Kotkan-Haminan seudun kehityskuvan vaikutusten arviointi

Transkriptio

1 Kotkan-Haminan seudun kehityskuvan vaikutusten arviointi Alueidenkäytön tietojärjestelmäpäivät, SYKE Pauli Korkiakoski seutusuunnittelija, Cursor Oy

2 Esityksen teemoja Kotkan-Haminan seutu Mikä seudun kehityskuva? Kehityskuvamallit Vaikutusten arviointi Johtopäätöksiä ja havaintoja

3 Kotkan Haminan seutu 5 kuntaa: Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä Lähes asukasta E18 vahvasti esillä Merellisyys, puistot, satamat, logistiikka, metsäteollisuus, tuulivoima, matkailu, peliteollisuus, Venäjä-yhteydet

4 Mikä seudun kehityskuva? Tiiviimmän suunnitteluyhteistyön aloitus Kotkan-Haminan seudulla Kuntien yhteinen näkemys tulevaisuuden yhdyskuntarakenteesta, jota seudulla kannattaa tavoitella Seudun yhdyskuntarakenteen suunnittelun pääperiaatteet Korostetaan maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen toiminnallista kokonaisuutta

5 Kehityskuvaprosessi Vaikutusten arviointi Hannonen 2011

6 Kehityskuvamallit A. Nykytrendi Kehityksen keskipiste kunnissa Kaksijakoisuus: keskittämissuuntaus ja taajamien laajeneminen reunoilta B. Kylämalli Kestävää hyvinvointia lähellä luontoa Arvomaailman muutos kylien ja kaupunginosien korostaminen, taajamien kasvu sisäänpäin C. Vyöhykemalli Kansainvälinen ja vireästi vetovoimainen Kv-näkyvyys, E18-kytkeytyminen, Kotka-Hamina -vyöhyke, kuntakeskukset

7 Vaikutusten arvioinnin kokonaisuus Yhdyskuntarakenteen eheys/hajaantuminen Liikenteelliset vaikutukset Alueen asema maakunnassa, Suomessa, Itämeren alueella Suhde strategioihin Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Nykyisen palveluverkon säilyminen/uudet potentiaalit Päästöjen kehitys Suurten hankkeiden sopivuus malleihin E18, HePi, Summa, Kotkansaaren tieyhteys Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet Keskustojen elinvoimaisuus (osana muita) Vuorovaikutusfoorumit: kyselyn ja työpajojen tulokset Arviointi toteutettu yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, Strafican ja FCG:n kanssa

8 Vaikutusten arviointi Väestön sijoitettiin mekaanisesti mallien periaatteiden mukaisesti (arviointi ja asukkaalla) Tuleva taajama arvioitiin nykyisen taajaman väestötiheyden avulla Erotettiin alhaisen tiheyden taajamat (alle 5 asukasta/hehtaari)

9 Vaikutusten arviointi

10 Väestön muutos suhteessa taajamarakenteeseen SYKE 2012 Vyöhykemallissa kasvu voimakkaimmin olemassa olevan taajaman sisään Nykytrendissä voimakkaimmin taajaman laajenemisalueille Kylämallissa taajaman sisään ja kyliin

11 Mallien väestöjakauma liikkumisvyöhykkeittäin yhtenäisellä kaupunkialueella SYKE 2012 Nykytrendissä kasvu pääasiassa autovyöhykkeelle autoliikenne kasvaa, joukkoliikenne ennallaan Kylämallissa monipuolisten liikkumismahdollisuuksien alueet tiivistyvät, mutta myös autoriippuvaiset kyläalueet korostuvat voimakkaasti Vyöhykemallissa kasvu monipuolisten liikkumismahdollisuuksien alueille tukee uusia joukkoliikennereittejä ja kevyttä liikennettä

12 Henkilöliikenteen päästöt Seudulla ei omaa henkilöliikennetutkimusta arvot keskisuuren kaupunkiseudun tiedoista Verrattuna vuoteen 2010: Päästöt/henkilö kasvavat nykytrendissä ja kylämallissa 6000 asukkaan väestökasvulla; vyöhykemallissa päästöt/henkilö laskevat asukkaan kasvulla vyöhykemalli vähentää eniten henkilöpäästöjä, mutta myös kylämalli keventää asukaskohtaista päästömäärää; Nykytrendi kohottaa päästöjä selvästi eniten SYKE 2012

13 Henkilöliikenteen päästöt asukkaan kasvu tarkoittaa 19 tonnin lisäystä vuorokausipäästöihin nykytrendimallin mukaan; vyöhykemallissa päästölisäys olisi vain puolet tästä, eli 8 tonnia asukkaan kasvu tarkoittaa 90 tonnin lisäystä vuorokausipäästöihin nykytrendimallin mukaan; vyöhykemallissa päästölisäys on 24 tonnia pienempi SYKE 2012

14 Palvelujen saavutettavuus ja kehittämisedellytykset Pienellä kasvulla, nykytrendi ja kylämalli ovat palvelujen saavutettavuudella selvästi nykytilannetta heikompia malleja (~-60%). Pienellä kasvulla vyöhykemallissa palvelujen saavutettavuus paranee 5-10% nykytilanteeseen verrattuna. Voimakkaassa kasvussa nykytrendillä saavutettavuus heikkenee eniten (-40-45%), kylämallissa saavutettavuus heikkenee kolmanneksella (-35%). Vyöhykemallissa saavutettavuus heikkenee 10-13%. Strafica/FCG 2012

15 Kuntatalous Laskelmat perustuvat mallien uusien asukkaiden lukumäärään asukkaiden sijoittumiseen asemakaavallisen tehokkuuden taajamaan, alhaisen tehokkuuden taajamaan tai haja-asutusalueelle yhtä asukasta kohti laskettuihin yksikköhintoihin Yksikköhintojen lähteenä on ympäristöministeriön Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne-raportti, jonka mukaan yhtä asukasta kohti 30 vuodelle laskettu keskimääräinen nettovaikutus (tuloista vähennetty menot) on taajamaa täydentävällä alueella /asukas = asemakaavallisen tehokkuuden taajama taajamasta irrallaan olevalla alueella 700 /asukas = alhaisen tehokkuuden taajama haja-asutusalueella /asukas

16 Kuntatalous Kuntataloudellinen nettovaikutus 30 vuodessa on asukkaan väestölisäyksellä Trendimallissa 5,0 milj. (ero parhaaseen -1,8 milj. ) Kylämallissa 2,1 milj. (ero parhaaseen -4,7 milj. ) Vyöhykemallissa 6,8 milj asukkaan väestölisäyksellä Trendimallissa 24,3 milj. (ero parhaaseen -8,5 milj. ) Kylämallissa 28,5 milj. (ero parhaaseen -4,3 milj. ) Vyöhykemallissa 32,8 milj uutta asukasta, milj uutta asukasta, milj. Vyöhykemalli Vyöhykemalli Kylämalli Kylämalli Trendimalli Trendimalli Asemakaavallisen tehokkuuden taajama Alhaisen tehokkuuden taajama Asemakaavallisen tehokkuuden taajama Alhaisen tehokkuuden taajama Haja-asutus Haja-asutus Strafica/FCG 2012

17 Johtopäätöksiä ja havaintoja NYKYTRENDI Korostaa väljien pientaloalueiden kasvua taajamien reunoille Pienellä kasvulla uudet taajama-alueet on mahdollista toteuttaa harkitusti, olemassa olevan taajaman eheyttämiseen ei jää paukkuja Kasvu suuntautuu autovyöhykkeelle ei tue kestäviä kulkumuotoja Voimakkaalla kasvulla johtaa hajautuneeseen rakenteeseen, mikä ei tue joukkoliikennettä eikä seudun keskuksia Tukee osittain seudun strategioiden tavoitteita. Edustaa eri intressiryhmien mielestä näivettymistä, mutta on realistinen.

18 KYLÄMALLI Johtopäätöksiä ja havaintoja Jakaa seudun tiivistyvään kaupunkialueeseen ja maaseudun kylien kasvuun Mallin toimivuus on riippuvainen siitä, miten monipuolisia kylistä muodostuu; mikäli arjen toimet suuntautuvat kaupunkialueelle mallin toimivuus on kyseenalaista Mallin riskinä on pieni väestökasvu ja liian moneen keskukseen hajautuminen Jos mallista halutaan toimiva, kylien määrä on rajattava tiukasti suhteessa väestönkehitykseen Tiivistää kaupunkialueella liikkumismahdollisuuksiltaan monipuolisia vyöhykkeitä Mutta pieni väestökasvu ei riitä kaupunkialueen eheyttämiseen Tukee osittain seudun strategioiden tavoitteita. Sisältää eri intressiryhmien mielestä osittain hyviä arvoja, mutta on utopistinen toteutuksen kannalta.

19 Johtopäätöksiä ja havaintoja VYÖHYKEMALLI Korostaa yhtenäistä kaupunkialuetta, seudun liikennekäytäviä ja monikeskuksista rakennetta Tavoitetila edellyttää toteutuakseen erittäin voimakkaan väestökasvun ja vaatii suuria kynnysinvestointeja Pienellä kasvulla kaupunkialueen osalta samankaltainen kylämallin kanssa Oleellista on keskittyä jo nyt monipuolisen liikkumisen alueisiin, eikä yrittää tiivistää autokaupunkia taajaman reunoilla. Haasteena kolmen keskuksen elinvoiman ylläpito Edellyttää maltillista, tiivistävää etenemistä myös voimakkaalla väestökasvulla Tukee malleista parhaiten seudun strategioiden tavoitteita. Sisältää myös intressiryhmien kannalta positiivisia asioita

20 Johtopäätöksiä ja havaintoja Arvioinnin tarkoituksena oli saada mallien eroja näkyviksi Mallit kärjistettyjä Asukkaiden ja yrityselämän näkemykset linjassa muiden tarkasteluiden kanssa Paikkatiedon hyödyntäminen Vaikutusten havainnollistaminen ymmärrettäviksi Sillä miten toimimme on oikeasti merkitystä Mihin perustuvat? Mitä korostavat? Luotettavuus, suhde muuhun tietoon Osa kokonaisuutta Poliitikoilla on viimeinen sana! Vasta käytännön toimet osoittavat kehityksen suunnan esim. seudun sisäinen kilpailu voi nousta haasteeksi mallista riippumatta

21 Karttapohja SYKE, EEA 2010 MLL 2011

22 Kehityskuvan strategiset päälinjaukset 1) Rakennetaan seudusta kansainvälisesti näkyvä kokonaisuus osana Tukholma-Turku-Helsinki-Kotka-Pietari -kehityskäytävää. Hyödynnetään E18-tien tarjoama tunnettuus ja taloudellinen dynamiikka. Edistetään E18-kehityskäytävähankkeen tuloksia ja luodaan maankäytöllisiä edellytyksiä. 2) Seudullinen maankäyttöratkaisu perustuu olemassa olevan palveluja työpaikkarakenteen hyödyntämiseen siten, että kasvu ohjataan kuntatalouden, liikenteen, ympäristön ja viihtyvyyden kannalta kestävällä tavalla. a. Maankäyttöratkaisut toteutetaan joko nykyisiä joukkoliikennekäytäviä tiivistäen tai uusien alueiden kyseessä ollen riittävän tehokkaina kokonaisuuksina, jotta niille voidaan tuottaa sekä palvelut että joukkoliikennetarjonta. b. Eheytetään Karhulan yhdyskuntarakennetta ja kehitetään Karhulaa seudun liikenteen solmukohtana. c. Vahvistetaan kylärakenteen toimintaedellytyksiä erityisesti matkailun ja siihen liittyvien toimintojen osalta.

23 Kehityskuvan strategiset päälinjaukset 3) Asuinrakentamisen painopiste on Siltakylä-Kotka-Karhula-Hamina -vyöhykkeellä. Vyöhykkeen ulkopuoliselle maaseutumaiselle alueelle asettuvat asukkaat ohjataan elinvoimaisiin taajamiin ja kyliin, joissa päivittäiset palvelut ovat saavutettavissa kevytliikenteellä. Ensisijaisesti vahvistetaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Jos yhdyskuntarakennetta on silti laajennettava, on a) laajennusalue toteutettava tarkkaan harkitusti b) laajennusalueen toteutettava seudullista kokonaisuutta c) laajennusalueella luotava edellytykset joukkoliikenteelle

24 Kehityskuvan strategiset päälinjaukset 4) Työpaikat, palvelut ja kauppa ohjataan siten, että ne tukevat olemassa olevien keskusten kehitystä tai siten, että ne ovat hyvin saavutettavissa myös kestävillä kulkutavoilla (joukko- ja kevytliikenteellä). a. Vahvistetaan kaupan toimintaedellytyksiä ensisijaisesti olemassa oleviin kaupan keskittymiin tukeutuen b. Hyödynnetään E18-tien potentiaalia siten, että seutu muodostaa eheän kokonaisuuden ja vaikutukset eivät johda yhdyskuntarakenteen hajautumiseen c. Selkeytetään eri alueiden keskinäinen roolitus 5) Maankäytössä varaudutaan Helsinki Pietari -radan ja Kotkansaaren itäisen yhteyden toteutumiseen.

25 Kiitos! Lisätietoja: Pauli Korkiakoski p Kaakon suunta Kotkan-Haminan seudun kehityskuva