiedote 25.3.2014 TILASÄILIÖT Tehokas pesuri Toimintojen seuranta ja rekisteröinti Robottisäiliöt kaikille robottimerkeille DF953/95 tilavuudet 1600-8000 l LASER tilavuudet 9000-30000 l SIILOTANKIT tilavuudet 15000-35000 l MYYNTI ja ASENNUS, HUOLTO ja VARAOSAT Nivala: Kimmo Palovaara Kaustinen: Pasi Leskinen Toholampi: Taito Karihtala Muhos: Tapio Karihtala 040 286 781 040 519 5756 0400 333 955 041 440 1175

Sivu 6 TEEMANA YHTEISKUNTA Yhteiskunnallinen päätöksenteko ontuu Mika Moilanen Ylivieska 27.3.2014 Suomen budjettikurin leivänteko-ohje ostovoiman nostamiseksi on ilmeisesti hukkunut kansanedustuslaitokselta. Kajoaminen jopa lapsilisiin luo yhteiskuntaan köyhyysloukkuja, joista kärsivät pienten lasten perheet ja yksinhuoltajaperheet eniten. Eli kohtuullisen ostovoiman kannalta ne tahot, jotka kuitenkin käyttävät rahansa lapsistaan huolehtimiseen. Kaikista räikein kontrasti tässä asiassa on lisäksi vaikuttamassa se että, samaan aikaan kansanedustajalaitos 1.3.2014 lukien on korottanut 20 eurolla kuukaudessa omaa kansanedustajan palkkiotaan. Tästäkin korotuksesta yhteiskunnalle, ja sitä kautta veronmaksajille aiheutuu kuluja yli sadalla tuhannella eurolla vuositasolla, kun palkkion korotus summaan lasketaan työnantajan sivukulut lisäksi. Olisiko aihetta ennemminkin puuttua huonossa päätöksessä omaan ansaintatasoon, kuin siihen että, lapsiperheiden kustannuksella ostellaan huonoille päätöksille ja samaan aikaan kehnoon taloudelliseen aikaan suorastaan kansan viha. Arvomaailmana pötypuheet hajoavalla hallituksella -Perusturvaan puuttuminen ja kajoaminen lapsilisiin kumosi aiemman nk. sixback hallituksen. Eripuran sijaan tulevat kansanedustajat tuskin pystyvät asiassa parempaan, mutta peiliin katsominen siinä mistä leikkaukset tehdään, tarvitsisi laittaa kansanedustajien oman arvomaailman kanssa kuntoon. Tässä kysymys on selkeästä arvomaailmavalinnasta, koska lastemme tulevaisuus on kiinni pitkälti siitä, Kansaneläkeindeksin mukaan pelkkää äitiysavustuksen- ja pakkauksen arvoa pitäisi nostaa 140 eurosta 180 euroon. että kodeissa voidaan syödä välillä muutakin kuin puuroa -tai kasvissosekeittoa, ja uusia hankintojakin materia puolella on vain aina tehtävä kun lapset kehittyvät ja kasvavat. Tässä asiassa leikkauksen suhteen on hallitus mennyt parhaalla fraasilla todeten, Suomen kansan asiasta enemmistöpäätöksellä ajatellessa samaan aikaan: SUORAAN METSÄÄN. Mtv3 tekemän tutkimuksen 24.3.2014 mukaan kaksi kolmannesta väestöstämme ei ole kannattanut lapsilisistä leikkaamista. Budjetin lisäarvona lapasesta lähtevä lisä lapsilisän sijaan Budjetin loppusumman korotus on noin 2.3 miljardia, ja se on tasoltaan varmasti oikeansuuntainen asiakokonaisuuden kannalta. Se että, mitkä tahot tekevät leikkauksia perusturvasta on taas toinen juttu. Tulevaisuuden vaalit 2015 näyttävät sitten näille arvovalinnan tekijöille varmasti sen mistäpäin kana -tai kukko tekee omat jälkensä perusturvaan jatkossa. Kansallisen identiteetin loukkaaminen tällä häpeätahraleikkauksella arjessa on vaarallista ajattelua, koska noin 110 miljoonan arvoinen leikkaus, sen kohdentuessa lapsilisiin maassamme ei tuo kulutuskysyntänä asiaa takaisin seuraavan kahden vuodenkaan aikana. Vuositasolla lapsilisäleikkaus heikentää suomalaisen perheen kassaa vähintäänkin 180 euroa, jolloin voidaan sanoa että, kaksilapsisessa perheessä summa vastaa lähes yhden kuukauden lapsilisän määrää. Eli käytännössä yhdeltä kuukaudelta ei tule ollenkaan lapselle perusturvaa lapsilisän kautta aiempaan verrattuna. Mihin on unohtunut lapsilisäleikkauksessa kansaneläkeindeksin ja elinkustannusindeksin mukainen arviointi? Budjettikorotuksen kehysriihilähdetiedot, eduskunann kyselytunti vk 13/2014 Maakunnan mahtavin kudevalikoima! TRIKOOKUTEET 7 /kg MUSTA JA VALKOISET 8 /kg Katso valikoima: facebook.com / verho- ja mattoateljee... Ompelupalvelu, matot ja verhot mittatilaustyönä. Haapaveden verho- ja mattoateljee Vanhatie 59 HAAPAVESI Avoinna ma-pe 10.00-16.30 Helena p. 040-5199066 KANNOT KANNOT KANNOT KANNOT POIS POIS pihalta pihalta KANNOT ja puutarhasta POIS ja puutarhasta pihalta Oletko POIS ja kyllästynyt puutarhasta pihalta pihalta Oletko ja ja kyllästynyt puutarhasta puutarhasta pihapuiden pihapuiden Oletko kyllästynyt kantoihin? Kantojyrsintä pihalta Oletko Oletko ja kyllästynyt kyllästynyt puutarhasta Kantojyrsintä pihapuiden kantoihin? on edullista, pihapuiden Kantojyrsintä pihapuiden Oletko eikä jätä kyllästynyt kantoihin? kantoihin? eikä jätä on jälkiä jälkiä edullista, Kantojyrsintä Kantojyrsintä pihapuiden kuivaan on edullista, eikä jätä nurmikkoon kantoihin? on edullista, jälkiä Kantojyrsintä kuivaan eikä jätä eikä jätä nurmikkoon Vuokrataan kuivaan nurmikkoon on jälkiä jälkiä edullista, kuivaan kaivinkone kuivaan eikä jätä nurmikkoon nurmikkoon jälkiä Vuokrataan kuskilla -tai ilman! Vuokrataan Vuokrataan kuskilla kuivaan nurmikkoon kaivinkone -tai kaivinkone kaivinkone ilman! kuskilla -tai ilman! SOITA SOITA Vuokrataan kuskilla kuskilla JA JA KYSY KYSY -tai -tai kaivinkone ilman! ilman! LISÄÄ! LISÄÄ! Vieskan kuskilla Vieskan kantojyrsintä kantojyrsintä -tai ilman! SOITA JA Vieskan KYSY LISÄÄ! SOITA Vieskan Vieskan Niko Niko JA 044-047 044-047 kantojyrsintä kantojyrsintä kantojyrsintä KYSY LISÄÄ! 3402 3402 Vieskan Jari Jari Niko Niko 044-047 044-047 kantojyrsintä 3401 3401 3402 Jari 044-047 3401 3402 Jari Jari Niko 044-047 3401 3402 Jari 044-047 3401 Sailokoski Ky Can-Am ja Lynx-huolto 050 590 0099 Jokilaaksojen hinauspalvelu 044 313 8518 KOTI ALLERGIA- VAPAAKSI? Tiesitkö, että kaikista epämiellyttävistä hajuista ja allergeeneista pääsee eroon otsonointikäsittelyllä. Liiketilat, hallit, asunnot, ajoneuvot jne. POHJANMAAN OTSONOINTI 041 4334941 Ylivieska otsonoita@gmail.com

Sivu 7 RENKAAT VIEVÄT KOTONA TILAA JENKKIKAAPIN VERRAN Hoidamme renkaiden säilytyksen puolestasi. MEILTÄ LAATUMERKIT: RENKAAT NARIKKAAN Kysy lisää! KATTOREMONTIT AMMATTITAIDOLLA! PALVELEMME MYÖS LAUANTAISIN KLO 9 14 BBS SR SATIN GREY ALK. 195 KPL 16 www.euromaster.fi ww YLIVIESKA Savarinväylä 9, puh. 020 729 1789 Pelti ja Rakennus Muhola Oy, Mekaniikkatie 14, 85410 Sievi p. 0400-281 427 www.muholaoy.fi

Sivu 8 LVI-tarvikemyynti, asennus/huoltotyöt uudis- ja saneerauskohteet puh. 050-5910 286, 044-2662 673 Seuraava Kallion Seutu ilmestyy 26.4. RASKAAN KALUSTON HUOLTO JA VARAOSAT JCB HYUNDAI CUMMINS STEELWRIST Radio-ohjauslaitteet: Teleradio ja Scanreco Varaosia myös muihin merkkeihin: hydrauliikkapumput, venttiilit, navat, kääntövaihteistot, ym. JCB, HYUNDAI ja CUMMINS suodatin ja huoltopaketit kevätehdoin! www.pro-faster.fi Sievin LVI- ja Rakennuspalvelu Oy Ruojantie 60 Nivala Huolto 050 464 9978 Varaosat 045 862 9876 Nyt uusi parannettu versio Allemenevä KenLift AM sarjan invanostin Ei vie tilaa auton sisällä Meluton Kestävä Huoleton Kenlift myynti Puh. 044 723 3800 info@kenlift.fi www.kenlift.fi Vapauttaa liikkumaan! Myynti - Huolto - Asennus - Valmistus KORJAUS MAALAUS RENGASTYÖT AUTOKORJAAMO Ari-Pekka Päivärinta Oy Korjaus Maalaus Rengastyöt ja myynti Vikakoodinluvut ja -poistot Nelipyöräsuuntaukset Ilmastointihuollot Auton sisäja ulkopesut Vahaukset ja mylläykset Katsastuskäytöt Vakuutustarkastukset ja korjaukset AJANVARAUS: 044 030 8219 Kaikki julkaistut Kallion Seutu -lehdet löydät osoitteesta Palvelemme ma-pe 8-17 Ari-Pekka Päivärinta Oy Ylivieskantie 189b, 85500 Nivala