Valtiokonttorin laatuvaatimukset Sotainvalidien päiväkuntoutus 2014-2017

Tuotantolautakunta LIITTEET 26.2.2014

Valtiokonttorin laatuvaatimukset Sotainvalidien päiväkuntoutus 2014-2017 Liitteet Sivu 1/93

Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Hankinnan kohde... 3 1.2 Toimintakykyluokat... 3 1.2.1 Toimintakykyluokka 1:... 3 1.2.2 Toimintakykyluokka 2:... 4 1.2.3 Toimintakykyluokka 3:... 4 2 Kuntoutuksen toimintaympäristö... 5 2.1 Tilat, laitteet ja välineet... 5 2.2 Muut rakenteelliset edellytykset... 5 2.3 Asiakasturvallisuus... 6 2.4 Henkilöstö... 7 2.5 Laadunhallinta... 7 3 Päiväkuntoutuksen palvelulinja... 8 3.1 Kuntoutusjakson alkuvaihe... 8 3.1.1 Kuntoutujan kutsuminen ja saapuminen päiväkuntoutukseen... 8 3.1.2 Kuntoutustarpeen määrittely... 8 3.1.3 Kuntoutusohjelman laatiminen... 10 3.2 Kuntoutusjakson toteutusvaihe... 10 3.2.1 Yksilöllisen kuntoutusohjelman sisältö... 10 3.2.2 Toimintakykyä tukeva työote... 12 3.2.3 Itsenäistä selviytymistä tukeva yhteistyö... 12 3.3 Kuntoutusjakson päätösvaihe ja kuntoutussuunnitelma... 13 Liitteet Sivu 2/93

1 Yleistä 1.1 Hankinnan kohde Hankinnan kohteena on sotainvalidien ja heidän aviopuolisoidensa, sotaleskien ja sotainvalidien leskien sekä henkilöiden, joita tarkoitetaan laissa eräissä Suomen sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta (1039/1997) päiväkuntoutus. Sotainvalidien kuntoutus perustuu sotilasvammalakiin (404/1948) sekä asetukseen sotilasvammalain eräiden säännösten soveltamisesta (1117/1985). Valtiokonttorin ostamien kuntoutuspalvelujen avulla tuetaan ja edistetään sotainvalidien itsenäistä toimintakykyä ja hyvää elämänlaatua. Keskeisenä tavoitteena on tarjota yksilöllisiä, asiakaslähtöisiä, turvallisia ja vaikuttavia kuntoutuspalveluja. Näihin tavoitteisiin päästään kehittämällä yhteistyötä, henkilöstön hyvää ammattitaitoa, suunnitelmallisuutta sekä hoidon ja kuntoutuksen jatkuvuutta. Päiväkuntoutuksen hoitopäivähintaan sisältyvät ravinto- ja hoitopalvelut sekä hoitotarvikkeet. Päiväkuntoutuksen hoitopäivähintaan eivät sisälly: Kuljetuskustannukset kuntoutujan kodin ja kuntoutuslaitoksen välisten matkojen järjestämisestä. Palveluntuottaja voi laskuttaa Valtiokonttoria matkakustannuksista erikseen. Kuntoutujan lääkehoito, kuntoutuja tuo mukanaan tarvitsemansa lääkkeet. 1.2 Toimintakykyluokat Kuntoutujalle määritellään toimintakykyluokka hänen avuntarpeeseensa mukaan. Palveluntuottajat tarjoavat tarjouskilpailussa kuntoutuspalveluja toimintakykyluokkakohtaisesti; palvelun sisältövaatimukset vaihtelevat jonkin verran eri toimintakykyluokissa. Palveluntuottajalle maksettava hoitopäivähinta riippuu asiakkaan toimintakykyluokasta sekä palvelun laadusta. 1.2.1 Toimintakykyluokka 1: Tähän toimintakykyluokkaan kuuluvat kuntoutujat, joilla on sairauden tai vamman aiheuttama vaikea fyysinen ja/tai psyykkinen toimintakyvyn häiriö. Kuntoutuja on osittain tai täysin riippuvainen toisen henkilön avusta. Kuntoutujalle on todennäköisesti tunnusomaista ainakin jokin seuraavista asioista: kuntoutuja ei kykene liikkumaan sisällä ilman toisen henkilön fyysistä apua kuntoutuja ei pysty siirtymään itsenäisesti pyörätuoliin kuntoutuja ei kykene käymään WC:ssä ilman toisen henkilön apua Liitteet Sivu 3/93

täysin syötettävä kuntoutuja täysin puettava kuntoutuja täysin pestävä kuntoutuja dementian vuoksi erityistä valvontaa tarvitseva kuntoutuja (esim. dementiayksikön hoitoa tarvitseva kuntoutuja) 1.2.2 Toimintakykyluokka 2: Tähän toimintakykyluokkaan kuuluvat kuntoutujat, joilla on sairauden tai vamman aiheuttama fyysinen ja/tai psyykkinen toimintakyvyn lievä tai korkeintaan keskivaikea häiriö. Kuntoutuja on pääosin omatoiminen, mutta tarvitsee jonkin verran apua päivittäisissä toiminnoissa, kuten ruokailussa, pukeutumisessa tai/ja henkilökohtaisessa hygieniassa tai liikkumisessa. Muuten omatoiminen kuntoutuja kuuluu tähän luokkaan, jos hän tarvitsee sairautensa hoidon takia päivittäistä apua hoitohenkilökunnalta. Kuntoutujalle on todennäköisesti tunnusomaista ainakin jokin seuraavista asioista: kuntoutuja ei kykene liikkumaan ulkona ilman toisen henkilön apua kuntoutuja kykenee syömään ruokailussa vain, kun ruoka on asetettu esille kuntoutuja tarvitsee valvontaa pukeutumisessa (esim. vaatetuksen valinnassa tai tarvitsee apua esim. vetoketjuissa ja napeissa) kuntoutuja tarvitsee apua peseytymisessä (esim. kasvojen tai käsien pesemisessä tai suihkussa) kuntoutuja on valvottava lääkityksen annostuksen ja lääkkeiden oton suhteen muisti- ja käytöshäiriöinen kuntoutuja 1.2.3 Toimintakykyluokka 3: Tähän toimintakykyluokkaan kuuluvat kuntoutujat, joiden kuntoutustarpeen taustalla ovat normaalin ikääntymisen tuomat muutokset. Kuntoutujat ovat omatoimisia ja selviytyvät itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista. Mikäli heillä on sairauksia, ne ovat lääkityksen ja hoidon osalta tasapainossa. Toiminnanvajavuuksia ei ole tai ne ovat erittäin lieviä. Seuraavat asiat ovat tunnusomaisia toimintakykyluokan 3 kuntoutujalle: kuntoutuja kykenee asumaan yksin ja selviytyy hotellinomaisessa ympäristössä kuntoutuja kykenee liikkumaan itsenäisesti joko apuvälineen kanssa tai ilman, myös itsenäinen pyörätuolinkäyttäjä Liitteet Sivu 4/93

kuntoutuja ei tarvitse säännöllistä apua ruokailussa, pukeutumisessa ja WC:ssä käynnissä, mutta saattaa tarvita apua saunassa mikäli kuntoutujalla on sairauksia, ne ovat lääkityksen ja hoidon osalta tasapainossa 2 Kuntoutuksen toimintaympäristö 2.1 Tilat, laitteet ja välineet Palveluntuottajalla on toiminnan edellyttämät asianmukaiset tilat, laitteet ja toimintaympäristö, jotka mahdollistavat kuntoutuspalvelujen tuottamisen. Kuntoutuslaitoksessa kuntoutujat voivat liikkua ja toimia esteettömästi ja turvallisesti. Tiloissa, joissa kuntoutujia tutkitaan, hoidetaan tai kuullaan, yksityisyys on tarkoituksenmukaisella tavalla turvattu. Tilojen sijainti on kuntoutujien tarpeiden mukainen. Kuntoutuslaitos mahdollistaa turvallisen ulkoilun. Palveluntuottaja vastaa tilojen, laitteiden ja koneiden huollosta, käyttövarmuudesta ja siisteydestä. Palveluntuottajalla on kokemusta uusista varusteista ja toimintaympäristöön liittyvistä asioista (kuten päivittäisten toimintojen ja liikkumisen apuvälineet) ja valmiudet tarjota tietoa niistä asiakkaille. Laatuvaatimukset: a) Päiväkuntoutujalle järjestetään päivän ajaksi lepotila, jossa hänen on mahdollista levätä ja viettää aikaa kuntoutushoitojen ja muun ohjelman välillä. b) Lepotilassa on tarvittaessa liikkumis- ja toimimisesteisten päiväkuntoutujien käyttöön soveltuva kalustus ja varustelu ja kutsujärjestelmä. c) Päiväkuntoutujalle suoritettavat tutkimukset ja haastattelut sekä mahdolliset hoitotoimenpiteet tehdään huoneissa, jotka mahdollistavat yksityisyyden. d) Tilojen, laitteiden ja koneiden ylläpidosta ja huollosta on kunnossapitoja hygieniasuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan vuosittain. Vastuuhenkilöt on nimetty. 2.2 Muut rakenteelliset edellytykset Päiväkuntoutus järjestetään kuntoutujan tarpeiden mukaisesti siten, että sillä voidaan parhaalla mahdollisella tavalla tukea ja edistää omatoimisuutta ja kotona selviytymistä. Aterioiden suunnittelussa otetaan huomioon monipuolisuus, terveellisyys ja asiakkaan toiveet. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Ravitsemussuositukset ikääntyneille 2010) http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/attachments/vrn/ikaantyneet.su ositus.pdf Liitteet Sivu 5/93

Laatuvaatimukset: a) Päiväkuntoutuspäivä alkaa klo 8.00-10.00 ja sen tulee kestää vähintään 6 tuntia. b) Päiväkuntoutujan kuntoutus rytmitetään 1-5 kertaa viikossa tapahtuvaksi. c) Päiväkuntoutukseen kuuluu aamiainen, lounas ja päiväkahvi. d) Ravitsemustilan arviointiin suositellaan käytettäväksi tarvittaessa Mini nutritional assesment (MNA) ravitsemustilan arviointitestiä. 2.3 Asiakasturvallisuus Palveluntuottaja huolehtii kuntoutujan turvallisuudesta. Kuntoutuja saa lepotilasta tarvittaessa yhteyden henkilökuntaan ja kuntoutujan turvallisuudesta huolehditaan myös yleisissä tiloissa, uima-allasosastolla ja sen oheistiloissa. Laatuvaatimukset: a) Lepotilassa on toimintakykyluokan 1 ja 2 kuntoutujille kutsujärjestelmä (hälytyspainike, turvaranneke tai puhelimella annettava hälytys). b) Palveluntuottajalla on menettelytapa siitä, miten huonomuistisen kuntoutujan (toimintakykyluokka 1 ja 2) turvallinen liikkuminen kuntoutuslaitoksessa ja sen ympäristössä on varmistettu. c) Kuntoutujan turvallisuus varmistetaan myös yksilöterapioiden ja - hoitojen aikana, mm. fysikaalisten hoitojen ja vesihoitojen aikana kuntoutujan vointia tulee valvoa. d) Palveluntuottajalla on Turvallinen lääkehoito oppaan (STM:n oppaita 2005:32) mukaisen lääkehoitosuunnitelma ja tarkistaa sen vuosittain. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=28707&name= DLFE-4090.pdf&title=Turvallinen_laakehoito_fi.pdf e) Palveluntuottajalla on pelastustoimesta annetusta asetuksessa (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 5.5.2011/407) tarkoitettu ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma ja turvallisuusselvitys. http://www.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/20110407 a) Palveluntuottaja laatii terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326/ 8) mukaisen asiakas-/potilasturvallisuussuunnitelman STM:n asetuksen laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta 341/2011 mukaisesti. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110341 Liitteet Sivu 6/93

2.4 Henkilöstö Palveluntuottajalla on määrällisesti ja rakenteellisesti riittävä henkilöstö suhteessa tuotettavaan kuntoutukseen. Kuntoutuslaitoksen henkilökunnalla on tehtävien hoitamisen edellyttämä pätevyys, osaaminen ja motivaatio. Osallistumista edistävä ja kannustava johtaminen, työn tarkoituksen mukainen organisointi sekä turvallinen ilmapiiri lisäävät henkilöstön jaksamista ja työtyytyväisyyttä. Laatuvaatimukset: a) Asiakkaan kuntoutuksesta vastaa moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu vähintään lääkäri, sairaan-/terveydenhoitaja tai perus- /lähihoitaja ja fysioterapeutti tai kuntohoitaja tai tarpeelliseksi katsottu erityistyöntekijä (esim. sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutti, psykologi, puheterapeutti, neuropsykologi). Kuntoutusjakson aikana kuntoutujan moniammatillinen työryhmä pyritään pitämään samana. b) Sairaanhoitaja on paikalla kuntoutuspäivinä. c) Palveluntuottajalla on menettelytavat, joilla varmistetaan henkilöstön perehdytys, täydennyskoulutus sekä työssä jaksaminen. d) Palveluntuottaja selvittää henkilöstön työilmapiiriä tai työtyytyväisyyttä säännöllisesti. Selvityksen tuloksia hyödynnetään kuntoutuslaitoksen toimintaa kehitettäessä. 2.5 Laadunhallinta Palveluntuottajalla on dokumentoitu laatujärjestelmä/toimintajärjestelmä. Palveluntuottaja kehittää omaa laadunhallintaansa kokonaisvaltaisesti ja ulottaa laadunhallinnan kuntoutuslaitoksen kaikille toimintalohkoille ja yksiköihin. Laatuvaatimus: a) Palveluntuottaja on määritellyt ja dokumentoinut laatupolitiikan ja keskeiset laatutavoitteensa. b) Palveluntuottaja on kuvannut sotainvalidien päiväkuntoutuksen palvelulinjansa. Palvelulinjan kuvaus sisältää kirjalliset menettelyohjeet ja tarvittavat työohjeet. c) Palveluntuottaja seuraa ja arvioi sotainvalidien päiväkuntoutusta. Asiakaspalautteen lisäksi palveluntuottaja hyödyntää kehittämistyössään vähintään kahta prosessimittaria, joiden avulla laitos seuraa ja arvioi kuntoutusprosessin toimivuutta. Liitteet Sivu 7/93

3 Päiväkuntoutuksen palvelulinja Päiväkuntoutuksen toteutuksessa noudatetaan Käypä-hoito suosituksia soveltuvin osin. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/etusivu 3.1 Kuntoutusjakson alkuvaihe 3.1.1 Kuntoutujan kutsuminen ja saapuminen päiväkuntoutukseen Ennen kuntoutusjakson alkamista kuntoutujalle lähetetään tulevasta kuntoutuksesta ennakkotiedot ja esitietolomakkeella selvitetään kuntoutujan tarpeita ja odotuksia kuntoutusjaksosta. Kuntoutujalle nimetään kuntoutusjakson ajaksi omahoitaja. Kuntoutusjakson alussa kuntoutuja perehdytetään kuntoutuslaitoksen tiloihin, henkilökuntaan ja toimintaan. a) Kuntoutujalle lähetetään ajoissa kutsukirje, jossa on ohjeet saapumisesta, luettelo mukaan otettavista varusteista, saapumisaika, tieto vakuutusturvasta ja lisäksi muita laitoksen tärkeänä pitämiä tietoja. b) Kutsukirjeeseen sisällytetään esitietolomake, jolla selvitetään kuntoutujan terveydentilaa ja toimintakykyä sekä hänen odotuksiaan ja toiveitaan, jotta jakson yksityiskohtainen suunnittelu on mahdollista. Kuntoutujaa kehotetaan toimittamaan esitietolomake kuntoutuslaitokseen jo ennen kuntoutusjakson alkua, jotta laitoksessa pystyttäisiin varautumaan asiakkaan erityistarpeisiin. c) Päiväkuntoutujan kanssa neuvotellaan kuntoutuspäivien jaksottelusta. d) Toimintakykyluokissa 1 ja 2 kuntoutujan omahoitajana toimii sairaantai terveydenhoitaja tai perus- tai lähihoitaja. Toimintakykyluokan 3 kuntoutujalla voi edellä mainittujen lisäksi toimia omahoitajana fysioterapeutti, toimintaterapeutti, kuntohoitaja tai kuntoutujan tarpeen vaatiessa muu erityistyöntekijä. e) Palveluntuottajalla on menettelytapa siitä, miten kuntoutujalle järjestetään riittävä yksilöllinen ja/tai ryhmässä tapahtuva perehdytys. Kuntoutuja saa tietoa laitoksen tiloista, toiminnasta, ohjelmasta sekä jakson aikaisesta henkilökunnasta. 3.1.2 Kuntoutustarpeen määrittely Kuntoutusjakson aluksi selvitetään kuntoutujan kuntoutus- ja hoitotarve ottaen huomioon kuntoutuslähete. Tällöin arvioidaan kuntoutujan terveydentilaa, selviytymistä päivittäisistä toiminnoista sekä fyysistä ja kognitiivista toimintaa, psykososiaalista hyvinvointia ja sosiaalista suoriutumista. Liitteet Sivu 8/93

Laatuvaatimukset: a) Asiakkaan kuntoutustarpeen määrittelyyn osallistuvat kuntoutujan lisäksi vähintään lääkäri (kliininen tutkimus), tkl 1 ja 2: sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja (alkuhaastattelu) ja tkl 3: sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja tai perus- tai lähihoitaja (alkuhaastattelu) fysioterapeutti (fysioterapeuttinen tutkimus). Kuntoutujan tarpeiden vaatiessa fysioterapeutin voi korvata sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutti tai joku muu erityistyöntekijä, joka tekee tällöin alkuhaastattelun. b) Kuntoutujan kotona selviytyminen kartoitetaan esitietolomakkeella ja kuntoutujaa ja/tai hänen omaistaan haastattelemalla. Kuntoutujan suostumuksella ollaan aktiivisesti yhteydessä kotipaikkakunnan kotihoitoon ja/tai sosiaalitoimeen (tkl 1 ja 2). c) Terveydentilan ja toimintakyvyn arviointiin käytetään havainnoinnin, haastattelun ja kliinisen tutkimuksen lisäksi ikääntyneille soveltuvia mittauksia. Nämä ovat perustana lääkärin määrittelemälle toimintakykyluokitukselle. www.toimia.fi Fyysinen suorituskyky Kuntoutujan fyysinen suorituskyky mitataan yhden kerran TOIMIVA testeillä kuntoutusjakson aikana. Tämä mittaus tehdään mikäli mahdollista jokaiselle kuntoutujalle. Psyykkinen toiminta Depression seulomiseksi käytetään tarvittaessa Myöhäisiän depressioseulaa (esim.gds 30). Kognitiivinen toiminta Muistihäiriöiden arvioimiseksi käytetään tarvittaessa Mini Mental State Examination (MMSE) mittaria. d) Kuntoutujan kokonaislääkitys selvitetään kuntoutusjakson aikana. e) Kuntoutujalle suoritetaan vain kuntoutuksen kannalta välttämättömät laboratorio- ja röntgentutkimukset. f) Kohdassa 3.1.2 a) ja c) mainitut alkuhaastattelut ja tutkimukset toteutetaan kahden ensimmäisen päiväkuntoutuskäynnin aikana. Liitteet Sivu 9/93

3.1.3 Kuntoutusohjelman laatiminen Kuntoutus- ja hoitotarpeen määrittelyn perusteella kuntoutujalle asetetaan yhteistyössä hänen kanssaan tavoite. Tavoitteen pohjalta kuntoutujalle laaditaan kuntoutusohjelma, joka niveltyy perusterveydenhuollossa tehtyyn laajempaan kuntoutus- tai hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Laatuvaatimus: a) Kuntoutusjaksolle asetetaan tavoitteet kuntoutujan yksilöllisten tarpeiden pohjalta aina yhdessä kuntoutujan ja tarvittaessa omaisen kanssa. b) Kuntoutujalle laaditaan kuntoutusjaksolle asetettujen tavoitteiden pohjalta kuntoutusohjelma, joka sisältää sekä yksilö- että ryhmätoiminnot. Kuntoutusohjelma annetaan kuntoutujalle kirjallisena. c) Kuntoutusjaksolle asetetaan tavoitteet sekä laaditaan kuntoutusohjelma kolmen ensimmäisen päiväkuntoutuskerran aikana. 3.2 Kuntoutusjakson toteutusvaihe Kuntoutusohjelman toteutumista seurataan yhdessä kuntoutujan kanssa ja muutostarpeisiin reagoidaan välittömästi. Kuntoutuksen kulku dokumentoidaan ja tehdyt arvioinnit kirjataan. Dokumentoinneista tulee olla jäljitettävissä kunkin kuntoutustoimenpiteen toteuttaja, sisältö, laatu ja toteutusajankohta. Palveluntuottaja vastaa siitä, että kuntoutujien asiakirjojen ja hoitoon liittyvän muun materiaalin laadinnassa ja säilyttämisessä noudatetaan potilaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia (12 ) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetusta potilasasiakirjojen laatimisesta ja niiden säilyttämisestä. 3.2.1 Yksilöllisen kuntoutusohjelman sisältö Kuntoutujan päivittäinen ohjelma koostuu yksilöterapiasta ja/tai -tapaamisista ja ryhmätoiminnoista. Laatuvaatimukset: a) Kuntoutujalla tulee olla mahdollisuus vähintään kolmen tunnin yksilöllisesti valittuun päiväohjelmaan jokaisena päiväkuntoutuspäivänä. Tämä päivittäinen ohjelma sisältää vähintään 60 minuuttia yksilöterapiaa ja/tai tapaamisia (esim. fysio- tai toimintaterapiaa, jalkojenhoitoa, ulkoilua, keskustelua) ryhmätoimintaa Päivittäisen ohjelman pituus voi olla myös vähemmän kuin kolme tuntia toimintakykyyn liittyvistä perustelluista syistä, jotka dokumentoidaan kuntoutujan asiakirjoihin. Ohjelmaan sisältyy kohtuullinen järjes- Liitteet Sivu 10/93

telyvara: asiakkaan noutaminen ja asiakkaan riisuutuminen/pukeutuminen. Ohjelmaan ei sisälly asiakkaan ruokailuajat eikä lepääminen. b) Alku- ja loppututkimukset voivat korvata kahtena ensimmäisenä ja kahtena viimeisenä päivänä kuntoutujan yksilöllisen kuntoutusohjelman sisältämän yksilötapaamisen sekä ryhmätoiminnan. Yksilötapaamiset a) Yksilötapaamisten pääpaino voi olla kuntoutusjakson tavoitteesta riippuen päivittäisten toimintojen, fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten tai kognitiivisten toimintojen tukemisessa. b) Fysioterapiassa painotetaan tasapainon hallintaa ja lihaskunnon ylläpitoa. Fysioterapeutti/kuntohoitaja ohjaa kuntoutujalle tarpeellisia itsenäisiä harjoituksia suoritettavaksi omatoimisesti kuntoutusjakson aikana ja jatkossa kotona noudatettavaksi. c) Kuntoutujan apuvälinetarve selvitetään. Tarvittaessa kuntoutujalle järjestetään apuvälineiden käytön ohjaus ja kokeilu. d) Jokaiselle kuntoutujalle annetaan vähintään yksi 60 minuuttia (aikaan sisältyy järjestelyvara) kestävä jalkojenhoito. Jalkojenhoidon toteuttaa joko jalkaterapeutti, jalkojenhoitaja tai jalkojenhoitoon erikoistunut terveydenhuollon peruskoulutuksen saanut henkilö tai kosmetologi. Mikäli kuntoutujalla ei ole jalkojenhoidon tarvetta, se muutetaan muuksi yksilötapaamiseksi. Jalkojenhoito sisältyy yksilötapaamisiin. e) Tarvittaessa kuntoutuja haetaan yksilötapaamiseen. Mikäli suunniteltu tapaaminen peruuntuu, kuntoutujalle järjestetään korvaava tapaaminen. Mikäli korvaavaa tapaamista ei voida järjestää, syy kirjataan kuntoutujan asiakirjoihin. Ryhmätoiminnat Ryhmätoiminnat tukevat kuntoutusjaksolle asetetun yksilöllisen kuntoutustavoitteen saavuttamista. Kuntoutujia kannustetaan ja tarvittaessa avustetaan osallistumaan ryhmätoimintoihin. Liikuntaryhmät, toiminnalliset ryhmät sekä keskusteluryhmät a) Kuntoutujille järjestetään liikuntaryhmiä, toiminnallisia ryhmiä ja/tai keskusteluryhmiä. Jokaisella kuntoutujalla tulee olla mahdollisuus osallistua jokaisena kuntoutuspäivinä ainakin yhteen edellä mainituista ryhmistä. Toiminnallisten ryhmien ja keskusteluryhmien tavoitteena on ylläpitää ja parantaa kuntoutujien psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä. Näiden ryhmätilateiden ohjaajina toimivat eri asiantuntijat. Toiminnallisia ryhmiä ovat esimerkiksi: muistiryhmä, puutarharyhmä, musiikkiterapia ja taideterapia. Keskusteluryhmien aiheiden tulee vaihdella ja aiheen ajankohtaisuus tulee ottaa huomioon. Terveydentilaan ja ikääntymiseen liittyvät aiheet voivat käsitellä esimerkiksi lääkitystä, masennusta, unettomuutta, su- Liitteet Sivu 11/93

rua ja luopumista, henkilökohtaista hygieniaa, jalkojenhoitoa, ikääntyneiden liikuntaa, tasapainoa ja kaatumistapaturmien ehkäisyä, ruokavaliota ja sosiaalietuuksia. Viriketoiminta: b) Kuntoutujille järjestetään monipuolista viriketoimintaa. Viriketoiminta täydentää kuntoutujan yksilöllistä päiväohjelmaa. Viriketoimintaa ovat esimerkiksi yhteislaulu, tanssi, askartelu, pelituokiot ja hartaustilaisuudet. 3.2.2 Toimintakykyä tukeva työote Kuntoutuja saa kuntoutusjakson aikana tarpeidensa mukaista perus- ja sairaanhoitoa sekä huolenpitoa. Kuntoutujaa tuetaan arkipäivän tilanteista selviytymiseen ja ohjataan omatoimiseen aktiivisuuteen. Tähän koko työryhmä tarvitsee toimintakykyä tukevaa työotetta ja yhteisiin kuntoutujan tavoitteisiin sitoutumista. Laatuvaatimukset: a) Kuntoutuja saa tarvitsemaansa kannustusta, aktivointia ja apua päivittäisistä toiminnoista selviytyäkseen. Toimintakykyä tukevan työotteen periaatteiden mukaisesti kuntoutujaa rohkaistaan toimimaan mahdollisimman pitkälle itsenäisesti, jotta kuntoutujan elämänhallinta ja toimintakyky säilyisivät. b) Kuntoutuja saa tarvitsemaansa apua siirtymisissä, hygienian hoidossa, pukeutumisessa ja ruokailussa. Lisäksi hän saa apua tarvittaessa lääkkeiden annostelussa sekä erilaisissa sairaanhoidollisissa toimenpiteissä. Kuntoutujat tuovat mukanaan lääkkeet ja henkilökohtaisen hygienian hoitoon tarvitsemansa varusteet. Tarvitsemansa vaipat kuntoutuja saa kuitenkin kuntoutuslaitoksesta. 3.2.3 Itsenäistä selviytymistä tukeva yhteistyö Alueellinen ja paikallinen yhteistyö palvelujen tuottamisessa on tärkeää, jotta kuntoutujan hyvinvointi ja terveys voidaan turvata ja siten tukea itsenäistä kotona asumista. Tällöin tarvitaan sujuvia palveluketjuja, joissa julkisten sosiaalija terveyspalvelujen lisäksi myös yksityisten, yleishyödyllisten yhteisöjen ja sotainvalidi- ja veteraanijärjestöjen palveluilla sekä omais- ja lähimmäistyöllä on tärkeä rooli palvelujen tuottamisessa. Näiden toimijoiden kesken tarvitaan tehokasta yhteistyötä, johon myös kuntoutuslaitoksen osallistumista suositellaan. Laatuvaatimukset: a) Kuntoutuksesta vastaavat moniammatillisen työryhmän jäsenet pitävät kuntoutujan luvalla tarpeen mukaan yhteyttä kuntoutujan kotipaikkakunnan terveys- ja sosiaalitoimeen tai omaishoitajaan. Tavoitteena on toimia yhteistyössä kotipaikkakunnan kotihoidon ja/tai sosiaalitoimen kanssa asiakkaan hyväksi. Liitteet Sivu 12/93

b) Kuntoutuksesta vastaavat moniammatillisen työryhmän jäsenet selvittävät tarvittaessa ikäihmiselle suunnattuja palveluja hänen kotipaikkakunnallaan (esim. liikuntaryhmät, päiväkeskukset, avustajatoiminta). 3.3 Kuntoutusjakson päätösvaihe ja kuntoutussuunnitelma Kuntoutusjakson lopuksi moniammatillinen työryhmä ja kuntoutuja arvioivat tavoitteiden saavuttamista ja kuntoutujan tyytyväisyyttä toteutuneeseen jaksoon. Kuntoutusjaksosta laaditaan kuntoutusseloste, jossa on suositukset hoito- ja palvelusuunnitelmaan ja/tai kuntoutussuunnitelmaan. Laatuvaatimukset: a) Kuntoutusjakson tuloksellisuutta arvioidaan käyttämällä havainnointia, haastattelua ja tarvittavia kliinisiä tutkimuksia. b) Moniammatillinen työryhmä kokoaa palaverissa yhteen kuntoutusjakson aikana tehdyt havainnot ja suunnittelee näiden pohjalta tarvittavat suositukset jatkohoitoa ja -kuntoutusta varten vähintään kymmenen päivää kestävillä kuntoutusjaksoilla. c) Moniammatillisen työryhmän kokoontumisen jälkeen omahoitaja käy kuntoutujan kanssa ja mahdollisesti hänen omaisensa kanssa loppukeskustelun kuntoutusjakson aikaisten tavoitteiden saavuttamisesta ja sopii jatkosuosituksista esim. kotipaikkakunnan sosiaali- ja terveydenhuoltoon vähintään kymmenen päivää kestävillä kuntoutusjaksoilla. d) Kuntoutujan subjektiivinen kokemus ja arvio kuntoutusjakson tavoitteiden toteutumisesta kirjataan kuntoutujan asiakirjoihin. e) Fysioterapeutti, toimintaterapeutti tai kuntohoitaja käy kuntoutujan kanssa läpi kotiharjoitteiden toimivuuden. f) Lääkäri suorittaa loppututkimuksen ja tällöin hänellä on käytettävissään koko muun työryhmän kirjaamat palautteet ja mittaustulokset kuntoutujasta. Lääkärin loppututkimusta ei kuitenkaan tarvitse toteuttaa kuntoutujille, joiden kuntoutusjakson pituus on alle kymmenen päivää. g) Lääkäri laatii kuntoutusselosteen, kun kuntoutusjakson pituus on ollut vähintään kymmenen päivää. Lyhyemmillä jaksoilla kuntoutusselosteen laatii moniammatillisen tiimin jäsen. Kuntoutusselosteen tulee sisältää: esitiedot, nykytila ja lääkitys kuntoutujan toimintakykyluokka (toimintakykyluokkien 1 ja 2 osalta myös perustelut) päiväkuntoutukselle asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen tutkimustulokset (kohta 3.1.2) tehtyjen testien pohjalta Liitteet Sivu 13/93

jatkosuositukset, jotka voivat koskea esimerkiksi kuntoutujan jatkotutkimuksia, hoitoa tai kuntoutusta, asunnonmuutostöitä, apuvälineitä, hoitotarvikkeita, kotisairaanhoidon tai kotipalvelun tarvetta. h) Kuntoutusseloste toimitetaan aina kuntoutujalle ja Valtiokonttoriin viimeistään kolmen viikon kuluttua kuntoutuksen päättymisestä. Lisäksi kuntoutusseloste toimitetaan kuntoutujan suostumuksella tarvittaessa terveyskeskukseen tai muuhun kuntoutujan kokonaishoidosta vastaavaan yksikköön. Liitteet Sivu 14/93

Toimintakertomus vuodelta Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Liitteet Sivu 15/93

Liitteet Sivu 16/93

SISÄLLYSLUETTELO Tuloskortit Tuotantolautakunta... 1 Sosiaalipalvelut... 7 Terveyspalvelut... 15 Vanhusten palvelut... 23 Talouden toteutuminen 31.12. Mikkelin PTY... 33 Mikkeli... 33 Hirvensalmi... 34 Puumala... 34 Kuntavertailu... 35 Kuntamaisemataulut Mikkeli... 37 Hirvensalmi... 51 Puumala... 63 Organisaatio... 73 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta... 75 Liitteet Sivu 17/93

Liitteet Sivu 18/93

Tuotantolautakunta Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Mikkelin seudun kuntien yhteistoiminta käynnistyi vuoden 2012 alussa. Uutena kuntana yhteistoiminnan piiriin ja Mikkelin palvelutuotantoyksikköön tuli Puumala 1.1. alkaen. Mikkelin palvelutuotantoyksikkö on tuottanut Puumalalle terveydenhuollon palvelut jo aikaisemmin ja palvelujen tuottamisvastuu laajeni koskemaan koko sosiaali- ja terveystoimea pois lukien erikoissairaanhoito. Mikkelin palvelutuotantoyksikön tehtävänä on huolehtia palvelujen tuottamisesta Mikkelin seudun yhteistoiminta-alueella ensisijaisesti Mikkelin, Hirvensalmen ja Puumalan kuntien asukkaille. Palvelutuotantoyksikkö tekee työtä väestön hyvinvoinnin (terveyden, turvallisen elämän, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä oman elämän hallinnan) edistämiseksi. Ehkäisevä toiminta ja terveyden edistäminen ovat palvelujen suunnittelun lähtökohta. Palvelutuotannosta huolehditaan niin, että asiakkaat saavat tarpeen mukaiset palvelut oikea-aikaisesti. Palvelutuotantoyksikön tuottamat peruspalvelut ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen ydin. Palvelutuotantoyksikkö kehittää ja tuottaa palvelut yhteistyössä yhteistoiminta-alueen kolmen muun palvelutuotantoyksikön, erikoissairaanhoidon, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Palvelusuunnitelma Palvelujen tuottamisen lähtökohtana on ollut seudullinen järjestämissuunnitelma sekä palvelusopimukset. Järjestämissuunnitelma perustuu hyvinvointiselvitykseen. Palvelutasoa ja palvelujen myöntämisen kriteerejä ohjaavat seudulliset toimintakäsikirjat, jotka on hyväksytty vuoden aikana. Mikkelin kaupungin vuonna 2011 hyväksymä palvelustrategia ohjaa edelleen tuotantotapaa ja palveluverkkoa koskevia ratkaisuja yhdessä järjestämissuunnitelman kanssa. Talouden tasapainottamisohjelmassa, joka hyväksyttiin valtuustossa vuoden aikana, on esitetty tarkennuksia palvelustrategiaan. Palvelutuotantoyksikön toimintaa ja taloutta ohjataan Maisema-työkalun avulla. Maisema-työkalun avulla laadittavat tilaustaulut sisältävät keskeiset tiedot palvelutuotantoyksikön tuottamien palveluiden volyymistä ja yksikkökustannuksista. Asiakaspalvelukeskusta (ASPA) on aikaisemmin hyödynnetty vain Ensineuvon osalta ja Ensineuvon palvelu siirrettiin terveyspalveluihin vuoden alusta. Muita sähköisiä palveluita ei ole ASPAn puitteissa otettu käyttöön. ASPAn palvelukonseptina on kilpailutettu matkojen yhdistämisen (MYK), mutta toteuttaminen siirtyi vuoden 2014 puolelle. Mikkelin palvelutuotantoyksikön tuottavuutta on parannettu seuraavilla kehittämishankkeilla: - Terveydenhuollon toiminta ja rakenteet, jossa yhteistyössä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa kehitetään yhteistyötä ja työnjakoa. ESPER-hanke sisältää mm. suunnitelman terveysaseman tilajärjestelystä yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa - Mielenterveys- ja päihdetyön uuden toimintamallin käyttöönotto. Toimintamallia rakennetaan sekä oman toiminnan osalta että yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Tavoitteena on luoda uusia välimuotoisia palvelumalleja ja tehostaa kotona asumista tukevia palveluja. Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuutta valmisteltiin siten, että 1.1.2014 mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostavat oman kokonaisuutensa yhden johtajan alaisuudessa terveyspalveluissa. - Henkilöstösuunnittelun kehittäminen ja työhyvinvoinnin lisääminen. Toimintaa kehitettiin koko kaupunkia koskevan henkilöstöstrategian pohjalta - Vanhuspalvelujen palvelurakenteen uudistustyötä jatkettiin ja välimuotoisten asumismallien kehittämistä. Uusi, oma 60-paikkainen asumispalveluyksikkö Vuolingonhovi aloitti toiminnan vuoden aikana. Perhehoitoa järjestämään on saatu yksi perhehoitaja, joka järjestää lyhytaikaishoitoa omaishoidettaville. Pitkäaikaishoitoa järjestämään ei ole saatu perhehoitajia. - Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto jatkuu vuodelle 2014 ja odotettu kustannussäästö näkyy vasta vuoden 2014 aikana, kun järjestelmä on käytössä koko kotihoidossa. - Sivuterveysasemien toimintatapa ja toimintarakenne arvioidaan ja päätetään toimintamallin kehittämisestä vuoden 2014 keväällä valmistuvassa palveluselvityksessä. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Alkuperäisessä talousarviossa toimintatuotot olivat 41,8 milj. euroa ja valtuusto hyväksyi lisätuloja 2,1 milj. euroa eli toimintatuotot olivat 43,9 milj. euroa. Alkuperäiseen talousarvioon nähden toimintatuotot ylittyivät 4,2 milj. euroa. Lisämäärärahojen lisäyksen jälkeenkin vielä yhteensä 2,1 milj. euroa. Suurimmat ylitykset alkuperäisen talousarvioon nähden olivat myyntituotoissa, jotka ylittyivät 1,5 milj. euroa. Vanhuspalveluissa kasvu 0,7 milj. euroa johtui asiakasmäärien kasvusta ja terveyspalveluissa saatiin 0,8 milj. euroa enemmän korvauksia kunnilta yhteistoimintakorvauksina ja kuntayhtymiltä. Sosiaalipalveluissa myyntituotot toteutuivat suunnitellusti. Maksutuotot ylittyivät 1,9 milj. euroa ja Liitteet Sivu 19/93

suurin ylitys oli vanhuspalveluissa 1,9 milj. euroa. Terveyspalveluissa maksutuotot jäivät 0,3 milj. euroa alle talousarvion. Sosiaalipalveluissa ylitys oli 0,3 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Vuokratuotoissa vanhuspalveluissa tulot ylittyivät 0,5 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ja ylitys johtui toiminnallisesta muutoksesta. Valtuuston päättämän tulojen lisäyksen jälkeen suurimmat ylitykset olivat edelleen vanhuspalveluissa 1,9 milj. euroa. Toimintamenot olivat alkuperäisessä talousarviossa 206,3 milj. euroa ja ylitystä kertyi 14,1 milj. euroa. Valtuusto myönsi lisämäärärahaa yhteensä 9,6 milj. euroa ja kokonaismäärärahat olivat tämän jälkeen 215,9 milj. euroa. Lisämäärärahoista huolimatta menot ylittyivät 4,5 milj. euroa. Palveluiden ostot ylittyivät 4,9 milj. euroa (alkuperäiseen talousarvioon nähden 13,8 milj. euroa). Suurimmat ylitykset olivat erikoissairaanhoidossa 5,9 milj. euroa ja ensihoidon sairaankuljetuksissa 1,4 milj. euroa. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutukset ylittyivät yhteensä 7,3 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Tämän lisäksi sosiaalipalveluissa asiakaspalveluiden ostot ylittyivät mielenterveys, päihde- ja vammaispalveluiden asumispalveluissa, kuljetuspalveluissa, lastensuojelun avopalveluissa sekä laitoshoidossa yhteensä 5,6 milj. euroa. Asumispalveluissa talousarvioon varatut määrärahat eivät vastanneet palveluiden piirissä olevien asiakkaiden palveluiden ostoon meneviä kustannuksia. Oman toiminnan käynnistäminen sekä käynnistynyt palvelurakennemuutos eivät tuottaneet tavoiteltuja kustannussäästöjä. Palveluiden piirissä olevien asiakkaiden lisäksi palveluiden piiriin tulee koko ajan myös uusia asiakkaita. Terveyspalveluissa palveluiden ostot ylittyivät 1,3 milj. euroa. Suurimmat ylitykset ensihoidon lisäksi tulivat akuuttiosastojen laboratorio- ja lääkekustannuksista. Vanhuspalveluissa ostopalvelut toteutuivat 0,7 milj. euroa arvioitua vähäisempänä. Valtuuston myöntämät lisämäärärahat ylittyivät yhteensä noin 4,5 milj. euroa. Sosiaalipalveluissa palvelujen ostot ylittyivät 2,9 milj. euroa ja kohdistuivat edelleen mielenterveys, päihde- ja vammaispalveluiden asumispalveluihin ja kuljetuspalveluihin sekä lastensuojelun avopalveluihin. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat lisämäärärahojen jälkeen 1,5 milj. euroa ja sairaankuljetukset 1 milj. euroa yhteensä 2,5 milj. euroa. Tuotantolautakunnan palvelujen ostot ylittyivät lisämäärärahoista huolimatta yhteensä 4,9 milj. euroa. Henkilöstökulujen arvioitiin ylittyvän 0,5 milj. euroa, mutta henkilöstökulut alittuivat -0,4 milj. euroa. Alitus johtui vuodenvaihteen erilliskorvaukset kirjaantumisesta vuoden 2014 palkkamenoihin sekä henkilöstösivukulujen alittumista. Varsinaisten palkkojen ylitys oli vain 92.000 euroa. Aineet ja tarvikkeet ylittyivät 0,1 milj. euroa. Avustuksiin varattiin 0,2 milj. euroa enemmän, mutta lisämäärärahaa ei käytetty. Talouden tasapainottaminen Sosiaalipalveluiden suurimmat kustannuspaineet ovat ostopalveluissa. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden organisoitumista kokonaisuudeksi terveyspalveluihin on valmisteltu kuluvan vuoden aikana. Muutos toteutuu 1.1.2014. Toiminnalliset muutokset jatkuvat vuonna 2014 laajentuen yhteistyössä myös erikoissairaanhoidon kanssa. Tavoite vähentää mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen ostoja 30 henkilöllä ei ole toteutunut. Palveluasumisen piirissä on edelleen melkein sama määrä henkilöitä, vaikka siirtymistä raskaammasta tehostetusta palveluasumisesta onkin tapahtunut tukitoimien avulla omaan kotiin. Siirtyneiden asiakkaiden tilalle on tullut uusia asiakkaita asumispalveluiden piiriin. Yhdentoista asiakkaan kotiutusta ostopalveluista valmistellaan. Kotikuntoutuksen piirissä oli vuoden lopussa 22 asiakasta. Vanhuspalveluissa toiminnanohjauksesta saadut kustannussäästötavoitteet eivät vielä näy vuonna, koska toiminnanohjauksen käyttöönotto on viivästynyt ja pystytty pilotoimaan vain kahdella tiimialueella tietojärjestelmien takia. Terveyspalveluiden suurimmat kustannuspaineet ovat olleet ostopalveluissa (lääkäri- ja hammaslääkäripalveluiden osto, yhteispäivystys, ensihoito). Akuuttitoiminnan ostopalvelut aiheuttavat ylitystä (ensihoito ja yhteispäivystys), ja niihin vaikuttaminen oli varsin vaikeaa. Vuoden aikana tähän toimintaan saatiin lisämäärärahaa. Lääkäriostopalvelua vähennettiin selvästi vuoteen 2012 verrattuna. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Sisäinen valvonta ja riskien hallinta tapahtui hallinto- ja johtamisjärjestelmän mukaisesti. Esimiesten tehtävänä on seurata, että työyksikköjen toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuvat ja toiminnat ovat tehokkaita. Sosiaalipalveluissa sisäinen valvonta tarkoittaa toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan toiminnan ja talouden lainmukaisuus (lainsäädäntö, johtosääntö, toimintasääntö, hallintosääntö sekä muut kaupungin sisäiset ohjeet, esim. hankintaohjeet), talousarvion noudattaminen (talousseuranta kerran kuukaudessa), toiminnan tuloksellisuus sekä Liitteet Sivu 20/93

taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottaminen. Sisäiseen valvontaan liittyy myös riskienhallinta, esimerkiksi työssä riskien arviointi. Vanhuspalveluissa riskienhallintaa on tehty ja valvottu omaa toimintaa tehdyn valvontasuunnitelman mukaisesti ja omavalvontaohjelmien mukaisesti. Suunnitelmallisen valvonnan painopisteet ovat nousseet toiminnan riskeistä ja valtakunnan painopistealueista. Valvontamatriisiin on määritelty viranhaltija, kuka on valvontavastuussa. Seudullinen valvontatiimi on kokoontunut 2 x vuodessa ja arvioitu valvonnan kohteet. Näistä tehty erillinen yhteenvetomuistio, mikä on käsitelty seudullisessa johtoryhmässä ja aluehallintoviraston kanssa. Yhteenvedossa on suunnitelmallisen valvonnan ja epäkohtailmoitukseen perustuvat valvonnan kohteet ja tehdyt toimenpiteet. Riskien arviointia on tehty yksikkökohtaisesti 4KS- ohjelmaan. Laitos- ja asumispalveluissa kaikki ympärivuorokautisen hoidon yksiköt ovat tehneet riskien arvioinnin. Terveyspalveluissa sisäinen valvonta tarkoittaa toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan toiminnan ja talouden lainmukaisuus (kansanterveyslaki, terveydenhuoltolaki, johtosääntö, toimintasääntö, hallintosääntö sekä muut kaupungin sisäiset ohjeet, esim. hankintaohjeet), talousarvion noudattaminen (talousseuranta kerran kuukaudessa), toiminnan tuloksellisuus sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottaminen. Sisäiseen valvontaan liittyy myös riskienhallinta, esimerkiksi työssä riskien arviointi. Tietosuojavastaava seuraa yhdessä rekisterinpitäjän kanssa tietosuojan toteutumista. Mikäli rutiini tai muussa seurannassa tulee ilmi poikkeamia, niihin reagoidaan välittömästi. Rekrytoinnissa on huomioitu hakijoiden pätevyys ja osaaminen opinto- ja työtodistuksin jo hakuvaiheessa. Pätevyyden tarkastamisessa on hyödynnetty Valviran Terhikki-rekisteriä. ELINVOIMA JA VETOVOIMAISUUS Strateginen päämäärä Vetovoimainen kasvukeskus Kriittiset menestystekijät - Hyvä maine Tavoitteet vuodelle Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Hyvä maine Kaupungin mainekuvan näkökulmasta keskeisiä sote-palveluja ovat vanhuspalvelut ja terveydenhuollon vastaanottopalvelut ja niihin liittyvä Ensineuvo. Ensineuvon toiminta vakiinnutetaan ASIAKAS JA KUNTALAINEN Strateginen päämäärä Tyytyväinen asiakas ja käyttäjä Ensineuvon vastausprosentteja parannetaan. Hyvä taso: Puheluiden vastausprosentti 75-80 %. Tyydyttävä taso: vastausprosentti 60-74 %. Huono taso: vastausprosentti alle 60 %. Keskimääräinen vastausprosentti koko vuoden osalta on 71 % eli kohtuullinen taso on toteutunut. Kevään aikana puhelintekniikkaan tehtiin muutoksia sekä arkiaamuihin lisättiin vastaajien määrää. Kesän ja syksyn aikana vastausprosentit ovat olleet myös yli 80 %. Kriittiset menestystekijät - Käyttäjälähtöiset, modernit palvelut Tavoitteet vuodelle Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Käyttäjälähtöiset, modernit palvelut Sähköisten palvelukonseptien ja asiointimahdollisuuksien lisääminen. Sähköisillä palveluilla voidaan korvata Hyvä taso: Toimeentulotuen hakijoista asioi sähköisesti 10 %. Kohtalainen taso: 5 % asioi sähköi- Hyvä taso: toimeentulotukihakemuksista tullut sähköisesti keskimäärin 9,3 % kuukausittain Liitteet Sivu 21/93

henkilökohtaista asiointia ja samalla nopeuttaa yhteyden saantia ja parantaa palvelun saatavuutta. sesti. Huono taso: Sähköinen asiointi ei lisäänny tai vähenee. (vaihteluväli 8,4-11,4 %). PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Strateginen päämäärä Asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat peruspalvelut Kriittiset menestystekijät - Innovatiivinen palvelujen järjestäminen Tavoitteet vuodelle Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Innovatiivinen palvelujen järjestäminen Kehittämishanke Terveydenhuollon toiminta ja rakenteet etenee Lastensuojelun erityisyksikkö aloittaa toimintansa. Aluksi tärkein tehtävä on perhehoitajien rekrytointi ja koulutus yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudelleenorganisointi Monipuolinen kumppanuus Kehitetään kumppanuutta ostopalvelusopimuskumppaneiden kanssa. Tehostetun palveluasumisen kilpailutuksesta tehdään ratkaisu Hyvä taso: konkreettinen suunnitelma vastaanottotoiminnan ja laitoshoidon uudelleenjärjestelemiseksi valmistuu vuoden loppuun mennessä ja etenemisestä tehdään päätökset (pääterveysaseman sijainti, sairaalapaikkojen määrä ja sijainti). Tyydyttävä taso: suunnitelma valmistuu, mutta päätös toteuttamisesta ei ole tehty. Huono taso: toimiva suunnitelma ei valmistu. Toiminnan tehostuessa myös kustannukset alenevat. Hyvä taso: Vuoden loppuun mennessä on luotu mielenterveys- ja päihdepalveluihin uusi toimintamalli sisältäen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleen järjestämisen. Ostopalveluja saadaan vähennetty 30 paikalla. Tyydyttävä taso: Ostopalveluja saadaan vähennettyä 15 paikalla. Huono taso: Ostopalvelut eivät vähene. Hyvä taso: Kilpailutus tehdään kumppanuusperiaatteella, jossa huomioidaan palvelun vaikuttavuus. Huono taso: Kilpailutus tehdään perinteisesti. Suunnittelutyö on aloitettu, sairaanhoitopiirin hallitus ja valtuusto ovat hyväksyneet suunnitelman, kaavoitusasiat on aloitettu, toteuma kohtalaisen tason mukaisesti. Lastensuojelun erityisyksikkö on aloittanut toimintansa. Muutostyö on edennyt suunnitellun aikataulun mukaisesti. Asiakasmäärän kehitys: tehostetussa palveluasumisessa 76 henkilöä, vähennys 11 asiakasta 31.12.2012 tilanteesta, kotikuntoutuksen piirissä 31.12. 22 asiakasta, nousu 10 asiakasta 31.12.2012 tilanteesta. Paikkamäärien vähennys ei toteutunut. Kilpailutus toteutettiin kumppanuusperiaatteella ja yrittäjien kanssa pidettiin yhteiset tilaisuudet ja heillä oli mahdollisuus kommentoida kilpailutusasiakirjoja. Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa on tehty kumppanuussopimus ja aloitettu yhteinen elixiiri-sentteritoiminta, matalankyn- Liitteet Sivu 22/93

Tuottavuuden parantaminen Kotihoidossa otetaan käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä Hyvä taso: Asiakkaan luona tehtävän työajan osuus on 70 80% kokonaistyöajasta, tilapäisen työvoiman tarve vähenee ja vaikutus näkyy henkilötyövuosien vähentymisenä. Huono taso: Asiakkaan luona tehtävän työajan osuus on alle 70 % ja tilapäisen työvoiman tarve kasvaa eivätkä henkilötyövuodet vähene. nykset kohtaamispaikka, jossa toimijoina on vanhustenpalveluiden seniorisentteri ja ammattikorkeakoulun elixiiritoiminta. Huono taso: Toiminnanohjausjärjestelmä ei vielä käytössä koko kotihoidossa, pilotointi on vasta aloitettu kahdessa tiimissä. Käyttöönotto on viivästynyt mm. Effica-rajapinnan rakentamisen takia. Mikkeli on pilottikunta maassa, joten uuden rakentaminen vie aikansa. Tavoitteena on saada käyttöönotto helmikuu 2014 aikana koko kotihoitoon. HENKILÖSTÖ Strateginen päämäärä Hyvä työnantaja Kriittiset menestystekijät - Osaava, motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö Tavoitteet vuodelle Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Osaava, motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö Kaupunki laatii henkilöstöstrategian. Sosiaali- ja terveystoimi suurimpana toimialana osallistuu aktiivisesti strategian toteuttamistyöhön Osaamisvaatimusten kartoittaminen Hyvä taso: Henkilöstöstrategia on jalkautettu tulosalueille ja tulosyksiköihin ja valitut kehittämistoimenpiteet on suoritettu. Huono taso: Henkilöstöstrategian jalkauttaminen ei etene eikä henkilöstö osallistu strategian toteuttamiseen. Kaikkien tulosyksikköjen osalta osaamiskartoitukset toteutettu. Henkilöstöstrategian painopistealueet valittu ja toteutetaan erillisen suunnitelman mukaan jokaisella soten tulosalueella. Valitut teemat ovat Työntekoa palveleva organisaatio, Selkeät töiden järjestelyt, Jatkuva arviointi, Työntekoa palveleva johtaminen ja Avoin vuorovaikutus. Osaamiskartoituksia ei ole vielä kaikissa työyksiköissä suoritettu. Liitteet Sivu 23/93

TALOUS Strateginen päämäärä Hyvä kuntatalous Kriittiset menestystekijät - Talouden hallinta Tavoitteet vuodelle Mittari tai tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Talouden hallinta Palvelujen kustannustehokkuus, keskisuurten kaupunkien kustannusvertailussa kaupungin suhteellinen asema paranee Talouden tasapainottamisohjelma Hyvä taso: Keskisuurten kaupunkien vertailussa päästään edullisimman kolmanneksen joukkoon. Tyydyttävä taso: Keskisuurten kaupunkien vertailussa sijoitutaan kustannusten keskitasoon. Huono taso: Keskisuurten kaupunkien vertailussa noustaan kalleimman kolmanneksen joukkoon Talouden tasapainottamisohjelman tavoitteet toteutuvat. Keskisuurten kaupunkien vertailussa kustannukset keskitasoa (vuoden 2012 tilanne) Toiminnanohjausjärjestelmä on otettu käyttöön pilottina. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudelleenorganisointi valmisteltu ja käynnistyy 1.1.2014 ja kotiin annettavia palveluja vahvistettu. Asumispalveluissa tehostetusta palveluasumisesta on siirretty 15 asiakasta kevyempien palvelujen piiriin. Liitteet Sivu 24/93

SOSIAALIPALVELUT Sosiaalipalveluiden tehtävänä on tuottaa riittävät, tarkoituksenmukaiset ja oikea-aikaiset sosiaalipalvelut palvelutuotantoyksikön alueen väestölle Sosiaalipalveluihin kuuluvat: - lastensuojelu - perheoikeudelliset palvelut - lasten ja nuorten tukiyksikkö - ennaltaehkäisevät perheiden palvelut - aikuissosiaalityö - vammaispalvelut - maahanmuuttajatyö - mielenterveys- ja päihdetyö tietyiltä osin - talous- ja velkaneuvonta Palvelusuunnitelma Tavoitteena on turvata sosiaalipalvelut palvelutuotantoyksikön alueen väestölle niin, että heidän subjektiiviset oikeutensa ja lakisääteiset palvelunsa toteutuvat. Puumala tulee mukaan uutena kuntana osaksi Mikkelin palvelutuotantoyksikköä. Yhteyden saanti ammattihenkilöihin, palvelujen piiriin pääseminen ja asiakkaiden hakemusten käsittely toteutuvat normien mukaisten määräaikojen puitteissa. Haasteita on ollut erityisesti toimeentulotuen käsittelyaikojen pitämisessä lainmukaisena. Aluehallintovirasto on asettanut Mikkelin kaupungille 150.000 euron uhkasakon. 31.8. alkaen tilanne on ollut lainmukainen ja aluehallintovirasto on luopunut uhkasakon määräämisestä. Perhepalvelut ja psykososiaaliset palvelut yhdistyivät muodostaen yhtenäisen sosiaalipalveluiden kokonaisuuden. Sosiaalipalveluja kehitetään Mikkelin kaupungin palvelustrategian sekä seudun kuntien hyväksymän yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Seudullinen lastensuojelun erityisyksikkö aloitti toimintansa. Kolmas sektori on tiiviisti mukana toiminnassa. Lastensuojelupalveluiden hankinnoissa on kehitetty vaikuttavuusmittareita sosiaalityöntekijöiden ja palveluntuottajien arjen työkaluksi. Lastensuojelupalveluiden vaikuttavuus paranee. Erityisyksikkö on toiminnassa käyttäen nimitystä perhehoitoyksikkö Pessi. Perhepalveluiden hyvin toimivat yhteistyökäytännöt varhaiskasvatuksen ja terveysneuvonnan kanssa ovat jatkuneet hallinnollisista muutoksista huolimatta. Lasten, nuorten ja perheiden palveluita yhteen sovittavaa johtamista tehdään myös Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen hankkeen tuella. Avopalveluiden kehittäminen ja laitospaikkojen käytön vähentäminen jatkuvat mielenterveys ja päihdepalveluissa. Kotiin vietävät palvelut ja kotikuntoutus ovat kehittämisen painopisteenä. Asumispalveluiden ostoa vähennetään ja käynnistetään omaa palvelutuotantoa. Yhteistyö yhteistoiminta-alueen muiden palvelutuotantoyksiköiden, erikoissairaanhoidon, yksityisten palveluntuottajien ja seudun kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on tiivistä. Tupalan kotiutusyksikön toimintaa valmisteltiin ja se aloitti 1.1.2014. Tehostetun palveluasumisen paikkamäärä alenee alkuvuodesta 11:lla. Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuutta valmisteltiin siten, että 1.1.2014 mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostavat oman kokonaisuutensa yhden johtajan alaisuudessa terveyspalveluissa. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat MIKKELI: Sosiaalipalvelujen toimintatuotot olivat 9,4 milj. euroa. Toimintatuottoja kertyi 300.000 euroa budjetoitua vähemmän. Tämä selittää kokonaisuudessaan perustoimeentulotuen valtionosuuden budjetoitua pienempi toteutuminen. Vastaavasti myös perustoimeentulotuen menot jäivät alle budjetoidun. Sosiaalipalvelujen toimintakulut olivat 48,3 milj. euroa ylittäen talousarvion 2,9 milj. eurolla. Toimintakuluista eniten ylittyivät asiakaspalveluiden ostot. Liitteet Sivu 25/93

Henkilöstökulujen osalta talousarvio ylittyi kokonaisuudessa noin 20.000 euroa. Vuolingonhovin Tammelan 15- paikkaisen asumisyksikön perustaminen 1.5. lisäsi henkilöstökustannuksia eikä tähän varauduttu talousarviossa. Vastaavasti ostopalveluiden osuus asumispalveluiden osalta väheni noin 280.000 eurolla. Henkilöstökulujen lisääntymistä Tammelan osalta kompensoi täyttämättä olleet vakanssit ja niiden palkkavaraukset. Ostopalveluiden ylitys oli kokonaisuudessaan 2,9 milj. euroa. Ylityksen aiheuttivat asiakaspalveluiden ostot. Ylitys muodostui seuraavista: mielenterveys, päihde- ja vammaispalveluiden asumispalvelut, kuljetuspalvelut, lastensuojelun avopalvelut sekä laitoshoito. Asumispalveluissa talousarvioon varatut määrärahat eivät vastanneet palveluiden piirissä olevien asiakkaiden palveluiden ostoon meneviä kustannuksia. Oman toiminnan käynnistäminen sekä käynnistynyt palvelurakennemuutos eivät tuottaneet tavoiteltuja kustannussäästöjä. Palveluiden piirissä olevien asiakkaiden lisäksi palveluiden piiriin tulee koko ajan myös uusia asiakkaita. Lastensuojelussa avohuollon kustannusten nousu johtui perheiden vahvasta tuen tarpeesta liittyen esimerkiksi ensikotipalveluiden ja perhekuntoutuksen sekä päihdepalveluiden tarpeeseen. Lisäksi vuoden aikana tehtiin yhteensä 14 uutta huostaanottoa, joista 8 tapahtui lastensuojelulaitoksiin ja 6 perhehoitoon. ssa ei ennakolta pystytty varautumaan uusiin sijoituksiin. HIRVENSALMI: Toimintatuotot: Sosiaalipalvelujen toimintatuotot olivat noin 205.000 euroa. Toimintatuottoja kertyi 190.000 euroa budjetoitua vähemmin. Pakolaisista maksettavan valtiokorvuksia maksettiin 145.000 euroa ennakoitua vähemmän. Perustoimeentulotuen valtionosuus toteutui 36.000 euroa budjetoitua alhaisempana. Vastaavasti myös perustoimeentulotuen menot jäivät alle budjetoidun. Toimintakulut: Sosiaalipalvelujen toimintakulut olivat 1,3 miljoonaa euroa alittaen talousarvion 200.000 eurolla. Ostopalvelut: Hirvensalmen ostopalveluiden menot olivat 715.000 euroa alittuen 39.000 euroa. PUUMALA: Toimintatuotot: Sosiaalipalvelujen toimintatuotot olivat noin 190.000 euroa. Toimintatuottoja kertyi 43.000 euroa budjetoitua vähemmän. Perustoimeentulotuen valtionosuus toteutui 33.000 euroa budjetoitua alhaisempana. Vastaavasti myös perustoimeentulotuen menot jäivät alle budjetoidun. Toimintakulut: Sosiaalipalvelujen toimintakulut olivat 1,7 miljoonaa euroa alittaen talousarvion 2.300 eurolla. Ostopalvelut: Puumalan ostopalveluiden menot olivat 1,1 euroa ylittäen talousarvion 190.000 euroa. Tämän selittää kokonaisuudessaan asiakaspalveluiden ostojen ylitys, joka oli 195.000 euroa. Ylitys muodostui mielenterveys- ja päihdeasumispalveluissa 91.000 euroa, vammaispalveluissa 30.000 euroa sekä kehitysvammahuollossa 119.000 euroa. Perhepalveluiden osalta asiakaspalveluiden ostot alittuivat. Vuoden aikana tehtiin yksi uusi huostaanotto perhehoitoon ja määrärahat alittuivat lastensuojelulaitosten osalta. Talouden tasapainottaminen Sosiaalipalveluiden suurimmat kustannuspaineet ovat ostopalveluissa. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden organisoitumista kokonaisuudeksi terveyspalveluihin on valmisteltu kuluvan vuoden aikana. Muutos toteutuu 1.1.2014. Toiminnalliset muutokset jatkuvat vuonna 2014 laajentuen yhteistyössä myös erikoissairaanhoidon kanssa. Tavoite vähentää mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen ostoja 30 henkilöllä ei ole toteutunut. Palveluasumisen piirissä on edelleen melkein sama määrä henkilöitä, vaikka siirtymistä raskaammasta tehostetusta palveluasumisesta onkin tapahtunut tukitoimien avulla omaan kotiin. Siirtyneiden asiakkaiden tilalle on tullut uusia asiakkaita asumispalveluiden piiriin. Yhdentoista asiakkaan kotiutusta ostopalveluista valmistellaan. Kotikuntoutuksen piirissä oli vuoden lopussa 22 asiakasta. Liitteet Sivu 26/93