MAL maankäyttö, asuminen ja liikenne LOPPURAPORTTI
Sisällys Tehtävä MAL-ryhmä ja tehtäväalue Johtopäätökset Yhdyskuntarakenteen nykytila MAL-palveluiden nykytila MAL-henkilöstön näkemykset MAL-haasteet Kotkan-Haminan seudulla ja niihin vastaaminen yhden ja kahden kunnan malleissa Liiteaineisto 3 4 5-9 10-15 16-25 26-27 28-33 34 2
Tehtävä Yhden ja kahden kunnan mallin arviointi nykytilanteeseen verrattuna 1. Yhdyskuntarakenteen nykytila Liitteet 1-2: Kotkan-Haminan seudun kehityskuva 2040, sen tausta-aineistot ja Kotkan-Haminan seudun vyöhykkeet (Suomen ympäristökeskus) 2. MAL-palveluiden nykytila Liite 3: MAL-palveluiden nykytilakartoitus 3. MAL-henkilöstön näkemykset Liite 4: Henkilöstötilaisuuden muistio 4. MAL-haasteet Kotkan-Haminan seudulla ja niihin vastaaminen yhden ja kahden kunnan malleissa Liite 5: Arviointi kuntarakenteen vaikutuksista ja mahdollisuuksista MALasioissa yhden ja kahden kunnan malleissa 3
MAL-ryhmä ja tehtäväalue Ryhmä pj. Markku Hannonen, kaupunkisuunnittelujohtaja (Kotka) Matti Filppu, teknisen toimen johtaja (Hamina) Pirjo Kopra, kunnaninsinööri (Pyhtää) Pauli Korkiakoski, seutusuunnittelija (Cursor) Marja Kukkonen, asemakaava-arkkitehti (Kotka) Ari Pietarinen, suunnittelujohtaja (Kymenlaakson liitto) Vesa Pohjola, kaupunginarkkitehti (Hamina) Markku Uski, tekninen johtaja (Virolahti ja Miehikkälä) Kokoukset Ryhmä kokoontui yhteensä 10 kertaa MAL-tehtäväalueet Maapolitiikka ja maaomaisuus Kiinteistörekisteritehtävät Paikkatieto (mittaus, karttatuotanto- ja paikkatietopalvelut) Kaavoitus (Yleis- ja asemakaavoitus, rakentamisen kaavallinen ja suunnittelutarveohjaus) Liikennesuunnittelu Asuntopolitiikka Arkkitehtuuripolitiikka ja rakennetun ympäristön laatu Tunnuslukuja Henkilöstöä yht. 57,15 henkilötyövuotta Maanvuokratuotot yht. yli 20 M /vuosi Maanhankinta yht. 1,9-4,1 M /vuosi Maanmyyntivoitto yht. 1,3-4,3M /vuosi MAL-palveluiden tulosesimerkki v. 2013 tuotot yht. 22 501 260 menot yht. 4 397 267 kate yht. 18 103 993 4
Johtopäätökset Perusteet johtopäätöksille on esitetty raportin loppuosassa ja liitteissä - MAL-näkökulmasta yhden kunnan mallilla positiiviset mahdollisuudet nykytilanteeseen verrattuna, kahden kunnan malli lähempänä nykytilannetta - Toimintatavat ja tehtävät MAL-asioissa ovat eri kunnissa hyvin eri laajuisia, mikä vaikeuttaa vertailua - Kuntaliitostilanteissa on sovitettava MAL-tehtävien sijoittumista ainakin kaupunkisuunnittelun ja teknisen hallinnonalan välillä - Kuntaliitokset mahdollistavat ja toisaalta vaativat asioiden priorisointia ja resurssien kohdentamista valituissa asioissa saadaan enemmän aikaan - Yhden kunnan malli on paras lähtökohta v. 2012 hyväksytyn Kotkan-Haminan seudun kehityskuvan toteuttamiseksi 5
Johtopäätökset - MAL-toimintatapojen ja -järjestelmien yhtenäistäminen on hyödyksi koko alueelle, sen asukkaille ja yrittäjille. Kuntaliitostilanteissa toimintatapojen ja järjestelmien yhtenäistäminen vaatii paljon työtä alussa, mutta pitkällä tähtäimellä se tuo säästöjä. Myös henkilöstön arvion perusteella edesauttaa kustannussäästöjä sekä palveluiden laadun ja tasapuolisuuden parantumista Esim. kaupungit hoitavat ja saavat tuloja kiinteistörekisterin ylläpitotehtävistä. Maanmittauslaitos hoitaa kiinteistörekisteritehtävät kunnissa. - Maapolitiikka on erittäin tuottava työkalu seudun kunnille ja kaupungeille kilpailukyvyn vahvistamisen ja tulovirtojen vuoksi Kahden kunnan malli parantaa kuntien maapoliittisia mahdollisuuksia Yhden kunnan malli vahvistaa seudun mahdollisuuksia pitkäjänteisesti tuottavaan maapolitiikkaan - Kuntarakenteen muutos, erityisesti yhden kunnan malli, sisältää mahdollisuuksia toiminnan kehittämiselle, mutta mahdollisuudet eivät toteudu itsestään. Toiminta-alueen laajeneminen nykyisellä henkilöstöllä synnyttää riskin toiminnan heikkenemisestä, ellei uusia toimintatapoja harkita tarkoin. 6
Johtopäätökset - Kunnissa MAL-palveluja tuotetaan suhteellisesti enemmän ostopalveluna kuin omana työnä. Kuntaliitostilanteissa nykyisten talousresurssien uudelleenorganisointi avaa mahdollisuuden konsulttiostojen vähentämiseen ja kustannustehokkaampaan toimintaan omaa osaamisresurssia vahvistamalla esim. yleiskaavoituksessa Luo pohjaa esim. perustellulle maanhankinnalle ja investointien hallinnalle - MAL-palvelut voidaan pitkän tähtäimen suunnittelua lukuun ottamatta tuottaa nykyisellä henkilöstöllä, mutta organisaatiot ovat haavoittuvaisia Mahdolliset kuntaliitokset eivät juuri muuta tilannetta, mutta avaavat mahdollisuuksia esim. erikoistumisen ja osaamisresurssien laajemman hyödyntämisen näkökulmasta Mahdolliset kuntaliitokset edellyttävät kaupunkien nykytasoisten palveluiden ulottamisen koko uuden kunnan/uusien kuntien alueelle Kahden kunnan malli hyödyttää enemmän kuntia kuin kaupunkeja - Kotkan-Haminan seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa olennaista on päätöksenteon yhtenäisyys Yhden kunnan rakenne johtaa yhteiseen päätöksentekoon Kahden kunnan malli voi johtaa keskinäisen kilpailun korostumiseen 7
Johtopäätökset Ryhmä kokosi seudun tulevaisuuden kannalta tärkeimmät MAL-haasteet kokonaisuuksiksi ja arvioi niitä yhteisön ja hyvinvoinnin sekä taloudellisen elinvoiman näkökulmista yhden ja kahden kunnan malleissa: Yhdyskuntarakenne Asukas, asuinympäristö ja monikulttuurisuus Kilpailukyky ja kansainvälinen liikenne Toiminnallinen ympäristö Seudun tulevaisuuden MAL-haasteiden tunnistaminen perustuu Elinvoimaisuuden edellytystekijöihin (ks. Elinvoimaisuustyöryhmän raportti) Kymenlaakson skenaarioihin 2030 (ks. Kymenlaakso ohjelma 2014-2017, Kymenlaakson liitto) Ryhmän asiantuntija-arviointeihin 8
Johtopäätökset Arvioidut MAL-mahdollisuudet eri kuntarakenteissa (ks. selitteet dioista 30-33 tai liitteestä 5) 1 kunta 2 kuntaa YHDYSKUNTARAKENNE ASUKAS, ASUINYMPÄRISTÖ, MONIKULTTUURISUUS KILPAILUKYKY JA KV. LIIKENNE TOIMINNALLINEN YMPÄRISTÖ Nykytilanne Hieman mahdollisuuksia Jonkin verran mahdollisuuksia Paljon mahdollisuuksia Nykytilanne Yhden kunnan mallissa selkeästi positiivisemmat mahdollisuudet nykytilanteeseen verrattuna Yhden kunnan mallissa nousevat ennen kaikkea esille taloudelliset mahdollisuudet, mutta myös hyvinvoinnin ja yhteisön mahdollisuudet näyttäytyvät selkeästi positiivisina Kahden kunnan mallilla vähäisiä positiivisia mahdollisuuksia suhteessa nykytilanteeseen Hieman mahdollisuuksia Jonkin verran mahdollisuuksia Paljon mahdollisuuksia YHTEISÖ JA HYVINVOINTI TALOUDELLINEN ELINVOIMA TEEMOJEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT ASIAT 9
1. Yhdyskuntarakenteen nykytila Aineisto: Kaakon suunta Kotkan-Haminan seudun kehityskuva 2040 ja taustaselvitykset Kaakon suunta Kotkan-Haminan seudun kehityskuva on hyväksytty seutuvaltuustossa ja kaikissa kunnissa v. 2012 10
1. Yhdyskuntarakenteen nykytila Esimerkki seudun yhdyskuntarakenteen kehittymissuunnasta Seudun yhdyskuntarakenteen kehittymistä viimeisten 20 vuoden aikana kuvaa taajama-alueen huomattava kasvu ja asukastiheyden samanaikainen lasku 11
1. Yhdyskuntarakenteen nykytila Kotkan-Haminan seudun trendit Seudun asukasmäärä on vuosituhannen vaihteen laskun jälkeen vakiintunut hiukan alle 90 000 asukkaaseen. Jatkuu tasaisena. Vanhemmat ikäluokat kasvavat voimakkaasti suhteessa muihin ikäluokkiin, yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus väestöstä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä Seuturakenne muodostuu Siltakylä Kotka Karhula Hamina-akselin yhtenäisestä kaupunkivyöhykkeestä ja sitä ympäröivästä maaseutuvyöhykkeestä. Maaseutuvyöhykkeen tärkeimpiä keskuksia ovat Miehikkälän, Virolahden ja Pyhtään kuntakeskukset. Seudun taajamien pinta-ala on kasvanut vuosien 1990 2010 aikana lähes viidenneksen. Laajentuminen on tapahtunut pääasiasiassa taajamien reuna-alueilla. Samanaikainen väestön väheneminen on laskenut voimakkaasti taajamien asukastiheyttä. Asuntokuntakoko pienenee ja asuntojen keskikoko suurenee, joten asumisväljyys on seudulla kasvussa. 12
1. Yhdyskuntarakenteen nykytila Kotkan-Haminan seudun trendit Kotkan, Haminan ja Karhulan keskustat ovat liikkumismahdollisuuksiltaan seudun monipuolisimmat alueet. Seudun joukkoliikennevyöhykkeet painottuvat Kotkansaaren, Karhuvuoren, Karhulan ja Haminan välille. Lisäksi joukkoliikennekäytävät ulottuvat Mussaloon, Jäppilään, Koivulaan sekä Suulisniemeen. Työpaikkoja on eniten autovyöhykkeellä, keskustamaisilla jalankulkuvyöhykkeillä ja jalankulun reunavyöhykkeillä. 1990-luvun jälkeen työpaikat ovat lisääntyneet eniten autovyöhykkeellä. Useamman kuin yhden auton omistus asuntokunnissa on lisääntynyt voimakkaasti. Moniautoisuudella on selkeä yhteys yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin; väljemmillä ja syrjäisemmillä alueilla autonomistus on selvästi yleisempää kuin tiiviimmillä lähempänä keskustaa sijaitsevilla alueilla. 13
1. Yhdyskuntarakenteen nykytila Kehityskuvan strategiset päälinjaukset Rakennetaan seudusta kansainvälisesti näkyvä kokonaisuus pohjolan pääkaupungit ja Pietarin yhdistävällä kehityskäytävällä Hyödynnetään E18-tien tunnettuus ja taloudellinen dynamiikka Maankäytössä hyödynnetään olemassa oleva rakenne Kasvu ohjataan kuntatalouden, liikenteen, ympäristön ja viihtyvyyden kannalta kestävällä tavalla Varaudutaan Helsinki Pietari-radan ja Kotkansaaren itäisen yhteyden toteutumiseen 14
1. Yhdyskuntarakenteen nykytila Kehityskuvan strategiset päälinjaukset Asuinrakentamisen painopiste on Siltakylä Kotka Karhula Hamina -vyöhykkeellä Vyöhykkeen ulkopuolella asuinrakentamista ohjataan elinvoimaisiin taajamiin ja kyliin, joissa päivittäiset palvelut ovat saavutettavissa kevytliikenteellä Työpaikat, palvelut ja kauppa ohjataan siten, että ne tukevat olemassa olevien keskusten kehitystä tai ovat saavutettavissa hyvin myös kestävillä kulkutavoilla. 15
2. MAL-palveluiden nykytila Aineisto: MAL-palveluiden nykytilakartoitus a) Maapolitiikka ja maaomaisuus b) Kiinteistörekisteritehtävät c) Paikkatieto (mittaus, karttatuotanto- ja paikkatietopalvelut) d) Kaavoitus (yleis- ja asemakaavoitus, rakentamisen kaavallinen ja suunnittelutarveohjaus) e) Liikennesuunnittelu f) Asuntopolitiikka g) Arkkitehtuuripolitiikka ja rakennetun ympäristön laatu 16
a) Maapolitiikka ja maaomaisuus Kotkassa kaupunkisuunnittelun vastuualueella, muissa teknisessä toimessa. Haminassakin kaupunkisuunnittelu, mutta osana teknistä. Maapoliittinen ohjelma ainoastaan Haminassa. Kotkassa valtuuston hyväksymiä periaatteita. Tehtävät pitkälti samankaltaiset kaikissa kunnissa: maaomaisuuden hoito, hankinnat, luovutukset, vaihdot, alueiden käyttöluvat ja metsien hoito. Lisäksi erilaiset suunnitteluhankkeet ja -sopimukset sekä elinkeinohankkeiden tukeminen. Kaupunkien osalta henkilöresurssi riittävä, kehittämishankkeissa ja markkinointiasioissa resurssi niukka. Kuntien osalta resurssit riittämättömiä. Maanhankinta, myynti ja vuokraus erityisesti kaupunkien merkittävä tulonlähde. Volyymit vaihtelevat paljon kuntien ja vuosien välillä. Kunnissa maanhankinnan ja myynnin suhde tasaisempi. Kehitystarpeena yhteistyökuvion selkiyttäminen ja yhtenäistäminen kaavoituksen, elinkeinotoimien ja Cursorin kanssa. 17
b) Kiinteistörekisteritehtävät Kotkassa kaupunkisuunnittelun vastuualueella, muissa teknisessä toimessa. Haminassakin kaupunkisuunnittelu, mutta osana teknistä. Kaakon kaksikolla jo yhteisesti. Kaupungit hoitavat ja saavat tuloja kiinteistörekisterin ylläpitotehtävistä. Maanmittauslaitos hoitaa kiinteistörekisteritehtävät kunnissa. MML ei pysty tuottamaan palvelua kaupungeille. Volyymit vaihtelevat taloustilanteen mukana. Haminassa 20-40 toimitusta/vuosi ja Kotkassa 50-110. Kotkassa ja Haminassa henkilöresurssit riittävät, mutta haavoittuvaiset. Kunnissa ostopalveluna. 18
c) Paikkatieto (mittaus, karttatuotanto- ja paikkatietopalvelut) Kotkassa kaupunkisuunnittelun vastuualueella, muissa teknisessä toimessa. Haminassakin kaupunkisuunnittelu, mutta osana teknistä. Pyhtäällä ostopalveluna. Kotkassa ja Haminassa Bentley/Stella Map ohjelmistot. Myös Pyhtäällä, mutta konsultin kautta. Virolahti ja Miehikkälä MapInfo. Erilaiset järjestelmämuutokset ovat teettäneet ja teettävät paljon työtä. Kaupungeissa henkilöresurssit riittävät juuri ja juuri välttämättömien asioiden hoitamiseen, mutta eivät kehittämiseen. Tilanne on haavoittuvainen. Kunnissa ei paikkatieto-osaamista. Ostopalvelut järjestelmien kehittämis- ja ylläpitotehtäviin. Kaakon kaksikolla se kuuluu osana kaavoituksen palvelujen ostoihin. Paikkatietoalan nopea kehittyminen luo jatkuvaa painetta myös kuntapuolella aineistojen jalostukseen, laajempaan hyödyntämiseen ja soveltamiseen. Omaa paljon mahdollisuuksia, mutta tämän hetken resurssit eivät sitä mahdollista. Kuntien yhteishankinnat ja yhteistyö voisivat avata mahdollisuuksia ja tuoda säästöjä. 19
d) Kaavoitus (Yleis- ja asemakaavoitus, rakentamisen kaavallinen ja suunnittelutarveohjaus) Kotkassa kaupunkisuunnittelun vastuualueella, muissa teknisessä toimessa. Haminassakin kaupunkisuunnittelu, mutta osana teknistä. Kaakon kaksikolla jo yhteisesti. Monialainen tehtäväalue. Sisältää kaavoituksen lisäksi useita muita tehtäviä, joita ei aina edes tunnisteta kaavoitukseen kuuluviksi, kuten esim. lupa-asioiden valmistelu, liikennesuunnittelu, suurten hankkeiden suunnittelu ja aktiivinen toiminta kaupunkien ja kuntien kehittämisasioissa. Henkilöstön osalta riittämättömät. Yleiskaava-arkkitehtia ei missään kunnassa. Liikennesuunnittelua ei ole varsinaisesti resursoitu. Kehittämistarpeena pitkän tähtäimen yleissuunnittelu/yleiskaavaarkkitehdin tehtävät, paikkatietomenetelmien hyödyntäminen ja soveltaminen kaavoituksessa, vuorovaikutuksen ja yhteistyöverkostojen kehittäminen Kaavoitus on keskeinen ja aktiivinen toimija kaupunkien ja kuntien kehittämistyössä, edunvalvonnassa, yhteistyöverkostojen ylläpidossa ja kehittämisessä jne. Henkilöresurssien ohuuden vuoksi organisaatiot ovat haavoittuvia. 20
e) Liikennesuunnittelu Kaavoituksessa ja teknisessä toimessa. Kaakon kaksikolla joukkoliikenne sivistystoimella. Kaavoitukseen liittyvää liikennesuunnittelua ei ole resursoitu, ostetaan konsultilta. Tehtäviin kuuluvat myös maakunnalliseen ja alueelliseen liikennestrategiatyöhön ja liikennejärjestelmäsuunnitteluun osallistuminen ja niihin liittyvä edunvalvonta. Ostopalveluna. Tarve vaihtelee voimakkaasti, muutamista tuhansista kymmeniin tuhansiin/vuosi. Resurssien riittävyyden osalta tilanne vaihtelee. Tarvetta lisäykselle on erityisesti yleissuunnittelun osalta. Etelä-Kymenlaakson henkilökuljetusyksikkö aloittanut vuoden 2014 alussa. 21
f) Asuntopolitiikka Sijainti organisaatioissa vaihtelee kunnittain Ei virallisesti hyväksyttyjä asuntopolitiikan ohjelmia Organisointi kuntien keskushallinnon, kaavoituksen ja sosiaalitoimen ja asuntoyhtiöiden kautta Resursseina asuntosihteerit tai vuokrataloyhtiöt Päätöksenteko asukasvalinnasta ja sopimuksista asuntoyhtiöiden toimitusjohtajilla, Kotkassa maankäyttöinsinöörillä ja Haminassa toimitilapäälliköllä Resurssit riittävät asuntosihteerin tehtävissä. Laajempi asuntopolitiikan suunnittelu ja asuntopoliittinen koordinointi edellyttää lisäresursointia. Tarvetta asuntopolitiikan kehittämiselle jossain määrin havaittavissa. 22
g) Arkkitehtuuripolitiikka ja rakennetun ympäristön laatu Kotkassa kaupunkisuunnittelun vastuualueella, muissa teknisessä toimessa. Haminassakin kaupunkisuunnittelu, mutta osana teknistä. Kaakon kaksikolla jo yhteisesti. Osin ympäristötoimissa. Haminassa keskustan kehittämisohjelma. Kotkassa sisältyy kaupungin strategiaan, ei ole aloitettu. Muissa ei esillä. Ei erillisiä resursseja, osana kaavoituksen muuta toimintaa Resurssit rajalliset, aikataulut venyvät Kehittämistarpeena yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden välillä, mukaan lukien kuntarakenneselvityksen kunnat 23
2. MAL-palvelualueiden nykytila, yhteenveto: Kuntaliitostilanteissa sovitettava MAL-tehtävien sijoittumista kaupunkisuunnitteluun ja tekniselle hallinnonalalle, mahdollisesti myös muille Kuntaliitostilanteissa toimintatapojen ja järjestelmien yhdenmukaistaminen vaatii paljon työtä alussa, mutta pitkällä tähtäimellä se tuo säästöjä ja avaa mahdollisuuksia Esim. maa-, asunto- ja arkkitehtuuripoliittisten ohjelmien nykytilanne aika heikko. Kuntaliitokset edellyttävät toimintaperiaatteiden yhdenmukaistamista ja edistävät siten niiden laatimista. - Kunnissa MAL-palveluja tuotetaan suhteellisesti enemmän ostopalveluna kuin omana työnä. Kuntaliitostilanteissa nykyisten talousresurssien uudelleenorganisointi avaa mahdollisuuden konsulttiostojen vähentämiseen ja kustannustehokkaampaan toimintaan omaa osaamisresurssia vahvistamalla esim. yleiskaavoituksessa Luo pohjaa esim. perustelulle maanhankinnalle ja investointien hallinnalle 24
2. MAL-palvelualueiden nykytila, yhteenveto: MAL-palvelut voidaan pitkän tähtäimen suunnittelua lukuun ottamatta tuottaa nykyisellä henkilöstöllä, mutta organisaatiot ovat haavoittuvaisia Mahdolliset kuntaliitokset eivät juuri muuta tilannetta, mutta avaavat mahdollisuuksia esim. erikoistumisen ja osaamisresurssien laajemman hyödyntämisen näkökulmasta Yleiskaavoittajaa, liikennesuunnittelijaa ja paikkatietoa soveltava työtä ei ole varsinaisesti resursoitu, vaikka kaikissa kunnissa nämä tehtävät on tunnistettu erittäin tarpeellisiksi MAL-henkilöstö (henkilötyövuodet) alueen kunnissa Hamina Kotka Pyhtää Miehikkälä Virolahti htv yht. 17 38,5 0,7 0,55 0,4 57,15 MAL-palvelualueiden toimintatuotot ja -menot yhteensä esimerkkivuotena 2013 Hamina Kotka Pyhtää Miehikkälä Virolahti yht. Tuotot ( ) 7 048 500 15 251 000 55 634 0 146 126 22 501 260 Menot ( ) 1 213 100 2 800 000 260 860 47 373 75 934 4 397 267 Kate ( ) 5 835 400 12 451 000-205 226-47 373 70 192 18 103 993 25
3. MAL-henkilöstön näkemykset Aineisto: MAL-henkilöstötilaisuuden muistio Taloudelliset hyödyt ja resurssien yhdistäminen nähtiin positiivisena asiana Kuntaliitoksilla voitaisiin vahvistaa organisaatioiden toimintakykyä Kuntaliitostilanteissa riskinä nähtiin toiminnan byrokratisoituminen, henkilöstön vähentäminen ja asiakaspalvelun heikkeneminen Työskentely-yksikön sijoittuminen kuntaliitostilanteessa herätti monipuolisia näkemyksiä Hyödyt irti toimintoja keskittämällä, toisaalta joillakin osa-alueilla sivutoimistot ovat välttämättömiä, esim. mittaus Kuntaliitostilanteissa työskentelyalue laajenee. Näkyy aluksi paikallistuntemuksen puutteena, mutta tekee työskentelystä monipuolista 26
3. MAL-henkilöstön näkemykset Erilaisten tietokantojen yhdistyminen, arkistojen ja sähköisten palvelujen kehittäminen nähtiin positiivisena asiana ja ne synnyttäisivät myös säästöjä Miten liitostilanteita mahdollisesti seuraavat poliittiset ristiriidat vaikuttavat työskentelyyn esim. suunnittelussa? Pienet kunnat hyötyvät sekä yhden että kahden kunnan mallista, kaupungit vain yhden kunnan mallista 27
4. MAL-haasteet Kotkan-Haminan seudulla ja niihin vastaaminen yhden ja kahden kunnan malleissa Aineisto: Arviointi kuntarakenteen vaikutuksista ja mahdollisuuksista MAL-asioissa yhden ja kahden kunnan malleissa Ryhmä kokosi seudun tulevaisuuden kannalta tärkeimmät MAL-haasteet kokonaisuuksiksi ja arvioi niitä yhteisön ja hyvinvoinnin sekä taloudellisen elinvoiman näkökulmista yhden ja kahden kunnan malleissa: A. Yhdyskuntarakenne B. Asukas, asuinympäristö ja monikulttuurisuus C. Kilpailukyky ja kansainvälinen liikenne D. Toiminnallinen ympäristö Seudun tulevaisuuden MAL-haasteiden tunnistaminen perustuu Elinvoimaisuuden edellytystekijöihin (ks. Elinvoimaisuustyöryhmän raportti) Kymenlaakson skenaarioihin 2030 (ks. Kymenlaakso ohjelma 2014-2017, Kymenlaakson liitto) Ryhmän asiantuntija-arviointeihin 28
4. MAL-haasteet Kotkan-Haminan seudulla ja niihin vastaaminen yhden ja kahden kunnan malleissa Arvioidut MAL-mahdollisuudet eri kuntarakenteissa (ks. selitteet dioista 30-33 tai liitteestä 5) 1 kunta 2 kuntaa YHDYSKUNTARAKENNE ASUKAS, ASUINYMPÄRISTÖ, MONIKULTTUURISUUS KILPAILUKYKY JA KV. LIIKENNE TOIMINNALLINEN YMPÄRISTÖ Nykytilanne Hieman mahdollisuuksia Jonkin verran mahdollisuuksia Paljon mahdollisuuksia Nykytilanne Yhden kunnan mallissa selkeästi positiivisemmat mahdollisuudet nykytilanteeseen verrattuna Yhden kunnan mallissa nousevat ennen kaikkea esille taloudelliset mahdollisuudet, mutta myös hyvinvoinnin ja yhteisön mahdollisuudet näyttäytyvät selkeästi positiivisina Kahden kunnan mallilla vähäisiä positiivisia mahdollisuuksia suhteessa nykytilanteeseen Hieman mahdollisuuksia Jonkin verran mahdollisuuksia Paljon mahdollisuuksia YHTEISÖ JA HYVINVOINTI TALOUDELLINEN ELINVOIMA TEEMOJEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT ASIAT 29
A. Yhdyskuntarakenne 1. Kokonaisuuden hallinta ja ennakointikyky - Monikeskuksisuus esim. laatu ja keskinäiset painotukset 1. Maankäyttö-, asunto- ja arkkitehtuuripolitiikka (toteuttamisedellytykset, hinnat, neuvotteluvoima, tulot/kustannukset) 2. Vetovoima, houkuttelevuus, monipuolisuus, investointien houkuttelu - Kokonaisuuksien hallinta ja sijaintiedun hyödyntäminen 2. Vahvuuksien hyödyntäminen, priorisointi, markkinointi - Esim. korkeatasoisen ja monipuolisen matkailupalveluinfran rakentaminen ja ylläpito 2. Suuret hankkeet (kaupunkikehittäminen ja muut) 3. Liikenne - alueellinen näkökulma (JL, kevytliikenne) - kansainvälinen näkökulma (satamat, raskasliikenne, transitio yms.) 3. Saavutettavuus (seudun sisäinen esim. palveluverkot, kuljetuskustannukset) 4. Kestävyys ja ilmastonmuutoksen hillintä, kestävät energiaratkaisut 5. Maaseutu ja luonto - Infra, elävänä säilyminen, kehittäminen/kehittyminen, elinkeinomahdollisuudet, elintarvikeketjun kehittäminen, luontoarvojen säilyttäminen ja kestävä käyttö 30
B. Asukas, asuinympäristö ja monikulttuurisuus 6. Ikärakenne, monikulttuurisuus vastaanottava ilmapiiri 6. Yhteisöllisyyden rakenteiden luominen ja ylläpito 6. Alueen uusiutuminen ja innovaatiokyky 7. Vetovoima, houkuttelevuus, monipuolisuus, investointien houkuttelu - Kokonaisuuksien hallinta ja sijaintiedun hyödyntäminen 7. Vahvuuksien hyödyntäminen, priorisointi, markkinointi - Esim. korkeatasoisen ja monipuolisen matkailupalveluinfran rakentaminen ja ylläpito 7. Elinkeinopolitiikka (keskinäinen kilpailu/kilpailuvoima yritysten suhteen) 7. Digitaalisen kehitysympäristön mahdollistaminen 8. Liikenne - alueellinen näkökulma (JL, kevytliikenne, turvallisuus) - kansainvälinen näkökulma (satamat, raskasliikenne, transitio, matkailijat) 9. Maankäyttö-, asunto- ja arkkitehtuuripolitiikka (toteuttamisedellytykset, hinnat, neuvotteluvoima, tulot/kustannukset) 9. Laatuvaatimukset ja palvelukyky (byrokratia ja oikeudenmukaisuus/palvelukyky, läpinäkyvyys ja tavoitteellisuus, selkeä ja reagointikykyinen toiminta yli toimialarajojen) - Organisaation ja tehtävien nykyaikaistaminen, menetelmien ja välineiden harmonisointi ja kehittäminen, vetovoima työnantajana 10. Kuntatalous 11. Maaseutu ja luonto - Infra, elävänä säilyminen, kehittäminen/kehittyminen, elinkeinomahdollisuudet, elintarvikeketjun kehittäminen, luontoarvojen säilyttäminen ja kestävä käyttö 31
C. Kilpailukyky ja kansainvälinen liikenne 12. Liikenne - kansainvälinen näkökulma (satamat, raskasliikenne, transitio) 12. Saavutettavuus (seudun saavutettavuus) 12. Vetovoima, houkuttelevuus, monipuolisuus, investointien houkuttelu - Kokonaisuuksien hallinta ja sijaintiedun hyödyntäminen 12., 14. Yhteisöllisyyden rakenteiden luominen ja ylläpito 12. Suuret hankkeet (kaupunkikehittäminen ja muut) 12. Digitaalisen kehitysympäristön mahdollistaminen 13. Elinkeinopolitiikka (keskinäinen kilpailu/kilpailuvoima yritysten suhteen) 13. Maankäyttö-, asunto- ja arkkitehtuuripolitiikka (toteuttamisedellytykset, hinnat, neuvotteluvoima, tulot/kustannukset) 13. Laatuvaatimukset ja palvelukyky (byrokratia ja oikeudenmukaisuus/palvelukyky, läpinäkyvyys ja tavoitteellisuus, selkeä ja reagointikykyinen toiminta yli toimialarajojen) - Organisaation ja tehtävien nykyaikaistaminen, menetelmien ja välineiden harmonisointi ja kehittäminen, vetovoima työnantajana 13. Kuntatalous 14. Vahvuuksien hyödyntäminen, priorisointi, markkinointi - Esim. korkeatasoisen ja monipuolisen matkailupalveluinfran rakentaminen ja ylläpito 14. Alueen uusiutuminen ja innovaatiokyky 14. Kestävyys ja ilmastonmuutoksen hillintä, kestävät energiaratkaisut 14. Maaseutu ja luonto - Infra, elävänä säilyminen, kehittäminen/kehittyminen, elinkeinomahdollisuudet, elintarvikeketjun kehittäminen, luontoarvojen säilyttäminen ja kestävä käyttö 15. Aktiivinen vaikuttaminen ja välittäjärooli pääkaupunkiseudun, Pietarin / Venäjän ja EU:n välillä sekä edunvalvonta 32
D. Toiminnallinen ympäristö 16. Saavutettavuus (seudun sisäinen) 17. Vetovoima, houkuttelevuus, monipuolisuus, investointien houkuttelu - Kokonaisuuksien hallinta ja sijaintiedun hyödyntäminen 17. Vahvuuksien hyödyntäminen, priorisointi, markkinointi - Esim. korkeatasoisen ja monipuolisen matkailupalveluinfran rakentaminen ja ylläpito 17. Alueen uusiutuminen ja innovaatiokyky 17. Maaseutu ja luonto - Infra, elävänä säilyminen, kehittäminen/kehittyminen, elinkeinomahdollisuudet, elintarvikeketjun kehittäminen, luontoarvojen säilyttäminen ja kestävä käyttö 17. Elinkeinopolitiikka (keskinäinen kilpailu/kilpailuvoima yritysten suhteen) 17. Maankäyttö-, asunto- ja arkkitehtuuripolitiikka (toteuttamisedellytykset, hinnat, neuvotteluvoima, tulot/kustannukset) 17. Digitaalisen kehitysympäristön mahdollistaminen 17. Laatuvaatimukset ja palvelukyky (byrokratia ja oikeudenmukaisuus/palvelukyky, läpinäkyvyys ja tavoitteellisuus, selkeä ja reagointikykyinen toiminta yli toimialarajojen) - Organisaation ja tehtävien nykyaikaistaminen, menetelmien ja välineiden harmonisointi ja kehittäminen, vetovoima työnantajana 18. Aktiivinen vaikuttaminen ja välittäjärooli pääkaupunkiseudun, Pietarin / Venäjän ja EU:n välillä sekä edunvalvonta 33
Liiteaineisto Liite 1 Kaakon suunta Kotkan-Haminan seudun kehityskuva 2040 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Kotkan-Haminan seudun vyöhykkeet (SYKE) MAL-palveluiden nykytilakartoitus MAL-henkilöstötilaisuuden muistio Arviointi kuntarakenteen vaikutuksista ja mahdollisuuksista MALasioissa yhden ja kahden kunnan malleissa 34