HAUKIPUTAAN KUNTA Arviointikertomus 2010 Tarkastuslautakunta 19.5.2011
Sisältö 1. TARKASTUSLAUTAKUNTA... 4 1.1 Tarkastuslautakunnan tehtävät ja toimivaltuudet... 4 1.2 Arvio tarkastuslautakunnan saamasta palautteesta... 5 1.3 Lautakunnan kokoonpano vuonna 2010... 6 2. TAUSTAA... 6 3. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 7 3.1 Yleistä... 7 3.2 Talouden tasapainotusohjelma... 8 3.3 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta... 9 3.4 Keskushallinto ja hallintopalvelut... 10 3.5 Perusturvapalvelut... 11 3.5.1 Käyttösuunnitelma... 12 3.5.2 Tilinpäätös ja toimintakertomus... 12 3.5.3 Terveydenhuolto... 13 3.5.4 Vanhustyö... 13 3.5.5 Sosiaalityö... 14 3.5.6 Päivähoito... 15 3.5.7 Hanketyö... 15 3.6. Sivistyspalvelut... 16 3.6.1. Talous... 16 3.6.2. Opetustoimi... 17 3.6.3. Kirjastotoimi ja kulttuuritoimi... 17 3.6.4. Liikuntatoimi ja nuorisotoimi... 17 3.7 Tekniset palvelut... 18 3.7.1 Talous... 18 3.7.2 Toiminta... 18 4. KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTIÖIDEN JA LIIKELAITOKSEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 20 4.1 Haukiputaan Kehitys Oy... 20 4.2 Kiinteistö Oy Simppulanhaka... 21 4.3 Kiiminkijoen Opisto Oy... 22 4.4 Liikelaitos Haukiputaan Vesi... 23 4.5 Kunnan ja tytäryhtiöiden yhteisen konsernitaseen tunnusluvut... 23 2
5. YHTEENVETO... 25 Liite... 27 3
1. TARKASTUSLAUTAKUNTA 1.1 Tarkastuslautakunnan tehtävät ja toimivaltuudet Tarkastuslautakunnan on KuntaL 71 :n 2 momentin mukaan valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhtiöiden tarkastuksen yhteensovittamisesta. Saman lain 3 momentin mukaan, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. KuntaL 75 :n 3 momentin mukaan tarkastuslautakunnan on hankittava tilintarkastuksessa tehdystä muistutuksesta asianomaisen selitys sekä kunnanhallituksen lausunto. Haukiputaan kunnan toimintasäännön 52 :ssä on valtuusto lisäksi määrännyt lautakunnan seuraamaan tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja tilintarkastajan tehtävien suorittamista sekä tekemään tarvittaessa esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, huolehtimaan siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa sekä tekemään aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla. Tilintarkastajana on toiminut JHTT-yhteisö KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, vastuullisena tilintarkastajana JHTT Paula Hellén-Toivanen. Muut tilintarkastajat ovat KHT, JHTT Antti Kääriäinen, joka on toiminut vastuullisena varahenkilönä, JHTT Ella Rautio-Kuosku, KHT Vivi Marttila, JHTT Miia Löytölä ja IT-asiantuntija KTM, FT Susanna Piltonen. Tarkastuspäiviä on ollut valtuuston hyväksymät 40 työpäivää. Tilintarkastajalla on toimintasäännön 51 :n mukainen läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan kokouksissa. Tarkastuslautakunta päättää toimintasäännön 51 :n 2 momentin mukaan itse esittelijästään. Esittelijänä on toiminut lautakunnan puheenjohtaja Juhani Pitkälä ja sihteerinä Tuija Tiikkala. Arviointitehtävää suoritettaessa lautakunnan jäsenten esteellisyydet on huomioitu kuntalain ja hallintolain säädösten mukaisina. Tarkastuslautakunta on tehnyt koko toimikauttaan koskevan tarkastussuunnitelman. Vuodelle 2010 laadittiin työohjelma, jossa vuoden painopistealueeksi valittiin keskushallinto ja konserniohjaus. Lautakunta on suorittanut keskuudessaan hallinnon aloittaisen tehtäväjaon. Tarkastuslautakunta on valmistautunut katselmuksiin ja arviointitilanteisiin etukäteen. Haastateltaville on muun muassa lähetetty valmis kysymysluettelo soveltuvin osin valmisteltavaksi ja vastattavaksi. Lautakunta vieraili Haukiputaan Kehitys Oy:n tiloissa ja Haukiputaan uudella paloasemalla. 4
1.2 Arvio tarkastuslautakunnan saamasta palautteesta Valtuusto on käsitellyt tarkastuslautakunnan laatiman arviointikertomuksen vuodelta 2009 kokouksessaan 24.5.2010 ja pyytänyt tuolloin vastuualueita käsittelemään arviointikertomuksen toimielimissään ja raportoimaan suorittamistaan toimenpiteistä valtuustolle lokakuun 2010 alkuun mennessä. Lautakunnat ovat antaneet valtuustolle vastauksensa, jotka on käsitelty valtuuston kokouksessa 27.9.2010. Perusturvalautakunta yhtyi tarkastuslautakunnan tekemään yleisarvioon lautakunnan huonontuneista toimintamahdollisuuksista/resursseista ja antoi perusteellisen selvityksen mahdollisimman hyvän tuloksen aikaan saamiseksi tekemistään toimenpiteistä. Perusturvalautakunta toteaa muun muassa että perusturvapalveluiden vastuualue on usean vuoden ajan joutunut ja joutuu edelleen supistamaan omaa perustoimintaansa, jotta kasvavat erikoissairaanhoidon menot saadaan katettua. Tämä on johtanut noidankehään, jossa supistetaan niitä toimintoja, jotka ovat ainoita keinoja hillitä vaativimpien ja kalleimpien palveluiden käyttöä. Tarkoituksenmukaista olisi panostaa perustoimintaan, ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Tämän toteuttaminen on lautakunnan mukaan ongelmallista, mikäli tarkastellaan toimintaa ja taloutta vain talousarviovuosi kerrallaan. Lautakunnan erityisenä huolenaiheena erikoissairaanhoidossa ovat lasten, nuorten ja aikuisten psykiatrinen hoito. Lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatrian sekä päihdepalveluiden kehittämiseksi vastuualueella on tehty ja suunnitteilla monenlaista yhteistyötä ja kehittämistoimia. Panostus näkyy erikoissairaanhoidon kustannusten hillintänä kuitenkin viiveellä. Lautakunta toteaa, että perusturvapalveluiden menot ovat kahden viime vuoden aikana nousseet palvelujen tarpeen kasvun vuoksi 9 prosenttia myös kunnan itse tuottamissa palveluissa. Terveydenhuollossa entistä vaikeahoitoisempia potilaita on siirtynyt kunnalle avohoitoon, jolloin kunnan hoitotarvikemenot kasvavat voimakkaasti. Perusturvalautakunnan mukaan osastohoitotyössä olevien henkilöiden pitkien sairauslomien lisääntymisen syyt ovat pääsääntöisesti pitkäaikaissairaudet, jotka ovat normaalisti väestössä esiintyviä sairauksia, eivätkä kaikilta osin työperäisiä. Lautakunta toteaa kuitenkin reagoineensa sairauslomien lisääntymiseen perustamalla tammikuussa 2010 henkilöstöresurssien käyttö- ja työhyvinvoinnin työryhmän, jossa tulosalueet yhteistyössä pyrkivät löytämään henkilöstölle työtehtäviä, jotka tukevat työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Lautakunnan mukaan toiminnasta saadut kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Tarkastuslautakunta arvostaa perusturvalautakunnan tekemää henkilöstön hyvinvointia tukevaa työtä. Sivistyslautakunta toteaa tarkastuslautakunnan mainitsemaan lukion oppilasmäärän laskuun viitaten, että lukion oppilasmäärä on jo pitkään pysynyt suhteellisen vakiona, vaikka peruskoulun päättävät yhä useammin valitsevat ammatilliset opinnot lukion sijaan. Lisäksi sivistyslautakunta piti tärkeänä, että keskusurheilukentän sijaintipaikasta tehdään pikaisesti päätös Tekninen lautakunta pitää tarkastuslautakunnan arviota lautakunnan toimialueen kehityksestä oikeana. Arviointikertomuksessa olevat kuvat kiinteistöjen kuutiomääristä ja hoitokustannuksista 5
osoittavat, että hoidettavat kuutiomäärät työntekijää kohti ovat nousseet ja määrärahat joko pysyneet samana tai laskeneet, vaikka henkilöstökustannukset ovat nousseet. Tekninen lautakunta toteaa lausunnossaan, että kiinteistöjen korjauksiin pitäisi talousarviossa varata vuosittain 200 000 euron sijasta 500 000 euroa ja katujen perusparannuksiin 300 000 euron sijasta myös 500 000 euroa, jotta kiinteistöjen ja teiden korjausvelka ei lisääntyisi. Kunnanhallituksen palautteessa käydään läpi kunnan talouden kehitystä vuodesta 2004 alkaen. Tarkastuslautakunnan mainitsemaan talousarvion alimitoitukseen viitaten todetaan, että jokaisena vuonna talousarvioraamin kasvu on ollut palkkatason kasvua suurempi, eikä henkilöstöä ole lomautettu eikä irtisanottu tuotannollistaloudellisista syistä. Palautteessa kerrotaan kunnan johtoryhmän kokoonpanosta ja toiminnasta sekä todetaan kunnan tiedotuksen sujuneen pääsääntöisesti mallikkaasti. 1.3 Lautakunnan kokoonpano vuonna 2010 Varsinaiset jäsenet Juhani Pitkälä, puheenjohtaja Pasi Possakka, varapuheenjohtaja Helena Haaparanta Liisa Halotie-Flink Anja Leskinen Taisto Tammela Henkilökohtaiset varajäsenet Jouko Jussila Maarit Rekilä Ville Jaaranto 13.12.2010 saakka Tarja Tapaninaho 13.12.2010 alkaen Tuija Kamutta-Apuli Mari Leppilampi Tauno Heikkilä 2. TAUSTAA Haukiputaan kunnan poliittista toimintaa on sävyttänyt vuoden 2010 aikana kuntaliitoksen valmistelu ja siitä suoritetut kaksi äänestystä valtuustossa. Kuntajakoselvittäjän esityksen mukaisesti kuuden kunnan kuntaliitoksesta äänestettiin huhtikuussa 2010, jolloin Muhos hylkäsi liittymisesityksen. Jäljelle jääneet viisi kuntaa: Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii äänestivät jatkoselvityksen jälkeen toisen kerran 28.6.2010. Kunnat päättivät yhdistyä uudeksi Ouluksi vuoden 2013 alusta lukien. Itsenäiselle kunnalle valtuuston määrittelemä visio tavoitevuodelle 2016 oli: Vetovoimainen yli 20 000 asukkaan Haukipudas tarjoaa turvallisen ja viihtyisän, merellisen ympäristön asumiselle, työnteolle ja yrittämiselle. Slogan Hyvän tuulen Haukipudas, sopinee myös uuden Oulun suuralueelle herättämään mielikuvaa miellyttävästä asuinalueesta. Itsenäisen Haukiputaan kunnan toimintaa ohjaavat arvot ovat: Avoimuus ja rehellisyys sekä hallinnon läpinäkyvyys Oikeudenmukaisuus ja ihmisen kunnioittaminen Toimiva vuorovaikutus ja sitoutuminen Luovuus ja kehittäminen 6
Viiden kunnan yhdistymissopimukseen otetut yhdistymisen arvot ovat hyvin yhteensopivia Haukiputaan kunnan toimintaa ohjaavien arvojen kanssa. Yhdistymissopimuksen arvot: Vastuullisuus Kumppanuus Yhdenvertaisuus Luottamus Rohkeus Tarkastuslautakunnan mielestä kunnanvaltuusto teki periaatepäätöksen monikuntaliitoksesta 26.4.2010. Kunnanhallitus ei toteuttanut valtuuston tahtoa, vaan teki äänestyksen (7-6) jälkeen poikkeavan esityksen pysyä itsenäisenä. Kunnanvaltuusto ryhtyi kunnanhallituksen erottamisprosessiin. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että uusi kunnanhallitus nauttii valtuuston luottamusta, ja että kunnanhallituksen jäseniä on yhdistymishallituksessa ja toimikunnissa tuomassa esiin haukiputaalaista näkökulmaa. 3. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTU- MINEN 3.1 Yleistä Vuoden 2010 tilinpäätöksen ylijäämä on 1,651 miljoonaa euroa. Ylijäämä selittyy lähes kokonaan sillä, että tuloutettaessa 1,5 miljoonan euron suuruinen investointivaraus on tehty samansuuruinen ylimääräisen poistoeron purku. Normaalisti poistoeroa tuloutetaan (puretaan) taseesta vuosittain investointivarauksella katetun hankkeen vuosipoistojen verran. Kunnan vuoden 2010 taloustilannetta kuvaava ylijäämä olisi 175 000 euroa. Vuoden 2010 ylijäämällä lyhennettynä alijäämää on jäljellä 1,951 miljoonaa euroa. Alijäämän alenemisesta huolimatta moni kunnan talouden tunnusluku on huonontunut vuodesta 2009. Tilikauden tulos on kehittynyt seuraavasti: Vuosi 2008 2009 2010 Tilikauden tulos t 4 273 592 8 Kahdessa vuodessa tilikauden tulos on huonontunut lähes 4,3 miljoonaa euroa. Siihen on keskeisesti vaikuttanut yleismaailmallinen taloustilanne. Myös omavaraisuusaste on huonontunut edelleen 41 prosentista 39 prosenttiin ja suhteellinen velkaantuneisuus noussut 69 prosentista 70 prosenttiin. Lisäksi kunnan maksuvalmius on kriittinen ja velkaantuneisuusaste korkea. 7
Seuraavasta taulukosta ilmenee, että Haukipudas täyttää edelleen kriisikunnan tunnusmerkit tuloveroprosentin, omavaraisuusasteen, suhteellisen velkaantuneisuuden ja kumulatiivisen alijäämän osalta. Kriisikunnan tunnusmerkit valtioneuvoston asetuksen mukaan Raja-arvo 2010 Haukipudas 2010 Haukipudas 2009 Raja-arvon toteutum. 1. Vuosikate ilman harkinnanvaraista avustusta 0 4 432 4 459 ei negatiivinen 2. Kunnan tulovero- % vähintään 0,5 prosenttiyksikköä 18,97 % +0,5 19,75 % 19,75 % kyllä korkeampi kuin kaikkien kun- tien painotettu keskimääräinen tulovero- % = 19,47 % 3. Asukaskohtainen lainamäärä ylittää kaikkien 2005 /as + 50 2 696 /as 2 473 /as ei kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 % % =3007 /as 4. Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää 0-1 951 t -3 572 t kyllä 5. Kunnan omavaraisuusaste on alle 50 % <50 % 39 % 41 % kyllä 6. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuusaste on vähintään 50 % >50 % 70 % 69 % kyllä 3.2 Talouden tasapainotusohjelma Toimintakertomuksessa ei ole yhtenäistä selvitystä siitä, miten talouden tasapainotusta on tehty ja miten kukin tasapainotusohjelman tavoite on toteutunut. Lautakuntien toimintakertomuksista käy kuitenkin ilmi, että talouden tasapainotuskeinona on ollut edelleen suurelta osin talousarvion alimitoitus, jolloin vastuualueiden toimintaa on jouduttu supistamaan. Tasapainotuskeinona on ollut myös välttämättömien investointien ja kunnossapitotöiden siirtäminen, jolloin investointipaineista ja korjausvelasta on tullut kohtuuttoman suuria. Investointisumaa onkin päätetty alkaa purkamaan elinkaarimallilla, jotta rahoitustarve jakaantuu pidemmälle aikavälille. 8
Kuntalaissa sanotaan: Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Tämä tavoite on osin toteutunut. Talousarvion toistuva alimitoitus ei ole järkevää, koska se vinouttaa toimintaa. Alimitoitus antaa lisäksi luottamushenkilöille väärän kuvan taloudellisten voimavarojen riittävyydestä. Taloudellinen tavoite Taloudentasapainottaminen / alijäämät katettuna vuonna 2011 Välitilinpäätöskäytännön kehittäminen ja hyödyntäminen Taloudellisuus ja tehokkuus/vuosikate asukasta kohti Tavoitteen toteutuminen Tavoite toteutui vuoden 2010 osalta, mutta koska tuloutettavia investointivarauksia ei enää ole, alijäämän kattamisessa tulee olemaan vaikeuksia. Talousarvio 2011 lienee alimitoitettu, koska sen toimintakate on 181 t pienempi kuin vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Välitilinpäätös on lisännyt suunnitelmallisuutta ja päättäjien tarvitsemaa informaatiota, mutta talousarvion toteutumisen ja tilinpäätöksen tuloksen arvioiminen ei tällä kertaa onnistunut. Toimintakate oli 2,8 milj. heikompi ja tilinpäätöksen ylijäämä jäi 1,2 milj. VTP II:ssa arvioitua pienemmäksi. Kunnan omat toiminnat hoidettiin tehokkaasti. Vuosikate aleni hieman, mutta riitti kattamaan poistot. Kunnallisveron keskimääräinen kasvustrategiakaudella 5 % ja vero- % ennallaan Omavaraisuusasteen nostaminen. Tavoitteena 60 % v. 2015 Kunnallisverotulot kasvoivat v. 2010 3,8 % ja verotulot yhteensä ilman kiinteistöveron korotusta 3,9 %. Kiinteistöverojen korotuksen ansiosta verotulot nousivat yhteensä 5,7 %. Kehitys ei ollut tavoitteen suuntainen, vaan omavaraisuusaste laski edelleen vuoden 2009 41 %:sta 39 %:iin. 3.3 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Haukiputaan kunnan sisäinen valvonta on järjestetty 10.9.2009 päivitettyjen ohjeiden mukaisesti. Tarkastuslautakunnan saaman käsityksen mukaan kunnassa on tietoisesti pyritty eliminoimaan niin sanottujen vaarallisten työyhdistelmien syntymistä. Uutta konserniohjetta ja omistajastrategiaa on valmisteltu sekä kehitetty konsernivalvontaa. Omistajapolitiikka ja konserniohje hyväksyttiin valtuustossa 21.2.2011. 9
3.4 Keskushallinto ja hallintopalvelut Toimintatuotot 927 936 Toimintakulut 4 828 820 0 % 2 % 0 % Myyntituotot Maksutuotot 0 % 8 % 5 % 25 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot 98 % Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 62 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Keskushallinnon yhtenä tavoitteena oli riittävät peruspalvelut. Tavoitteeseen sanotaan reagoidun resurssien puitteissa. Tästä ei käy ilmi, onko tavoite toteutunut. Peruspalveluiden saatavuuden ja laadun mittareita on tästä syystä kehitettävä. Keskushallinnon tuloskorteissa on tavoitteita henkilöstön hyvinvoinnin ja työmotivaation parantamisesta. Vuoden 2008 työyhteisöindeksi onkin noussut hallintopalveluissa 66,0:sta 70,5:een vuonna 2010, mutta koko kunnassa indeksi on laskenut 68,8:sta 67,8:aan. Perusturvapalveluiden työyhteisö-indeksi laski kahdessa vuodessa 68,9:stä 66,8:aan ja oli alhaisin terveyspalveluissa (56,9). Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistä varten osallistuttiin Terveempi Pohjois-Suomi koordinaatiohankkeeseen. Siihen liittyen perustettiin hyvinvoinnin ja terveyden ohjausryhmä valmistelemaan Haukiputaan hyvinvointikertomusta, joka hyväksyttiin valtuustossa 13.12.2010. Kertomuksessa esitetään seuraavat kehittämiskohteet, joihin tarvitaan lisäresursointia: 1) lasten ja nuorten hyvinvointi 2) vanhusten kotona asumisen tukeminen 3) kansansairauksien ennaltaehkäisy ja 4) psykiatrisen hoidon kehittäminen. Hyvinvointikertomuksen tuloksia hyödynnetään maakunnallisessa jatkovalmistelussa. Asunto-ohjelman laatiminen oli tavoitteena vuonna 2010. Sitä ei ole kuitenkaan aloitettu. 10
Toimintatuotot 4 991 034 Toimintakulut 5 066 968 1 % Myyntituotot 8 % Henkilöstökulut 1 % 25 % 73 % Maksutuotot Tuet ja avustukset 23 % 13 % 56 % Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintatuotot Muut toimintakulut Hallintopalveluissa tavoitteena on muun muassa kunnan hallittu kasvu/suunnitelmallinen rakentaminen ja mittarina on hajarakentamisen määrä pienempi kuin 10 prosenttia omakoti- ja paritalotuotannosta. Tavoite ei toteutunut vuonna 2010, vaan hajarakentamisen osuus nousi edellisen vuoden 29 prosentista 35 prosenttiin. Osuus on kuitenkin laskenut vuosiin 2006 2007 verrattuna. Henkilöstön koulutustavoite oli: Henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen käytetään vähintään 1 prosentti palkkasummasta. Tämä tavoite toteutui osittain. Tosin osa koulutuksista on ollut ilmaisia. Koko kunnan tasolla koulutusmäärärahoja käytettiin vain runsas kolmannes tavoitteesta. Tarkastuslautakunnan mielestä tavoite on hyvä ja siihen tulee pyrkiä. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että hallintokuntien johtavat viranhaltijat huolehtivat alaistensa työntekijöiden tasapuolisesta kouluttamisesta. Monien tavoitteiden osalta jatkovalmistelun on ilmoitettu siirtyvän tehtäväksi uuden Oulun organisaatiossa. 3.5 Perusturvapalvelut Perusturvapalvelut jakaantuvat terveyspalveluihin eli perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon sekä sosiaalityöhön, vanhustyöhön ja päivähoitoon. Perusturvapalveluiden tilikauden tulos vuonna 2010 oli -52 892 169 euroa. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt 27.9.2010 perusturvalautakunnan vuoden 2010 talousarvion raamiksi -51 420 307 euroa. Toimintatuotot 6 044 473 Toimintakulut 58 715 240 13 % 8 % 24 % Myyntituotot Maksutuotot 10 % 2 % 6 % 38 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot 55 % Tuet ja avustukset 44 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintatuotot Muut toimintakulut 11
3.5.1 Käyttösuunnitelma Perusturvalautakunta on hyväksynyt 26.1.2010 perustuvapalveluiden käyttösuunnitelman vuodelle 2010, jossa on sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuihin sekä palveluasumisen vuokriin tehty pääosin 3 prosentin korotus. Kokonaispalkkakustannusten on arvioitu vähentyvän 1,1 prosenttia kun taas vakinaisen henkilöstön palkkakustannusten nousevan 1,5 prosenttia. Asiakaspalveluostojen kokonaiskasvuksi on arvioitu 4,8 prosenttia, joka johtuu pääasiassa erikoissairaanhoidon kustannusten kasvusta. Erikoissairaanhoidon menoja ei kuitenkaan ole voitu budjetoida sairaanhoitopiirin budjettiin varatulle tasolle. Perusturvapalvelujen käyttösuunnitelmaa on tasapainotettu lisäämällä tuloja ja vähentämällä menoja. Lisäksi kustannuksia on kohdistettu uudelleen kattamaan etenkin erikoissairaanhoidon menoja. 3.5.2 Tilinpäätös ja toimintakertomus Toimintakate on tilinpäätöksessä -52 670 767 euroa. Vuoden 2010 talousarviossa toimintakate on arvioitu olevan -50 143 890 euroa. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 27.9.2010 lisämäärärahaa 1 miljoonaa euroa perusturvapalveluiden raamiin erikoissairaanhoidon budjetoitua suurempia menoja varten. Muutettu toimintakate on siten -51 143 890 euroa. Määrärahan korotuksesta huolimatta toimintakate on ylittynyt 1 526 877 euroa. Sosiaali- ja terveystoimen toimintakulut ovat ylittyneet talousarvioon nähden 2,9 prosenttia eli 1 639 356 euroa. Ylitystä on kuitenkin 150 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2009. Toimintakulujen kasvu johtuu pääosin palvelujen ostojen kasvusta. Palvelujen ostoihin sisältyvät erikoissairaanhoidon menot, jotka olivat 17,7 miljoonaa euroa. Palvelujen ostot ovat kasvaneet vuodesta 2009 noin 7,7 prosenttia eli 1,872 miljoonaa euroa, mikä ei vastaa käyttösuunnitelmassa esitettyä 4,8 prosenttia kasvua. Henkilöstömenot ovat kasvaneet 0,6 prosenttia, käyttösuunnitelman mukaan niiden odotettiin laskevan 1,1 prosenttia. Kunnan maksamien avustusten määrä kotitalouksille on pienentynyt vuodesta 2009 noin 0,107 miljoonaa euroa, kun niissä edellisenä vuonna oli kasvua 0,539 miljoonaa euroa. Toimintakulut TA + muutos TP 2010 TP 2009 TP 2008 2010 Toimintakulut -57 075 884-58 715 240-56 581 801-51 566 529 Henkilöstökulut -22 118 493-22 054 362-21 921 259-20 210 590 Palvelujen ostot -24 809 627-26 064 277-24 192 679-21 776 770 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -903 854-1 001 781-998 811-971 482 Avustukset -5 871 000-6 196 059-6 303 374-5 764 196 Muut toimintakulut -3 372 910-3 398 760-3 165 677-2 843 490 Vuoden 2010 toimintakulut ovat kasvaneet 2009 vuodesta 3,8 prosenttia. Toimintakulujen nousu on kuitenkin hidastunut vuodesta 2008 vuoteen 2009, jolloin kasvua oli 9,7 prosenttia. 12
Toimintatuotot TA+ muutos TP 2010 TP 2009 TP 2008 2010 Toimintatuotot 5 931 994 6 044 473 6 081 562 5 605 485 Myyntituotot 1 164 780 1 443 518 1 252 089 1 210 993 Maksutuotot 3 511 270 3 334 344 3 145 636 2 951 134 Tuet ja avustukset 854 650 813 164 1 152 970 892 791 Muut toimintatuotot 401 294 453 446 530 867 550 568 Sosiaali- ja terveystoimen toimintatuotot ovat toteutuneet talousarvioon nähden 101,9 prosenttia eli kasvua on ollut 112 479 euroa. Toimintatuotot ovat kuitenkin vähentyneet vuoden 2009 tilanteesta 0,6 prosenttia eli 37 089 euroa. 3.5.3 Terveydenhuolto Erikoissairaanhoidon kustannukset vuonna 2009 olivat 16 529 000 euroa ja viime vuonna 17 748 000 euroa eli kasvua oli 1 210 000 euroa. Haukiputaan kohdalla kustannusten kasvu on ollut suurempaa kuin muilla jäsenkunnilla keskimäärin. Yhtenä syynä kasvuun ovat olleet muun muassa avohoitosuoritteiden määrän lisääntyminen. Hoitojaksojen ja hoitopäivien kokonaismäärä väheni, mutta vähemmän kuin jäsenkunnissa keskimäärin, toisaalta tutkimuksia ja hoitoa jonottavien haukiputaalaisten määrä väheni muita jäsenkuntia enemmän (hoitotakuu). Potilaita erikoissairaanhoitoon ohjautui terveyskeskuksen lisäksi myös yksityissektorilta, suoraan päivystyksen kautta ja toisten klinikoiden konsultoimana. Erikoissairaanhoidossa lisääntyi edelleen voimakkaasti (+38 prosenttia) psykiatrisen (aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrin) hoidon tarve. Vuoden 2010 talousarvioraamiin pääsemiseksi on mielenterveystyön ostopalveluihin käytettäviä määrärahoja kuitenkin pienennetty edellisestä vuodesta noin 12 prosentilla. Perusturvalautakunnalle on tilanteesta raportoitu 27.4.2010. Haukiputaan kunnan mielenterveyskeskuksessa on edelleen psykiatrian virka täyttämättä. Aikuispsykiatriassa on kolme psykiatrisen sairaanhoitajan tointa ja yksi osastosihteerin toimi. Yksikössä käy yksi konsultoiva psykiatri yhden päivän viikosta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian klinikalta. Muita psykologipalveluja on hankittu myös ostopalveluina. Matalan kynnyksen arvioinnille ja varhaiselle puuttumiselle ei ole riittävästi henkilöresursseja. Kunnan talouden tasapainottamistoiminnan tuloksena on 2000- luvulla lakkautettu Simppulanmäellä toiminut mielenterveyskuntoutujien päiväsairaala ja ryhmätoiminta. Perusturvapalvelut on pyrkinyt kehittämään mielenterveyskuntoutujien ryhmätoimintaa eri tavoin. 3.5.4 Vanhustyö Vanhustyössä panostettiin erityisesti avohoitoon ja kuntoutukseen. Omaishoidon tuella hoidettiin yhteensä 115 asiakasta. Omaishoidontuen piirissä oli 11 prosenttia yli 75-vuotiasta (tavoite oli 6%). Tuki myönnettiin kaikille myöntämiskriteerit täyttäville, joka aiheutti omaishoidon tuen määrärahan ylityksen. Kotihoidossa palveluja on kehitetty ottamalla käyttöön minimobiilit sekä siirtämällä asiakkaita koneelliseen lääkkeenjakoon. Loppuvuonna valmisteltiin myös yöhoitokokeilun aloittaminen vuonna 2011. 13
Ennaltaehkäisevässä työssä on panostettu vanhusten toimintakyvyn säilymiseen ja kaikille kotihoidon asiakkaille on tehty voima- ja tasapainotestaus (Voitas). Lisäksi Voitas -ryhmiä on järjestetty Revontalolla, Kiiminkijoen opistolla ja Jatulissa. Vanhusten päivätoiminta toimi edelleenkin Revontalon tiloissa ja ryhmä kokoontui kolme kertaa viikossa. Muistitestejä on vuoden aikana tehty 181 henkilölle ja muistilääkehoito on aloitettu 22 asiakkaalle. Asumispalveluissa saneerattiin kaksi lisäasuntoa, joten Kultasimpussa on yhteensä 23 asuntoa. Leppäkoti muutettiin vuoden 2010 alusta tehostetuksi palveluasunnoksi, joten kunnassa on nyt yhteensä 60 tehostettua palveluasuntoa ja neljä tuettua palveluasuntoa (rivitalo Tuomikoti). Tehostetuissa palveluasunnoissa asui 5,4 prosenttia 75-vuotiaista. 3.5.5 Sosiaalityö Sosiaalitoimisto muutti Kunnanvirastolta Ukonkaivoksen alueelle 20.10. 23.10.2010. Uusien tilojen ja yhden työntekijän sisäinen siirto päivähoidon tulosalueelta sosiaalityöhön mahdollisti asiakaslähtöisen aikuissosiaalityön uudelleenorganisoinnin. Kuukaudessa käsiteltiin keskimäärin 375 toimeentulotuen hakemusta. Toimeentulotuen menot alittuivat talousarviossa johtuen työllisyystilanteen paranemisesta. 25 vuotta täyttäneitten nuorten kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuutta on laajennettu 1.1.2010. Ikärajan poiston tavoite oli aktiivisen sosiaalipolitiikan keino parantaa pitkään työttömänä olleiden 25 vuotta täyttäneiden henkilöiden työllistymismahdollisuuksia, elämänhallintakykyä ja näin ehkäistä syrjäytymistä. Pitkäaikaistyöttömien työttömyyden katkaisemiseksi on käynnistetty 16.3.2010 yhteistyö kunnan eri vastuualueiden kanssa. Työllistämismäärärahoilla on työllistetty 73 pitkäaikaistyötöntä kunnan eri yksiköihin sekä kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut 44 asiakasta, joista 15 on ollut kolmannen sektorin tarjoamissa työpisteissä. Kunnan velvollisuus on järjestää mielenterveys- ja päihdepalveluita. Päihdehuollon palveluita ei voitu ohjata Oulun A-klinikalle johtuen A-klinikan resurssi vajeesta. Päihdehuollon ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvä sosiaaliohjaajan toimi jätettiin täyttämättä tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi. Lasten ja perheiden pahoinvointi näkyi lisääntyvinä kiireellisinä sijoituksina, joita tehtiin 25 vuoden aikana. Sijoituksia oli viisi enemmän kuin edellisenä vuotena. Lastensuojelun tarpeen selvityksen aloittamisesta päätetään seitsemän vuorokauden kuluessa Iastensuojeluilmoituksen saapumisesta ja selvitys on tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksesta. Kiireelliset sijoitukset pyrittiin purkamaan heti, kun kotiuttaminen oli mahdollista. Vammaispalvelussa työntekijävaihdoksia oli kolme vuoden aikana. Vuoden 2010 aikana laitosasumista vähennettiin ja asiakkaat asuvat joko avohuollon yksiköissä tai omissa kodeissaan. Yöhoito ostettiin Onni- ja Ilonakotiin yksityiseltä palvelujentuottajalta 31.3.2010 asti, jonka jälkeen 1.6.2010 palkattiin vuoden loppuun yksi ylimääräinen hoitaja, jolla varmistettiin henkilöstön riittävyys ja hoidon turvallisuus. Vammaispalveluiden hakemusruuhka purettiin ajalla 1.9. 31.12.2010 lisäresursoinnin avulla ja hakemukset saatiin lain edellyttämälle tasolle joulukuun loppupuolella 2010. Monipalvelukeskus Tsemppi työllisti 43 vajaakuntoista asiakasta ja uutena toimintana aloitettiin mielenterveyskuntoutujien ryhmätoiminta. 14
3.5.6 Päivähoito Martinniemen päiväkodin laajennus valmistui kesän aikana viidelle ryhmälle ja toiminta uusissa tiloissa alkoi 1.8.2010. Päiväkodin laajennuksesta huolimatta uusia päivähoitopaikkoja ei syntynyt, koska kuuden päivähoitoryhmän toiminta loppui kokonaan. Lasten määrä päiväkodeissa väheni kokopäivähoidossa kuudella lapsella, osapäivähoidossa samoin kuudella lapsella, väheneminen johtui esikoululaisten määrän pienenemisestä. Esiopetuksessa olevien lasten määrä oli keväällä päättyneellä lukukaudella 349 ja vastaava luku elokuussa alkaneella kaudella oli 307. Perhepäivähoidossa lasten määrä väheni 14 lapsella ja vuorohoitoa tarvitsevien lasten lukumäärä väheni kymmenellä lapsella. Keväällä ei kaikille hoitopaikkaa tarvitseville lapsille saatu järjestettyä kunnallista hoitopaikkaa lakisääteisessä ajassa ja siksi osa perheistä siirtyi yksityiseen päivähoitoon, ja osa siirsi alkamispäivää elokuun alkuun. Kaikkiaan yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten määrä kasvoi 29 lapsella ollen vuoden lopulla 322 lasta. Vastaava luku edellisenä vuonna oli 293 ja yksityisen hoidon tukeen varatut määrärahat alittuivat noin 68 000 euroa. Kotihoidontuen piirissä olevien lasten lukumäärä vaihteli vuoden aikana suuresti, enimmillään lapsia oli heinäkuussa 732 lasta ja vuoden lopulla 605 lasta. Kotihoidon tuen määräraha ylittyi 186 144 euroa (toteutuma 113,3 %). Päivähoidon tulot (sosiaalipalvelumaksut) jäivät huomattavasti alle arvioidun määrän, toteuma 87 prosenttia (217 983 ). Elokuun alussa päivähoitomaksuihin tehty indeksitarkistus korotti korkeinta hoitomaksua 233 eurosta 254 euroon. Korkeampaa hoitomaksua maksaneiden hoitomaksut eivät välttämättä pysyneet korkeimmassa maksuluokassa. Monilta perheiltä hoitomaksu pieneni aiempaan verrattuna. Kuukausittain lähtevien laskujen määrä väheni, mikä kertoo perhekoon kasvusta aiempaan (lapsia / perhe enemmän ja perheelle menee vain yksi lasku), tällä on vaikutusta myös tulokertymään sisaralennusten vuoksi. 3.5.7 Hanketyö Vuoden 2010 aikana on osallistuttu seudulliseen Tukeva -hankkeeseen, jonka tavoitteena on muun muassa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin, mielenterveyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen. Haukipudas on mukana Oulun seudun sosiaali- ja terveystoimen sähköinen toimintatapa ja teknologiahankkeessa (v. 2009 2011) sekä Oulun seudun välityömarkkinahankkeessa. Vastuualueella toimittiin aktiivisesti Vireä kolmas sektori - hankkeessa, jonka tavoitteena on saada kolmas sektori merkittäväksi palvelujen tuottajaksi Haukiputaalla. 15
3.6. Sivistyspalvelut 3.6.1. Talous Toimintatuotot 1 161 111 Toimintakulut 26 336 531 12 % 26 % 8 % 54 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 1 % 3 % 12 % 22 % 62 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Sivistyspalvelujen tehtävänä on tarjota kuntalaisille opetus- ja vapaa-ajan palveluja, joilla edistetään kuntalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Täten sivistyspalvelut vastaa Haukiputaan kunnan perusopetuksen, lukio-opetuksen järjestämisestä ja lasten aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä vapaa-ajan palveluista, johon kuuluvat nuoriso-, liikunta-, kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Haukiputaan sivistysstrategiaa voidaan kuvata kehittyvänä prosessina, jonka vaikutukset näkyvät niin opetuksen kuin vapaa-ajan alueilla. Yhtenä mittarina kehittyvästä toiminnasta voidaan nähdä tuloskorttien laadun taso, joka on viime aikoina kehittynyt myös toteutumisen arvioinnin osalta. Erityismaininnan ansaitsee myös Haukiputaan nuorten terveysliikuntaohjelman tekeminen vuosille 2010 2012. Sen tavoitteena on kehittää nuorten terveysliikuntaa päämäärätietoisella monialaisella yhteistyöllä. Yllä oleva grafiikka kertoo sivistyspalvelujen toimintatuottojen, 1 261 111 euroa, ja toimintakulujen, 26 336 531 euroa, sisäisen jakauman. Toimintatuotot ylittyivät talousarvioista 46,5 prosenttia lähinnä vapaa-ajantoimen myyntituottojen nousuna, mikä johtuu erityisesti palvelumaksujen hintojen korottamisesta. Lisäksi tuottojen nousuun vaikutti lähinnä opetustoimen piiriin kuuluva tuet ja avustukset. Tähän kuuluvat mm. Opetushallituksen tukemat projektit, kuten perusopetuksen ryhmäkoon pienentäminen ja KELPO tehostetun opetuksen ja erityisen tuen hankkeet. Toimintakulut ylittyivät talousarviosta 4,1 prosenttia. Koska tuotot olivat ennakoitua suuremmat, oli sivistyspalveluiden tilinpäätöksen vuosikate 844 899 euroa (103,4 %). Merkittävimmät ylitykset johtuivat ostopalveluissa, jossa erityisesti sairaalakoulussa opiskelevien, Oulun yliopistollisen sairaalan palveluja tarvitsevien määrä kasvoi ja opetuspäivän hinta nousi. Henkilöstökulut ylittyivät 3,6 prosenttia ennakoidusta. Lisäksi ylitykseen vaikuttivat Länsituulen koulun alkuun liittyvät päätökset, kuten esikouluratkaisut ja koulun alhaiset irtaimistopoistot. 16
3.6.2. Opetustoimi Yleisesti opetuksen puolella on havaittavissa, että erityisesti perusopetuksessa opiskelijamäärät ovat lisääntyneet muutaman tasaisemman kauden jälkeen. Syyskuun laskentapäivänä vuoden 2010 opiskelijamäärä oli 2 837, kun se kolmena edellisenä vuonna oli keskimäärin 70 80 opiskelijaa vähemmän. Perusopetuksessa ala-asteen opetusryhmien keskimääräinen koko on ollut viime vuosina noin 20,0 opiskelijaa. Yläkoululaisten ryhmien keskiarvo oli 17,0 mikä on hieman edellisiä vuosia korkeampi. Perusopetuksen kustannukset opiskelijaa kohden arviointivuonna olivat 6 925 euroa, kun edellisen vuoden vastaavat kustannukset olivat 6 640 euroa. Tähän ovat vaikuttaneet osaltaan aikaisemmin edellä mainitut menojen lisäykset, kuten myös kuljetusoppilaiden määrän lisääntyminen muun muassa Kiviniemen koulun saneerauksesta johtuen. Lukiosta valmistui arviointivuonna ennätysmäärä ylioppilaita, eli yhteensä 115 johtuen siitä, että vuonna 2007 Haukiputaan lukioon hakeutui poikkeuksellisen paljon (163) opiskelijoita. Edellisen kahden vuoden keskiarvot ovat valmistuneissa noin 30 ylioppilasta vähemmän. Samoin lukioon hakeutui noina vuosina (2008 2009) keskimäärin 30 opiskelijaa vähemmän. Lukion kustannukset opiskelijaa kohden olivat 5 872 euroa, kun se edellisenä vuonna oli 5 488 euroa. 3.6.3. Kirjastotoimi ja kulttuuritoimi Kirjastojen käyttö tasaantui edellisten vuosien (2008 2009) voimakkaan kasvun jälkeen, joina vuosina lisättiin erilaisia aktiviteetteja kirjaston käyttämiseen. Samoin myös sivukirjastojen aukioloaikoja pidennettiin. Arviointivuonna asiakasmäärät ovat hiukan alentuneet, joskin lainojen määrä on hieman kasvanut ollen yli 412 000 lainaa vuodessa. Riippumatta kehittyneestä toiminnasta ovat kunnan kirjastotoimen menot erittäin alhaiset, eli 40,89 euroa asukasta kohden, jossa on pientä kasvua edelliseen vuoteen. Kulttuuripuolella oli merkillepantavaa Teatterikuopan kävijämäärän voimakas kasvu vuonna 2009. Arviointivuonna kasvu pysähtyi, mutta saavutti kuitenkin 27 425 määrän. Kulttuuritoimen kustannukset asukasta kohden olivat 2,89 euroa, joka on samansuuruinen kuin viime vuosien keskiarvo. 3.6.4. Liikuntatoimi ja nuorisotoimi Liikuntatoimessa on pyritty yhteistyössä nuorisotoimen, kolmannen sektorin ja Oulun seudun muiden toimijoiden kanssa vaikuttamaan väestön ja erityisesti nuorten liikunnan kehittämiseen erilaisin projektein. Sisäliikuntapaikoista mainittakoon uimahallin kävijämäärä 147 784, joka laski hieman edellisestä vuodesta siitä syystä, että aukiolopäiviä vähennettiin. Päivittäinen kävijämäärä 482 pysyi sen sijaan entisellään. Uimahallin nettokustannukset laskivat asukasta kohden edellisen vuoden 33,70 eurosta 32,74 euroon. Kokonaisuudessaan liikuntatoimen kustannukset ja liikuntapaikkojen kunnossapito asukasta kohden olivat yhteensä 77,47 euroa, jossa on noin kuuden euron nousu edelliseen vuoteen verrattuna. 17
Nuorisotoimintaan on viime vuosina panostettu. Edellisenä vuonna saatiin erityisnuoriso-ohjaajan toimi. Erityisesti Jatulin kävijämäärät ovat kasvaneet. Uusi nuorisovaltuusto on aloittanut vuoden alussa toimintansa nostaen esille kunnalliseen päätöksentekoon liittyviä asioita. Nuorisotoimeen panostaminen näkyy myös pienenä kustannusten nousuna. Kustannukset asukasta kohden olivat 12,55 euroa, joka määrä on erittäin maltillinen. Koko vapaa-aikatoimen kustannukset olivat tarkasteluvuonna asukasta kohden 183,72 euroa, jossa on lisäystä 5,6 prosenttia edelliseen vuoteen. 3.7 Tekniset palvelut 3.7.1 Talous Toimintatuotot 7 291 239 Toimintakulut 9 752 172 72 % 24 % 3 % 1 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset 1 % 8 % Henkilöstökulut 26 % 18 % 47 % Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintatuotot Muut toimintakulut Teknisten palvelujen tehtävänä on vastata kiinteistöjen ja kunnallistekniikan suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta siten, että ympäristönsuojelu otetaan huomioon. Tavoitteena on toimivien kiinteistöjen ja liikenneyhteyksien tarjoaminen kuntalaisten käyttöön mahdollisimman hyvällä kustannus/laatusuhteella. Toiminnan toteutumisen mittareina käytetään mm. tiestön kuntoa, kiinteistöjen energiankulutusta ja terveellisyyttä ja säännöllisesti tehtäviä rakennustarkastuksia. Palvelujen toimivuutta mitataan käyttäjäkyselyillä, käyttäjäpalavereissa ja tavanomaisilla kuntalaispalautteilla. Yllä oleva grafiikka kertoo teknisten palvelujen toimintatuottojen 7 291 239 euroa ja toimintakulujen 9 752 172 euroa, sisäisen jakauman. 3.7.2 Toiminta Yhteistyö vesi- ja viemäriverkoston rakentamisessa ja kunnossapidossa Liikelaitos Haukiputaan Veden tarpeisiin on toiminut moitteettomasti. Ostopalveluja on käytetty kunnallistekniikan rakentamiseen tarvittaviin koneisiin ja materiaalihankintoihin. Kaavoituksen kanssa hiotut yhteiset toimintatavat ovat vaikuttaneet siten, että yhteistyö on sujunut vuosi vuodelta paremmin. Yhteistyö uuden Oulun kanssa on tuonut vireyttä suunnitteluun. Toiminnan toteuttamiseen yhteistyö uuden ei ole 18
vaikuttanut, mutta Haukiputaan teknisen toimen edullisia toimintatapoja on voitu esittää uuden Oulun käyttöön. Kunnan kiinteistöihin on tehty pääasiassa korjauksia, joilla on pyritty parantamaan työntekijöiden työympäristön sisäilmaongelmia. Viemärirakentamista, johon on saatu myös kunnan ulkopuolista rahoitusta, on jatkettu. Tiestölle tehtyjen päällystystöillä teiden kunto on saatu pysymään ennallaan. Turvallisuutta on parannettu lisäämällä valaistujen teiden määrää. Teknisten palvelujen peruskorjaukseen tarvittavista määrärahojen niukkuudesta kertoo se, että tuloskortissa teiden kunnon ja valaistuksen tavoitetasoksi on asetettu ainoastaan tiestön kunnon pysyminen ennallaan, vaikka tiestön kunto Haukiputaalla on heikko. Palolaitoksen rakentaminen aloitettiin vuonna 2009. Rakentamisen kustannukset pysyivät hyvin talousarviossa. Oulu-Koillismaan uusi palolaitos otettiin käyttöön lokakuussa ja laitoksen toiminta alkoi välittömästi. Tarkastuslautakunta on palolaitokselle tekemällään vierailulla todennut, että käyttäjät ovat uusiin, ajanmukaisiin tiloihin tyytyväisiä. Rakennuslupia myönnettiin 461, mikä on 20 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Näistä asuinrakennuksille myönnettiin 82. Alla oleva kuva näyttää asuinrakennuksille myönnettyjen lupien prosentuaalinen osuuden kehityksen. 80 70 60 50 40 30 kaava % kaava up % 20 10 0 2006 2007 2008 2009 2010 Kaava-alueen ulkopuolelle myönnettyjen asuinrakennusten rakennuslupien määrä on kasvanut 35,4 prosenttiin edellisen vuoden vajaasta kolmanneksesta (28,8%). Suuntaus suunnittelutarverakentamisen lisääntymisestä ei ole toivottavaa, sillä kunnallistekniikan rakentaminen ja muiden palvelujen tarjoaminen tehokkaasti ja taloudellisesti edellyttää suunnitelmallisuutta rakentamiseen. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osalta on tärkeää, että luottamushenkilöiden ja viranhaltioiden välillä on saumaton yhteistyö ja yhtenäinen näkemys kunnan kehittämisestä. Jotta järjestelmä toimii, on suunnitelmat tehtävä riittävän pitkällä aikajänteellä. Tuloskorttien mukaan tavoitteena on ollut, että kehityskeskustelut käydään vuoden aikana kaikkien työntekijöiden osalta ja asetettu tavoite on toteutunut. Myös tarvittaviin, ammattitaitoa ylläpitäviin 19
koulutuksiin on voitu osallistua. Organisaation ja uusien toimintojen kehittämistä sekä johtamisjärjestelmän tarkistamista on tehty yhteistyössä Uuden Oulun toimintojen suunnittelun kanssa. Uuteen Ouluun siirtymistä tekninen toimi pitää kehityksen kannalta positiivisena ja se onkin ensimmäisiä sinne siirtyviä organisaatioita. Alustavan aikataulun mukaan tekniset palvelut siirtyvät Uuteen Ouluun 1.9.2011. 4. KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTIÖIDEN JA LIIKELAITOKSEN TAVOIT- TEIDEN TOTEUTUMINEN 4.1 Haukiputaan Kehitys Oy Tavoite 1. Toimitilojen vuokrausaste vähintään 80 % Haukiputaan Kehitys Oy:n toimitilojen vuokrausaste oli vuoden 2010 lopussa 77,2 prosenttia. Tavoitetta ei täysin saavutettu, mutta vuokrausaste nousi edellisestä vuodesta. Suurten tilojen kysyntä oli edelleen heikkoa. Tavoite 2. Yrityspalveluiden vaikuttavuuden lisääminen Yhtiön yrityspalvelutoiminnalla tavoitellaan myönteisiä asiakasvaikutuksia kuten menestyvää alkavaa yritystoimintaa ja yritysten kasvua. Palveluiden vaikuttavuutta yhtiö on pyrkinyt aikaansaamaan asiakastarpeisiin pohjautuvalla monipuolisella palveluvalikoimalla ja laajan asiantuntijaverkoston käytöllä. Asiantuntijaverkostoa on saatu Iin ja Haukiputaan yhteisen ESR -rahoitteisen Hai - hankkeen kautta. Vuonna 2010 uusia yrityksiä perustettiin Haukiputaalle 72. Uusien yritysten määrä on maan korkeimpia asukaslukuun suhteutettuna. Tavoite 3. Holstinmäen vetovoiman parantaminen yritysten sijaintipaikkana. Hanke käynnistyi vuonna 2010 ja sai EAKR-rahoitusta. 20