Ekstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala



Samankaltaiset tiedostot
Meeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta.

KATSAUS. REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

Pienisoluiset imusolmukeperäiset B solulymfoomat K. Franssila / T. Lehtinen

Diagnostiikka. Non-Hodgkin-lymfoomat. Hoito. Follikulaarinen lymfooma. Kasvainkuorman ja levinneisyyden selvittely

IHOLYMFOOMAT ja T SOLULYMFOOMAT

BENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

Noin kolmasosa non-hodgkin-lymfoomista

NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere derström

Suuontelon lymfoomat. Outi Käppi, HLK Hammaslääketieteen laitos

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen

Virtaussytometrian perusteet

Lymfoomien diagnostiikka kliinikon tarpeet ja toiveet. Sirkku Jyrkkiö Hoyl, syöpäklinikka, Tyks

Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila

Syöpä Esipuhe 2. 2 Syöpätilanne Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 4. 4 Potilaiden elossaolo 13

11. Elimistö puolustautuu

KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä Anu Laasonen

Tapaus 3. Sjögrenin syndroomaa sairastavalta poistettu vasemman parotiksen pintalohko. Palpoiden 1,5 2 cm kokoinen pehmeä tuumori.

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet

B-solulymfoomien geenivirheiden kliininen merkitys

Diagnostinen ongelmatapaus: ihomuutokset ja etenevät keskushermosto oireet lymfooman ilmentyminä

ANEMIA (=Veren puute)

Lymfoomien luokitus tarkentuu. Jyrkkiö, Sirkku.

KATSAUS PERIFEERISIIN T-SOLULYMFOOMIIN

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri

Lasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto

Bifaasiset rintatuumorit. IAP Ruka Vesa Kärjä

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

Syöpä Esipuhe 2. 2 Syöpätilanne Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 4

TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ

Suutaudit 4 Virusinfektiot

Tyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua. Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Elimistö puolustautuu

Autoimmuunitaudit: osa 1

Suutaudit 8 Tuumoreja ja tapauksia, syöpähoidot ja suu

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Kirurgisen leikkauspreparaatin raportointikäyt

SUUN, NIELUN, KURKUNPÄÄN JA KAULAN KLIININEN ANATOMIA JA TUTKIMINEN. Prof. Antti Mäkitie Korva-, nenä- ja kurkkutaudit HYKS

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

! Ruoansulatusentsyymien tuotto!! Ravinteiden imeytyminen!! Imeytymishäiriöt (keliakia, giardia)! ! Umpilisäke!! Paksu- ja peräsuoli!

Radioimmunoterapia B-solulymfoomien hoidossa

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Bethesda-järjestelmä kilpirauhasen sytologiassa

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto

Focus Oncologiae. Syöpäsäätiön julkaisusarja No 13, Lymfoomat

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Keuhkojen vaskuliittien radiologiset löydökset. Kirsi Volmonen

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ

Epstein Barrin virukseen yhteydessä olevat lymfoproliferaatiot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

MRSA-kantajuuden seuranta

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

Elimistö puolustautuu

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Näytteenotto -ohjeet AI/ND:n varalta

Lisäkilpirauhasen patologiaa. Juha Näpänkangas OYS

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:

Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat

Kolorektaalisyövän esiasteet

Kilpirauhasen kasvaimet NYKYLUOKITUS

KANTASOLUSIIRROLLA HOIDETTAVAN LYMFOOMA- POTILAAN LIIKUNTAOHJEISTUS. Opinnäytetyö. Mäntyniemi Suvi Tiainen Pauliina

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013

Vaaleankeltainen, opalisoiva piparmintun tuoksuinen ja makuinen suspensio.

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Reumapotilaan hematologiaa

LUOKITUSPERUSTEITA INTERNATIONAL ACADEMY OF PATHOLOGY SUOMEN OSASTO LAADUNVARMISTUSTYÖRYHMÄ

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

IAP:n lasiseminaari Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander

Levinneen suolistosyövän hoito

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

4.1 SAIRAALAINFEKTIOLUOKAT

Rustotuumorit. IAP Turku Mikko Rönty Fimlab, Tampere

Lymfoomapotilaan. Lymfooma ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään Sanasto. Sirkku Jyrkkiö Marika Javanainen Leena Rosenberg

Erikoisalakohtaisia määritelmiä ja esimerkkejä leikkausten puhtausluokista

MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ?

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja

MARJOJEN TERVEYSVAIKUTUKSET

Luennon sisältö. Lastenpatologiaa. Patologian työnjako (HUSLAB) Mitä lastenpatologia on? Mitä lastenpatologi tutkii? Mitä lastenpatologia on?

Autoimmunologiaa. Olli Vainio. Diagnostiikan laitos/ Lääketieteellinen mikrobiologia Oulun yliopisto

Mitä uutta lymfoomien hoitokäytännöissä? S. Jyrkkiö, TYKS Onkologiapäivät

IAP:n kokous , Oulu

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Kontrollinäytteet. Heikki Aho TYKS patologia

FOLLIKULAARISEN LYMFOOMAN HOITOSUOSITUS VERSIO III 2014

Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi

Transkriptio:

Ekstranodaaliset lymfoomat Jan Böhm,, LT, erikoislää ääkäri Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala

Ekstranodaaliset lymfoomat yleensä: Suomessa vuosittain hieman yli 300 tapausta/v. Maha suolikanava (30 40%) Pään n ja kaulan alue (25 %) Muita: Iho (10%), keuhkot (5 %), keskushermosto (5 %), virtsatiet, sukupuolielimet, ym.

Maha suolikanava B soluiset (yli 90 %) MALT (mucosa( associated lymphoid tissue) lymfooma Diffuusi suuri, B solulymfooma (DLBCL) Manttelisolulymfooma Follikulaarinen lymfooma Lymfosyyttinen lymfooma/krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) Burkittin lymfooma T Soluiset Enteropatiaan liittyvä T solulymfooma (EATL)

Maha MALT lymfooma 40 % mahasuolikanavan lymfoomista Ilmaantuu kroonisesti tulehtuneille alueille yleensä maha (korpus, antrum) helikobakteeri yhteys kroonisiin suolistosairauksiin Yleisin n. 60 v. Alkuvaiheessa harvoin luuytimessä,, maksassa, pernassa tai veressä Relapsit voivat ilmetä missä tahansa maha suolikanavassa 5 v. survival yli 90%

Maha MALT lymfooma Klonaalinen monotoninen lymfosyytti infiltraatti infiltraatti ja lymfoepiteliaaliset leesiot jos muutokset ulottuvat mahassa enintää ään submukoosaan hyvä ennuste (bakteerin eradikaatio yleensä riittävä hoito) Mitä syvempi infiltraatio,, sitä huonompi ennuste Isaacson P, et. al. J Pathol 2005

Maha MALT lymfooma Neoplastinen solukko vaihtelee blastimaisista pieniin marginaalialueen lymfosyytteihin n. 30%:ssa plasmasoludifferentiaatiota Isaacson P, et. al. J Pathol 2005

Maha MALT lymfooma CD20 + CD79a + CD43 +/ κ/λ klonaliteetti CD5 CD10 CD23 CyclinD1 t(11;18) t(1;14) trisomia 3

Mahasuolikanava DLBCL Suoraan B soluista B tai transformaation kautta MALT lymfoomasta Mahassa ja suolistossa Erotusdiagnoosi joskus hankala lymfooma vs. karsinooma Ennuste melko huono 5 v. survival n. 50 % Lymfoomaa puoltaa epiteeli kasvainsolukon yhteyden puuttuminen ei rauhasmuodostusta muscularis mucosaen ositt. säilyminen

DLBCL Transformoitunut CD10 BCL2 BCL6 + p53 c myc BCL6 Primaari DLBCL CD10 + BCL6 + BCL2 + fas

Mahasuolikanava Muut B soluisetb lymfoomat Manttelisolulymfooma (lymfomatoottinen polypoosi) Follikulaarinen lymfooma Lymfosyyttinen lymfooma/kll Burkittin lymfooma n. 5 % mahasuolikanavan lymfoomista Voi olla hankala erottaa MALT lymfoomasta solut usein samankaltaisia lymfoepiteliaalisia leesioita voi olla molemmissa ei transformoituneita blasteja tarkkarajaisuus Ileokekaalikulmassa tavallisesti 1 % maha suolikanavan lymfoomista yli 60 v. naisilla yleisempi Nodulaarinen limakalvo Esiintyy erityisesti duodenumissa Ennuste melko hyvä Reaktiivisten follikkeleiden puuttuminen ei lymfoepiteliaalisia leesioita Lapsilla yleisin (30 % NHL:sta) Ileokekaalikulmassa tavallisesti Suurisoluinen/runsaasti proliferoiva Leviää helposti luuytimeen ja keskushermostoon n. 60 80 % parannettavissa CD5 + CD43 + Cyclin D1 + CD10 + BCL2 + BCL6 + CD23 CD20+ CD5+ CD20 + CD10 + c MYC

Suolikanava Enteropatiaan assosioituva T solulymfooma (EATL) Altistavana tekijänä keliakia yli 50 v. Vatsakipu ja imeytymishäiri iriöt Jejunum/ileum ileum,, levinnyt usein toteamishetkellä 5 v. survival n. 10 %

EATL Klonaaliset intraepiteliaaliset lymfosyytit Sytotoksinen fenotyyppi Isaacson P, et. al. J Pathol 2005

CD3 +/ CD7 + CD8 +/ CD30 +/ CD103 + TIA 1 1 + Grantsyymi B EATL c able,, Notch 1, p16, p53 T solureseptori γ geenin monoklonaalinen uudelleenjärjestym rjestymä

Pää ja kaula Nielu Waldeyerin rengas (risakudos) 60 70 % Silmän n apuelimet Nenä,, nenänielu nielu ja sivuontelot Sylkirauhaset Kilpirauhanen

Waldeyerin rengas Nielu toiseksi yleisin ekstranodaalisten lymfoomien esiintymispaikka (5 % kaikista NHL:sta) Nasopharynx,, kielen kanta yli 50 v. ja miehillä yleisin Yleensä (90%) B soluisiab yli 70 % diffuusi suuri B soluisia MALT, follikulaarisia ja manttelisoluisia Loput perifeerisia T solulymfoomia 5 v. survival 65 %

Silmän n apuelimet Silmän n apuelimet toiseksi yleisin lymfoomien esiintymispaikka pääp ään n ja kaulan alueella iäkkäämmillä,, näköhäirin iriöt, kipu, punoitus kyynelrauhanen/orbita 60 %, sidekalvo 20 %, muut 20 % MALT yleisin lymfoomatyyppi (60 %) loput DLBCL, manttelisolulymfooma, pienilymfosyyttinen lymfooma/kll Erotusdg: lymfoidi hyperplasia,, inflammatorinen pseudotuumori 5 v. survival yli 50 %

Nenä,, nenänielu nielu ja sivuontelot n. 1 % kaikista NHL:sta Alle 5% kaikista ekstranodaalisista Länsimaissa yleensä DLBC lymfoomia yleensä sivuonteloissa Aasiassa ja etelä Amerikassa yleisimmin T/NK soluisia yleensä nenäontelossa

Nenä,, nenänielu nielu ja sivuontelot Ekstranodaalinen T/NK NK solulymfooma, nasal type yleisin aikuisilla, miehillä naisia yleisempi EBV nenäverenvuoto, tukkoisuus, keskiviivan kasvoja deformoivat leesiot aluksi usein nenää ään/nenänieluunnieluun rajoittunut tauti myöhemmin iho, GI kanava, kivekset 5 v. survival n. 50 % CD56 positiivisuus!

Kilpirauhanen Yleensä DLBCL tai MALT naisilla 3 kertaa miehiä yleisempi yhteys Hashimoton tyreoidiittiin (n. 70 x riski) potilaat yleensä yli 50 v. MALT lymfoomassa tyypilliset lymfoepiteliaaliset leesiot 5 v. ennuste n. 80 90 %

Sylkirauhanen Yleensä DLBCL tai MALT parotis 80 % submandbulaarirauhaset 16 % kielenalusrauhaset 2% pienet sylkirauhaset 2% 20 % potilaista on Sjögrenin syndrooma jos lisäksi myoepiteliaalinen sialadeniitti lymfoomariski x 44 Erotusdiagnoosi MALT vs. myoepiteliaalinen sialadeniitti

Keuhkot Alle 1 % kaikista lymfoomista,, 5 % kaikista ekstranodaalisista 0,5 1 1 % kaikista keuhkojen maligniteeteista 50 60 v. yleisin 60 70 % MALT lymfoomia Altistetta ei tunneta, viitteitä autoimmuunistimulaation puolesta (SLE ym.) Transbronkiaalibiopsia Neoplastiset solut kuten muualla, lymfoepiteliaaliset leesiot, klonaliteetti Erotusdg: : diffuusi lymfaattinen hyperplasia, lymfoidi interstitaalinen pneumonia, follikulaarinen bronkiitti 5 v. survival yli 80 %

Keuhkot 15 20 % DLBCL Puolessa tapauksista mukana MALT MALT lymfoomaa aggressiivisempi

Kirjallisuutta: Isaacson P, Du M Q. M Gastrointestinal lymphoma: where morphology meets molecular biology.. J Pathol 2005; 205: 255 74 Vornanen M, Heikkinen M, Jantunen E. Maha suolikanavan lymfoomat.. Duodecim 2004; 120: 1859 56 56 Vega F, Lin P, Medeiros J. Extranodal lymphomas of the head and neck. Ann Diagn Pathol 2005; 9: 340 350 350 Jaffe ES, Harris NL, Stein H, Vardiman J. Pathology & Genetics. Tumours of haematopoietic and lymphoid tissues. World Health Organization Classification of Tumours. Cadranel J, et al. Primary pulmonary lymphoma. Eur Respir J 2002; 20: 752