PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012)

1 (35) Valtiovarainministeriö Budjettiosasto PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012) Puolustusministeriö lähettää ohessa valtiovarainministeriölle hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2009-2012. Sen lähtökohtana on eduskunnan vuonna 2004 hyväksymän turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpano, hallitusohjelman ja puolustusministeriön strategisen suunnitelman 2025 linjaukset. Lisäksi toiminta- ja taloussuunnitelmassa otetaan huomioon valtioneuvoston periaatepäätöksenä julkaistuun Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen strategiaan (YETT-strategia) kirjatut velvoitteet. Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyt tavoitteet ja resurssitarpeet perustuvat hallinnonalan tilivirastojen laatimiin yksityiskohtaisiin toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Budjetoinnin perusteena on käytetty valtiovarainministeriön suunnittelun perustaksi antamia rahoituskehyksiä suunnittelukaudelle 2009 2011. Vuosi 2012 on budjetoitu valtiovarainministeriön antamien vuoden 2011 suunnittelukehysten tasolle. Puolustusministeriö on tuonut esille toiminta- ja taloussuunnitelmaan liittyvät muutosehdotukset ja lisätarpeet toiminta- ja taloussuunnitelmaan liittyvässä hallinnonalan kehysehdotuksessa joka toimitetaan Valtiovarainministeriölle erillisenä asiakirjana. Puolustusministeri Jyri Häkämies Kansliapäällikkö Kari Rimpi LIITTEET LIITE 1 Puolustusministeriön tärkeimmät tulostavoitteet ja kehittämishankkeet vuosille 2009 2012 LIITE 2 Puolustusvoimien tulostavoitteet vuosille 2009-2012 LIITE 3 Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tehokkuuden tulostavoitteet vuosille 2009 2012 LIITE 4 Puolustushallinnon Palvelukeskuksen toiminnallisen tehokkuuden tulostavoitteet vuosille 2009 2012 LIITE 5 (TTS 2009-2012) Tietojärjestelmä- sekä perustietotekniikka- ja tietotekniset infrastruktuurihankkeet

2 (35) JAKELU TIEDOKSI Valtiovarainministeriö (20 kpl) Puolustusministeri Kansliapäällikkö PLM osastot ja yksiköt Puolustusvoimain komentaja Pääesikunta Puolustushallinnon rakennuslaitos Eduskunnan kirjasto Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan turvallisuus- ja puolustusjaosto Eduskunnan ulkoasiain valiokunta Eduskunnan puolustusvaliokunta Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiokonttori

3 (35) PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009-2012 1 JOHDANTO 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS 3 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN OHJAUS SEKÄ KESKEISET TOIMINTALINJAT JA TOIMINNAN PAINOPISTEET 2009-2012 (27. PÄÄLUOKKA) 3.1 Puolustusministeriön hallinnonalan tavoitetila 2025 3.2 Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2004 ja selonteon toimeenpano 3.3 Puolustusministeriön hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 2009-2012 3.4 Resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi 4 PUOLUSTUSPOLITIIKKA JA HALLINTO (27.01) 4.1 Puolustusministeriön toiminnan painopisteet 2009-2012 4.2 Puolustusministeriön vaikuttavuustavoitteet suunnittelukaudella 5 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS (27.10) 5.1 Puolustusvoimien toiminnan painopisteet 2009 2012 5.2 Puolustusvoimien vaikuttavuustavoitteet suunnittelukaudella 5.3 Sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskykyjen kehittäminen 5.4 Muiden viranomaisten tukeminen 6 SOTILAALLINEN KRIISINHALLINTA (27.30) 6.1 Sotilaallisen kriisinhallinnan painopisteet 2009 2012 6.2 Sotilaallisen kriisinhallinnan vaikuttavuustavoitteet suunnittelukaudella 6.3 Sotilaallisen kriisinhallinnan suorituskykyjen käyttö ja toiminnalliset tulostavoitteet 7 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS (27.92) 7.1 Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen visio ja toiminta-ajatus 7.2 Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen toiminnan painopisteet 2009-2012 7.3 Tärkeimmät toiminnalliset vaikuttavuustavoitteet ja kehittämishankkeet 8 PUOLUSTUSHALLINNON PALVELUKESKUS (27.93) 8.1 Puolustushallinnon Palvelukeskuksen visio ja toiminta-ajatus 8.2 Puolustushallinnon Palvelukeskuksen toiminnan painopisteet 2009-2012 8.3 Tärkeimmät toiminnalliset vaikuttavuustavoitteet ja kehittämishankkeet 9 PERUSLASKELMA JA KEHYSEHDOTUS 10 HENKILÖSTÖMÄÄRÄARVIO 10.1 Puolustusministeriön hallinnonalan henkilöstöjärjestelmän kehittäminen 10.2 Puolustusministeriö 10.3 Puolustusvoimat 10.4 Puolustushallinnon Rakennuslaitos 10.5 Puolustushallinnon Palvelukeskus 11 ALUE, TOIMITILA JA YMPÄRISTÖNHALLINTA LIITTEET LIITE 1 Puolustusministeriön tärkeimmät tulostavoitteet ja kehittämishankkeet vuosille 2009 2012 LIITE 2 Puolustusvoimien tulostavoitteet vuosille 2009-2012

4 (35) LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tehokkuuden tulostavoitteet vuosille 2009 2012 Puolustushallinnon Palvelukeskuksen toiminnallisen tehokkuuden tulostavoitteet vuosille 2009 2012 (TTS 2009-2012) Tietojärjestelmä- sekä perustietotekniikka- ja tietotekniset infrastruktuurihankkeet

5 (35) 1 JOHDANTO Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2009-2012 rakentuu valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2004, hallitusohjelmassa sekä Puolustusministeriön hallinnonalan strategisessa suunnitelmassa 2025 esitettyjen linjausten ja tavoitteiden pohjalle. Lisäksi toiminta- ja taloussuunnitelmassa otetaan huomioon valtioneuvoston periaatepäätöksenä julkaistuun Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen strategiaan (YETT-strategia) kirjatut velvoitteet. Suunnittelukaudella ylläpidetään turvallisuusympäristöön suhteutettu sotilaallisen voimankäytön ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky. Kehittämisen painopiste on strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyssä. Kyky valmiuden säätelyyn sekä alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen ylläpidetään nykytasolla. Reserviläiskoulutuksen, harjoitustoiminnan sekä lento- ja alustoiminnan toiminnan taso palautetaan hallituksen päättämän kehyskorotuksen ansiosta vuodesta 2008 alkaen vuoden 2005 tasolle. Asevelvollisten sosiaalistaloudellista asemaa parannetaan suunnittelukaudella. Hallinnonala kehittää toimintakykyjään ja yhteistoimintaa muiden viranomaisten kanssa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi kokonaismaanpuolustuksen toimintamallin mukaisesti. Tähän liittyen puolustusvoimissa parannetaan kykyä antaa virka-apuna henkilöstöä, joukkoja ja materiaalia muiden viranomaisten käyttöön. Kansainvälisen sotilaallisen kriisinhallinnan arvioidaan muuttuvan tulevaisuudessa yhä haasteellisemmaksi. Suunnittelukaudella kehitetään kykyä osallistua vaativampiin ja nopeammin käynnistettäviin kriisinhallintaoperaatioihin, mikä edellyttää entistä parempaa valmiutta, varustusta ja erikoiskoulutusta. Kriisinhallintaan varaudutaan osallistumaan valtiojohdon päätösten mukaisesti. Erityisen haasteen puolustusvoimille asettaa vuodelle 2011 suunniteltu kahden EU-taisteluosaston päällekkäinen valmiusvuoro sekä mahdollinen ilma- ja merivoimien joukkojen käytön aloittaminen kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa. Hallinnonalan toimintaan liittyvänä keskeisenä huolenaiheena suunnittelukaudella 2009-2012 säilyy edelleen kustannusten kasvun hallinta ja taloudellisten resurssien riittävyys suhteessa toiminnan laajuuteen sekä tavoitteena olevaan tasoon. Hallinnonalan menojen lisääntyminen aiheutuu pääosin henkilöstökulujen, puolustusmateriaalin hankinta- ja ylläpitokulujen, kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden sekä infrastruktuurin ja energian kustannustason noususta. Kustannusten nousun vaikutus on hallinnonalalla tiedostettu ja siihen on pyritty vaikuttamaan muun muassa kehittämällä johtamis- ja hallintojärjestelmää, luopumalla vanhenevasta sotamateriaalista osin aiennetusti sekä luopumalla tarpeettomiksi käyneistä alueista ja tiloista kustannustehokkuuden parantamiseksi. Valtionhallinnon tuottavuusohjelman mukaisesti puolustushallinnon henkilöstöä vähennetään vuoden 2004 tasosta yhteensä noin 1 890 henkilötyövuotta vuoden 2011 loppuun mennessä hyödyntäen ensisijaisesti luonnollista poistumaa ja noudattaen hyvän työnantajan toimintaperiaatteita. Puolustusvoimien kehittämisohjelmiin kohdennetaan nykyisistä tehtävistä vähintään 500 henkilötyövuotta. Tähän liittyen on tiedostettava, että hallinnonalan henkilöstön kokonaismäärän vähenemisen rinnalla on käynnissä henkilöstön osaamisrakenteen muutos joka suhteellisesti lisää korkeakoulutetun henkilöstön määrää hallinnonalalla. Edellä kuvatusta henkilöstön rakennemuutoksesta ja yleisen palkkatason noususta johtuen hallinnonalan henkilöstömenoihin liittyy uusia kustannuspaineita, minkä vuoksi henkilöstömenojen hallinta tulee olemaan suunnittelukaudella haasteellista. Yleisen palkkaustason nousu vaikuttaa oman henkilöstön palkkauskulujen kasvun lisäksi myös hallinnonalan hyödyntämien ostopalveluiden kustannuksiin.

6 (35) Puolustusministeriön hallinnonala poikkeaa muista hallinnonaloista erityisesti toiminnallisen volyymin, mittavien materiaalihankintojen sekä materiaalin käytön ja ylläpidon vuoksi. Puolustusvoimien pitkän aikavälin suorituskyvyn ylläpito ja kehittäminen edellyttävät, että noin kolmasosa budjetista vuosittain käytetään puolustusmateriaalihankintoihin. Puolustusmateriaalin hintojen noususta ja toteutetuista säästötoimista johtuen suorituskyvyn kehittämiseen ja ylläpitoon on viime vuosien aikana aiheutunut kumulatiivista jälkeenjääneisyyttä. Edellä mainituista syistä johtuen hallinnonalalla on jouduttu leikkaamaan merkittäviä kokonaisuuksia ja alentamaan tavoitetasoja sekä -määriä puolustusmateriaalin kehittämishankkeista. Käytettävissä olevat resurssit eivät edelleenkään mahdollista alueellisten joukkojen kehittämistä. Hallinnonalalle on aiheutunut lisäkustannuksia myös uuden ja korvaavan puolustusmateriaalin käyttö- ja ylläpitokustannusten kasvusta. Vaikka puolustusmateriaalia hankitaan ja uusitaan lukumääräisesti aiempaa vähemmän, niin se on teknologisesti korkeatasoisempaa ja siksi myös kalliimpaa käyttää ja ylläpitää. Kehityksestä johtuen olemassa olevan puolustusmateriaalin varaosahankintoihin, kumuloituneen varaosavajeen poistamiseen sekä ylläpitävään kunnossapitoon (huoltokyky) tarvittavaa rahoitusta toimintakyvyn varmistamiseksi on jouduttu kasvattamaan noin 80 miljoonalla eurolla suunnittelukauden aikana. Edellä kuvatusta rahoitusmuutoksesta johtuen eräiden puolustusmateriaalihankkeiden tavoiteaikatauluja ja rahoitusprofiileja on jouduttu myöhentämään suunnitellusta suunnittelukauden 2009 2012 ulkopuolelle. Kiinteistö- ja ympäristöalan kustannuskehityksen nousun hillitseminen on keskeinen haaste kaikille puolustushallinnon eri toimijoille. Puolustusvoimien rakentamiskustannusten nousua ei ole pystytty pysäyttämään rakennushankkeita siirtämällä, koska rakentaminen on sidottu muun muassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa linjattuihin organisaatiomuutoksiin, räjähdeaineiden varastoinnin määräysten noudattamiseen sekä uusien puolustusmateriaalihankkeiden seurannaisvaikutuksiin. Kiinteistö- ja ympäristöalan kustannuskehityksen (ml. vuokraus, ylläpito yms.) nousua pyritään hillitsemään tehokkaalla alue-, tila- ja ympäristöhallinnalla ja pitkän aikavälin sotilasalueiden toiminta- ja kehittämissuunnittelulla. Alue- ja toimitilatarpeet pyritään ensisijaisesti toteuttamaan nykyisten alueiden ja toimitilojen käyttöä tehostamalla sekä vuokravaikutuksettomalla peruskorjauksella. Kustannustehokkuutta parannetaan tehostamalla myös tarpeettomista alueista ja toimitiloista luopumista. Vuokravaikutteiset hankkeet pyritään mitoittamaan kehyslisäysten ja luopumalla saatavien vuokrasäästöjen mukaisesti. Yhteenvetona edellä esitettyyn voidaan todeta, että hallinnonalalle suunnatusta kehyskasvusta, tehdyistä rationalisointitoimenpiteistä ja saavutetuista säästöistä huolimatta hallinnonalan toiminnan ja talouden tasapainottamiseen tähdänneillä toimilla ei ole saavutettu kaikilta osin riittävää vaikutusta, jonka avulla resurssien riittävyys suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja tehtäviin olisi kyetty varmistamaan. Erityisenä huolenaiheena pidetään hallinnonalaan vaikuttavien keskeisten kustannustekijöiden hintojen nousua. Hallinnonalan kustannuskehitystä huomioivat indeksitarkistukset ei nykyisellään seuraa riittävästi alan kustannusten todellista kehitystä. Suunnittelukaudella 2009 2012 tulisi kustannusten kasvua kyetä kompensoimaan kustannusten kehityksen huomioivilla reaalisilla indeksitarkistuksilla. Puolustusministeriön hallinnonalalla on viime vuosina toteutettu varsin laajoja rationalisointitoimia edellisten turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen määrittämien linjausten mukaisesti. Tulee kuitenkin huomioida, että Suomi on puolustusmenoissaan yhä enemmän riippuvainen yleiseurooppalaisesta ja globaalista kustannuskehityksestä. Suomen puolustusmenojen kustannustehokkuus kestää vertailua muihin Euroopan valtioon verrattuna. Puolustusbudjetti asettaa reunaehdot valtakuntamme puolustusratkaisun ylläpidolle ja kehittämiselle. Resurssipoliittiset linjaukset tulevat vaikuttamaan myös vuonna 2008 laadittavaan ulko- ja

7 (35) turvallisuuspoliittiseen selontekoon, jolta odotetaan selkeitä linjauksia realistisen toimintalinjan määrittämiseksi ja uskottavan maanpuolustuksen toimintaedellytysten varmistamiseksi. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS Kansainvälinen tilanne on yleisesti ottaen ja myös Suomen kannalta tarkasteltuna entistä moniulotteisempi. Kansallisen suvereniteetin puolustamisen lisäksi asevoimien suorituskykyä suunnataan laaja-alaisten turvallisuusuhkien sekä kansainvälisen kriisinhallinnan edellyttämien tehtävien toteuttamiseen. Suomen turvallisuuteen vaikuttavat yhä enemmän paitsi sotilaallinen myös taloudellinen ja poliittinen kehitys Euroopassa ja lähialueillamme sekä maailmanlaajuisesti. Tästä johtuen kansallinen turvallisuus perustuu enenevässä määrin perinteisen kansallisen puolustuskyvyn lisäksi yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiskykyyn kaikissa olosuhteissa ja tilanteissa sekä kykyyn reagoida ja ehkäistä kansainvälisten kriisien ja turvallisuusuhkien syntymistä kansainvälisen kriisinhallinnan ja yhteistoiminnan avulla. Toimintaympäristömme säilynee vakaana. Venäjän taloudellisen kehityksen myötä maan ulkopoliittinen linja on muuttunut aktiivisemmaksi. Venäjä on valmis edistämään kansallisia intressejään laajalla keinovalikoimalla joista sotilaallisen voiman käyttökään ei ole pois suljettu vaihtoehto. Sotilaallisen voiman ylläpidolla ja kehittämisellä kasvatetaan maan ulkopoliittista uskottavuutta, painoarvoa ja tuetaan maan sisäisen vakauden säilymistä. Vaikka lähitulevaisuudessa maatamme vastaan ei kohdistune välitöntä sotilaallista uhkaa, tulee lähialueella olevan sotilaallisen potentiaalin läsnäolo huomioida Suomen turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä arvioitaessa. Tämä edellyttää Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn ylläpitämistä ja pitkäjänteistä kehittämistä. Puolustusministeriön hallinnonalan suorituskykyjen kehittämisen haasteena tulee säilymään tulevina vuosina toiminnan kattamiseen ja ylläpitoon tarvittavien resurssien riittävyys sekä teknologian hankinnan, käytön ja ylläpidon kallistuminen. Toiminnan ja talouden tasapainottamiseen tähtääviä hallinnonalan sisäisiä toimia joudutaan tästä johtuen jatkamaan kustannuspaineiden hallitsemiseksi sekä toiminnallisen tehokkuuden ja laadun ylläpitämiseksi. Väestön ikärakenne muuttuu Suomessa lähitulevaisuudessa pysyvästi toisenlaiseksi. Ikääntyneiden määrä lisääntyy lähivuosina. Odotettavissa oleva elinikä pitenee ja syntyvyys alenee. Työmarkkinoilla tulevina vuosikymmeninä on sopeuduttava siihen, että työvoima vähenee ja muuttuu ikäprofiililtaan. Henkilöstön vaihtuvuus kasvaa ikärakenteen vuoksi. Kilpailu työvoimasta kiristyy ja poistuvan henkilöstön tilalle on kyettävä rekrytoimaan uutta henkilöstöä. Työvoiman saatavuudessa tapahtuvat muutokset edellyttävät myös valtionhallinnolta kykyä suoriutua tehtävistään entistä vähemmillä henkilöstöresursseilla. Ainoastaan keskimäärin runsas kaksi kolmesta eläköitymisen ja työpaikan vaihtamisen vuoksi valtiosektorilla vapautuvista työpaikoista täytetään uudelleen. Puolustusmateriaalialaan vaikuttavat erityisesti EU:n integraatio- ja lainsäädännöllinen kehitys, unionin turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö, Euroopan puolustusviraston (EDA) sekä muiden yhteistyötahojen, kuten Yhdysvaltojen ja Naton kehitys. Puolustusvoimien materiaalisen valmiuden ylläpidon ja kehittämisen kannalta keskeisenä kysymyksenä on resurssien riittävyys johtuen puolustusmateriaalin merkittävästä hintojen noususta. Uuden materiaalin ylläpitokustannukset kasvavat samassa suhteessa kuin hankintahinnat. Keskeinen hintojen nousuun vaikuttava tekijä on teknologian kehitys. Lisäksi hintoihin vaikuttaa maailmankaupan ja -talouden kehittyminen.

8 (35) 3 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN OHJAUS SEKÄ KESKEISET TOIMINTALINJAT JA TOIMINNAN PAINOPISTEET 2009-2012 (27. PÄÄLUOKKA) 3.1 Puolustusministeriön hallinnonalan tavoitetila 2025 Sotilaallisella maanpuolustuksella tulee olla uskottava suorituskyky ennaltaehkäistä ja torjua Suomeen kohdistuvia sotilaallisia uhkia 2020-luvun turvallisuusympäristössä. Sotilasliittoon kuulumaton Suomi ylläpitää ja kehittää kansallista puolustusta ja uskottavaa suorituskykyä, osallistuu täysipainoisesti EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan ja kriisinhallintayhteistyöhön, kehittää rauhankumppanuutta Naton kanssa ja säilyttää mahdollisuuden hakea Naton jäsenyyttä. Puolustusvoimien tulee kyetä muun yhteiskunnan ja viranomaisten tukemiseen laaja-alaisten turvallisuusuhkien ennalta ehkäisemiseksi, torjumiseksi sekä niiden jälkiseurausten rajoittamiseksi. Puolustusministeriön tavoitteena on tulevina vuosikymmeninä vahvistaa asemaansa valtiojohdon luotettavana asiantuntijana ja valtionhallinnon merkittävänä vaikuttajana turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Puolustusministeriön asemaa kokonaismaanpuolustuksen toimien yhteensovittamisessa kehitetään ja siihen liittyvää avointa ja kiinteää vuorovaikutusta muun valtionhallinnon ja muiden toimijoiden kanssa lisätään. Tavoitetilan saavuttamisen edellytyksenä on, että: - puolustusvoimien suorituskykyä lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseksi ylläpidetään ja kehitetään pitkäjänteisellä resursoinnilla turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti - toiminnan kriittiset menestystekijät määritetään sekä niiden edellyttämä osaava henkilöstö rekrytoidaan ja koulutetaan - puolustusvoimien tehtäviä ja toimintoja rationalisoimalla turvataan kriittisten menestystekijöiden edellyttämät voimavarat - puolustuksen kehittämisessä otetaan huomioon, ettei käytännön esteitä muodostu Suomen mahdollisuudelle hakea Nato-jäsenyyttä ja osallistua EU:ssa mahdollisesti kehittyvään yhteiseen puolustukseen - puolustusministeriötä kehitetään strategisen tason suunnittelijana, ohjaajana ja toteuttajana - suhteita kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistoimintatahoihin kehitetään Perusta säilyy, muutos jatkuu: - sotilaallisesta maanpuolustuksesta tulee huolehtia myös tulevaisuudessa - Puolustusvoimien tehtäviä ylläpidetään ja kehitetään turvallisuusympäristön muutoksen ja teknologian kehityksen mukaisesti voimavarojen puitteissa - puolustusministeriön ja puolustusvoimien toiminta perustuu kansalaisten luottamukseen ja hyväksyntään Puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaajana puolustuspolitiikasta. Puolustuspolitiikan valmistelun ja toimeenpanon lisäksi puolustusministeriö vastaa sotilaallisen maanpuolustuksen voimavaroista ja muista toimintaedellytyksistä, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisesta ja kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistumisesta. Kyky näiden tehtävien toteuttamiseen yhdessä kansalaisten hyväksynnän, yleisen asevelvollisuuden, korkean maanpuolustustahdon ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön kanssa muodostavat perustan puolustusministeriön hallinnonalan tulevaisuudelle. Sotilaallisen maanpuolustuksen keinoin tuotetaan riittävä kyky ennaltaehkäistä ja tarvittaessa torjua Suomeen kohdistuvia sotilaallisia uhkia sekä tukea muuta yhteiskuntaa ja viranomaisia muiden laaja-alaisten turvallisuusuhkien torjunnassa. Puolustusministeriön rooli kokonais-

9 (35) maanpuolustuksen toimien yhteen sovittajana pohjautuu avoimeen ja kiinteään vuorovaikutukseen valtionhallinnon, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen kesken. 1.1.2008 alkaen puolustusvoimien päätehtävät ovat Suomen sotilaallinen puolustaminen, yhteiskunnan ja muiden viranomaisten tukeminen sekä kansainvälinen sotilaallinen kriisinhallinta. Tehtävät tukevat toisiaan, ja niistä kyetään suoriutumaan sotilaallisilla kyvyillä, joita ylläpidetään ensisijaisesti Suomen puolustamisen tarpeisiin. Suomelle luodaan kyky osallistua aiempaa vaativampiin sotilaallisen kriisinhallinnan operaatioihin. Kansainvälisessä yhteistoiminnassa ja sotilaallisessa kriisinhallinnassa on kyettävä vastaamaan valtiojohdon asettamiin tavoitteisiin ja päätöksiin. 3.2 Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2004 ja selonteon toimeenpano Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan peruslinjaus on vahvistettu valtioneuvoston eduskunnalle 24.9.2004 antamassa ja eduskunnan 21.12.2004 hyväksymässä selonteossa. Siinä asetetaan periaatteet ja tavoitteet Suomen toimintalinjalle sekä tarjotaan kansainvälisen toimintaympäristön arvioinnin pohjalta kehys selonteon toimeenpanolle eri sektoreilla. Valtioneuvosto toimii näiden peruslinjausten toimeenpanemiseksi eduskunnan lausumat huomioon ottaen. Suunnittelukauden aikana hallinnonalalla saatetaan päätökseen valtioneuvoston turvallisuus ja puolustuspoliittiseen selontekoon 2004 kirjatut kehittämis- ja rationalisointitoimet selonteon ohjauskirjeessä määritettyjä periaatteita ja aikarajoja noudattaen (Viite: PLM ak FI.PLM.7063 873/5010/2004-23.3.2005 Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpano). Suunnittelukauteen 2009-2012 vaikuttavat keskeisesti hallitusohjelman sekä turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2004 tavoitelinjaukset jotka voidaan suorituskykyjen ylläpitämisen ja toimintavalmiuden kehittämisen osalta kiteyttää kolmeen osakokonaisuuteen: - Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta ja puolustus rakennetaan alueellisen puolustusjärjestelmän pohjalle. - Kansallisessa varautumisessa ja maanpuolustuksen kehittämisessä otetaan huomioon myös uudenlaiset riskit ja uhat. Kykyä antaa virka-apua muulle yhteiskunnalle, viranomaisille ja yhteistoimintaa viranomaisten välillä kehitetään edelleen. - Sotilaallista kriisinhallintakykyä kehitetään kansainvälisten sitoumusten ja toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Tämä edellyttää uusien toimintamuotojen omaksumista, nykyistä monipuolisempien ja suorituskykyisempien sotilaallisten voimavarojen kehittämistä ja aktiivista osallistumista monikansalliseen harjoitustoimintaan. Ydintoimintoihin keskittymistä ja puolustusvoimien rakennemuutosta jatketaan suunnittelukaudella 2009-2012 hallitusohjelmassa, valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2004 määritettyjen linjausten mukaisesti. Lisäksi uuden lain puolustusvoimista noudattamisessa otetaan huomioon valtioneuvoston periaatepäätöksenä julkaistuun Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen strategiaan (YETT-strategia) kirjatut velvoitteet.

10 (35) 3.3 Puolustusministeriön hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 2009 2012 Puolustusministeriö asettaa hallinnonalallaan seuraavat alustavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet vuosille 2009-2012: - Suomen etujen mukaisen puolustuspolitiikan toteuttaminen - Kansallisen puolustuksen ylläpito ja kehittäminen - Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen yhteensovittaminen ja osallistuminen - Osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan 3.4 Resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2004 määritti puolustushallinnon määrärahat mitoitettavaksi suunnittelukaudelle vuosien 2005 2008 menokehyksen mukaisesti sama reaalinen taso säilyttäen. Puolustushallinnon rahoituskehystä tarkistettiin keväällä 2007 puolustusvoimien toiminnan tason palauttamiseksi sekä lisärahoituksen osoittamiseksi eräisiin muihin menoihin. Materiaalisen valmiuden ylläpitämiseksi osoitettiin myös osa esitetystä lisärahoitustarpeesta. Kokonaisrahoituksella ei kuitenkaan saavutettu tavoitteen mukaista ratkaisua. Puolustusministeriön hallinnonala poikkeaa muista hallinnonaloista erityisesti toiminnallisen volyymin, mittavien materiaalihankintojen sekä materiaalin käytön ja ylläpidon vuoksi. Riippuvuus energiasta ja muiden tuottamista palveluista sekä runsaasti korkeaa teknologiaa sisältävän kallistuvan puolustusmateriaalin hankintatarve edellyttää myös kustannusmuutosten kompensointia hallinnonalan rahoituskehyksessä. Nykyisen taloudellisen tilanteen säilyttäminen edellyttää puolustushallinnon rahoituksen tarkistamista hinta- ja kustannustason muutoksen mukaisesti. Hallinnonalan kustannuskehitystä huomioivat indeksitarkistukset eivät nykyisellään seuraa riittävästi alan kustannusten todellista kehitystä. Suunnittelukaudella 2009 2012 tulisi kustannusten kasvua kyetä kompensoimaan kustannusten kehityksen huomioivilla reaalisilla indeksitarkistuksilla. Euroopan puolustusviraston (EDA) tekemien puolustusbudjettivertailuiden pohjalta on osoitettavissa, että Suomen puolustusratkaisua ylläpidetään varsin kustannustehokkaasti muihin Euroopan valtioihin verrattuna. Puolustusministeriön hallinnonalan resursseja määritettäessä tulee huomioida, että Suomi on puolustusmenoissaan sidonnainen yleiseurooppalaiseen ja globaaliin kustannuskehitykseen. Puolustusvoimien rakenteellinen uudistuminen ja kansainvälinen puolustusmateriaaliyhteistyö lähentävät entisestään hallinnonalan kustannustekijöitä yhteneväksi muiden länsimaisten valtioiden kanssa. Puolustusbudjetti ja valtakunnan puolustusratkaisu ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa. Hallinnonalan rahoituskehykset asettavat reunaehdot valtakuntamme puolustusratkaisun ylläpidolle ja kehittämiselle. Resurssipoliittiset linjaukset vaikuttavat myös vuonna 2008 laadittavaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon, jolta odotetaan selkeitä linjauksia realistisen tulevaisuuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen toimintalinjan määrittämiseksi ja uskottavan sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytysten varmistamiseksi.

11 (35) 4 PUOLUSTUSPOLITIIKKA JA HALLINTO (27.01) 4.1 Puolustusministeriön toiminnan painopisteet 2009-2012 Puolustusministeriön hallinnonalalla toteutetaan TTS kaudella 2009 2012 merkittävää muutosprosessia puolustusjärjestelmässämme, jonka tavoite on pitää puolustusvoimat suorituskykyisenä päätehtäviinsä ja 2010 luvun vaatimuksiin nähden. Puolustusministeriö poliittisen päätöksenteon valmistelijana ja hallinnonalansa ohjaajana on asettanut TTS kaudella 2009 2012 seuraavat toimintalinjat: Hallinnonalan toimintalinja - Suomen puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa taata maan itsenäisyys sekä turvata kansalaisten elinmahdollisuudet, perusoikeudet ja valtiojohdon toimintavapaus. - Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. - Hallinnonala kehittää toimintakykyjään ja yhteistoimintaa muiden viranomaisten kanssa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Tähän liittyen kehitetään yhteistoimintaa ja lisätään vuorovaikutusta muiden hallinnonalojen kanssa kokonaismaanpuolustuksen toimintamallin mukaisesti yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi kaikissa tilanteissa. - Kehittämällä sotilaallista yhteensopivuutta jatketaan valmiuksien luomista kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön erilaisissa kriisitilanteissa. Puolustuksen kehittämisen lähtökohtana on kansallinen puolustus, joka mahdollistaa liittoutumisen. - Hallinnonala vahvistaa asemaansa valtionjohdon luotettavana asiantuntijana ja valtionhallinnon merkittävänä vaikuttajana turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. - Toimitaan kaikilla tasoilla rakentavasti yhteistyössä keskeisten kansainvälisten ja kansallisten yhteistyötahojen kanssa ja edistetään hallinnonalan ja valtakunnan toiminnan kannalta tärkeiden intressien huomioon ottamista. - Kehitetään puolustusministeriön ja puolustusvoimien välistä tutkimustoiminnan koordinaatiota ja ohjausta kiinnittämällä huomiota erityisesti yhteistyön muotoihin, tarkoituksenmukaisuuteen, kustannustehokkuuteen ja tiedonkulun parantamiseen. Hallinnonalan yhteinen tutkimus- ja kehittämistoiminnan toimintatapamalli otetaan käyttöön vuoden 2008 kuluessa. Toiminnassa huomioidaan myös valtioneuvoston sektoritutkimuksen kehittämisen periaatteet. - Puolustusministeriö sitoutuu sektoritutkimuksen neuvottelukunnan koordinoimien hankkeiden rahoitukseen neuvottelukunnassa sovitun kehyksen mukaisesti. Edellytyksenä rahoituksen toteutumiselle ja tarkentumiselle on kuitenkin se, että esitetyt tutkimushankkeet vastaavat puolustushallinnon tarpeita. Rahoitus järjestetään käyttämällä sitomattomia tutkimusmäärärahoja. - Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamistehtävään liittyen turvallisuus- ja puolustusasiain komitea avustaa Puolustusministeriötä seurannan, yhteensovittamisen ja raportoinnin osalta.

12 (35) Hallinnonalan ohjaus - Varmistetaan, että puolustushallinnon strategisessa ohjauksessa on huomioitu hallitusohjelmassa sekä muissa hallituksen ja eduskunnan ohjausasiakirjoissa tehdyt linjaukset. - Ohjataan puolustusjärjestelmän kehittämistä, kansainvälistä yhteistoimintaa ja osallistumista sotilaalliseen kriisinhallintaan valtiojohdon päätösten, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten, YETT -strategian ja puolustusministeriön strategisen suunnittelun mukaisesti. - Kehitetään puolustushallinnon kykyä tukea ympäröivää yhteiskuntaa kansallisesti ja kansainvälisesti sekä varmistetaan yhteiskunnan tuki kansallisen puolustuksen suunnittelemiseksi ja mahdollistamiseksi - Suomalaisen puolustus- ja turvallisuusteollisuuden osaamisalueita vahvistetaan ja teollisuuden toimintaedellytyksiä parannetaan puolustusministeriön strategisen suunnittelunmukaisesti. - Saatetaan tasapainoon puolustusjärjestelmän kehittäminen, toiminta ja resurssit niin, että Suomen puolustuksen uskottavuus kyetään ylläpitämään ja säilytetään samalla riittävä liikkumavara muutoksiin. - Ohjataan vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen kehittämistä siten, että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen rooli vakiintuu uuden lainsäädännön mukaiseksi. Koulutuksen sisältö pidetään tavoitteiltaan sellaisena, että se palvelee turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon sekä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian toteutumista ja että se voi toteuttaa puolustusvoimien tilaamat vapaaehtoiset harjoitukset. - Kehitetään hallinnonalan toiminnan tuottavuutta ja kustannustehokkuutta siten, että saavutettu tuottavuushyöty kohdennetaan hallinnonalalle. - Selvitetään ja kehitetään puolustushallinnon palvelukeskuksien ja kumppanuuksien roolia puolustusministeriön hallinnonalalla. - Kehitetään sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamisen keinoja. - Hallitusohjelman mukaisesti noudatetaan puolustustarvikkeiden viennissä EU:n yhteisiä säännöstöjä ja osallistutaan niiden kehittämiseen. Ministeriön sisäinen kehittäminen - Kehitetään puolustusministeriön toimintaa ja osaamista ministeriön kokonaisuuden hallinnan ohjausroolin ja kansainvälistyvän toimintaympäristön edellyttämällä tavalla. - Varmistetaan ministeriön toimintavalmius normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa.

13 (35) 4.2 Puolustusministeriön vaikuttavuustavoitteet suunnittelukaudella Puolustusministeriön tärkeimmät tulostavoitteet ja kehittämishankkeet vuosille 2009-2012 ovat koottu tämän asiakirjan liitteeksi (LIITE 1). 5 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS (27.10) 5.1 Puolustusvoimien toiminnan painopisteet 2009 2012 Puolustusvoimien tehtävät ovat Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen ja osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Näistä tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen, joka luo perustan muiden tehtävien suorittamiselle. Suomen puolustuksen lähtökohtana on turvallisuusympäristöön suhteutettu puolustuskyky. Puolustusratkaisu perustuu kansalaisten vahvaan maanpuolustustahtoon, yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustusjärjestelmään. Puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa turvata kansalaisten elinmahdollisuudet ja perusoikeudet sekä valtionjohdon toimintavapaus ja laillinen yhteiskuntajärjestys. Puolustusvoimat ylläpitää ja kehittää sellaista puolustuskykyä ja vallitsevaan tilanteeseen suhteutettua valmiutta, joka ennalta ehkäisee sotilaallisten uhkien kohdistumisen maahamme. Vuonna 1997 aloitettua puolustusvoimien rakennemuutosta jatketaan valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten pohjalta. Suunnittelukaudella keskeisiä tavoitteita ovat organisaation ja puolustusmateriaalin kehittäminen, sodankäynnin muutos, kehittyvä teknologia ja kansainvälinen yhteistoiminta huomioon ottaen. Valtioneuvoston linjausten toteutus edellyttää selonteon 2004 mukaisen rahoitustason ylläpitämistä. Yleistä kustannustasoa suurempi kustannusten nousu kuitenkin vaarantaa linjausten toteuttamisen. Suunnittelukaudella ylläpidetään turvallisuusympäristöön suhteutettu sotilaallisen voimankäytön ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky. Kehittämisen painopiste on strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyssä. Kyky valmiuden säätelyyn sekä alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen ylläpidetään nykytasolla. Alueellisen puolustuksen operatiivisia ja taktisia toimintatapoja sekä johtamista kehitetään edelleen, ottaen huomioon supistettu sodan ajan joukkojen määrä sekä 1.1.2008 uusitun johtamisjärjestelmän mukaiset sodan ajan johtoportaiden roolit ja tehtävät varsinkin maavoimissa. Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten yhteistoiminta on tärkeää yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa kaikissa tilanteissa. Puolustusvoimat osallistuu aktiivisesti viranomaisten välisen yhteistyön kehittämiseen. Puolustusvoimissa parannetaan kykyä antaa virka-apuna henkilöstöä, joukkoja ja materiaalia muiden viranomaisten käyttöön. Puolustusvoimien kehittämisessä otetaan huomioon yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen (YETT) -strategian asettamat vaatimukset. Kansainvälinen sotilaallinen kriisinhallinta muuttuu yhä vaativammaksi. Suunnittelukaudella kehitetään kykyä osallistua vaativampiin ja nopeammin käynnistettäviin kriisinhallintaoperaatioihin, mikä edellyttää entistä parempaa valmiutta, varustusta ja erikoiskoulutusta. Kriisinhallintaan varaudutaan osallistumaan määrällisesti nykytasolla. Erityisen haasteen puolustusvoi-

14 (35) mille asettaa vuodelle 2011 suunniteltu kahden EU-taisteluosaston päällekkäinen valmiusvuoro. Puolustusvoimien kansallisia yhteisiä suorituskykyjä käytetään koko valtakunnan alueella. Operaatioiden johtamiskykyä parannetaan kehittämällä puolustusjärjestelmää siten, että painopiste on yhteisen tilannetietoisuuden ja yhteisten palvelujen varmennetussa jakamisessa eri organisaatiotasoilla. Puolustusvoimien tiedustelu-, valvonta- ja maalittamistukea kehitetään lyhytviiveisen ja luotettavan tilannekuvan tuottamiseksi. Painopiste on tarvittavien tiedustelu- ja valvontatietojen hankkimisessa, analysoinnissa ja jakamisessa sekä maalittamistuen kehittämisessä kaukovaikutteisille asejärjestelmille. Puolustusvoimien vaikuttamiskykyä kehitetään suunnittelukaudella yhteisen tulenkäytön perusrakenteiden aikaansaamiseksi. Puolustusvoimien logistiikan kehittämisen painopiste on valmiuden säätelykyvyn parantamisessa, standardoidun täydennysjärjestelmän luomisessa tärkeimmille joukoille ja materiaalin hajauttamiskyvyssä. Maapuolustuksen kehittämisen painopisteet ovat operatiivisten joukkojen liikkuvuuden ja tulivoiman kehittämisessä. Alueellisten joukkojen suorituskyky ylläpidetään. Maavoimissa erityinen huomio kiinnitetään uusittuun huoltojärjestelmään sekä aluetoimistojen lakisääteisiin tehtäviin. Ilmapuolustuksen kehittämisen painopiste on ilmatorjunnan kehittämisessä sekä Hornet - järjestelmän suorituskyvyn ylläpitämisessä. Meripuolustuksen kehittämisen painopiste on meriyhteyksien turvaamisen kehittämisessä. Suunnittelukaudella otetaan käyttöön uudet miinantorjunta-alukset. Hallintoa kevennetään ja rauhan ajan hallinnollisesta työstä vapautetaan resursseja sodan ajan suorituskyvyn kannalta keskeisille aloille. Puolustusvoimien hallintorakenne perustuu ensisijaisesti sodan ajan toiminnan asettamiin vaatimuksiin. Eriytettäessä tukitoimintoja ydintoiminnoista varmistetaan, että siten voidaan saavuttaa toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Palvelutuotannon järjestelyissä perusvaatimuksena on puolustusvoimien sodan ajan toiminnan turvaaminen. Kumppanuuteen ja ulkoistamiseen siirtymisestä ei saa aiheutua kriittisiä taloudellisia tai toiminnallisia riskejä, joilla on vaikutusta operatiiviseen toimintaan. Tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittämisen keskeisenä periaatteena on ohjata tietojärjestelmäpalveluita ja palvelutuotantoa. Kehitettävien tietojärjestelmien on oltava yhteensopivia ja tuotettava puolustusvoimille yhteisiä palveluita. Päällekkäisiä tietojärjestelmiä ei kehitetä eikä ylläpidetä. Reserviläiskoulutuksen, harjoitustoiminnan sekä lento- ja alustoiminnan toiminnan taso palautetaan vuodesta 2008 alkaen vuoden 2005 tasolle. Asevelvollisten sosiaalistaloudellista asemaa parannetaan suunnittelukaudella. Henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen mukautetaan palvelemaan sodan ajan joukkojen tarvetta ja puolustusvoimien tehtäviä sekä puolustusjärjestelmän pitkäjänteistä kehittämistä. Puolustusvoimien henkilöstöä vähennetään yli 1400 henkilötyövuotta vuoden 2011 loppuun mennessä. Samanaikaisesti kohdennetaan 500 henkilötyövuotta kehittämisohjelmien mukaisten puolustusvoimien suorituskykyjen käyttöön. Henkilöstössä siirrytään vaiheittain kolmijakoiseen rakenteeseen, joka muodostuu upseeristosta, aliupseeristosta ja siviileistä.

15 (35) Vapaaehtoisella maanpuolustuskoulutuksella lisätään tärkeimpien alueellisten joukkojen suorituskykyä sekä puolustusvoimien kykyä tukea yhteiskuntaa ja muita viranomaisia. Maanpuolustuskoulutusyhdistystä hyödynnetään tarkoituksenmukaisella tavalla. Maakuntajoukot vakiinnutetaan osaksi puolustusvoimien sodan ajan joukkoja ja käytettäväksi virka-aputehtäviin. Varustamisessa maakuntajoukkoja priorisoidaan muihin alueellisiin joukkoihin nähden. Suunnittelujaksolla jatketaan pohjoismaisen yhteistyön kehittämistä. Käynnissä olevaa yhteistyötä tehostetaan ja uusien yhteistyöalojen selvittämistä jatketaan kaikilla toimialoilla. Tavoitteena on kustannussäästöjen saavuttaminen. Puolustusmateriaalihankkeissa haetaan kustannustehokkuutta noudattamalla Naton standardeja, tiivistämällä puolustusmateriaali- ja laatuyhteistyötä muiden Euroopan maiden kanssa. Samalla pyritään myös kompensoimaan teknisen kallistumisen vaikutuksia. Hankittavan kaluston kehittämisriskit minimoidaan. Hankinta- ja ylläpitoprosessien yksinkertaistamiseksi ja varmistamiseksi kaluston kansalliset erityisvaatimukset on huolellisesti harkittava, ja niissä on rajoituttava välttämättömimpään. Puolustusmateriaalihankkeiden toteutuksen aikajännettä lyhennetään. Infrastruktuurin kustannusten nousua hillitään tiloista luopumisen, tarkoituksenmukaisen tilojen tason ja keskittämisen kautta. Poikkeusolojen toiminta on ensisijainen peruste infrastruktuurin kehittämiselle. Alueista tai tiloista luovutaan kokonaisuuksina. Yhteistoimintakykyä ja yhteensopivuutta kehittämällä varmistetaan suomalaisten joukkojen ja järjestelmien tarkoituksenmukainen kyky toimia kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa. Samalla luodaan mahdollisuuksia vastaanottaa ulkomaista apua. Yhteistoimintakyky luodaan pääsääntöisesti yhteisillä toimintatavoilla ja samankaltaisella materiaalilla. Yhteensopivuutta kehittämällä pyritään myös lisäämään kansallisten järjestelmien huoltovarmuutta sekä hankintojen kustannustehokkuutta. Yhteensopivuuden materiaalinen kehittäminen kattaa järjestelmien koko elinjakson suunnittelun. Monikansallista yhteensopivuutta kehitettäessä on varmistettava kansallisten järjestelmien ja joukkojen operatiivisen toimintakyvyn säilyminen ja kehittyminen. 5.2 Puolustusvoimien vaikuttavuustavoitteet suunnittelukaudella Puolustusvoimien tulostavoitteet vuosille 2009 2012 ovat esitetty tämän asiakirjan liitteenä (LIITE 2). 5.3 Sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskykyjen kehittäminen Puolustusvoimien pitkän aikavälin suorituskyvyn ylläpito ja kehittäminen edellyttävät, että noin kolmasosa budjetista käytetään puolustusmateriaalihankintoihin. Kehittämisohjelmien osalta TTS 2009-2012 on laadittu puolustusvoimien kehittämisohjelman 2009-2012 perusteella. Uusina lisäyksinä edelliseen toiminta- ja taloussuunnitelmaan verrattuna joka oli laadittu vuonna 2005 päivitetyn MINI-PTS:n perusteella, on tuotu yhteyskone- ja lähipanssaritorjuntahankkeet. Olemassa olevan suorituskyvyn varaosiin, kumuloituneen varaosavajeen korjaamiseksi ja ylläpitävään kunnossapitoon (huoltokyky) on TTS vuosien rahoitusta kasvatettu noin 80 milj. eurolla. Tämän vuoksi on joidenkin hankkeiden rahoitusprofiileja muutettu siten, että hankkeiden rahoitusta on myöhennetty TTS vuosien 2009-2012 jälkeen.

16 (35) Puolustusvoimien kehittämisohjelmassa 2009 2020 on kehittämisohjelmat nimetty seuraavasti: - Puolustusvoimien johtaminen - Puolustusvoimien tiedustelu, valvonta ja maalittamistuki - Puolustusvoimien vaikuttaminen - Puolustusvoimien logistiikka - Maapuolustus - Meripuolustus - Ilmapuolustus. Puolustusvoimien johtaminen Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelmassa tavoitteena on operaatioiden johtamiskyvyn parantaminen muun muassa verkostopuolustuksella. Kehittämisen painopiste on yhteisen tilannetietoisuuden ja yhteisten palveluiden varmennetussa jakamisessa tarvitsijoille. Puolustusvoimien tietohallinnon rationalisointi saatetaan suunnittelukaudella päätökseen. Rationalisointi kattaa tietohallinnon uudelleen organisoinnin, tietohallinnon päätöksentekomenettelyn ja rahoitusrakenteen keskittämisen sekä kattavan tietoteknisen integraation. Hallinnollisissa tietopalveluissa lisätään asteittain sekä valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa että muita kumppanuusratkaisuja. Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä laajennetaan. Rationalisoinnin tärkeimpänä tavoitteena on toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen. Tietohallinnossa otetaan käyttöön uuteen arkkitehtuuriin perustuvia operatiivisen johtamisen tietojärjestelmäkokonaisuuden palveluita. Samalla henkilöstövoimavaroja keskitetään ja siirretään hallinnollisista tietopalveluista operatiivisen tietojenkäsittely-ympäristön tehtäviin. Puolustusvoimien 2010-luvun tarpeita vastaavan kaikkien puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista jatketaan. Järjestelmän on mahdollistettava sähköinen tietojen ja tilannekuvan vaihto myös EU:n ja Naton käytössä olevien järjestelmien kanssa. Tavoitteena on, että uusi järjestelmä on käytössä vuonna 2010. Vanhoista, nyt käytössä olevista järjestelmistä luovutaan asteittain. Puolustusvoimien tiedustelu, valvonta ja maalittamistuki Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelman tavoitteena on lyhytviiveisen tilanne- ja maalitilannekuvan tuottaminen yhteisoperaatioiden johtamiseen. Painopiste on operatiivis-taktisen kyvyn kehittämisessä. Tärkeimpiä hankkeita ovat puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomiseen tähtäävän MST- hankkeen toteuttaminen sekä ilmasta tapahtuvan tiedustelu- ja valvontakyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen strategisen tason lisäksi operatiivis-taktiselle tasolle. Ennakkovaroituskykyä parannetaan kehittämällä järjestelmän analysointikykyä. Puolustusvoimien vaikuttaminen Puolustusvoimien vaikuttamisen kehittämisohjelmassa tavoitteena on puolustusvoimien yhteisen vaikuttamiskyvyn muodostaminen. Vaikuttamiskykyä parannetaan suunnittelukaudella ottamalla käyttöön raskas raketinheitinjärjestelmä sekä kehittämällä erikoisjääkäripataljoona. Suunnittelukaudella luodaan Hornet -torjuntahävittäjien ilmasta maahan kyky.

17 (35) Puolustusvoimien logistiikka Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelman tavoitteena on puolustusvoimien yhteisen logistiikkajärjestelmän muodostaminen. Järjestelmä on puolustusvoimien, kotimaisen ja kansainvälisen elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan logististen osien muodostama kokonaisuus. Logistiikkajärjestelmä rakennetaan ja ylläpidetään ensisijaisesti kotimaan puolustukseen. Kehittämisessä otetaan huomioon muiden viranomaisten tukemisvelvoitteet sekä kriisinhallinnan tarpeet ja kansainvälinen yhteensopivuus. Huoltojärjestelmä mitoitetaan kriisiajan vahvuuden ja sotavarustuksen vähenemisen mukaiseksi. 1.1.2008 perustettavilla neljällä huoltorykmentillä luodaan maavoimien huoltojärjestelmän runko, johon merivoimat ja ilmavoimat tukeutuvat. Puolustushaarojen huoltojärjestelmät integroidaan yhä tiiviimmin kansainvälistyvän elinkeinoelämän kanssa yhteensopivaksi. Materiaalihankkeiden toteuttamista yhdenmukaistetaan puolustushaarojen kesken. Strategista kumppanuutta kehitetään lisäämään kriisiajan huoltovarmuutta ja edistämään toiminnan taloudellisuutta. Puolustusministeriön räjähdepäätöksen (PRP) mukainen varastointijärjestelmä rakennetaan valmiiksi vuoden 2012 kuluessa. Ilmakuljetuskykyä parannetaan muodostamalla suunnittelukaudella helikopteripataljoona sekä uusimalla yhteyskoneet. Maapuolustus Maapuolustuksen kehittämisohjelman tavoitteena on ylläpitää ja kehittää maapuolustuksen torjuntakykyä osana uudistettua alueellista puolustuskonseptia. Maavoimien valmiusprikaatit saadaan valmiiksi suunnittelukaudella. Valmiusprikaatien tulivoimaa kehitetään muun muassa kotimaisilla ampumatarvikehankinnoilla ja täydentämällä valmiusprikaatien materiaalia. Suunnittelukauden aikana kehitetään suojelukykyä ja uusitaan turvallisuusvalvonta. Lisäksi uusitaan lähipanssarintorjunta-aseistus. Jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaaminen valmistellaan siten, että korvaavien asejärjestelmien hankinnat aloitetaan vuonna 2009 muun muassa modernisoimalla telamiina. Nämä hankinnat ja uudistukset kohdistuvat sekä operatiivisten että alueellisten joukkojen kehittämiseen. Suunnittelukaudella luodaan valmius aloittaa alueellisten joukkojen kehittämiseen tähtäävät hankinnat seuraavalla suunnittelukaudella. Meripuolustus Meripuolustuksen kehittämisohjelman tavoitteena suunnittelukaudella on parantaa kykyä meritilannekuvan muodostamiseen, alueellisen koskemattomuuden valvontaan, alueloukkausten torjumiseen sekä meriyhteyksien suojaamiseen. Suunnittelukaudella painopiste on meriyhteyksien suojaamisen ja miinantorjuntakyvyn parantamisessa sekä liikkuvissa rannikkojoukoissa. Suunnittelukaudella vastaanotetaan uudet miinantorjunta-alukset. Pintatorjuntakyky ylläpidetään nykytasolla. Kykyä muiden viranomaisten tukemiseen muun muassa öljyntorjunta-aluksin, meripioneeriyksiköin sekä kuljetus- ja taistelualuksin parannetaan.

18 (35) Ensi vuosikymmenen alkuun mennessä merivoimat luopuu vanhenevista ohjusveneistä ja miinanraivaajista. Liikkuvasta rannikkotykistöstä luovutaan pääosin ja kiinteää rannikkotykistöä vähennetään. Ilmapuolustus Ilmavoimien kehittämisohjelman tavoitteena on luoda kykyjä ilmatilannekuvan muodostamiseen ja ylläpitämiseen, alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja alueloukkausten torjumiseen, ilmahyökkäysten torjumiseen yhteistoiminnassa muiden puolustushaarojen kanssa, ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamiseen sekä ilmatilan käytön koordinointiin. Suunnittelukaudella tavoitteena on Hornet- torjuntahävittäjien taistelukyvyn ja tukeutumisedellytysten parantaminen. Ilmatorjunnan painopiste on suunnittelukauden alussa johtamisjärjestelmän modernisoinnissa sekä valmiusprikaatien ilmatorjunnan kehittämisessä. Suunnittelukaudella aloitetaan pääkaupunkiseudun ja ilmavoimien tukikohtien ilmatorjuntajärjestelmien kehittäminen. 5.4 Muiden viranomaisten tukeminen Muiden viranomaisten tukemisen painopisteenä on vuoden 2004 selonteon mukaisesti parantaa virka-apukyvyn antamista. Työssä otetaan huomioon YETT- strategian mukaiset erityistilanteet ja niiden torjunta sekä 1.1.2008 voimaan astunut laki puolustusvoimista. Perusta luodaan vuoden 2008 aikana, ottamalla käyttöön puolustusvoimien ohjeistus virkaavun antamisesta, joka vastaa 1.1.2008 voimaan astunutta puolustusvoimien uutta johtamisjärjestelmää ja lakia puolustusvoimista. Virka-apusuorituskykyjen käytettävyyden tilannetietoisuuden ylläpitäminen puolustusvoimissa (ml. kapasiteettilistausten ylläpito) ohjeistetaan eri asiakirjalla. Lisäksi vuoden 2008 aikana laaditaan suunnitelma siitä, miten eri hallinnonaloja valmistaudutaan tukemaan YETT -strategian mukaisissa erityistilanteissa. Suunnitelma käsittää normaaliolojen aikana annettavaa virka-apua laajemmat tukitoimet, jotka edellyttävät laajamittaista puolustusvoimien resurssien käyttöä. Suunnittelu kytketään TPAK:n koordinoimaan YETT -strategian suunnitteluun. Lisäksi vuoden 2008 aikana päivitetään yhteistoimintasopimukset eri viranomaisten ja keskusvirastojen kanssa. Suunnittelukauden aikana kyseisiä käskyjä, suunnitelmia ja yhteistoimintasopimuksia päivitetään saatujen kokemusten pohjalta ja YETT -strategian suunnittelun etenemisen mukaisesti, samalla kun kehitetään toimintamalleja eri viranomaisten tukemiseen erityistilanteissa sekä parannetaan tiedonvaihtoa eri viranomaisten kanssa. Viranomaisten tukemista harjoitellaan vuosittaisissa valtakunnallisissa valmius- ja pääsotaharjoituksissa sekä osallistumalla muiden viranomaisten pelastus- ja yhteistoimintaharjoituksiin erikseen sovittavalla tavalla. Kauden aikana valmistuvien uusien, viranomaisten tukemiseen soveltuvien, suorituskykyjen käyttö suunnitellaan, ohjeistetaan ja harjoitellaan sitä mukaan kun ne tulevat operatiiviseen valmiuteen. Tärkeimpiä tällaisia uusia tai merkittävästi parantuvia suorituskykyjä ovat muun muassa: - maakuntajoukot (ohjeistettu, koulutettu ja varustettu) - tilannekuvan luominen (sensoreita, johtamisjärjestelmän ja meritilannekuvan kehittäminen) - raivaustoiminta (EOD ryhmien varustaminen)

19 (35) - pelastus- ja suojelutoiminta (valtakunnallisten suojeluyksiköiden ja sotilaspalokuntien varustaminen) - sukeltajatoiminta (raivaajasukeltajaosastojen varustus) - vedenalainen etsintä (miinantorjunta-alukset) - öljyntorjunta (öljyn- ja kemikaalintorjunta-alukset) - alustarkastustoiminta (alustarkastusryhmä) - merikaapelien korjaaminen (uudet kaapeliveneet) - lentoetsintä (NH90, sensoreita) - aseelliset toimet (erikoisjoukkojen varustaminen, ilmatorjunnan kehittäminen) - johtamisjärjestelmän varmentaminen (kenttäviestijoukkojen varustaminen) - maa-alueiden valvonta- ja vartiointi (sensoreita, pimeätoimintavälineitä) - helikopterikuljetuskykyä (NH90) - lentokuljetuskykyä (SAC, CASA, yhteyskoneet) - sairaankuljetuskykyä (kenttälääkintäjoukkojen varustaminen). - Yllä mainitut suorituskyvyt tarkentuvat kauden aikana sen mukaan miten hankkeet etenevät ja toteutuvat. Vuoden 2009 kuluessa laaditaan lopullinen suunnitelma laajamittaisemman virka-avun antamisesta, luodaan suunnitelman edellyttämät mekanismit ja testataan virka-avun antamisen toteutus valtakunnallisessa valmiusharjoituksessa. Maakuntajoukot saatetaan valmiiksi antamaan virka-apua, ohjeistamalla virka-avun toteutus sekä varustamalla ja kouluttamalla määrätyt yksiköt. Suunnittelukauden lopulla puolustusvoimilla on ajantasainen ohjeistus, suunnitelmat ja yhteistoimintasopimukset sekä koulutetut ja harjoitetut toimintamallit ja määritetyt joukot, jotka mahdollistavat nopean ja tehokkaan tavanomaisen ja tavanomaisesta poikkeavan virka-avun antamisen sekä YETT- strategian mukaisesti muiden viranomaisten laaja-alaisemman tukemisen, erityistilanteissa käytössä olevilla valituilla suorituskyvyillä. Tämä pitää sisällään myös virka-avun antamisen muille valtioille sisäasiainministeriön johdolla. Johtamisjärjestelmä mahdollistaa tilannetietoisuuden ylläpitämisen siitä mitä suorituskykyjä on saatavissa käyttöön missäkin aikataulussa. Yhteistoimintaa muiden viranomaisten kanssa ja suorituskykyjen käyttöä näiden tukemisessa harjoitellaan säännönmukaisesti puolustusvoimien normaaliin harjoitustoimintaan liittyen. Harjoitustoiminnasta ja varsinaisista tukemis- ja virka-apuoperaatioista saatuja kokemuksia kerätään ja hyödynnetään toiminnan, varustuksen ja ohjeistuksen kehittämisessä. Suorituskykyjä kehitettäessä viranomaisten tukeminen otetaan huomioon jo suorituskykyjä luotaessa siten, että valittuja uusia valmistuvia suorituskykyjä kyetään käyttämään viranomaisten tukemiseen sitä mukaan kun ne saavuttavat operatiivisen valmiuden. 6 SOTILAALLINEN KRIISINHALLINTA (27.30) 6.1 Sotilaallisen kriisinhallinnan painopisteet 2009 2012 Kansainvälisen kriisinhallinnan painopiste on EU:n taisteluosastoihin liittyen osallistumiskyvyn ylläpitämisessä ja kehittämisessä sekä nopean toimintakyvyn joukkojen ja niiden toimeenpanon kehittämisessä. Suomi osallistuu täysipainoisesti EU:n sotilaallisten voimavarojen ja materiaaliyhteistyön kehittämiseen sekä uusien nykyistä suorituskykyisempien kansainvälisiin tehtäviin tarkoitettujen joukkojen luomiseen. Joukkojen yhteensopivuutta kehitetään Naton rau-

20 (35) hankumppanuuden suunnittelu- ja arviointiprosessilla (PARP). Käytännön kriisinhallintavalmiuksien kehittämisessä keskeistä on osallistuminen Naton harjoitustoimintaan sekä joukkojen evaluointiin ja sertifiointiin mahdollisia operaatioita varten (OCC). Lisäksi osallistuminen pohjoismaiseen kriisinhallintayhteistyöhön on keskeistä. Asevalvonnan painopistettä siirretään uusien uhkien torjuntaan. Vuoden 2004 selonteon mukaisesti valmius sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamistoimintaan osallistumiseen säilytetään nykyisellä 1000 henkilön tasolla. Tämän hetkinen taloudellinen kehys, noin 100 miljoonaa euroa vuodessa, mahdollistaa kuitenkin vain noin 800 henkilön vahvuisten perinteisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitämisen. Osallistuminen kahteen EUtaisteluosastoon vuonna 2011 tai uuden merkittävän operaation käynnistäminen suunnittelukaudella on mahdollista vain käynnissä olevien operaatioiden kontribuutiota pienentämällä tai rahoitusta lisäämällä. Sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden painopiste suunnittelukaudella on Kosovon (KFOR) ja Afganistanin (ISAF) operaatiossa. Nopean toiminnan joukkojen valmiusvuorot lasketaan operaatioiden kokonaisvahvuuteen. Suomi mahdollisesti liittyy STRATEGIC AIRLIFT CAPABILITY:n (SAC) sopimukseen. SAC on 15 Nato-maan ja kahden rauhankumppanimaan (Ruotsi ja Suomi) yhteisohjelma, jolla pyritään alustavasti ratkaisemaan strategisen ilmakuljetuskyvyn puutteita. 6.2 Sotilaallisen kriisinhallinnan vaikuttavuustavoitteet suunnittelukaudella Sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin osallistutaan valtiojohdon päätösten mukaisesti. Puolustusvoimien sotilaallisen kriisinhallintakyvyn kehittämistä jatketaan VNS 2004 ja valtionjohdon linjausten mukaisesti. Suunnittelukauden lopussa valmistaudutaan osallistumaan nopean toiminnan joukkojen valmiusvuoroihin ja/tai varsinaisiin kriisinhallintaoperaatioihin myös merivoimien ja ilmavoimien yksiköillä. Suunnittelukaudella kehitetään kykyä osallistua vaativampiin ja nopeammin käynnistettäviin kriisinhallintaoperaatioihin, mikä edellyttää entistä parempaa valmiutta, varustusta ja erikoiskoulutusta. Kriisinhallintaan varaudutaan osallistumaan määrällisesti nykytasolla. Erityisen haasteen puolustusvoimille asettaa vuodelle 2011 suunniteltu kahden EU-taisteluosaston päällekkäinen valmiusvuoro. 6.3 Sotilaallisen kriisinhallinnan suorituskykyjen käyttö ja toiminnalliset tulostavoitteet Puolustusvoimien kriisinhallintajoukot pidetään pääsääntöisesti 30 60 vuorokauden lähtövalmiudessa kotimaassa. Korkeaan valmiuteen asetetut nopean toiminnan kyvyt ovat 5-30 vuorokauden lähtövalmiudessa kotimaassa.