SEUTUSUUNNITTELUN TAVOITTEENA ELINVOIMAINEN TULEVAISUUS Kotkan Haminan seutu nykytrendin, kylämallin ja vyöhykemallin mukaan vuonna 2040

Transkriptio

1 SEUTUSUUNNITTELUN TAVOITTEENA ELINVOIMAINEN TULEVAISUUS Kotkan Haminan seutu nykytrendin, kylämallin ja vyöhykemallin mukaan vuonna 2040 SISÄLTÖ Mistä seutusuunnittelussa on kyse? Kotkan Haminan seutu nyt Kotkan-Haminan seutu 2040? Kehityskuvamallit Nykytrendi - Kehityksen keskipiste kunnissa Kylämalli - Kestävää hyvinvointia lähellä luontoa Vyöhykemalli - Kansainvälinen ja vireästi vetovoimainen Seutusuunnittelun ja kehityskuvan tavoitteet Näin etenemme! Seutua suunnitellaan asukkaiden parhaaksi niin, että alue on tulevaisuudessakin elinvoimainen ja viihtyisä paikka asua. Mikä on sinun näkemyksesi?

2 MISTÄ SEUTUSUUNNITTELUSSA ON KYSE? Seutusuunnittelu Suomessa ja Kotkan Haminan seudulla Suomen eri kaupunkiseuduilla on PARAS-hankkeen myötä käynnistetty kaupunkiseutusuunnitelmien laatiminen. Kotkan-Haminan seudulla suunnittelutyö käynnistettiin Seutusuunnittelulla haetaan yhdensuuntaisuutta seudun kuntien suuriin linjauksiin ja vaikuttavuutta kuntien toimenpiteisiin. Suunnittelussa keskitytään erityisesti maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden seudullisiin kysymyksiin. Suunnittelun perusperiaatteena on tarkastella yhdyskuntarakennetta yksittäisiä kuntia laajempana kokonaisuutena. Kaakon Suunta -hanke Kotkan-Haminan seudun seutusuunnittelua koordinoi Kassu-työryhmä, jossa on edustus kaikista seudun kunnista. Suunnittelun tueksi on perustettu Kaakon suunta -hanke, jossa luodaan alueelle Kehityskuvan laatimisessa etsitään suuntaa ja yhteisiä tavoitteita seudun tulevaisuudelle. seudullisen suunnittelun toimintamalli ja laaditaan vuoteen 2040 tähtäävä Kotkan-Haminan seudun kehityskuva. Kehityskuva ja toimintamalli laaditaan yhdessä hankkeessa perustettujen maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen työryhmien kanssa. Seudun asukkaiden elämän eri osaalueet jakautuvat jo nyt yli kuntarajojen. Ihmiset käyvät töissä ja ostoksilla asuinkuntansa ulkopuolella. Myös hyvinvointi- ja terveyspalveluita haetaan usein naapurikunnista. Yritys- ja elinkeinoelämä ovat pitkään toimineet yksittäistä kuntaa laajemmalla alueella. Seutusuunnittelun tarkoituksena on ajatella yhdyskuntarakennetta toiminnan kautta: miten ihmisten arki sujuisi helpommin, miten päivittäisten matkojen määrä ja pituus voitaisiin pitää kohtuullisena, ja miten seutu olisi viihtyisä ja elinvoimainen asuinpaikka?

3 Kehityskuva Kehityskuvassa etsitään suuntaa ja yhteisiä tavoitteita seudun tulevaisuudelle. Kehityskuvassa sovitaan seudun yhdyskuntarakenteen suuntaviivat, jotka tarkentuvat ja toteutuvat kuntien kaavoitus- ja suunnittelutyön kautta. Tarkasteltavana olevien mallien avulla vertaillaan mahdollisten kehityssuun- tien hyviä ja huonoja puolia, jotta voidaan yhdessä päättää, mitä asioita kannattaa tavoitella ja minkälaista kehitystä edistää. Mallit ovat tarkoituksella erilaisia vaikutusten havainnollistamiseksi ja arvioimiseksi sekä avoimen keskustelun käymiseksi. Mikään esitellyistä malleista ei sellaisenaan ole lopullinen kehityskuva se laaditaan malleista käytävän keskustelun ja arvioinnin kautta. Jokaisen mielipide on tärkeä myös sinun! Mikä on sinun näkemyksesi malleissa esitellyistä asioista ja tulevaisuuden suuntauksista? Millaista olisi elää seudulla, jos malleissa kuvatut asiat toteutuisivat? Mitkä asioista ovat sellaisia, joiden kehittymistä kannattaa edistää ja mitä välttää? Oman näkemyksensä voi antaa vastaamalla kyselyyn. Jokaisen näkemys on tärkeä! Seutusuunnittelun ja kehityskuvan päätavoitteet 1. Muodostetaan yhteinen näkemys seudun tavoiteltavasta yhdyskuntarakenteesta ja sen osaalueista: maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut 2. Vahvistetaan seudun roolia vetovoimaisena ja hyvinvoivana keskuksena Itämeren kehityskäytävällä 3. Havainnollistetaan seudun toimintaa ja palveluja asukkaiden, yritysten ja vierailijoiden näkökulmista 4. Osoitetaan alueet ja sovitaan periaatteet joiden varassa seudun vahvuuksia kehitetään Miten ihmisten arki sujuisi helpommin? Kuinka lyhentää asukkaiden päivittäisten työ- ja asiointimatkojen pituutta tai vähentää niiden määrää? Miten seutu olisi viihtyisä asuinpaikka?

4 KOTKAN-HAMINAN SEUTU NYT Kotkan-Haminan seutu sijaitsee Kaakkois-Suomessa Kymenlaakson maakunnassa. Seutu muodostuu Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän kunnista sekä Kotkan ja Haminan kaupungeista. Seudun yhtenäinen kaupunkialue ulottuu Pyhtään Siltakylästä Kotkan keskustan ja Karhulan kautta Haminaan. Kaupunkialueen ulkopuolella tärkeimpiä keskuksia ovat Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän kuntakeskukset ja ilmettä rikastavat perinteiset maaseutukylät. Liikenneyhteydet ja elinkeinoelämä Kotkan-Haminan seutu sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella, pääkaupunkiseudun ja Pietarin metropolialueen läheisyydessä. Seudun imago on vahvasti merihenkinen. Satamatoiminta ja logistiset yhteydet ovatkin seudun elinkeinoelämän kivijalka. Tulevaisuudessa seudun elinkeinoelämässä korostetaan vahvemmin myös tuulivoimaa, matkailua, kauppaa ja digitaalista liiketoimintaa. Asukasmäärän perusteella Kotkan-Haminan seutu kuuluu Suomen keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoon. Seudun väestö on vakiintunut 2000-luvulla n asukkaaseen. Tavoitteena elinvoimainen tulevaisuus Kuvaavaa seudun väestörakenteelle tällä hetkellä on vanhempien ikäluokkien voimakas kasvu suhteessa muihin ikäluokkiin. Väestön vähenemisestä huolimatta seudun rakennettu ympäristö on laajentunut voimakkaasti. Keskeinen kysymys onkin, miten voimme edistää seudun yhdyskuntarakenteen eheyttämistä eli tukea keskustojen, kylien ja asuinalueiden elinvoimaisuutta tulevaisuudessa. Kuinka tuemme yhdessä keskustojen, kylien ja asuinalueiden elinvoimaisuutta tulevaisuudessa? Kotkan-Haminan seutu

5 KOTKAN-HAMINAN SEUTU 2040? Nykytrendi Kehityksen keskipiste kunnissa Kylämalli Kestävää hyvinvointia lähellä luontoa Vyöhykemalli Kansainvälinen ja vireästi vetovoimainen Seuraavissa kehityskuvamalleissa kuvataan seudun mahdollisia tulevaisuuskuvia vuonna Kuvaukset ovat erilaisia tavoitetiloja, joita kohti kehitystä voidaan suunnata. Malleista on tarkoitus keskustella, saada palautetta ja arvioida vaikutuksia. Keskustelun ja palautteen pohjalta laaditaan ehdotus, jossa pyritään yhdistämään eri mallien vahvuuksia.

6 NYKYTRENDIN MUKAINEN MALLI Kehityksen keskipiste kunnissa P K V M Keskeinen kaupunkialue Kaupunkialue Palvelukeskus Rannikko- ja saaristoalue Maisemallisesti ja luonnon kannalta arvokkaat alueet Maatalousalueet Metsätalousalueet Kehitettävät asuinalueet Kaavavaranto Kunnalliset peruspalvelut Kaupalliset palvelut Vapaa-aika ja kulttuuri Matkailupalvelut Kehityssuunta

7 NYKYTRENDIN MUKAINEN MALLI Kehityksen keskipiste kunnissa Nykytrendin mukaisessa mallissa tulevaisuus on tulosta nykyisen kaltaisen kehityksen jatkumisesta. Taloudelliset tehokkuuspaineet ja väestön vanheneminen korostavat keskittämissuuntausta. Kehittämistoimenpiteet kohdistuvat pääasiassa nykyisiin taajama-alueisiin. Haminan ja Karhulan keskusten rooli säilyy nykyisellään ja Kotkan kaupunki on seudun selkeä keskus. Siltakylä nousee Pyhtään keskuspaikaksi ja Vaalimaalle muodostuu rajaliikenteeseen tukeutuvaa kauppaa. Nykytrendin mukaisessa mallissa korostuu tavara- ja transitoliikenteen solmupisteenä toimiminen ja uusiutuvan energian nousu tärkeäksi elinkeinoksi, matkailijoiden ohittaessa seudun. Seutu korostuu Itämeren tavaraliikenteen merkittävänä solmupisteenä. Elinkeinoelämä tukeutuu tavaraliikenteeseen, satamatoimintoihin ja Venäjän transitoliikenteen vahvuuteen. Tuulivoima ja muut uusiutuvan energian muodot ovat vahva osa elinkeinorakennetta. Henkilöliikenteessä Venäjältä tulevat päivämatkailijat suuntaavat Lappeenrantaan. Pitempiaikainen matkailu ohittaa alueen suuntautumalla pääkaupunkiseudulle monipuolisempien palveluiden perässä. Seudun asukkaiden ja matkailijoiden ostovoima jakaantuu seudulle nykyisessä suhteessa. Maankäyttö ja asuminen Kehittäminen kohdistuu nykyisiin keskustoihin ja taajama-alueisiin Taajama-alueet laajenevat reunoiltaan pientaloasutuksen lisääntyessä Keskustoja ja kehitettäväksi valittavien kaupungin- ja kunnanosien elinympäristöä ja ilmettä parannetaan täydennys- ja korjausrakentamisella Maaseutumaisilla alueilla rakentaminen mahdollista nykyiseen tapaan Maaseudun asutus harvenee Liikenne Joukkoliikenteen palvelutaso vahvistuu Siltakylä-Kotka-Hamina -akselilla Alueen ulkopuolella ja taajamien reuna-alueilla liikkuminen perustuu yksityisautoiluun Kotkassa kevyen liikenteen alue laajenee Palvelut Palveluja keskitetään kuntakeskuksiin Lähipalveluita tuotetaan liikkuvilla ja etäpalveluilla Työpaikkojen painopiste Kotkassa, HaminaKotka Satamassa ja E18- tiehen tukeutuvissa työpaikkaalueissa ja palveluissa Vaalimaalla kaupallisia ja rajatoimintoihin liittyviä palveluita Virkistysalueet saavutettavissa jalan tai pyörällä kaupungeissa ja kuntakeskuksissa Keskustojen puistojen ja virkistysalueiden vaaliminen nykyiseen tapaan

8 KYLÄMALLI Kestävää hyvinvointia lähellä luontoa P K V M Keskeinen kaupunkialue Kaupunkialue Palvelukeskus Rannikko- ja saaristoalue Maisemallisesti ja luonnon kannalta arvokkaat alueet Maatalousalueet Metsätalousalueet Kehitettävät asuinalueet Kaavavaranto Kunnalliset peruspalvelut Kaupalliset palvelut Vapaa-aika ja kulttuuri Matkailupalvelut Kehityssuunta

9 KYLÄMALLI Kestävää hyvinvointia lähellä luontoa Kylämalli ilmentää ihmisten arvomaailman muutosta. Tärkeimpiä asukkaiden toimintaan heijastuvia arvoja ovat yhteisöllisyys, rauhallisuus, luonnonläheisyys ja kestävyys. Hajautuminen ja paikallisuus leimaavat seuturakennetta energiahuollosta liikenteeseen ja asumiseen asti. Kaupungit säilyttävät asemansa tärkeimpinä keskuksina, mutta kehittämistoimenpiteet kohdistetaan vahvistamaan kaupunginosia ja vahvimpia kyliä. Kylämallissa logistiikan ja tavaraliikenteen painoarvo seudulla pienenee, koska Venäjä hyödyntää voimakkaammin omia satamiaan. Sitä vastoin pienyrittäjyyteen perustuvat matkailu- ja luontopalvelut korostuvat. Tavaraliikenteen virtojen hiipumisen myötä alueen imago saaristo- ja rannikkomatkailun alueena kasvaa. Siihen liittyvä venematkailu ja palvelut lisääntyvät. Venäjältä tulevan henkilöliikenteen suurimmat virrat ohjautuvat pääkaupunkiseudulle ja Lappeenrantaan. Kylämallissa korostuvat yhteisöllisyys, rauhallisuus, luonnonläheisyys ja kestävyys sekä pienyrittäjyyteen perustuvat matkailu- ja luontopalvelut. Maankäyttö ja asuminen Kaupunginosien ja kylien ominaispiirteiden korostaminen Taajamien laajentumista ei sallita, kasvu osoitetaan sisäänpäin Kaupunkialueilla lisärakentaminen alueille, joissa tähän mahdollisuudet: Kotka: Hovinsaari, Kantasatama, Katariina, Karhula, Karhuvuori. Hamina: Poitsila ja Tervasaari Maaseudulla rakentaminen kuntakeskuksiin ja vahvoihin kyliin > Pyhtää: Siltakylä, Vastila, Hirvikoski. Kotka: Pernoo, Tavastila. Hamina: Metsäkylä, Pyhältö, Kannusjärvi. Virolahti: Klamila. Miehikkälä: Suur-Miehikkälä, Muurikkala Liikenne Joukkoliikenteen palvelutaso Kotkassa ja Haminassa nykyisellään Vahvojen kylien väestöpohja ylläpitää kuntakeskuksiin vievän joukkoliikenteen minimitasoa Kylien sisällä mahdollista elää jalankulkuun ja pyöräilyyn tukeutuen > kevyen liikenteen verkoston tarve kasvaa Kylien ulkopuolella liikkuminen perustuu henkilöautoon Palvelut Lähipalvelujen rooli korostuu Kyliin kohdistettu asutus mahdollistaa palveluiden tuottamisen hajautetuilla toimintamalleilla: terveyskioskit, kiertävät palvelut, kaupalliset ja kunnalliset palvelut yhdistettynä, sähköiset palvelut Työpaikat hajaantuneet koko seudulle, myös kyliin ja kaupunginosiin Vaalimaalla kaupallisia ja rajatoimintoihin liittyviä palveluita Maaseudun ja taajamien lähivirkistysalueisiin, kevyen liikenteen väyliin ja turvallisuuteen enemmän huomiota

10 VYÖHYKEMALLI Kansainvälinen ja vireästi vetovoimainen P K V M Keskeinen kaupunkialue Kaupunkialue Palvelukeskus Rannikko- ja saaristoalue Maisemallisesti ja luonnon kannalta arvokkaat alueet Maatalousalueet Metsätalousalueet Kehitettävät asuinalueet Kaavavaranto Kunnalliset peruspalvelut Kaupalliset palvelut Vapaa-aika ja kulttuuri Matkailupalvelut Kehityssuunta

11 VYÖHYKEMALLI Kansainvälinen ja vireästi vetovoimainen Vyöhykemallissa korostuu voimakkaimmin seudun kansainvälisyys ja vaikuttavuus Itämeren ympäristössä. Rakenne tukeutuu vahvasti E18 -moottorien linjaukseen. Kotkasta, Karhulasta ja Haminasta kehitetään selkeää yhtenäistä kaupunkialuetta, jota vahvistavat maakunnalliset liikenteen solmukohdat. Mallissa Karhula on nousemassa Kotkan-Haminan seudun toiminnalliseksi keskukseksi. Vyöhykemallissa logistiikan ja tavaraliikenteen painoarvo seudulla pienenee, koska Venäjä hyödyntää voimakkaammin omia satamiaan. Kotkan ja Haminan väliselle kehittämisvyöhykkeelle kohdistetuilla voimakkailla investoinneilla luodaan laadukasta kaupallista kaupunkiympäristöä, mikä nostaa seudun profiilia matkailijoiden silmissä. Kotkan-Haminan seutu profiloituu monipuolisen kaupan, matkailun ja merikulttuurin alueena. Seutu pärjää kilpailussa myös muille Itä-Suomen ja Suomenlahden alueen keskuksille, ja se houkuttelee matkailijoita erityisesti Venäjältä ja pääkaupunkiseudulta. Vyöhykemallissa korostuu seudun kansainvälisyys ja vaikuttavuus Itämeren ympäristössä, myös vetovoimaisena matkailukohteena. Maankäyttö ja asuminen Kasvu ohjataan välille Kotka- Karhula-Hamina Keskustoissa rakentaminen painottuu kerrostaloihin Uudet asuinalueet suunnitellaan kaupunkien keskusten ja niiden välisten alueiden muodostamalle vyöhykkeelle Muilla alueilla kasvu ohjataan E18 -tiehen kytkeytyviin keskuksiin: Pyhtään Kirkonkylä, Siltakylä, Virojoki, Miehikkälän kirkonkylä Asuinalueiden suunnittelussa korostetaan merenranta-alueiden vetovoimatekijöitä Liikenne Joukkoliikenteen palvelutaso korkea Kotka-Karhula-Hamina -akselilla Uusi tieyhteys Kotkansaaren ja Karhulan välillä E18 -tiehen kytkeytyvistä keskuksista kohtalaiset joukkoliikenneyhteydet Karhulaan. Muualla joukkoliikenne minimitasolla Kevyen liikenteen verkostoa kehitetään kaupunkivyöhykkeellä > asukkailla mahdollisuus autottomaan elämäntapaan Palvelut Lähipalvelujen rooli korostuu Kyliin kohdistettu asutus mahdollistaa palveluiden tuottamisen hajautetuilla toimintamalleilla: terveyskioskit, kiertävät palvelut, kaupalliset ja kunnalliset palvelut yhdistettynä, sähköiset palvelut Työpaikat hajaantuneet koko seudulle, myös kyliin ja kaupunginosiin Vaalimaalla kaupallisia ja rajatoimintoihin liittyviä palveluita Maaseudun ja taajamien lähivirkistysalueisiin, kevyen liikenteen väyliin ja turvallisuuteen enemmän huomiota

12 SEUTUSUUNNITTELUN JA KEHITYSKUVAN TAVOITTEET Muodostetaan yhteinen näkemys seudun tavoiteltavasta yhdyskuntarakenteesta ja sen osa-alueista: maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut Vahvistetaan seudun roolia vetovoimaisena ja hyvinvoivana keskuksena Itämeren kehityskäytävällä. Havainnollistetaan seudun toimintaa ja palveluja asukkaiden, yritysten ja vierailijoiden näkökulmista. Osoitetaan alueet ja sovitaan periaatteet, joiden varassa seudun vahvuuksia kehitetään. Maankäyttö Maankäytön periaatteilla, toimintojen sijoittamisella ja mitoituksella tuetaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta Hyödynnetään asemakaavoissa valmiina olevat rakentamattomat tontit ja alueet, joilla lisärakentaminen on mahdollista Tunnistetaan uudet maankäytön kehittämistarpeet ja -alueet Asuminen Asumista kehitetään monipuolisesti niin, että asuntotuotanto vastaa asumiseen kohdistuvia tarpeita ja toiveita. Uusien asuinalueiden rakentamisessa ja vanhojen kehittämisessä otetaan huomioon työpaikkojen ja palveluiden saavutettavuus Asumisella edistetään olemassa olevien palvelujen säilymistä ja uusien palvelujen kehittymistä Asukkaiden hyvinvointia tuetaan huomioimalla virkistys- ja harrastusmahdollisuuksien saavutettavuus asuinalueilta Liikenne Edistetään kestävien kulkutapojen (jalankulku, pyöräily, joukkoliikenne) käyttöedellytyksiä Autoriippuvaisuutta vähennetään panostamalla kevyen liikenteen ympäristöihin ja ohjaamalla asuminen, työpaikat sekä palvelut joukkoliikenteen läheisyyteen Palvelut Palveluiden saavutettavuutta suhteessa asumiseen parannetaan Palveluiden toimintaedellytyksiä edistetään osoittamalla niille keskeisiä sijainteja ja huomioimalla saavutettavuus eri kulkumuodoilla Seutusuunnittelussa keskitytään erityisesti maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden seudullisiin kysymyksiin.

13 NÄIN ETENEMME! Kaikki seudun kunnat ovat sitoutuneet kehityskuvan laatimiseen. Työtä ohjaa seutuvaltuusto. Mallit on laadittu työryhmien ja seutufoorumeiden työskentelyn pohjalta. Seutuvaltuusto viimeistelee kehityskuvamallin, joka välitetään hyväksyttäväksi seudun kuntiin. Seutua suunnitellaan ennen kaikkea asukkaiden parhaaksi niin, että alue on tulevaisuudessakin elinvoimainen ja viihtyisä paikka asua. Päätöksenteon tueksi ja työn ohjaamiseksi oikeaan suuntaan tarvitaan asukkaiden, yrittäjien ja muiden seudun toimijoiden näkemystä mallien sisällöistä. Mielipiteistä laaditaan kooste, joka esitetään päättäjille päätöksenteon tueksi. Ole mukana vaikuttamassa! Vastaa kyselyyn ja esitä mielipiteesi malleista! Kuvat Matti Immonen