Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén

Transkriptio

1 Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén

2 1. Yleistä 2. EU 3. Suomi-Ruotsi 4. NORDEFCO 5. Nato 6. Yhteenveto

3 VNS 2012 Suomen turvallisuus rakentuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen Euroopan unionissa (EU) sekä laaja-alaiseen yhteistyöhön muiden valtioiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. vahva sitoutuminen eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, joka näkyy aktiivisena osallistumisena EU:n turvallisuusja puolustuspolitiikan kehittämiseen, Naton kumppanuuteen, pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä kansainväliseen kriisinhallintaan. Myös Lissabonin sopimukseen kuuluvat yhteisvastuulauseke ja keskinäistä avunantoa koskeva velvoite vahvistavat unionin luonnetta turvallisuusyhteisönä. Suomi edistää pohjoismaisen yhteistyön kehittämistä ja sen lisäämistä myös ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Pohjoismainen puolustusyhteistyö on joustava tapa kehittää yhteistoimintakykyä ja parantaa toiminnan yhteensopivuutta ja kustannustehokkuutta

4 Puolustusyhteistyö Kahdenvälinen, alueellinen, monikansallinen tukevat toisiaan Poliittinen : vakaus, ennaltaehkäisy, toimintamallit Tekninen : suorituskyvyt, koulutus ja harjoitukset, materiaali

5 1. EU EU:n puolustusyhteistyön kehitys 2010-luvulla: 1) Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP) 2) Puolustusulottuvuus (ml. teollisuus, tutkimus ja kehitys, markkinat, unionin sisäinen turvallisuus ja puolustus)

6 EU:n puolustusulottuvuus Komissio Neuvosto YUTP Teollisuuspolitiikka Sisämarkkinapolitiikka Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka Työllisyyspolitiikka Kilpailukykyasiat Energiapolitiikka Puolustusulottuvuus YTPP Avaruuspolitiikka Kyberpolitiikka Meripolitiikka Parlamentti

7 KOMISSION ROOLI Puolustusvälineiden Puolustusvälineiden siirtodirektiivi siirtodirektiivi Puolustustutkimus Puolustustutkimus Muut kannustimet Muut kannustimet Huoltovarmuus Huoltovarmuus Puolustushankintadirektiivi PK-yritysten Puolustushankintadirektiivi tukitoimet PK-yritysten tukitoimet - Euroopan - puolustusteollisuuden Euroopan kilpailukyvyn puolustusteollisuuden Suorituskykyhankkeet kehittäminen kilpailukyvyn Suorituskykyhankkeet - Sisämarkkinoiden kehittäminen - kehittäminen Sisämarkkinoiden - Synergiat kehittäminen - - Eurooppalainen Synergiat intressi - Eurooppalainen intressi Energia Energia Avaruus Avaruus

8 EU:n tuki jäsenmaiden puolustuskyvylle EU turvallisuusyhteisönä

9 Yhteisvastuulauseke ja keskinäisen avunannon lauseke Molemmat lausekkeet Lissabonin sopimukseen 2009 VNS 2009: "Suomi luo valmiudet avun antamiseen ja vastaanottamiseen yhteisvastuulausekkeen ja avunantovelvoitteen mukaisesti. "Euroopan unionin jäsenyys edellyttää Suomelta myös sotilaallista valmiutta avunantovelvoitteen ja yhteisvastuulausekkeen toteuttamiseen", joten "Suomen on arvioitava valmiuksiaan avunantovelvoitteen täytäntöönpanoon". Lausekkeiden keskinäinen suhde

10 Yhteisvastuulauseke Yhteisvastuulauseke velvoittaa unionin ja sen jäsenvaltiot toimimaan yhteisvastuun hengessä, mikäli jäsenvaltio joutuu terrori-iskun taikka luonnon tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden kohteeksi. Unioni ottaa tällaisessa tilanteessa käyttöön kaikki käytettävissään olevat välineet, mukaan lukien jäsenvaltioiden unionin käyttöön asettamat sotilaalliset voimavarat. Yhteisen toiminnan päämääränä voi olla terrorismin uhan torjuminen jäsenvaltioiden alueella, demokraattisten instituutioiden ja siviiliväestön suojeleminen mahdollisilta terrori-iskuilta tai avun antaminen jäsenvaltiolle tämän alueella ja tämän poliittisten elinten pyynnöstä terrori-iskun taikka luonnon tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden tapahtuessa. Täytäntöönpanon säännöt ja menettelytavat

11 Keskinäisen avunannon lauseke "Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen." Unionilla ei ole sotilaallisia järjestelyjä avunantovelvoitteen täytäntöönpanoon. Kahdenvälinen yhteistyö korostuu. Keskinäisen avunannon lausekkeen aktivointi marraskuussa 2015 Poliittinen tuki / käytännön tuki Vastaus kriisiin / vaikutukset EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle

12 2. Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö Action Plan Yhteinen loppuraportti kahdenvälisen puolustusyhteistyön tiivistämisedellytyksistä Puolustusvoimien yhteinen toimeenpanosuunnitelma Täydentävä raportti

13 Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö Nopeasti käynnistettäviä: koulutus- ja harjoitusyhteistyö kaikissa puolustushaaroissa sekä tilannekuvaan liittyvän yhteistyön tiivistäminen merivoimissa ja ilmavoimissa. Turvatut viestiyhteydet Yhteistyön ulottaminen myös kriisi- ja konfliktitilanteisiin lisäisi huomattavasti yhteistyön operatiivista arvoa ja samalla luotaisiin paremmat edellytykset yhteistyön taloudelliselle tehokkuudelle. Mahdollisuus yhteiseen suorituskykyjen käyttöön kriisitilanteessa. Ei tarkoita puolustusliittoa. Molemmat maat säilyttävät jatkossakin oman kansallisen operatiivisen suunnit telunsa. Linkki rauhanajan yhteistyöhön. Lähtökohta: nykylainsäädännön puitteissa toteutettavia yhteistyöehdotuksia voidaan ryhtyä toimeenpanemaan. Oikeudellinen tarkastelu: sotilaallisten suorituskykyjen käyttö toisen valtion viranomaisen pyynnöstä sekä esimerkiksi aluevalvontayhteistyöhön liittyvät kysymykset.

14 3. NORDEFCO The purpose of The Nordic Defence Cooperation is to strengthen the Participant s national defence, explore common synergies and facilitate efficient common solutions. - NORDEFCO MoU,

15 Ei keskinäistä puolustusvelvoitetta Ei ristiriidassa muiden kansainvälisten järjestelyjen kanssa, eikä korvaa niitä Lisäarvon hakeminen toisiaan lähellä olevien maiden kesken Joustavuus ja läpinäkyvyys Operatiivinen hyöty, yhteensopivuus ja kustannustehokkuus Pitkän aikavälin työn pohjalla yhteiset intressit ja haasteet

16 4. Nato-kumppanuusyhteistyö Yhteinen puolustus (artikla V) Naton toiminnan keskiössä. Suomelle laajennettujen mahdollisuuksien Enhanced Opportunities -kumppanuusstatus Walesin huippukokouksessa 2014, sisältää esim. Säännöllinen poliittinen dialogi Operaatiokumppanuus kriisinhallintaan varhaisessa vaiheessa Osallistuminen varhaisessa vaiheessa harjoitus- ja koulutustoiminnan suunnitteluun Mahdollisuus sijoittaa henkilöstöä Nato-rakenteisiin Naton analyysitoiminnan hyödyntäminen Mahdollisuus syventää yhteistyötä uusille sektoreille

17 Yhteistyön keskeisiä elementtejä Yhteinen turvallisuusympäristö: Itämeri, myös etelän/välimeren alueen uhkat vaikuttavat Tiivis harjoitus- ja koulutusyhteistyö: Osallistuminen tarjoaa Suomelle keskeistä kokemusta ja tietoa Suomen puolustuskyvyn, suorituskykyjen ja valmiuden kehittämiseksi Nato asettaa standardeja; yhteensopivuuden varmistaminen tärkeässä asemassa suurten kriisinhallintaoperaatioiden päätyttyä

18 YHTEENVETO Yhteistyömuodot tukevat toisiaan Sisällölliset painopisteet vaihtelevat Tavoitteita: puolustuskyvyn kehittäminen vakauden lisääminen kustannustehokkuus yhteistoimintakyky