POHJOIS- POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOS



Samankaltaiset tiedostot
Erityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet:

HANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI- RAAHE

HANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI- RAAHE

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset

POHJOIS- POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN EHDOTUS MRA 13 MUKAINEN LAUSUNTOAINEISTO

POHJOIS- POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN EHDOTUS MRA 13 MUKAINEN LAUSUNTOAINEISTO

Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Pohjois-Pohjanmaan liitto pyytää Pudasjärven kaupungin lausuntoa Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta.

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

KALLIONTIEN, ASEMATIEN, LEHTOLANTIEN JA PIRTTI- RANNANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

HANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 2

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ).

POHJOIS-POHJANMAAN ALUERAKENTEEN KEHITYSKUVA. Valtakunnanosakeskus ja aluekeskukset. Aluekeskuksiin sisältyvä ja niitä täydentävä maaseutualue

KH Pohjois-Pohjanmaan liitto pyytää Pudasjärven kaupungin lausuntoa Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta.

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 107

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

Raahen kaupungin lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. KH 175 Pohjois-Pohjanmaan liiton lausuntopyyntö 20.3.

KALAJOEN KAUPUNKI HIMANGAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS LOPOTINTIEN ALUEELLE

Raahen kaupungin lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. KH 175 Pohjois-Pohjanmaan liiton lausuntopyyntö 20.3.

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

KORTTELEIDEN 27 JA 29 ASEMAKAAVAN MUUTOS

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 510 JA 511

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Olkijoki. kk-2. Pirttipaljas SL A-1 R-1 SL PATTIJOKI A-1 A. Jokela. Palonkylä SALOINEN. Ylipää. Haapajärven tekojärvi. Äyrinmäki

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 506 JA 507

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

MUHOKSEN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 2030

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaihe. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Kaavamerkinnät ja -määräykset

H I M A N G A N K I R K O N S E U D U N A S E M A K A A V A N M U U T O S P L A N K K U L A H D E L L A

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJOIS- POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN EHDOTUS

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Kaavamerkinnät ja -määräykset SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

Kalajoen kaupunginhallitus toteaa kaavoitusviranomaisena seuraavaa:

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

UTAJÄRVI Utanen-Vaala rantaosayleiskaava ja keskustaajaman osayleiskaavan muutos

Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset

ASEMAKAAVAN MUUTOS LIMINGAN SYDÄN

ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

MATKAILUTIEN ETELÄINEN LIITTYMÄ

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 208, 209, 212, 213 JA 214

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen 2. vaihemaakuntakaava

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen. 3. vaihemaakuntakaavan luonnos. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

JÄÄHALLIN ALUE kortteli 106

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen 3. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen lausuntoaineisto

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen 2. vaihemaakuntakaava

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

SIIKAJOKI Revonlahti Osayleiskaavan muutos

3. vaihemaakuntakaavaehdotus

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

Osa tiloista Stusnäs Östergård ja Stusnäs Vestergård Stusnäsin kylässä

TAIVALKOSKEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSET KORTTELEISSA 49 JA 20A OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

KAINUUN MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset

Maisema-alueet maankäytössä

PIIPPOLAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 3

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

POHJOIS- POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN luonnos

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) LUONNOS päivitetty LIMINGAN SYDÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Kehittämisperiaatemerkinnät maakuntakaavoituksessa

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Maisemat maakuntakaavoituksessa

ASEMAKAAVAN MUUTOS LIMINGAN SYDÄN

Posio HIMMERKIN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

kaavahankkeista ja voivat vaikuttaa kunnan maankäytön suunnitteluun.

Haluan jättää muistutuksen Päijät -Hämeen maakuntakaavan 2014 kaavaehdotuksesta. Muistutukseni koskee lähinnä Sysmän Isoranta -Naumin kokonaisuutta.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

LAUSUNTO Lestijärven kunta Lestintie 39, LESTIJÄRVI. Viite: Lausuntopyyntö

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaavan muutos k 101

Transkriptio:

POHJOIS- POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOS MAAKUNTAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LIITE 2 Nämä merkinnät ja määräykset liittyvät 16.3.2015 päivättyyn Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksen karttaan. Uudet ja voimassa olevasta maakuntakaavasta muuttuvat merkintöjen selitykset ja määräykset on esitetty punaisella värillä ja poistetut yliviivattu. MAASEUDUN ASUTUSRAKENNE MAASEUDUN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Vyöhykkeillä on tarvetta kehittää kuntien yhteistyöllä yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita. Kehittämisperiaatteet: Alueita kehitetään jokiluontoon ja -maisemaan perustuvana sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja -kohteisiin tukeutuvana asumis-, virkistys- ja vapaa-ajan alueena ja luontomatkailuvyöhykkeenä. Maaseutua kehitettäessä sovitetaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet, erityisesti maatalouden toimintaedellytykset huomioon ottaen. Loma-asutuksen ja matkailupalvelujen suunnitelmallisella kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Kohdealueella sijaitsevia taajamia kehitetään erityisesti jokimaiseman arvojen ja mahdollisuuksien pohjalta. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiin, maiseman hoitoon, vesistön vedenlaadun turvaamiseen ja ulkoilureittien kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Aluekohtaiset täydentävät suunnittelumääräykset: Iijokilaakso (mk-1) Voimalaitosympäristöjen suunnittelussa ja käytössä tulee ottaa huomioon kalateiden toteuttamismahdollisuudet. Kiiminkijokilaakso (mk-2) Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon, Kiiminkijoen luonnontilaisen jokivesistön koko valuma-alueen vedenlaadun turvaamiseen sekä ulkoilureitistöjen kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Oulujokilaakso, Oulu-Kajaani-Arkangeli käytävä (mk-3) Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä Oulujoen vedenlaadun, erityisesti Oulun käyttöveden laadun turvaamiseen. 1

Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Voimalaitosrakentamisen ympäristöjen suunnittelussa ja käytössä tulee ottaa huomioon alueiden kulttuuriperintöarvot ja kalateiden toteuttamismahdollisuudet. Jokilaakson virkistys- ja matkailupalvelujen kehitystä on pyrittävä edistämään varaamalla riittävästi alueita virkistystoimintaa ja reittejä varten. Jokilaaksoa koskevissa suunnitelmissa tulee edistää ylimaakunnallisia yhteyksiä. Rantaan ja muille ympäristöltään vetovoimaisille alueille on jätettävä riittävän laajat ja mahdollisimman yhtenäiset vihervyöhykkeet jokisuistosta Rokualle ja Oulujärvelle. Veneilyä varten on varattava riittävästi laituri- ja rantautumispaikkoja. Alueiden käyttöä suunniteltaessa tulee varautua Oulu-Kajaani-Vartius -käytävän liikenneyhteyksien sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseen kansainvälisen kehittämiskäytävän palvelutason mukaiseksi. Siikajokilaakso (mk-4) Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä Siikajoen vedenlaadun parantamiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Pyhäjokilaakso (mk-5) Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä Pyhäjoen vedenlaadun parantamiseen erityisesti lohikannan elvytysohjelman tavoitteiden mukaisesti. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Kalajokilaakso (mk-6) Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiin, luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä Kalajoen vedenlaadun parantamiseen. Maaseutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet ja turvattava ensisijaisesti maatalouden toimintaedellytykset. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Lakeuden alue (mk-7) Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiin, luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon ja rakentamistavan ohjaukseen. Limingan-Tyrnävän High Grade -alueella erityisviljelyn ja siihen liittyvien toimintojen kehittämisedellytykset on turvattava riittävän laajoilla suoja-alue- ja viljely- ja rakentamisaluevarauksilla. Lestijokilaakso (mk-8) Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota Lestijoen luonnontilaisen jokivesistön koko valuma-alueen vedenlaadun turvaamiseen. KYLÄ Merkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, jotka ovat toimintapohjaltaan vahvoja, aluerakenteen tai ympäristötekijöiden kannalta tärkeitä tai sijaitsevat taajaman läheisyydessä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kyläkeskuksen asemaa on pyrittävä vahvistamaan sovittamalla yhteen asumisen, alkutuotannon ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet sekä kehittämällä kylän ydinaluetta toiminnallisesti, kyläkuvallisesti ja liikennejärjestelyiltään selkeästi hahmottuvaksi kohtaamispaikaksi. 2

Uudisrakentaminen on pyrittävä sijoittamaan siten, että se sijoittuu palvelujen kannalta edullisesti olevan kyläasutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen ja -ympäristöön, vesihuollon järjestämiseen ja hyvien peltoalueiden säilyttämiseen maatalouskäytössä. VIRKISTYS JA MATKAILU MATKAILUN VETOVOIMA-ALUE / MATKAILUN JA VIRKISTYKSEN KEHITTÄMISEN KOH- DEALUE Merkinnällä osoitetaan ympäristöarvojen, matkailun ja virkistyksen kannalta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä aluekokonaisuuksia. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota virkistysalueiden ja -reittien verkoston muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja matkailukeskusten rakentamisen sopeuttamiseen ympäristöön. Aluekohtaiset kehittämisperiaatteet: Ruka-Oulanka-Kitka (mv-1) Alueen kehittäminen perustuu Kuusamon matkailukaupungin palveluihin sekä kansallispuistoon, muuhun luontoon ja ulkoiluun liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Aluetta kehitetään maaseudun monielinkeinoihin tukeutuvana asumisen ja vapaa-ajan vyöhykkeenä. Syötteen alue (mv-2) Alueen kehittäminen perustuu matkailukeskuksen palveluihin sekä kansallispuistoon, muuhun luontoon ja retkeilyyn liittyviin virkistystoimintoihin. Rokua-Oulujärvi (mv-3) Alueen kehittäminen perustuu hyvinvointi-, terveydenhoito- ja virkistyspalveluihin, kansallispuistoon ja Rokua Geopark-kokonaisuuteen sekä muuhun luontoon ja ulkoiluun liittyviin virkistystoimintoihin. Liminganlahti-Hailuoto-Oulu (mv-4) Alueen kehittäminen perustuu maankohoamisrannikon luonnon ja kulttuuriympäristöjen erityisiin arvoihin sekä maaseudun ja kaupunkikulttuurin vuorovaikutukseen. Kalajoen alue (mv-5) Alueen kehittäminen merellisenä matkailualueena perustuu Kalajoen matkailukaupungin Hiekkasärkkien matkailukeskuksen palveluihin sekä Rahjan saariston ja muun maankohoamisrannikon luonnon- ja kulttuuriympäristöön liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Meri-Raahe (mv-6) Alueen kehittäminen perustuu saariston ja muun maankohoamisrannikon kulttuuri- ja luonnonympäristön sekä vanhan puukaupungin kulttuuriympäristöön liittyviin virkistys- ja vapaaaikatoimintoihin. Kylmäluoma-Jokijärvi-Hossa (mv-7) Alueen kehittäminen perustuu koillismaalaiseen metsäluontoon ja maisemaan sekä kulttuuriperinteeseen liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Olvassuo (mv-8) Alueen virkistyskäytön kehittäminen perustuu suoluontoon ja se pyritään toteuttamaan alueen luonteeseen soveltuvana kansallispuistona. 3

LUONNON MONIKÄYTTÖALUE Merkinnällä osoitetaan virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita sisältäviä aluekokonaisuuksia. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota arvokkaiden luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reittien muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen. Aluekohtainen suunnittelumääräys (1. vaihekaava) Matinsuo - Lääväsuo - Kivisuon aluekokonaisuuden maankäytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota erityisesti suojeltavien lintulajien pesimärauhan turvaamiseen. VIHERYHTEYSTARVE Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutujen ja jokilaaksovyöhykkeiden sisäisiä ja niitä yhdistäviä tavoitteellisia ulkoilun runkoreittejä ja niihin liittyviä pienialaisia virkistysalueita. Merkintään sisältyy sekä olemassa olevia että kehitettäviä ulkoilu-, pyöräily-, melonta- ym. reittejä. Yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee turvata virkistysalueiden ja -reittien seudullinen jatkuvuus ja kehittäminen sekä liittyminen virkistyskeskuksiin, suojelualueisiin ja kulttuuriympäristöihin. VIRKISTYSALUE Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä retkeily-, ulkoilu-, urheilu- ja virkistysalueita. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristöarvojen säilymiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on luotava edellytykset seudullisten virkistyskäytön verkostojen toteutumiselle. Rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää MRL 133 mukainen ympäristökeskuksen lausunto. VIRKISTYS- JA MATKAILUKOHDE Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisia virkistys- ja matkailukohteita sekä muita seudullisesti merkittäviä virkistys- ja matkailupalvelujen kehittämiskohteita. LOMA- JA MATKAILUALUE Merkinnällä osoitetaan pääasiassa loma-asumiselle ja matkailua palveleville toiminnoille rakentamisalueita niihin kuuluvine liikenne-, virkistys- yms. alueineen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen tarkoituksenmukaisimpaan käyttöön loma-asunto- ja matkailutoimintojen kannalta, toimintojen mitoitukseen sekä aluevarausten yhteensovittamiseen. R-1 Lisämerkintä 1 osoittaa, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytössä tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet. MATKAILUPALVELUJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävien matkailukeskusten ydinalueita, joihin sisältyy hotelli- ym. palveluja. RM-1 Lisämerkintä 1 osoittaa, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytössä tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet MATKAILUPALVELUJEN KESKUS Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä matkailupalvelujen keskittymiä ja kehittämiskohteita. 4

VENESATAMA Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät venesatamat. VENEVÄYLÄ Merkinnällä osoitetaan Perämeren rannikon ylikunnallisia veneilyväyliä. TÄRKEÄ VAELLUSREITTI ULKOILU- TAI RETKEILYREITTI Merkinnällä osoitetaan ylimaakunnallisia ja kansainvälisiä ulkoilu- ja retkeilyreittejä. TÄRKEÄ MELONTA- TAI VESIRETKEILYREITTI Merkinnällä osoitetaan ylimaakunnallisia melonta- tai vesiretkeilyreittejä pääjokiuomien ulkopuolella. MOOTTORIKELKKAILUREITTI TAI -URA Merkinnällä osoitetaan olemassa olevia ja suunniteltuja moottorikelkkailun pääreittejä. MOOTTORIKELKKAILUN YHTEYSTARVE KULTTUURIYMPÄRISTÖ VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS MAISEMA-ALUE Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätöksen (1995) mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Alueiden käytön suunnittelussa ja käytössä tulee varmistaa edistää maisema-alueiden valtakunnallisten maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon maisema-alueiden kokonaisuudet ja ominaispiirteet. Alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien peltoalueiden säilymistä arvokkailla maisema-alueilla, tulee vaalia. Erityisesti Limingan lakeuden ja Muhoksen peltoalueiden tärkeät linnuston kerääntymisalueet tulee turvata. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto. MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS MAISEMA-ALUE Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä maisema-alueiden päivitysinventoinnissa (2014) uusiksi valtakunnallisesti arvokkaiksi alueiksi ehdotetut alueet. Alueiden käytön suunnittelussa ja käytössä tulee edistää varmistaa maisema-alueiden maakunnallisten maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon maisema-alueiden kokonaisuudet ja ominaispiirteet. Alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien peltoalueiden säilymistä arvokkailla maisema-alueilla, tulee vaalia. VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätöksen 2009 mukaiset valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). Luettelo alueista ja valtakunnallisesti merkittävistä rakennetun ympäristön kohteista on esitetty kaavaselostuksessa. Alueiden käytön suunnittelussa ja käytössä tulee varmistaa edistää alueiden maisema-, kulttuuriympäristön valtakunnallisten arvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaispiirteet. 5

MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat aluemaiset rakennetut kulttuuriympäristöt ja tieosuudet. Luettelo kaikista maakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä on esitetty kaavaselostuksessa. Alueiden käytön suunnittelussa ja käytössä tulee varmistaa edistää alueiden maisema-, kulttuuriympäristön maakunnallisten arvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaispiirteet. MUINAISMUISTOKOHDE Merkinnällä osoitetaan museoviraston muinaisjäännösrekisterissä olevat muinaismuistolailla (295/63) rauhoitetut kiinteät muinaisjäännökset. KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan kaupunkikeskusten ja kaupunkiseudun kuntakeskusten ydinalue, johon sijoittuu keskustahakuisia palveluja sekä asumista. Alueella olevat valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ja -kohteet (RKY 2009) on esitetty maakuntakaavan selostuksessa. Kohdemerkinnällä osoitetun keskustatoimintojen alueen sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alue muodostaa toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan rajautumiseen muuhun taajamaan nähden, alueelle sijoittuvien toimintojen määrittelyyn, liikennejärjestelyihin sekä keskusta-alueen taajamakuvaan. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Alueelle saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suuryksiköiden enimmäismitoitukset kerrosalaneliömetreinä (k-m 2 ): - Kalajoki 40 000 - Kempele 30 000 - Haapajärvi 20 000 - Haapavesi 20 000 - Ii 20 000 - Liminka 20 000 - Muhos 20 000 - Nivala 20 000 - Oulainen 20 000 - Pudasjärvi 20 000 - Pyhäjärvi 20 000 - Tyrnävä 20 000 - Pulkkila, Siikalatva 10 000 - Haukipudas, Oulu 30 000 - Kiiminki, Oulu 30 000 - Oulunsalo, Oulu 30 000 OULUN KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan Oulun kaupunkikeskustan palvelutoimintojen alue, johon sijoittuu keskustahakuisia hallinto-, kauppa-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluja sekä asumista. Alueella olevat valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöalueet ja - kohteet (RKY 2009) on esitetty maakuntakaavan selostuksessa. Alueeseen sisältyy Museoviraston määrittelemä Oulun kaupunkiarkeologinen alue, jolla tunnetaan muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia maanpinnan alla olevia kulttuurikerroksia ja rakenteita. 6

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee luoda edellytyksiä kansainvälisen, kaupallisesti vetovoimaisen ja viihtyisän kaupunkikeskustan kehittymiselle varaamalla alueita tiivistä kaupunkirakentamista ja monipuolisia palveluja varten sekä määrittelemällä korkeatasoisen kaupunkikuvan kehittämisen periaatteet. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Alueelle saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa keskustatoimintojen alueen sijainti ja laajuus on määriteltävä siten, että alue muodostaa toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden. Oulun keskustatoimintojen aluetta tulee kehittää Pohjois-Suomen kaupallisena pääkeskuksena ja alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kaupan toiminta- ja kehitysedellytysten ja palveluiden saavutettavuuden kehittämiseen. ALUEELLINEN KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan maakunnan alueellisten keskusten ydinalue, johon sijoittuu keskustahakuisia palveluja sekä asumista, Ylivieskassa myös matkakeskus. Alueella olevat valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöalueet ja -kohteet (RKY 2009) on esitetty maakuntakaavan selostuksessa. Raahessa alueeseen sisältyy Museoviraston määrittelemä kaupunkiarkeologinen alue, jolla tunnetaan muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia maanpinnan alla olevia kulttuurikerroksia ja rakenteita. Kohdemerkinnällä osoitetun keskustatoimintojen alueen sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alue muodostaa toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Kuusamon, Raahen ja Ylivieskan keskustatoimintojen alueita tulee kehittää maakunnan alueellisina kaupan pääkeskuksina. Keskustatoimintojen alueiden kehittämisessä on kiinnitettävä huomiota alueen kaupallisen palvelutarjonnan vahvistamiseen, palveluiden saavutettavuuteen ja keskustatoimintojen alueen hallittuun laajentamiseen. Alueelle saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suuryksiköiden enimmäismitoitukset kerrosalaneliömetreinä (k-m 2 ): - Raahe: ei enimmäismitoitusta - Ylivieska: 50 000 - Kuusamo: 50 000 MUUT MERKINNÄT MATERIAALIKESKUS TAI JÄTTEENKÄSITTELYALUE Merkinnällä osoitetaan seudulliset jätteenkäsittely- ja/tai kaatopaikka-alueet. jätteiden vastaanottoon, käsittelyyn ja loppusijoitukseen varatut alueet. Alueita koskee maankäyttö- ja rakennuslain 33 mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Kaatopaikan/jätteidenkäsittelyalueen pohjan tulee olla tiiveysvaatimuksiltaan lainsäädännön ja alueviranomaisen edellyttämällä tasolla. Jätteenkäsittelyalueet tulee sijoittaa riittävän etäälle tärkeistä, vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota ympäristöhaittojen ehkäisemiseen. Alueelle tai sen välittömään läheisyyteen voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoit- 7

taa jätemateriaalin hyödyntämiseen liittyvää tai alueelle muuten soveltuvaa yritys- ja teollisuustoimintaa. AMPUMARATA Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät ampumaradat. ea-1 Lisämerkintä -1 osoittaa, että alue on varattu rajavartiolaitoksen käyttöön. Alueen toiminnot ja rakenteet tulee suunnitella siten, että otetaan huomioon ampumaratojen melutasosta annetut ohjearvot. SEUDULLINEN MOOTTORIURHEILU- JA MONITOIMIKESKUS Merkinnällä osoitetaan seudullista moottoriurheilun, ammunnan ja harrastusilmailun monitoimikeskusta. Alueen toiminnot ja rakenteet tulee suunnitella siten, että otetaan huomioon melutasosta annetut ohjearvot. PUOLUSTUSVOIMIEN ALUE Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien käytössä olevia harjoitus-, ampumarata-, varikko- tai vastaavia alueita, joilla liikkuminen saattaa olla turvallisuus- ym. syistä rajoitettua. ep-1 Lisämerkintä -1 osoittaa, että alueeseen liittyy vaaraa aiheuttavan toiminnan vuoksi määrätty suojavyöhyke, jonka rajaus ja alueiden käyttörajoitukset on esitetty kaavaselostuksessa. Alueen toiminnot ja rakenteet tulee suunnitella siten, että otetaan huomioon ampumaratojen melutasosta annetut ohjearvot. er RAJANYLITYSPAIKKA Merkinnällä osoitetaan Oulu-Kuusamo-Louhi-Arkangel-kehittämiskäytävään liittyväkansainvälinen rajanylityspaikka. RAJAVYÖHYKE Merkinnällä osoitetaan rajavartiolain (578/2005) mukainen rajavyöhyke. MAAKUNTAKAAVA-ALUEEN RAJA VALTAKUNNANOSAKESKUKSEN/MAAKUNTAKESKUKSEN NIMI KAUPUNKIKESKUKSEN NIMI KUNTAKESKUKSEN NIMI ALAKESKUKSEN NIMI Rautio KYLÄKESKUKSEN NIMI MATKAILU- JA VIRKISTYSALUEKOKONAISUUDEN NIMI 8

Rakentamisrajoitus Virkistys- ja suojelualueiksi sekä liikennettä ja teknistä huoltoa varten maakuntakaavassa osoitettuja alueita koskee maankäyttö- ja rakennuslain 33 mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Rajoitus ei koske virkistys- ja matkailukohteen kohdemerkintää, kehittämisperiaatemerkintöjä eikä alueiden erityisominaisuuksia kuvaavia merkintöjä. Pohjakarttamerkintöjä: 1. vaihemaakuntakaavan taajama Taajama tai kylä (YKR 2013 ruutuaineisto) Pelto Vesistö Kunnan raja 9

POISTETTAVAT TAI KUMOTTAVAT MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Rasti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista. KAUPUNKI-MAASEUTU -VUOROVAIKUTUSALUE Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuun liittyvää aluetta, jolla kehitetään erityisesti kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa asutus, palvelut ja työpaikat on pyrittävä ohjaamaan olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Alueen uudisrakentamista on ohjattava siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olevan asutuksen, palvelujen sekä tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen tuotantokäytössä. EKOLOGINEN YHTEYSTARVE Merkinnällä osoitetaan hirvieläinten ja muiden nisäkkäiden tärkeät liikkumisyhteydet, jotka aiheuttavat yhteensovittamisen tarvetta muun maankäytön kanssa. Alueiden käyttöä suunniteltaessa on säilytettävä osoitettu ekologinen yhteys ja edistettävä sen soveltuvuutta eläimistön liikkumiselle. LUONNON MONIKÄYTTÖALUE KYLÄ VIRKISTYS/ MATKAILUKOHDE VENESATAMA JÄTTEENKÄSITTELYALUE KULTTUURIYMPÄRISTÖN TAI MAISEMAN VAALIMISEN KANNALTA VALTAKUNNALLISES- TI TÄRKEÄ ALUE Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien peltoalueiden säilymistä arvokkailla maisema-alueilla, tulee vaalia. Erityisesti Limingan lakeuden ja Muhoksen peltoalueiden tärkeät linnuston kerääntymisalueet tulee turvata. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto. KULTTUURIYMPÄRISTÖN TAI MAISEMAN VAALIMISEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön alueet. Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien peltoalueiden säilymistä arvokkailla maisema-alueilla, tulee vaalia. 10

KULTTUURIYMPÄRISTÖN TAI MAISEMAN VAALIMISEN KANNALTA VALTAKUNNALLISES- TI TÄRKEÄ KOHDE Merkinnällä osoitetaan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella sijaitsevia valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää kohteen kulttuuriperintö- ja maisema-arvojen säilymistä. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto. KULTTUURIHISTORIALLISESTI TAI MAISEMALLISESTI MERKITTÄVÄ TIE TAI REITTI Merkinnällä osoitetaan tiehallinnon museoteitä ja muita kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittäviä tieosuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on pyrittävä edistämään historiallisten reittien käyttöä soveltuvin osin matkailu- ja virkistysreitteinä, mm. pyöräilyyn siten, että teiden linjaus ja kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät. VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ MUINAISMUISTOKOHDE Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. 11

KALAJOEN HIMANGAN ALUETTA KOSKEVAT KESKI-POHJANMAAN MAA- KUNTAKAAVAN 1. JA 2. VAIHEKAAVAN KUMOTTAVAT MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Suluissa oleva merkintä (I tai II) osoittaa, missä vaihemaakuntakaavassa merkintä on vahvistettu. Maaseudun kehittämisen kohdealue (I Lestijokivarsi M03 Maisemallisesti arvokkaiksi osoitettuja Lestijoen varsialueita tulee kehittää nykymuotoiset taloudelliset toiminnot turvaavista, luonnontaloudellisista lähtökohdista käsin. Erityishuomio tulee kiinnittää vesistön suojelullisten arvojen turvaamiseen, virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseen, maisema- ja kulttuuriympäristön hoitoon sekä uudisrakentamisen sijoitteluun ja ulkonäköön. Kuntien tulee maankäyttö- ja rakennuslain 5 luvun mukaisia yleiskaavoja, 7 luvun mukaisia asemakaavoja sekä 1 luvun 14 :n mukaista rakennusjärjestystä laatiessaan huolehtia alueen ylikunnallisesti yhtenäisten suunnitteluperiaatteiden kehittämisestä sekä antaa tarpeen mukaan ohjeita ja määräyksiä em. lähtökohtien toteuttamiseksi. Kylä (I) Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue (II) (II) (II) 12

(II) (II) (II) (I) 13

MAAKUNTAKAAVAN HALLINNOLLINEN KÄSITTELY: 2. vaihemaakuntakaavan vireille tulosta ilmoitettu (MRL 63 ) 27.3.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä (MRL 63 ja MRA 30 ) 27.3. 26.4.2013 (maakuntahallitus 18.3.2013) 2. vaihemaakuntakaavan luonnos nähtäville (MRL 62 ja MRA 30 ) maakuntahallitus 16.3.2015 POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO OULU 16.3.2015 14