Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0018 / 27.5.2004 Maarinkunnas - Hakkila maankäyttöselvitys
Johdanto Hakkila on Aviapolis-alueen ohella Vantaan laajimpia yhtenäisiä työpaikka-alueita. Alueelle pääradalta Tikkurilasta tuleva ns. Santarata on pääkaupunkiseudun harvoja jäljellä ja toiminnassa olevia teollisuusraiteita. Hakkilan työpaikka-alueen yleiskaavan mukaisista aluevarauksista osa on vielä toteutumatta. Alueen sijainti Tikkurilan läheisyydessä sekä maisema- ja luonto-olot puoltaisivat toisaalta työpaikka-aluevarausten muuttamista asumiselle. Tässä raportissa selvitetään asumisen mahdollisuutta Hakkilassa ja vertaillaan asumis- ja työpaikkavaihtoehtoja. Raportin on Vantaan yleiskaavatyön tarpeita varten koonnut yleiskaavasuunnittelija Markku Immonen. Selvityksen sisältöön ovat vaikuttaneet Vantaan energiasta Markku Reinistö ja Hannu Laine, Ratahallintokeskuksesta Ilkka Saari, Turvatekniikan Keskuksesta Päivi Rantakoski ja Camilla Rapp, Vantaalta Anitta Pentinmikko, Lea Varpanen, Vesa Karisalo, Ulla-Maija Rimpiläinen, Saara Juopperi, Erkki Lång, Leena Viilo, Anne Mäkynen, Mari Siivola, Gilbert Koskela ja Matti Pallasvuo. Sisällysluettelo Johdanto...2 Maakuntakaava...3 Yleiskaava...3 Asemakaava...3 Maanomistus...3 Pohjavesialue...4 Mahdollisesti pilaantuneet maat...4 Häiriötekijät...4 Santarata...4 Maankäyttövaihtoehdot...5 Työpaikkavaihtoehto...6 Asumisvaihtoehto...6 Asumisvaihtoehto...7 Vaihtoehtojen vaikutukset...8 Yhteenveto ja suositus...9 2
Maakuntakaava Voimassa olevassa taajamaseutukaavassa Hakkila on pääosin työpaikka-aluetta. Maakuntakaavaehdotuksessa maankäyttö on esitetty yleispiirteisemmin, eikä työpaikka- ja asuntoalueita ole eroteltu, vaan Hakkilan alue on varattu taajamatoiminnoille. Yleiskaava Voimassa olevassa yleiskaavassa Hakkila on osoitettu työpaikka-alueeksi. Koska alueella ei ole asutusta on sinne osoitettu varauksia toiminnoille, jotka saattavat aiheuttaa häiriötä ympäristöönsä (TE). Santaradalle on varattu jatke pohjoiseen eli alueelle on ajateltu sijoittuvat nykyistä enemmän ratakuljetuksiin tukeutuvia toimintoja. Asemakaava Suurin osa alueesta on asemakaavoitettu teollisuus ja varastotarkoituksiin korttelitehokkuuksilla 0.5-0.65. Keravanjoen rannat Maarinkunnaassa ovat puistoaluetta. Maanomistus, kaupungin maat vihreällä. Asemakaavoitettu alue on tummennettu Maanomistus Vantaan kaupunki omistaa Keravanjoen rantapuiston ja osia Hakkilan pohjoisosan harjualueesta. Ratahallintokeskuksen hallinnassa on Santaradan varren teollisuusalueet. Ne on vuokrattu siellä toimiville yrityksille. Pisin vuokrasopimus on terästukkukauppaa harjoittavalla Kontinolla vuoteen 2031. Muilta osin maat ovat yksityisten henkilöiden tai yhtiöiden omistuksessa. 3
Valkealähteen pohjavesialue Mahdollisesti pilaantuneet maat Pohjavesialue Suuri osa Hakkilaa kuuluu Valkeanlähteen pohjavesialueeseen, jolle on laadittu suojelusuunnitelma. Mahdollisesti pilaantuneet maat Etenkin Santaradan varrella on kohteita, joissa niillä harjoitettu toiminta on saattanut liata maaperää. Tämän varmistaminen vaatii tarkempaa selvittämistä tapauskohtaisesti. Häiriötekijät Hakkilassa Maatalouskesko Oy ja Akzo Nobel Coatings Oy harjoittavat vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointia. Turvatekniikan keskus valvoo toimintaa. Suojaetäisyydet vaihtoehtoisesti asumiseen käytettäviin alueisiin ovat riittävät, mutta asumisvaihtoehdon toteutuessa asukkaille on Turvatekniikan keskuksen näkemyksen mukaan syytä kertoa tulipalon mahdollisuudesta ja suojautumistoimenpiteistä. Keravanjoen lähellä Maarinkunnaan lounaispuolella on Vantaan Energian lämpökeskus ja sähköasema. Lämpökeskus käyttää maakaasua ja öljyä. Keskuksesta aiheutuvien melu- ja ajoittaisten hajuhaittojen vuoksi Vantaan energia ei suosittele keskuksen ympäristöä Keravanjoen laaksossa käytettäväksi asuntorakentamiseen. Santarata Santarataa käyttävät Ratahallintokeskuksen mailla vuokralla toimivat yritykset. Se on myös tärkeä rataverkon kunnossapidon tukikohta, ainoa sellainen Ilmalan ja Hyvinkään välillä. Rata on haitallinen Tikkurilan keskuksen kehittämisen kannalta. Se haittaa myös liikenteen sujumista, koska 4
Tikkurilantie ja Jokiniementien jatke risteävät tasossa sen kanssa. Radan yhdistämistä tunneliin rakennettavaan Vuosaaren satamarataan ei pidetä realistisena ( vertaa Koivukylä-vaihtoehto). Maankäyttövaihtoehdot Kohteet, joilla asuminen voisi vaihtoehtoisena maankäyttönä tulla kysymykseen, on esitetty oheisessa kuvassa. Kohde 1 on Keravanjoen laaksoaluetta lähellä Tikkurilaa, osittain metsää ja osittain niittyä. Kohde 2 on vanha Santaradan soranottoalue, jossa on rataa käyttäviä logistiikkaalan yrityksiä. Alueet 1 ja 2 liittyvät Maarinkunnaan asuntoalueisiin. Kohde 3 on Hakkilan harjun metsäistä reunaosaa. Asumisvaihtoehdossa uusia asuntoalueita on 94 hehtaaria. Niille voisi sijoittua tiiviillä ja matalalla rakennustavalla 4500-5000 asukasta. Rakennusoikeuden määrä on asumisvaihtoehdossa pienempi kuin työpaikkavaihtoehdossa. Valkoisenlähteentien tarpeesta on laadittu eri selvitys. Tien tarpeeseen ei oleellisesti vaikuta se, lisätäänkö Hakkilaan asumista vai työpaikkoja. Vuosaaren sataman ja lentoaseman vaikutuksia Etelä-Suomen logistiikkaan on tutkittu VTT:n ja Logistiikan Osaamiskeskuksen laatimissa tarveselvityksissä. Selvitysten mukaan Vuosaaren sataman rakentaminen edistää Vantaan kaupungin logistista asemaa entisestään. Osa logistisista toiminnoista jää pääkaupunkiseudulle, erityisesti Helsinkiin ja Vantaalle. Jos pääkonttorin kanssa samalla tontilla on tavaraliikennettä niin Suomessa Vuosaari Helsinki-Vantaan lentokenttä akseli on erinomainen sijainti. Hakkila sijaitsee Vuosaari - lentoasema akselin painopisteessä. Osa toiminnoista on sellaisia, että niiden sijoittaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle kehyskuntiin tai sitäkin kauemmas on perusteltua. 5
Työpaikkavaihtoehto Maankäyttö noudattelee pääpiirteissään voimassa olevaa yleiskaavaa. Santaradalle ei osoiteta jatketta, rataa ei merkitä yleiskaavaan. Valkoisenlähteentieltä osoitetaan suuntaisrampit etelään Lahdenväylälle. Vanhalta Porvoontieltä on eritasoliittymä Koivukylänväylälle. Maarinkunnaassa muutetaan teollisuusaluetta asumiseen. 6
Asumisvaihtoehto Santarata poistetaan ja sen varret samoin kuin Hakkilan harjun metsäalueet osoitetaan asumiseen. Maarinkunnaassa muutetaan Keravanjoen varren puistoa ja teollisuusaluetta asumiseen. Vanhalta Porvoontieltä on kiertoliittymä Koivukylänväylälle. Lahdenväylän eritasoliittymän tuntumaan varataan tilaa lähipalveluille. Asumisen ja Lahdenväylän väliin osoitetaan meluvalli. 7
Vaihtoehtojen vaikutukset Vaikutustek ijä Hakkilan alueen logistisen aseman hyödyntäminen Toteutumisedellytykset Palvelut Joukkoliikenne Liikennemelu Pohjaveden suojelu Maisema, virkistys Työpaikkavaihtoehto Hakkila on Vuosaaren satamaa lähinnä oleva työpaikka-alue, jossa on vielä huomattavia alueita käytettävissä logistiikkatoiminnoille. Kysyntä niille kasvaa seudun kasvun mukana ja sataman valmistuttua. Alueet voivat toteutua tarpeen mukaan. Asemakaavat ovat pääosin vahvistuneet. Julkisten palvelujen tarvetta ei ole. Kaupan palveluja tuskin tulee. Tarjonta ei ole kovin hyvä, mutta riittävä työpaikkaliikenteelle. Alueella ei ole häiriintyvää asutusta, joten se sopii raskasta liikennettä tuottaville toiminnoille. Valkoisenlähteentien suuntaisrampit Lahdenväylälle pienentäisivät liikenteen haittoja etelämpänä Vanhan Porvoontien ja Lahdentien varren asutukselle. Ramppien toteutuminen on epävarmaa. Teollisuus-, varasto- ja kuljetustoiminnot ovat uhka pohjaveden määrälle ja laadulle. Laajat päällystetyt alueet pienentävät veden imeytymistä ja suojaukset lisäävät kustannuksia. Työpaikkarakentamisessa alueen maisema ja virkistysmahdollisuudet jäävät hyödyntämättä. Jokilaakson peltoalueiden ja teollisuuden väliin on perusteltua jättää voimakas reunametsä, joten maisemakuva laaksosta säilyy. Asumisvaihtoehto Asuminen vie tilaa työpaikka-rakentamiselta. Olevat ja täydentyvät työpaikka-alueet ja niiden raskas liikenne saattavat häiritä lähelle tulevaa asutusta, jolloin vaatimukset haittojen (logistiikkatoimintojen?) poistamiseksi lisääntyvät. Toteuttaminen vaatii asemakaavojen uudistamista pääosin yksityisten yhtiöiden mailla. Santaradan varsi jäänee työpaikkaalueeksi pitkäksi aikaa, joten yhtenäisen asumisvyöhykkeen muodostaminen on hidasta. Maaperän mahdollinen puhdistaminen saattaa lisätä asumisen kustannuksia. Asutus tarvitsee julkiset lähipalvelut. Muissa palveluissa se voi tukeutua Jokiniemeen ja Päiväkumpuun. Asutus, työpaikat ja ohikulkijat voivat elättää kaupan palveluja moottoritieliittymän tuntumassa. (Kaupan palvelut eivät kuitenkaan saa olla vaaraksi keskuksille.) Nykyinen tarjonta ei riitä asumiselle, vaan yhteyksiä tulee lisätä. Samalla voidaan parantaa yhteyksiä Kuusijärvelle ja Kuninkaanmäkeen. Lahdenväylän, Vanhan Porvoontien ja Koivukylänväylän melu häiritsee asumista. Melusuojaukset (vallit, istutukset) pienentävät korttelimaan osuutta. Vanhan Porvoontien melusuojaus on hankala toteuttaa, koska asutus liittyy siihen. Asumisen haitat ja riskit pohjavesialueelle ovat huomattavasti pienemmät kuin teollisuuden. Sadevesiä voidaan imeyttää kortteli- ja puistoalueilla. Asumista perustelevat vahvasti läheiset hyvät virkistysalueet (Keravanjokilaakso, Kuusijärvi) ja näkymät harjulta. Näkymien aikaansaamiseksi reunametsä tulee hoitaa harvahkona ja lehtipuuvaltaisena, mikä muuttaa maisemakuvaa. 8
Yhteenveto ja suositus Hakkilan sijainti on logistisesti keskeinen seudun ja jopa valtakunnan tasolla. Alueella on vielä laajahkoja rakentamattomia alueita, joita voidaan ottaa käyttöön seudun rakenteen kasvaessa ja Vuosaaren sataman valmistuessa. Pohjaveden suojelu asettaa teolliselle toiminnalle ja rakentamiselle omat vaatimuksensa. Asumista on realistisinta lisätä Maarinkunnaan asutukseen liittyvillä osilla lähellä Tikkurilaa. Santaradan tarpeellisuutta on syytä harkita Vantaan kaupungin, ratahallintokeskuksen ja sitä käyttävien yritysten yhteistyönä. Ratamerkinnän poistaminen yleiskaavasta mahdollistaa radan purkamisen, mutta ei edellytä sitä. Suositus on, että yleiskaava laaditaan työpaikkavaihtoehdon pohjalta. 9