SIIKAJOKI Revonlahti Osayleiskaavan muutos

Transkriptio

1 SIIKAJOKI Revonlahti Osayleiskaavan muutos MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 03/2008 (OAS) Osayleiskaavan tavoitteena on vahvistaa Uuden Siikajoen strategisesti keskeisen Revonlahden vetovoimaisuutta maaseutuasumisen alueena. Koulun vaikutusalueelle on vuonna 2001 valmistuneen osayleiskaavan jälkeen rakennettu useita omakotitaloja suunnittelutarveratkaisuilla ja poikkeamispäätöksillä. Osayleiskaavan muutostyössä otetaan tehdyt päätökset huomioon ja selvitetään lisärakentamiselle sopivat alueet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, miten osallistuminen ja vuorovaikutus sekä kaavan vaikutusten arviointi tapahtuu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa suunnittelutyön aikana. Suunnittelualue Laajuudeltaan n. 220 ha:n suuruinen suunnittelualue sijaitsee Revonlahdella, Siikajoen länsirannalla. Alueen halki kulkee valtatie 8. Tekninen toimi /8

2 Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Yleiskaavan laatimisessa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka tulivat voimaan Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään mm. alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita. Toimivan aluerakenteen kannalta pidetään tärkeänä, että alueidenkäytön suunnittelussa Alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin Edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä Eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun kannalta pidetään tärkeänä, että alueidenkäytön suunnittelussa Elinympäristön toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta Lähtökohtana on perusteltu väestönkehitysarvio Maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön otetaan huomioon Ehkäistään melusta aiheutuvaa haittaa ja pyritään vähentämään jo olemassa olevia haittoja Otetaan huomioon jätevesihaittojen ehkäisy Kulttuuri- ja luonnonperinnön, virkistyskäytön ja luonnonvarojen kannalta on tärkeää, että Ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet säilyvät mahdollisimman yhtenäisinä Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita oteta taajamatoimintojen käyttöön eikä laajoja metsäalueita saa pirstoa muulla maankäytöllä Luonnonvarojen saatavuus turvataan tuleville sukupolville. Pyritään säilyttämään Kansallista kulttuuriympäristöä ja rakennusperintöä. Toimivien yhdysverkkojen ja energiahuollon kannalta tärkeää on Kiinnitetään huomiota liikenne- ja kuljetustarpeen vähentämiseen sekä liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisten liikennemuotojen käyttöedellytysten parantamiseen Kiinnitetään huomiota ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneyhteyksien ja verkostojen kehittämiseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista alueiden käyttöä koskevissa päätöksissä.. Maakuntakaava tuo karttaesityksenä esiin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Tekninen toimi /8

3 Maakuntakaava Siikajoella on voimassa ympäristöministeriössä vahvistettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavassa Revonlahtea koskevia keskeisiä suunnittelumääräyksiä ja kehittämisperiaatteita on seuraavasti: Kehittämisperiaatemerkinnät: KAUPUNKI-MAASEUTU -VUOROVAIKUTUSALUE Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuun liittyvää aluetta, jolla kehitetään erityisesti kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa asutus, palvelut ja työpaikat on pyrittävä ohjaamaan olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Alueen uudisrakentamista on ohjattava siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olevan asutuksen, palvelujen sekä tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen tuotantokäytössä. VIHERYHTEYSTARVE Tekninen toimi /8

4 Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutujen ja jokilaaksovyöhykkeiden sisäisiä ja niitä yhdistäviä tavoitteellisia ulkoilun runkoreitistöjä viheralueineen. Merkintään sisältyy sekä olemassa olevia että kehitettäviä ulkoilu-, pyöräily-, melonta- ym. reittejä. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee turvata virkistysalueiden ja -reittien seudullinen jatkuvuus ja kehittäminen sekä liittyminen virkistyskeskuksiin, suojelualueisiin ja kulttuuriympäristöihin. Siikajokilaakso Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Alueiden erityisominaisuuksia kuvaavat merkinnät: KULTTUURIYMPÄRISTÖN TAI MAISEMAN VAALIMISEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön alueet. Suunnittelumääräykset: Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien peltoalueiden säilymistä arvokkailla maisema-alueilla, tulee vaalia. KULTTUURIHISTORIALLISESTI TAI MAISEMALLISESTI MERKITTÄVÄ TIE TAI REITTI (Revonlahti-Siikajoki) Merkinnällä osoitetaan tiehallinnon museoteitä ja muita kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittäviä tieosuuksia. Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa on pyrittävä edistämään historiallisten reittien käyttöä soveltuvin osin matkailu- ja virkistysreitteinä, mm. pyöräilyyn siten, että teiden linjaus ja kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät. Aluevaraus- ja kohdemerkinnät: TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Tekninen toimi /8

5 Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. JÄTTEENKÄSITTELYALUE Merkinnällä osoitetaan seudulliset jätteenkäsittely- ja/tai kaatopaikka-alueet. Suunnittelumääräys: Kaatopaikan/jätteidenkäsittelyalueen pohjan tulee olla tiiveysvaatimuksiltaan lainsäädännön ja alueviranomaisen edellyttämällä tasolla. Jätteenkäsittelyalueet tulee sijoittaa riittävän etäälle tärkeistä, vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista. Koko maakuntakaavan aluetta koskevia alueidenkäytön periaatteita ja yleismääräyksiä: MAA- JA METSÄTALOUS Yleisiä suunnittelumääräyksiä: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen tuotantokäytössä. Maaseutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen asutuksen tavoitteet ja maatalouden, mukaan lukien karjatalouden, toimintaedellytykset. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden ja -yksiköiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. Metsätaloutta suunniteltaessa tulee edistää metsien monipuolista hyödyntämistä yhteensovittamalla eri käyttömuotojen ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteita. RANTOJEN KÄYTTÖ Kehittämisperiaatteet: Turvataan tasapuoliset mahdollisuudet ranta-alueiden käyttöön varaamalla rantaa riittävästi yleiseen virkistykseen. Varaudutaan loma-asutuksen kasvun jatkumiseen ja erityyppisten loma-asuntoalueiden kysyntään: perinteinen omarantainen asutus järvialueilla, tiivis lomakylätyyppinen asutus merenrannikolla ja matkailukeskusten läheisyydessä. Tavoitteena on hyvien vapaa-ajan ympäristöjen muodostaminen tasapuolisesti eri käyttäjäryhmille. Rakentamista ohjataan sietokyvyltään hyville rannoille. Rakentamattomien ja pienten vesistöjen rannoille rakentamista ei suosita. Maisemallisesti keskeiset ja arat rannat jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Vakituisen asumisen ja loma-asutuksen sijoittumisessa suositaan kyläkeskusten, taajamien ja matkailukeskusten läheisyyttä. Suunnitelmallisella asuntorakentamisella tuetaan erityisesti maaseudun asutuksen ja palvelujen säilymistä. Yleisiä suunnittelumääräyksiä: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon ranta-alueen ympäristöolosuhteet, vesihuollon järjestäminen sekä rakennusoikeuden, yhteiskäyttöalueiden ja yleisten alueiden tasapuolinen jakautuminen eri maanomistajille. Yksityiskohtaisemmissa kaavoissa voidaan enintään puolet rantaviivasta osoittaa rakennusmaaksi. Pienissä vesistöissä rantarakentamisen mitoituksessa tulee lisäksi ottaa huomioon vesistön sietokyky ja vesipinta-ala. Pienissä saarissa mitoituksen tulee perustua saaren pinta-alaan. Tekninen toimi /8

6 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Revonlahden osayleiskaava (hyväksytty valtuustossa 2001). Yleiskaava on jo osittain vanhentunut ja rakentamista on tapahtunut kaavan vastaisesti. Asemakaava Alueelle ei ole laadittu asemakaavoja. Muita selvityksiä Yleiskaavatyössä hyödynnetään aikaisemman yleiskaavatyön aikana suunnittelualueelle laadittuja perus- ja ympäristöselvityksiä. Yleiskaavoituksen perusselvitykset ja tavoitteet Vaikutusalue Osalliset Kaavoitusta varten tarvittavat lähtötiedot saadaan pääosin Siikajoen kunnasta. Luonnonoloja ja maisemaa on selvitetty aikaisempien kaavahankkeiden yhteydessä ja nämä osatekijät raportoidaan kaavan selostusluonnoksessa. Lähtötietoja täydennetään tarvittaessa suunnittelun maastokäyntien yhteydessä. Osayleiskaavan tarkoituksena on tukea Revonlahden säilymistä ja kehittymistä elinvoimaisena maaseutumaisena kylänä. Kaavalla osoitetaan alueet eri toiminnoille ja ohjataan rakentamista sekä muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, paikallisten maanomistajien ja asukkaiden sekä kunnan asettamien tavoitteiden edellyttämällä tavalla. Osayleiskaavan fyysiset vaikutukset kohdistuvat pääosin kaava-alueeseen ja sen välittömään läheisyyteen. Toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset koskettavat koko kunnan kehittämistä. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua, kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tässä kaavahankkeessa osallisia ovat esimerkiksi Alueen ja lähiympäristön maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät Kunnan toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee Intressipiirit ja yhdistykset mm: Revonlahdella toimivia yhdistyksiä: - Eläkeliiton Ruukin yhdistys ry - Revonlahden maa- ja kotitalousnaiset - Revonlahden maamiesseura ry - Revonlahden metsästysseura ry - Revonlahden rauhanyhdistys ry - Revonlahden rintamaveteraanit ry - Revonlahden Vanhustenkotiyhdistys ry - Ruukki-Revonlahti Kotiseutuyhdistys ry - Siikajokivarren kelkkailijat ry Kaavoitusprosessi ja osallistuminen Viranomaiset: - Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus - Pohjois-Pohjanmaan liitto - Tiehallinto, Oulun tiepiiri - Pohjois-Pohjanmaan museo - Paavolan Vesi Oy - Oy Vattenfall Ab - Pohjanmaan Puhelinosuuskunta PPO Osallistuminen Kaavasuunnitelmien nähtäville asettamisesta ja mahdollisesta yleisötilaisuudesta ilmoitetaan julkisilla kuulutuksilla niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan sekä Siikajoen kunnan kotisivuilla. Ilmoitus julkaistaan Siikajokilaakso sanomalehdessä sekä kunnan virallisella ilmoitustaululla: Tekninen toimi /8

7 Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen käynnistäminen Kaavatyön aluksi kunta ilmoittaa vireille tulosta ja asettaa tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville ja saataville Siikajoen kunnan kunnantalolle sekä kunnan internetsivuille, vähintään 15 päivän ajaksi. Tavoite- ja mitoitusvaihe Osallistumisen ja vuorovaikutuksen kannalta keskeinen kaavan laatimisvaihe on nykytilanteen analyysi ja tavoitteiden asettaminen. Tähän vaiheeseen liittyvät mahdollisesti mm. seuraavat osallistumismuodot: - kehityspalaverit - henkilökohtaiset yhteydenotot kaavoittajaan tai kaavoituksen ohjaajiin Kaavaluonnosvaihe Tarvittaessa luonnosvaiheessa pidetään esittelytilaisuus. Osalliset voivat myös lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä. Kirjalliset huomautukset kaavaluonnoksesta tulee toimittaa kunnalle nähtävilläoloaikana. Osayleiskaavaluonnos on nähtävillä 30 päivän ajan ja siitä voi esittää mielipiteensä. Kaavaehdotusvaihe Saadun palautteen pohjalta kaavaluonnoksesta laaditaan osayleiskaavaehdotus. Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi, minkä aikana siitä voi tehdä kirjallisia muistutuksia. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot kaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä. Osalliset voivat nähtävilläoloaikana tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksen kunnalle. Niille muistutuksen tehneille, jotka sitä pyytävät kirjallisesti, ilmoitetaan kunnan vastine esitettyyn muistutukseen. Kaavan hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuuston päätöksestä lähetetään tieto niille muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä pyytäneet sekä viranomaisille. Kunnanvaltuuston päätöksestä voi valittaa Oulun hallinto-oikeuteen. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja kaavoittajan kanssa järjestetään kaavoituksen alkuvaiheessa viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 18 ). Siellä käsitellään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja kaavoituksen yleisiä tavoitteita. Muita työpalavereja voidaan pitää kaavoituksen eri vaiheessa tarpeen mukaan. Toinen viranomaisneuvottelu järjestetään ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lisäksi kaavatyön etenemisestä informoidaan Pohjois-Pohjanmaan liittoa, Tiehallinnon Oulun tiepiiriä, Pohjois-Pohjanmaan Museota sekä muita viranomaisia. Vaikutusten selvittäminen ja arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vaikutusten arviointi (MRL 9 ) on osa kaavaprosessia. Tarkoituksena on selvittää tarpeellisessa määrin kaavan toteuttamisen aiheuttamia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteeseen, teknisen huollon järjestämiseen, yhdyskuntatalouteen ja ihmisten elinolosuhteisiin (sosiaaliset vaikutukset). Selvitettävät vaikutukset määritellään tarkemmin kaavoituksen yhteydessä. Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, alueella suoritettuihin maastokäynteihin, osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja huomautuksiin. Vaikutuksia arvioidaan kaavatyön yhteydessä myös yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. Tekninen toimi /8

8 Kaavoituksen kulku, alustava aikataulu ja päätöksenteko 01/ /2007 Kaavoitustyön aloitus, lähtötietojen hankkiminen 06-11/ / / / /2008 Ideointi, maankäyttömallit ja alustavien luonnosten laatiminen. Viranomaisneuvottelu Selvitysten täydentäminen. Luonnosten käsittely ja valmisteluvaiheen kuuleminen (nähtävillä 30 päivää). Palautteen käsittely. Osayleiskaavaehdotuksen laatiminen. Osayleiskaavaehdotuksen nähtävillä olo (30 päivää). Pyydettyjen lausuntojen ja mahdollisten muistutusten käsittely. (Rakentamisohjeiden laatiminen) Jos oleellisia muutoksia osayleiskaavaehdotukseen ei tule, ehdotus saatetaan kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. Hyväksymispäätöksestä on 30 päivän valitusaika, jonka jälkeen osayleiskaava astuu voimaan. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Yhteystiedot: Palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi toimittaa koko kaavoitusprosessin ajan Siikajoen kuntaan ja AIRIX Ympäristö Oy:n. Osallisella on mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Kaavasuunnittelu, AIRIX Ympäristö Oy, Sepänkatu 9 A 7, Oulu / arkkitehti Iikka Ranta, etunimi.sukunimi@airix.fi, p. (08) , Siikajoen kunta, Siikasavontie 1 A, PL 18, Ruukki / aluearkkitehti Timo Jaakkola p (08) , / maanmittausteknikko Merja Ojanperä p (08) , etunimi.sukunimi@siikajoki.fi Kaavoitusasioita voi seurata myös kunnan nettisivuilla Osallisilla on mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Siikajoen kuntavastaavana Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa toimii arkkitehti Taina Törmikoski p , etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Tekninen toimi /8