Dnro 4864/000/2006 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008 2011

Dnro 4864/000/2006 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008 2011 Helsinki Lokakuu 2006

SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...3 1. Vuosien 2008-2011 strategiset tavoitteet...4 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit...4 1.2. Vaikuttaminen toimialan vaikuttavuustavoitteisiin...7 1.3. Toiminnalliset linjaukset... 11 2. Vuosien 2008-2011 tulostavoitteet... 12 2.1. Koko virastoa koskevat tavoitteet... 12 a) Toiminnallinen tehokkuus sekä sen kehitys... 12 b) Tuotokset sekä niiden kehitys... 15 c) Laadunhallinta sekä sen kehitys... 16 d) Henkisten voimavarojen hallinta sekä sen kehitys... 17 e) Tietovarantojen ja tietotekniikan hyödyntämisen tila ja kehitys... 18 2.2. Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet... 18 2.3. Siirtomenojen vaikuttavuustavoitteet... 19 3. Toiminnan rahoitus... 20 LIITTEET Liite 1(1) Tuloksellisuuden tunnusluvut Liite 1 (2)Taloudelliset voimavarat Liite 2 Elintarviketurvallisuusviraston tuottavuustoimenpiteet v. 2008-2012 Liite 3 Eviran tulojen alaneminen vuodesta 2006 ja 2007

JOHDANTO Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008-2011 on laadittu annettujen ohjeiden mukaisesti. Suunnitelma on valmisteltu yhdessä viraston ja yksiköiden johdon sekä yhteistoimintamenettelyn mukaisesti henkilöstön kanssa. Johtoryhmä on käsitellyt suunnitelman kokouksessaan 30.10.2006. Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 2006 Pääjohtaja Jaana Husu-Kallio - 3 -

ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON (EVIRA) TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 1. Vuosien 2008-2011 strategiset tavoitteet 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit Kansainvälisen kaupan lisääntyminen ja EU:n laajeneminen lisäävät edelleen eläin- ja kasvitautien leviämiseen sekä elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten turvallisuuteen liittyviä riskejä. Kasvu johtuu maassamme uusien eläin- ja kasvitautien leviämisestä EU:n ja sen tärkeimpien kauppakumppaneiden alueilla, kotimaisen tuotannon vähenemisestä ja korvaamisesta osittain ulkomaisilla tuotteilla sekä maatalouden tuotantopanosten, elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden, eläimistä saatavien tuotteiden ja puutavaran tuonnin lisääntymisestä. Myös kotieläinten ja uusien eläinlajien tuonti laajenee ja lisää huomattavasti tautiriskiä, ml. uudet eksoottiset taudit. Riskejä lisäävät yleisesti myös ilmastomuutokset, erityisesti lämpeneminen ja saastuminen. Maatalouden rakennemuutos jatkuu edelleen. Maatilojen määrä vähenee ja tilakoko kasvaa. Yksittäiset tuotantoyksiköt ja rakentamishankkeet laajenevat. Tuotannon määrä säilyy jokseenkin ennallaan tai laskee vähän. Tehokkaassa tuotannossa oleva viljelyala pienenee. Osa-aikaistuminen, sopimustuotanto ja vaihtoehtoiset tuotantomuodot lisääntyvät ja laatu eriytyy. Koti- ja tuotantoeläinsektorilla riskinhallinnan painopiste siirtyy tarttuvista eläintaudeista entistä enemmän tuotantoeläinsairauksien ennaltaehkäisemiseen ja eläinten terveydenhuoltoon ja hyvinvointiin, johtuen erityisesti yksikkökoon kasvusta ja eri kasvatusvaiheiden eriyttämisestä, mutta myös uusien eläinlajien kasvatuksesta ja siihen liittyvistä uudenlaisista terveys- ja hoito-ongelmista. Tämä lisää ammattitaito- ja osaamisvaatimuksia maatiloilla, mutta myös koko elintarvikeketjussa, ml. neuvonta- ja valvontatyö. Riskien hallinta asettaa myös lisävaatimuksia eri toimijoiden yhteistyölle. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistukseen sisältyvät tukipolitiikan muutokset vauhdittavat edelleen rakennemuutosta ja tiukentavat tuotannon taloudellisia edellytyksiä. Kilpailun kiristyessä ja kannattavuusvaatimusten kasvaessa haasteena tulee myös kotimaisessa tuotannossa olemaan laatu- ja turvallisuusnäkökohtien riittävä huomioiminen tehokkuusvaatimusten rinnalla. Toisaalta CAP-uudistuksen tavoitteisiin sisältyy keskeisesti elintarviketurvallisuuden ja laadun varmistaminen, ympäristönäkökohtien korostaminen, eläinten hyvinvoinnin parantaminen sekä maatalouden monivaikutteisuuden edistäminen. - 4 -

Eviran toiminnan lähtökohtana ovat yhteiskunnan ja kuluttajien tarpeet ja asiakaslähtöisyys. Ruoan laatuun liittyvissä asioissa kuluttajat arvostavat turvallisuus-, eettisyys- ja ympäristönäkökohtien rinnalla yhä enemmän ruoan makuun, nautinnollisuuteen ja elämyksellisyyteen liittyviä asioita ja ovat kiinnostuneita ruokakulttuurista ja ravinnon ja terveyden suhteesta. Kulutustottumukset ja valintaperusteet eriytyvät, samoin ruoan valmistuksen ja ruokailun tavat. Hintatietoisuus kasvaa ja ostokäyttäytyminen voi vaihdella nopeasti. Kaikkiaan voidaan suomalaisen kuluttajan vaatimusten elintarvikkeita ostettaessa arvioida lisääntyvän. Kuluttajat odottavat valinnanmahdollisuuksia mm. luonnonmukaisen, tavanomaisesti tuotetun ja muuntogeenisen ruoan suhteen sekä uusia tuotteita ja palvelumuotoja. Nämä odotukset asettavat vaatimuksia ja kehittämistarpeita myös valvonnalle ja tutkimustoiminnalle. Ravinnon terveellisyyteen ja ruokatottumuksiin vaikuttamiseksi tarvitaan eri hallinnonalojen ja toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Kansallinen ruokapolitiikkaohjelma tulee sisältämään linjaukset ja käytännön toimenpiteet näihin toimintaympäristön muutoksiin vastaamiseksi. Elintarvikeketjun valvonnan keskeisenä tavoitteena suunnittelukaudella on koko valvontaketjun laadun ja toimivuuden varmistaminen keskushallinnosta alue- ja paikallistasolle. Lisäksi tärkeänä haasteena on varmistaa valvonnan yhtenäisyys ja tasapuolisuus ja samantasoiset palvelut koko maassa sekä parantaa valvonnan tehokkuutta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi valvontaa kehitetään kokoamalla asiantuntemusta suurempiin yksiköihin ja keskittämällä valvontaa eri tehtäväalueilla. Painopisteenä ovat edelleen seutukunnallisten yksiköiden kehittäminen sekä laboratorioverkoston kehittäminen yli organisaatiorajojen. Eviran laboratoriotoiminnassa tulee suunnittelukaudella korostumaan referenssilaboratoriotoiminta. Valvonnan yhtenäisyyden ja tehokkuuden parantaminen edellyttää valvonnan strategisten linjausten ja suunnitelmallisuuden vahvistamista sekä prosessien edelleen kehittämistä ja yhdenmukaistamista uusien yhteisö- ja kansallisten säädösten edellyttämällä tavalla. Merkittävä kansallinen muutos valvonnan tehtäväalueella on myös ensisaapumispaikkavalvonnan uudelleen järjestäminen vuodesta 2008 lukien. Suurin osa EU:n komission vuonna 2000 julkaisemaan elintarvikkeiden turvallisuutta koskevaan lainsäädäntöohjelmaan sisältyneistä lainsäädäntöhankkeista on toteutettu. Osa uusista säädöksistä tulee voimaan suunnittelukauden alussa ja joillakin tehtäväalueilla annetaan vielä täydentäviä säädöksiä, mutta pääasiallisesti suunnittelukauden tehtävät painottuvat uusien säädösten täytäntöönpanoon ja valvonnan vakiinnuttamiseen. Kansallisella tasolla erityisesti eläintautilain ja eläinlääkintähuoltolain uudistuksilla tulee olemaan huomattava vaikutus tehtäväalueen toimintaympäristöön ja toimijoiden työnjakoon. - 5 -

Tutkimuksen alueella kilpailu tutkimusrahoituksesta kiristyy entisestään. Tähän vaikuttavat myös sektoritutkimuslaitosten organisoitumisessa vireillä olevat uudistukset. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan virtuaalisen tutkimuskeskuksen luominen eri tutkimuslaitosten kesken tehostaa tutkimusyhteistyötä ja lisää toiminnan tuloksellisuutta ja synergiaetuja. Eviran toiminnan sijoittuminen Viikin kampukselle lisää mahdollisuuksia tutkimusyhteistyön kehittämiseen Helsingin yliopiston kanssa, mutta tärkeää on tiivistää yhteistyötä myös muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa koko maassa tavoitteena luoda eri sektoreille yhtenäiset kansalliset tutkimusstrategiat ja edistää tutkimuksen alueellisten painopisteiden muodostumista sekä valtakunnallisen että alueellisen hyödyn näkökulmasta. Tieteellisellä riskinarvioinnilla ja siihen liittyvällä taloudellisten vaikutusten arvioinnilla on kasvava merkitys valvontatoimenpiteiden kohdentamisen ja perusteltavuuden sekä tutkimuksen painopisteiden asettamisen kannalta. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota riskinarviointikohteiden strategisesti oikeaan valintaan sekä arvioinnin hyödyntämiseen valvonta- ja tutkimustoiminnan suunnittelun ja poliittisen päätöksenteon pohjana. Viestinnässä avoimuus ja reaaliaikaisen viestinnän vaatimukset korostuvat entisestään suunnittelukaudella. Tämä edellyttää erityisesti elintarvikeketjun riskitilanteisiin liittyvässä viestinnässä ennalta varautumista ja yhteisistä menettelytavoista sopimista koko toimijoiden ketjussa valtakunnallisella ja alueellisella tasolla. Kuluttajainformaatiossa ennakollinen asiantuntijatiedon tarve tuotteista ja niiden alkuperästä, tuotantoketjun toiminnasta ja valvonnasta lisääntyy edelleen. Tehtäväalueen toimintaympäristömuutoksiin vastaaminen edellyttää sitä, että viranomaisten ja koko ketjun muiden toimijoiden välistä yhteistyötä ennestäänkin tiivistetään ja monialaista verkostoyhteistyötä lisätään kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Myös Eviran oman toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen tulee edellyttämään huomattavaa työpanosta koko suunnittelukauden ajan. Tavoitteena on erityisesti edistää toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta, parantaa toiminnan tuottavuutta, tehostaa elintarvikeketjun valvontaa pellolta pöytään periaatteen mukaisesti ja saavuttaa synergiaetuja toimintojen yhdistämisestä. Eviran toiminta ja tavoitteet tukevat niitä linjauksia ja toimenpide-ehdotuksia, jotka on esitetty valtioneuvoston elintarviketurvallisuusselonteossa, maatalouspoliittisessa selonteossa sekä toimialan kansallisissa strategioissa, kuten Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja tehtäväaluekohtaiset strategiat. Elintarviketurvallisuusselonteon mukaan tavoitteena on mm. lisätä vaikutusvaltaa kansainvälisissä elintarvikkeiden tuotantostandardeja laativissa organisaatioissa, kehittää informaatioteknologiaa hyödyntävä valvotuista laatujärjestelmistä kertova kansallinen merkintätapa, vahvistaa Suomeen Maailman kauppajärjestön WTO:n piirissä tunnustetut, hyväksyttävää riskitasoa kuvaa- - 6 -

vat ALOP-arvot keskeisimmille elintarvikkeiden haittatekijöille, kuten salmonellalle, sekä perustella ALOP-arvon avulla kansallisia suojatasoja, jotka voivat olla korkeampia kuin muissa maissa. Maatalouspoliittisen selonteon mukaan kansallisia tavoitteita ovat kuluttajien odotuksia vastaava tehokas ja luontoa kunnioittava elintarviketuotanto, maatalouden monivaikutteisuuden ja maaseudun elinvoimaisuuden parantaminen sekä maatalousväestön ja elintarvikeketjun kannustava, vakaa, ennustettava ja kilpailukykyinen toimintaympäristö. Tehtäväalueen kannalta tärkeitä strategisia linjauksia sisältyy myös Kuluttajapoliittiseen ohjelmaan v. 2004-2007, valtioneuvoston periaatepäätökseen Terveys 2015 kansanterveysohjelmasta sekä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan toimintaohjelmaan kansallisten ravitsemussuositusten toteuttamiseksi. Teknologinen kehitys erityisesti verkkovälitteisen tiedonsiirron ja sähköisen asioinnin alueella vaatii panostusta teknologiaan, osaamiseen ja prosesseihin. Eviran tehtäväalueella kasvavien tietojärjestelmätarpeiden hallinta ja toiminnan tuottavuusvaatimukset edellyttävät strategisia linjauksia ja painopisteiden asettamista kehittämishankkeiden priorisoimiseksi ja nykyisin hyvin hajanaisten tietojärjestelmien eheyttämiseksi ja tehostamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonalan toimintaa kehitetään valtionhallinnon toiminnan kehittämistä koskevien yleisten strategioiden ja kehittämishankkeiden mukaisesti. Politiikkaohjelmista toimialan kannalta keskeisiä hankkeita ovat erityisesti tuottavuuden toimenpideohjelma, alueellistamisohjelma, palvelukeskushanke ja valtion tietohallinnon uudistamishanke. Erityistä huomiota suunnittelukaudella on kiinnitettävä henkilöstön jaksamiseen ja osaamisen varmistamiseen uuden organisaation kehittämistilanteessa ja henkilöstön vaihtuvuuden kasvaessa ikärakenteen vuoksi. 1.2. Vaikuttaminen toimialan vaikuttavuustavoitteisiin Toimialan vaikuttavuustavoitteet MMM:n toimialan yhteisenä vaikuttavuustavoitteena on vuosia 2007-2011 koskevan hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman (TTS) mukaan tukea uusiutuvien luonnonvarojen kestävää ja monipuolista käyttöä sekä maaseudun elinvoimaisuutta. Elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua koskevan tehtäväalueen vaikuttavuustavoitteena on MMM:n TTS:n mukaan ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojeleminen, kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentäminen sekä eläinten hyvinvoinnin parantaminen. Vuoden 2007 talousarvioesityksen mukaan elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua koskevan tehtäväalueen vaikuttavuustavoitteena on: - eläinten ja kasvien terveyden sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun säilyminen edelleen hyvänä, - eläinten hyvinvoinnin paraneminen, - 7 -

- elintarvikevälitteisten ja eläinten ja ihmisten välillä leviävien tautitapausten väheneminen sekä elintarvikkeissa esiintyvien vieraiden aineiden tason pysyminen edelleen nykyisellä hyvällä tasolla, - alkuperä- ja tuotantotapamerkintöjen luotettavuus; sekä - muuntogeenisten tuotteiden hallittu käyttöönotto. Vaikuttaminen toimialan vaikuttavuustavoitteisiin ja toimintalinjat Toimialan tavoitteiden saavuttamiseksi Evira: - johtaa, ohjaa ja kehittää elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden viranomaisten vastuulla olevaa riskinhallintaa alue- ja paikallistasolla ja suorittaa valvontaa omalla toimialallaan, - rakentaa elintarviketurvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja kasvinterveyttä varmistavia turvallisuus-, laatu- ja jäljitettävyysjärjestelmiä yhdessä toimialansa viranomaisten, neuvonnan sekä tuottajien, teollisuuden ja kaupan kanssa, - suorittaa tieteellistä tutkimusta ja riskinarviointeja ja tekee seurantatutkimuksia; sekä - vastaa riskiviestinnästä viranomaisten ja kuluttajien sekä elintarvikealan toimijoiden välillä. Huomiota kiinnitetään erityisesti vaarallisten kasvi- ja eläintautien ehkäisemiseen, elintarvikevälitteisten ja eläinten ja ihmisten välillä leviävien taudinaiheuttajien vähentämiseen, elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten sisältämien vieraiden tai haitallisten aineiden ja tuotteiden valvontaan, tuotteiden alkuperää ja luonnonmukaista tuotantoa koskevien vaatimusten valvontaan sekä muuntogeenisten maatalouden tuotantopanosten ja elintarvikkeiden valvonnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen. Lisäksi päämääränä on varmistaa kuluttajien valinnanmahdollisuuksia, varmistaa, etteivät markkinoilla olevat elintarvikkeet johda kuluttajaa harhaan, antaa riittävästi tietoa tuotteista, tuotantoketjun toiminnasta ja valvonnasta sekä parantaa eläin- ja kasvitauteja ja elintarvikkeita koskevaa kriisivalmiutta yhdessä toimialan viranomaisten ja elintarvikeketjun muiden toimijoiden kanssa. Alkutuotannon ja elintarvikeketjun laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi ja riskien hallitsemiseksi toteutetaan Suomen elintarviketalouden kansallista laatustrategiaa ja zoonoosistrategiaa, varmistetaan eläinlääkkeiden hallittu käyttö, seurataan lääkeresistenssin kehitystä, kehitetään riskinarviointiin perustuen lihantarkastustoimintaa, toteutetaan kylvösiemenalan toimintaohjelmaa, kasvinsuojelustrategiaa, viljastrategiaa, rehustrategiaa ja eläinjätestrategiaa sekä huomioidaan luomustrategiaan, geenitekniikkastrategiaan, ympäristöministeriön johdolla valmisteltuun biojätestrategiaan ja EU:n maaperäsuojelustrategiaan sisältyvät tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset. Valvonnassa painotetaan ongelmien ennaltaehkäisyä ja järjestelmällistä ja perusteltua riskinhal- - 8 -

lintaa sekä valvonnan kohdentamista ja sen vaikuttavuuden parantamista riskinarvioinnin ja riskitekijöiden kartoituksen perusteella. Tehokkaiden riskinhallintatoimenpiteiden ansiosta BSE-taudin riski Suomessa on vähentynyt. Tämän johdosta seurantatutkimukset voidaan kohdentaa riskinarvioinnin pohjalta kustannustehokkaasti. Koti- ja tuotantoeläinten terveydentilan ja hyvinvoinnin parantamiseksi ja sairauksien vähentämiseksi toteutetaan kansallista eläintautistrategiaa, kalatautistrategiaa, eläinjätestrategiaa ja eläinten hyvinvointistrategiaa yhdessä toimialan viranomaisten ja elintarvikeketjun muiden toimijoiden kanssa. Vaikuttavuustoimenpiteissä painotetaan erityisesti tuotantoeläinsairauksien ennaltaehkäisemiseen ja eläinten terveydenhuoltoon ja hyvinvointiin liittyvän ammattitaidon ja osaamisen vahvistamista tuotantoketjun ja valvonnan toiminnassa sekä eri toimijoiden, erityisesti tuottajien, neuvonnan ja valvonnan yhteistyön tiivistämistä. Ympäristönsuojelutavoitteisiin Evira vaikuttaa mm. maatalouden tuotantopanosten, erityisesti kasvinsuojeluaineiden ja rehu- ja lannoitevalmisteiden ennakollisilla hyväksymismenettelyillä sekä laadun ja käytön valvonnalla, muuntogeenisten tuotteiden valvonnalla, eläinten ja eläinperäisten jätteiden käsittelyn valvonnalla eläintuotannossa ja teurastamotoiminnassa sekä kaupan jätteiden käsittelyn valvonnalla elintarvikevalvonnassa. Kasvinterveyden ja kasvien lisäysaineistojen laadun valvonta vähentää osaltaan kasvinsuojeluaineiden käytön tarvetta. Ympäristönäkökohdat korostuvat suunnittelukaudella erityisesti lannoitevalmisteiden valvonnassa (mm. biojätteiden, teollisuuden sivutuotteiden sekä eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittely ja käyttö lannoitevalmisteina). Eläin- ja kasvitautitilanteen hallitsemiseksi ja elintarvikeketjun turvallisuuden varmistamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että Eviran laboratorioilla on luotettavat menetelmät analyysien tekemiseksi ja tauti- ja riskitilanteen hallitsemiseksi sekä riittävät valmiudet diagnosoida nopeasti ja luotettavasti uudet taudit. Tehokkuuden ja kustannusvastaavuuden varmistamiseksi tietyt diagnostiset palvelut ulkoistetaan kansallisesti tai palveluista sovitaan kansainvälisten laboratorioiden kanssa. Hyvätasoinen diagnostiikka tukee myös eläinten terveydenhuollon ja hyvinvoinnin parantamista sekä ympäristönsuojelutavoitteita. Diagnostinen tutkimustoiminta ja siihen liittyvä asiantuntijatoiminta edistävät osaltaan toimialalle asetettujen vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista ja mahdollistavat kustannustehokkaan toiminnan. Jäljitettävyyden parantamiseksi edellytetään toimijoilta jäljitettävyyssuunnitelmaa osana omavalvontasuunnitelmaa, sisällytetään jäljitettävyyden valvonta keskeisiin valvontaprojekteihin sekä kehitetään eläinlääkinnällisten rajatarkastusasemien ja Traces-ohjelman toimintaa. Alkuperä- ja tuotantotapamerkintöjen luotettavuuden varmistamiseksi osallistutaan valtakunnalliseen valmisteluun kansallisen laatumerkin kehittämiseksi, jatketaan elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä ja muussa markkinoinnissa annettujen tietojen oikeellisuu- - 9 -

den valvontaa sekä valvotaan merkintöjä ja väitteitä osana valvontajärjestelmiin sisältyvää jäljitettävyyden valvontaa. Muuntogeenisten tuotteiden käyttöönoton hallinnan varmistamiseksi Evira seuraa järjestelmällisesti yhdessä muiden toimijoiden kanssa muuntogeenisten rehujen ja elintarvikkeiden markkinoille tuloa ja valvoo erityisesti maahantuotavien kylvösiementen, rehujen, elintarvikkeiden ja elintarvikeraakaaineiden muuntogeenisiä aineksia, jäljitettävyyttä ja merkintöjä. Valvontaa kehitetään kokoamalla asiantuntemusta suurempiin yksiköihin ja keskittämällä valvontaa eri tehtäväalueilla. Kuntatasolla edistetään seutukunnallisten yksiköiden kehittämistä kuntien palvelu- ja rakenneuudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Valvonnan edellyttämien laboratoriotoimintojen laadun ja kustannustehokkuuden varmistamiseksi jatketaan laboratorioverkoston kehittämistä yli organisaatiorajojen. Eviran laboratoriotoiminnassa referenssilaboratoriotoiminta laajenee ja monipuolistuu suunnittelukaudella ja sitä kehitetään yhteistyössä muiden kansallisten ja kansainvälisten laboratorioiden kanssa vastaamaan paremmin muuttuvan laboratoriokentän vaatimuksia ja kansallisia tarpeita huomioiden kustannustehokkuuden vaatimukset. Valvonnan yhtenäisyyden ja tehokkuuden kehittämiseksi vahvistetaan valvonnan strategiset linjaukset, lisätään valvonnan suunnitelmallisuutta, kehitetään prosesseja, organisointia ja työnjakoa sekä yhdenmukaistetaan valvonnan ohjausta, ohjeistusta ja menettelytapoja. Tärkeänä tähän liittyvänä toimenpiteenä toteutetaan ja kehitetään EU-säädösten edellyttämää monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa ja auditointiohjelmaa. Tutkimusyhteistyön tehostamiseksi ja tuloksellisuuden lisäämiseksi luodaan yhdessä muiden MMM:n hallinnonalan tutkimuslaitosten kanssa hallinnonalan virtuaalinen tutkimuskeskus. Tavoitteena on erityisesti vahvistaa tutkimuksen strategista suunnittelua sekä lisätä yhteishankkeita ja saavuttaa sitä kautta verkosto- ja synergiaetuja. Myös yhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa koko maassa tiivistetään. Tavoitteena on luoda tutkimuksen eri sektoreille yhtenäiset kansalliset tutkimusstrategiat ja edistää tutkimuksen alueellisten painopisteiden muodostumista sekä valtakunnallisen että alueellisen hyödyn näkökulmasta. Osallistutaan entistä aktiivisemmin suuriin kansallisiin ja kansainvälisiin konsortioihin pohjautuen kansallisesti sovittuihin tutkimusstrategioihin. Eläinten ja kasvien terveyteen ja elintarvikeketjun turvallisuuteen liittyvää riskinarviointia suunnataan strategisia tavoitteita tukeviin riskinarviointikohteisiin. Riskinarviointiin kytketään entistä tiiviimmin riskien taloudellisten vaikutusten arviointi sekä kustannus/hyöty -näkökohdat. Riskinarvioinnin tulosten valmiimpaan ja tehokkaampaan käytettävyyteen ja hyödyntämiseen valvonta- ja tutkimustoiminnan suunnittelun sekä poliittisen päätöksenteon pohjana kiinnitetään erityistä huomiota. Riskinarvioinnin verkottumista lisätään erityisesti ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien hankkeiden avulla. Myös riskinarvioinnissa linjataan Eviran vahvuuksiin pohjautuvat painopistealueet. Kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä lisätään näillä painopistealueilla. Muilla alueilla arvi- - 10 -

ointi ulkoistetaan tai valvonnan pohjana käytetään muuta kautta saatua riskinarviointia. Elintarvikeketjun riskiviestinnässä painotetaan ennalta varautumista, yhteisten valmiussuunnitelmien laatimista ja yhteisistä menettelytavoista sopimista koko ketjussa valtakunnallisella ja alueellisella tasolla. Eviran ja sen tulosohjauksen piiriin kuuluvan toiminnan järjestämisessä on tavoitteena vahvistaa alueellisia toimintoja ja toimipisteitä ja hyödyntää niiden tarjoamia mahdollisuuksia tehtävien ja henkilöstön sijoittumisessa. Alueellisten toimipisteiden ja toimintojen erityispiirteitä ja tarpeita painotetaan Eviran toiminnan johtamisessa ja henkilöstöpolitiikassa. Eviran toiminta ja tavoitteet tukevat osaltaan niitä linjauksia ja toimenpideehdotuksia, jotka on esitetty valtioneuvoston elintarviketurvallisuusselonteossa sekä maatalouspoliittisessa selonteossa. Evira avustaa tulosohjaavia ministeriöitä käytettävissä olevien resurssien rajoissa erikseen sovittavalla tavalla tehtäväalueen lainsäädännön valmistelussa tarjoamalla asiantuntijatietoa sääntelyä kehitettäessä, seuraamalla säädösten täytäntöönpanon vaikutuksia ja tekemällä esityksiä lainsäädännön kehittämiseksi sekä toimimalla asiantuntijana toimialan kansainvälisten ja EU-asioiden valmistelussa. Evira osallistuu lisäksi ministeriön johdolla tapahtuvaan strategiatyöhön tehtäväalueella ja vastaa strategioihin ja toimintaohjelmiin sisältyvien toimenpiteiden täytäntöönpanosta oman toimintansa osalta. 1.3. Toiminnalliset linjaukset Keskeiset tehtävät ja päämäärät Evira varmistaa kasvin- ja eläintuotantoon ja elintarvikkeisiin liittyvällä valvonnalla ja sen valtakunnallisella ohjauksella, tutkimuksella ja riskinarvioinnilla sekä riskiviestinnällä elintarvikkeiden ja maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuutta ja laatua, kasvinterveyttä sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia tavoitteenaan luoda edellytyksiä ihmisten ja eläinten terveyden ja ympäristön suojelemiselle, maa-, metsä- ja elintarviketalouden toiminnalle ja kilpailukyvylle sekä korkealle kuluttajaturvalle. Eviran toiminnan päämääränä on edistää pellolta pöytään periaatteen mukaisesti alkutuotannon ja elintarviketuotannon hyvää turvallisuus- ja laatutasoa ja elintarvikkeiden ja tuotteiden turvallisuutta ja laatua sekä varmistaa kuluttajalle valinnanmahdollisuudet ja riittävästi oikeaa tietoa tuotteista ja tuotantoketjun toiminnasta. Eviran toimintastrategia (arvot, toiminta-ajatus ja visio) vahvistetaan virastossa aloitetun strategiatyön perusteella maaliskuuhun 2007 mennessä. - 11 -

2. Vuosien 2008-2011 tulostavoitteet 2.1. Koko virastoa koskevat tavoitteet a) Toiminnallinen tehokkuus sekä sen kehitys Toiminnallinen tuloksellisuus - Osallistutaan kansallisen ruokapolitiikkaohjelman valmisteluun. - Kehitetään Eviran toimintaa ja johtamista virastolle vahvistetun strategian ja siitä johdettujen valvonnan, tutkimuksen, laboratoriotoiminnan, riskinarvioinnin, viestinnän ja hallinnon osa-strategioiden mukaisesti. - Yhtenäistetään ja kehitetään tulosohjausta koko Eviran tehtäväalueella. - Varmistetaan yhteisön elintarvikeasetuksen, rehu- ja elintarvikevalvonta-asetuksen, sivutuoteasetuksen, eläintauti- ja eläinten hyvinvointisäädösten ja CAP-tukiuudistuksen sekä uusien kansallisten elintarvike-, lannoitevalmiste-, rehu-, kasvinterveys- ja kasvinsuojeluainesäädösten edellyttämä täytäntöönpano ja valvonnan toimivuus ja huolehditaan valvonnan edellyttämistä laitosten ja laboratorioiden hyväksynnöistä ja arvioinneista sekä menetelmäkehityksestä. - Toteutetaan ja kehitetään EU-säädösten edellyttämää monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa, ml. eri tehtäväalueiden valvontaohjelmat, sekä vahvistettua auditointiohjelmaa. - Kehitetään zoonoosikeskuksen toimintaa ja suunnitellaan ja toteutetaan zoonoosien vastustukseen liittyviä projekteja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. - Edistetään HACCP-periaatteisiin perustuvan omavalvonnan tasoa ja toimivuutta elintarvike- ja pakkausmateriaaliyrityksissä ja varmistetaan jäljitettävyystietojen toimivuus osana omavalvontaa. - Varmistetaan viljan vaatimusten mukaista hygieenistä laatua hometoksiinien osalta riskinarviointiin perustuvalla näytteenotolla ja analysoinnilla ja lisätään viljan hometoksiinien seurantaa osana laadunvarmistamista ja ihmisten ja eläinten terveyden turvaamista. - Kehitetään eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa ja viranomaisten työnjakoa eläinten hyvinvointistrategian sekä ympäristöterveydenhuollon ja keskushallinnon kehittämisen tavoitteiden mukaisesti. Osallistutaan eläintautilain ja eläinlääkintähuoltolain kokonaisuudistusten valmisteluun ja huolehditaan niitä koskevien valvontajärjestelmien suunnittelusta ja täytäntöönpanosta. - 12 -

- Osallistutaan luomutuotannon, tavanomaisen tuotannon ja muuntogeenisen tuotannon rinnakkaiseloa koskevan lainsäädännön valmisteluun ja huolehditaan niitä koskevien valvontajärjestelmien suunnittelusta ja täytäntöönpanosta. - Kehitetään kasveista ja sienistä saatavien elintarvikkeiden valvontaa. - Ennakoivan ja uuden tiedon tuottamista kehitetään lisäämällä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. - Selvitetään eläintauti-, rehu- ja lannoitevalmiste- ja elintarvikevalvonnan edellyttämien laboratoriotoimintojen (viranomaislaboratoriot, omavalvontanäytteitä tutkivat laboratoriot ja referenssilaboratoriot) työnjakoa ja toimintojen uudelleen järjestämisen tarvetta toiminnan laadun ja kustannustehokkuuden varmistamiseksi. - Kuluttajien elintarviketurvallisuuteen liittyvää osaamista vahvistetaan viestinnän ja valistuksen keinoin yhteistyössä maatalouden ja kuluttajien neuvontajärjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. - Selvitetään valvontastrategian valmisteluun liittyen työnjako ja yhteistyön tiivistämismahdollisuudet elintarvikeketjun valvonnan ja neuvonnan välillä. - Vahvistetaan yhteistyötä Suomen rajanaapureiden viranomaisten kanssa. Toiminnan vaikuttavuutta koskevia eräitä keskeisiä tunnuslukuja ja tavoitteita on esitetty liitteessä 1 (1). Toiminnallinen tehokkuus - Päivitetään viraston tuottavuussuunnitelmaa ja toteutetaan sen edellyttämät muutokset. - Kehitetään edelleen laskentatointa sekä toiminto- ja kustannuslaskentaa ja päivitetään se vastaamaan vahvistettua strategiaa. - Jatketaan toimenpiteitä maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuden saattamiseksi kaikkien tehtäväalueiden osalta maksusäädösten edellyttämälle tasolle nostamalla työn tuottavuutta, alentamalla toiminnan kustannuksia ja tarkistamalla hintoja. - Osallistutaan palvelukeskushankkeeseen liittyvään selvitys- ja valmistelutyöhön. Taloudellisuus Evira on maksullisen toiminnan osalta pääosin nettobudjetoitu. Eviran maksuasetuksen muuttaminen MMM:n maksupolitiikan mukaisesti tulee vaikuttamaan maksullisten ja maksuttomien suoritteiden suhteeseen sekä mahdollisesti maksujen keräämisjärjestelmään. Osa nykyisin maksuttomista suoritteista siirtyy enenevässä määrin maksullisiksi, mutta toisaalta markkinavalvonnan - 13 -

osuuden kasvu lisää maksuttomien suoritteiden osuutta, jolloin muutoksella ei ole suuria taloudellisia vaikutuksia. Bruttomenot jäävät suunnittelukaudella 2008 2011 alle ministeriön kehyksen tason. Vastaavasti myös tulokertymän odotetaan laskevan. Bruttomenojen suurin erä on henkilöstömenot, jotka ovat n. 55 % kokonaismenoista. Henkilöstömenoja vuoteen 2009 saakka nostavat vuonna 2005 käyttöönotetun uuden palkkausjärjestelmän (UPJ) mukaiset korotukset ja/tai vuodesta 2007 lukien Eviran uuden palkkausjärjestelmän (EPJ) mukaiset palkat. Uuden lannoitevalmistelain mukainen maksujärjestelmä tulee alentamaan tulokertymää. Uusien säännösten mukaan maksut peritään tehdyistä analyyseistä eikä valmistusmäärän perusteella, kuten aikaisemmin. Osittain jo vuonna 2006 sekä vuonna 2007 tulot alenevat siksi, että aiemmin valmistusmäärään perustuvilla maksuilla on katettu myös markkinavalvonnan kustannukset. Vuoden 2007 alusta voimaan tulevan uuden kasvinsuojeluainelain mukaisten rekisterihakemusten määräksi on arvioitu 15 hakemusta vuodesta 2008 alkaen. Kun maksut jakaantuvat kahdelle vuodelle, tulokertymän arvioidaan yhdessä rekisterimaksujen kanssa vakiintuvan vuodesta 2009 alkaen 0,475 milj. euron tasolle. Rehuvalvonnan, siementarkastuksen ja luonnonmukaisen tuotannon valvontatoimintaan ja analytiikkaan liittyy mahdollisia muutoksia, jotka aiheuttavat toiminnan volyymin ja tarkastustulojen määrään epävarmuustekijöitä. Siementarkastuksen laboratorioanalyysejä koskeva MMM:n asetus mahdollistaa sen, että viranomaisen valvonnassa yksityinen laboratorio voi tehdä sertifiointiin liittyviä virallisia siemenerien tarkastuksia. Tämän perusteella on mahdollista, että suunnittelukauden aikana yksityiset laboratoriot aloittavat virallisten analyysien suorittamisen, jolloin osa Evirassa nykyisin analysoiduista näytteistä siirtyisi yksityisissä laboratorioissa tehtäviksi ja Eviralle tulisi vastaavasti enemmän valvontanäytteitä. Samalla Eviran työ muuttuisi tältä osin tarkastuksesta enemmän ohjauksen, opastuksen ja valvonnan suuntaan. Nämä muutokset saattavat alentaa tarkastuksesta perittäviä tuloja, mutta toimintamenojen ei kuitenkaan arvioida alenevan samassa suhteessa, koska asetuksen mukaan Evira vastaa yksityisten laboratorioiden koulutuksesta, valvonnasta, valtuuttamisesta ja auditoimisesta sekä siementarkastuksen yleistehtävänä toiminnan markkinavalvonnasta. Evira on tehnyt MMM:lle luomutuotannon valvontaa koskevan muutosesityksen, jossa jopa kolmasosa nykyisistä valvottavista luomutiloista voisi jäädä valvonnan ulkopuolelle. Tällaisia ovat esim. maatilat, joiden pellot ovat luomutuotannossa, mutta jotka eivät kuitenkaan markkinoi mitään luonnonmukaisesti tuotettuna. Jos tämä muutos toteutuu, se merkitsee muutoksia myös luomutarkastuksen kustannuksissa ja tarkastustuloissa. Tulojen alenemista vuoteen 2006 ja 2007 verrattuna on perusteltu tarkemmin liitteessä 3. - 14 -

Ensisaapumispaikkavalvonnan valtiollistaminen lisäisi menoja arviolta 850 000 eurolla. Kustannukset on tarkoitus rahoittaa toiminnasta saatavilla tuloilla. Vuonna 2007 rokotetoiminnasta saatavat myyntitulot tulevat Eviran toimintamenomomentille, minkä vuoksi tulot kasvavat n. 1,4 milj. euroa. Vastaavasti vuodeksi 2010 suunniteltu rokotemyynnin siirtäminen Eviran tehtävistä vähentäisi tuloja saman verran. Vuonna 2007 rokotetoiminta muuttuu nettobudjetoiduksi, jolloin toimintamenomomentille saatavat myyntitulot ovat n. 1,3 milj. euroa. Vastaavasti vuodeksi 2010 suunniteltu rokotemyynnistä luopuminen vähentää tuloja saman verran ja vaikuttaa siten nettomäärärahaan. Liitteessä 1 (1) on esitetty Eviran toiminnan kustannukset ajalla 2006-2011. Tuottavuus Eviran tuottavuussuunnitelmaa ja toimenpiteitä vuosina 2008 2012 on kuvattu kohdassa 2.2. sekä liitteessä 2. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Nettobudjetointi edellyttää, että maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % ja että erityisesti tulojen arviointi on varmalla perustalla. Luotettavat arviot saadaan toimintolaskennan ja omakustannusarvoihin perustuvien hintojen avulla. Laskennan avulla voidaan tuottavuuteen vaikuttaa helpommin ohjaamalla resursseja eri toimintojen välillä ja hyödyntämällä synergiaetuja. b) Tuotokset sekä niiden kehitys Eviran suoritteet jaetaan maksuttomiin ja maksullisiin suoritteisiin. Maksuttomia suoritteita ovat valtion maksuperustelain mukaisesti ns. kollektiivisuoritteet, kuten toimeentuloa turvaavan etuuden antaminen sekä neuvot, ohjeet, opastus ja tiedottaminen ja eräät poikkeukset, joissa maksuttomuudelle on perusteltu säädöksiin kirjattu syy (mm. valvonnan suunnittelu ja seuranta, markkinavalvonta, interventiovalvontaan liittyvät tarkastukset ja analyysit). Maksullisia suoritteita ovat mm. luvat ja päätökset, osa valvontasuoritteista, tiedontuotanto ja tietovarantojen hyödyntäminen, tutkimus- ja asiantuntijapalvelut, tilojen ja laitteiden käyttö sekä muut tavarat ja palvelut (mm. toiminnanharjoittajan hyväksyminen ja rekisteröinti, maahantuonti- ja muut luvat, tarkastus ja seuranta, tuonti- ja vientitarkastukset, viljelystarkastukset, liiketaloudelliset analyysipalvelut). Torjunta-ainelain mukaisista maksuista on säädetty erityislaissa. Eläintautidiagnostiikan maksullisuutta tulisi Eviran mielestä selvittää tarkemmin. - 15 -

Liitteessä 1 (1) on arvioitu eräiden Eviran suoritteiden (analyysit, tarkastukset, päätökset) määrän kehitystä v. 2005-2011. Merkittävä muutos tulee olemaan terveiden teurastettujen nautojen testaus ikärajan nostaminen ja sen seurauksena BSE-analyysien väheneminen. Jos vuodesta 2008 lukien vain yli 42 kk:n ikäiset naudat testataan BSE:n varalta, laskee testattavien nautojen lukumäärä nautapopulaation koosta ja teurasiästä riippuen vuosittain noin 25 000 analyysillä vuodessa. Muilta osin suoritemäärissä ei ole merkittäviä muutoksia. c) Laadunhallinta sekä sen kehitys Koko elintarvikeketjun hallinta edellyttää katkeamattoman valvontaketjun aikaansaamisen suunnittelua, yhteensovittamista ja täytäntöönpanoa. Laadunhallinta tarkoittaa laatujohtamisen periaatteiden vahvistamista strategisissa valinnoissa, painopistealueissa ja prosessien johtamisessa sekä valvonnan laatujärjestelmissä. Katkeamattoman pellolta pöytään valvontaketjun luominen edellyttää Eviralta ISO 9000 laatujärjestelmän ja EU:n asetuksen 882/2004 ja sitä tarkentavan ohjeistuksen täytäntöönpanoa, ml. monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman laatiminen sekä auditointi- ja raportointiprosessien luominen. Palvelukyky - Painotetaan toiminnassa asiakaslähtöisyyttä ja valmiutta toiminnan kehittämiseen kuluttajien ja muiden asiakkaiden muuttuvien tarpeiden, odotusten ja vaatimusten mukaisesti. - Kehitetään tehtäväalueen asiakaspalvelua vuosittain toteutettavan asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella. Toiminnan laadun kehittäminen ja varmistaminen - Jatketaan viraston toiminnan laadun, erityisesti johtamisen, prosessien, osaamisen sekä toiminta- ja laatujärjestelmien kehittämistä virastolle vahvistetun laatupolitiikan mukaisesti. - Varmistetaan koko valvontaketjun laatu ylläpitämällä ulkopuolisten myöntämiä akkreditointeja, huolehtimalla toiminnan auditoinneista, parantamalla ja yhtenäistämällä toiminnan suunnittelua, organisointia, ohjausta ja ohjeistusta, yhdenmukaistamalla menettelytapoja ja tarkastuskäytäntöjä, huolehtimalla riittävästä koulutuksesta ja tiedonkulusta sekä kehittämällä arviointi- ja seurantajärjestelmiä. - 16 -

d ) Henkisten voimavarojen hallinta sekä sen kehitys Vuonna 2006 Evirassa työskentelee n. 770 henkilöä. Naisia Eviran henkilöstöstä on vuonna 2006 n. 80 % ja miehiä n. 20 %. Henkilötyövuosina mitaten henkilöstömäärä on n. 760. Näistä lihantarkastuksessa työskentelee yhteensä 116 henkilöä. Osa-aikaisia vuonna 2006 on noin 6 %. Määräaikaisia henkilöitä on n. 20 %. Henkilöstön keski-ikä Evirassa vuonna 2006 on 44 vuotta. 45-vuotiaiden ja sitä vanhempien suhteellinen osuus henkilöstöstä on 52 %. Koulutustasoindeksi Evirassa vuonna 2006 on 5,0. Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinto on n. 50 %:lla henkilöstöstä. Ylemmän korkeakoulu- tai yliopistotason tutkinnon on suorittanut n. 38 % henkilöstöstä. Tutkijakoulutus on n. 7 %:lla henkilöstöstä. Tohtori- ja muun tieteellisen koulutuksen hankkimista pyritään edistämään. Sairauspoissaoloajan % -osuuksien painotettu keskiarvo säännöllisestä vuosityöajasta Eviraan yhdistyneiden virastojen osalta vuonna 2005 oli n. 5 %. Vastaava vuosiloma-ajan % -osuus oli n. 12 %. Sairauspoissaoloja yhdistyneissä virastoissa oli vuonna 2005 keskimäärin 14 työpäivää/henkilötyövuosi. Sairauspoissaolot olivat pituudeltaan keskimäärin 4,9 työpäivää/sairaustapaus. Tapaturmapoissaoloja yhdistyneissä virastoissa oli vuonna 2005 keskimäärin 6,9 työpäivää/tapaus. Eviran muodostaneiden virastojen painotettu työtyytyväisyysindeksi vuonna 2005 oli keskiarvoltaan 3.2. Eviran henkilöstön kehittämissuunnitelma rakentuu Eviran strategiatyön yhteydessä. Henkilöstön kehittämissuunnitelma sisältää analyysin Eviran ydintehtävistä ja niiden edellyttämästä perus- ja erityisosaamisen tarpeesta sekä suunnittelukäytännön tiedon ja osaamisen johtamisen hallitsemiseksi. Henkilöstön kehittämissuunnitelma on Eviran tarpeesta lähtevä, mutta ulottuu yksilötasolle. Yksilötasolla osaamisen kehittämistarvetta ja suuntaa kartoitetaan kehityskeskustelujen yhteydessä. Kehityskeskustelulomaketta tullaan täydentämään nykyistä laajemmalla osaamiskartoituksella, jota käytetään henkilökohtaisen kehityssuunnitelman pohjana. Evira järjestää vuosittain n. 150 päivää ulkopuolista koulutusta. Koulutuspäivien määrä on vuoteen 2010 lähes samalla tasolla, mutta sen on arvioitu vähenevän suunnittelukauden loppupuolella 20-30 päivällä. Asiantuntevien kouluttajien puute vaikeuttaa koulutuksen ulkoistamista oleellisesti. Siten koulutuksen antaminen pohjautuu edelleenkin vahvasti Eviran omiin asiantuntijoihin yhdessä alueellisten kouluttajien kanssa. - 17 -

Liitteessä 1 (1) on kuvattu Eviran järjestämän ulkopuolisen koulutuksen kehitystä osastoittain vuosina 2005-2011. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen - Toteutetaan Eviralle vahvistetun strategian ja henkilöstöstrategian mukaisia tavoitteita ja toimenpiteitä. - Vakiinnutetaan Eviran uuden palkkausjärjestelmän (EPJ) soveltaminen ja kehitetään järjestelmän prosessia. - Toteutetaan vuosittain työtyytyväisyyskysely ja kehitetään viraston toimintaa kyselyn tulosten perusteella. - Kehitetään johtamista, johtamisosaamista ja lähiesimiestyötä. e) Tietovarantojen ja tietotekniikan hyödyntämisen tila ja kehitys - Priorisoidaan tietojärjestelmien kehittämishankkeita ja selkeytetään ja eheytetään tietojärjestelmäkokonaisuutta Elintarviketalouden laatutietojärjestelmiä koskevan tavoiteohjelman (ELATI 2005-2010) sekä Eviralle vahvistetun tietohallintostrategian linjausten perusteella. - Parannetaan tuotteiden ja tuotantoketjun jäljitettävyyttä tietojärjestelmien avulla yhdessä muiden elintarvikeketjun toimijoiden kanssa. Nykyisten tietohallintojärjestelmien ylläpito varmistetaan, kunnes eri toimintojen tietotarpeet on perusteellisesti arvioitu tietohallintostrategian pohjaksi. Suunnittelukaudella toteutetaan rekistereiden, laboratoriojärjestelmien, tietovarastoinnin ja tilastoinnin sekä eri valvontajärjestelmien tietohallintohankkeiden uudelleen järjestäminen ja uusiminen tarvittavilta osin. 2.2. Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet Tuottavuusohjelma Eviran tarkennettu tuottavuussuunitelma vuosille 2007-2011 on toimitettu MMM:lle 18.9.2006 (Dnro 4607/000/2006). Suunnitelmassa on esitetty Eviran tehtävät ja voimavarat, toimenpiteet tuottavuuden lisäämiseksi ja tuottavuusohjelman mukaisten säästötavoitteiden toteuttamiseksi sekä tavoitteiden mukainen henkilöstösuunnitelma. Henkilöstösuunnitelman mukaan suunnittelukauden henkilötyövuosivähennys tulee olemaan yhteensä 45 henkilötyövuotta. Tuottavuussuunnitelman mukaiset tuottavuustoimenpiteet ja vähennykset on otettu huomioon toiminta- ja taloussuunnitelmassa ja kohdennettu toimenpiteet ja vähennykset aikatauluineen eri tehtäväalueille (liite 2). - 18 -

2.3. Siirtomenojen vaikuttavuustavoitteet Valtion talousarvion momentilta 30.30.25 (Eläinlääkintähuolto) maksetaan korvauksia eläintautien vastustamisesta ja ennalta ehkäisemisestä, eläinsuojelusta ja muusta eläinlääkintähuollosta, korvauksista, eräistä valtionavuista (mm. eläinsuojelujärjestöille myönnettävät valtionavut), koulutuksesta, eläinlääkäreiden erikoistumisesta ja toimituspalkkioista, tutkimusapurahojen myöntämisestä sekä tilapäisen työvoiman palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Tutkimusapurahoja voidaan myöntää eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä selvittäviin tutkimuksiin sekä kotieläinten terveydenhuoltoon ja niiden elintarviketuotantoon liittyviin tutkimuksiin. Korvauksilla ja apurahoilla edistetään eläinten hyvinvointityötä sekä varmistetaan Suomen poikkeuksellisen hyvä eläintautitilanne. Valtion talousarvion momentilta 30.30.41 (Eräät korvaukset) maksetaan korvauksia kasvinterveyden suojelusta annetun lain nojalla vaarallisten kasvintuhoojien torjuntatoimenpiteistä viljelijöille aiheutuvista kustannuksista ja vahingoista. Torjuntatoimenpiteiden kustannukset ja vahingot voivat muodostua yksittäisen viljelijän kannalta kohtuuttoman suuriksi ja jopa uhata elinkeinon harjoittamista. Korvausmenettelyn ansiosta toimijat eivät ainakaan taloudellisten menetysten pelosta jätä ilmoittamatta havaitsemiaan kasvintuhoojia ja torjuntatoimenpiteet voidaan käynnistää nopeasti. Kun lisäksi torjuntatoimenpiteet tulevat korvausten ansiosta tehdyksi tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, edistetään korvauksilla hyvän kasvinterveystilanteen säilymistä maassamme. Laki kasvinjalostustoiminnan edistämisestä mahdollistaa kasvinjalostusmaksujen keräämisen siemenerien tarkastuttajilta ns. vanhoista viljelykasvilajikkeista, jotka eivät kuulu vuonna 1993 voimaan tulleen kasvinjalostajanoikeuden piiriin. Kasvinjalostusmaksun tavoitteena on varmistaa Suomen olosuhteisiin soveltuvien kasvilajikkeiden jalostaminen. Maksu peritään kilopohjaisesti sertifioitujen kilojen mukaan. Evira suorittaa kyseisten lajikkeiden siemenerien sertifioinnin, jalostusmaksujen keräämisen tarkastuttajilta ja myös maksujen maksamisen kasvinjalostajille. Kasvinjalostusmaksujen määrä on viime vuosina vähentynyt, koska ns. vanhat lajikkeet ovat väistymässä ja uudet, kasvinjalostajanoikeudella suojatut lajikkeet ovat yleistyneet. Hukkakaura on vaarallinen siemenlevintäinen rikkakasvi, jonka torjuntaan hukkakauralaki velvoittaa kaikissa olosuhteissa. Evira ohjaa ja johtaa hukkakauravalvontaa, jota suorittavat TE-keskukset ja kuntien maaseutuelinkeinoasiamiehet. Hukkakauran torjuntakustannuksiin voidaan maksaa hakemuksesta korvauksia vuosittain enintään 66 000 euroa. Korvausten tarkoituksena on varmistaa hukkakauran torjunnan onnistuminen ja sen leviämisen estäminen. Kuntien maaseutusihteerien esitysten pohjalta TE-keskukset kokoavat oman alueensa korvaushakemukset, ja Evira päättää lopullisesti korvauksien jakautumisen TE-keskuksittain. - 19 -

3. Toiminnan rahoitus Ks. liite 1 (2). - 20 -

1(4) LIITE 1(1) TULOKSELLISUUDEN TUNNUSLUVUT TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Selite Tot. 2005 Arvio 2006 Tavoite 2007 TTS 2008 TTS 2009 TTS 2010 TTS 2011 Vaikuttavuus: Helposti leviäviä eläintauteja tuotantoeläimissä 13 muutama ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan Uusia vaarallisia kasvintuhoojia pysyvästi ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan Raportoidut elintarvikevälitteiset tautitapaukset ihmisillä - yleisimmät tartunnanaiheuttajat 7 100 kpl vähentyvä -3 % -3 % -5 % -5 % -10 % - vakavimmat tartunnanaiheuttajat 55 kpl vähentyvä -3 % -3 % -5 % -5 % -10 % Salmonellan esiintyvyys - elintarviketuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa <1% <1% <1% <1% <1% <0,5% <0,5% - elintarviketuotantoeläinten rehuissa ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvonnassa havaitut ongelmat 0,1 % <0,2% <0,2% <0,2% <0,2% <0,2% <0,2% Rikkomuksia tuotantoeläinten EU-tarkastuksissa - merkintään liittyen 50 % 45 % <30% <30% <20% <15% <10% - hyvinvointiin liittyen 32 % <30% <25% <25% <20% <20% <20% Rikkomuksia - siemenkaupassa 3 % <3% <2 % <2 % <2 % <2 % <2 % - lannoitteisiin liittyen 5 % <5% <5% <5% <5% <5% <5% - torjunta-aineisiin liittyen 10 % <10 % <10 % <5% <5% <5% <5% - luonnonmukaisessa elintarvikeketjussa 6 % <6 % <4% <4% <4% <4% <4 % - muuntogeenisiin tuotteisiin liittyen 5 % <5 % <5 % <5 % <5 % <5 % <5 % Eläinlääkäreiden tavoitettavuus sairastapauksissa <24 h <24 h <24 h <24 h <24 h <24 h <24 h Tieteelliset artikkelit 40 42 44 44 45 45 45 Abstraktit 45 46 47 47 47 47 47 Väitöskirjat 2 2 3 4 4 4 4 Taloudellisuus: - Toiminnan kustannukset, 1000 51 406 59 521 58 990 59 602 55 981 55 234 53 229 Maksullinen toiminta, 1000 : - Tuotot yhteensä 17 199 18 173 17 765 16 259 16 242 16 247 14 995 - Kustannukset yhteensä 18 704 18 600 18 380 16 259 16 242 16 247 14 995 - Kustannusvastaavuus -1 505-427 -615 0 0 0 0 - Kustannusvastaavuus % 92 % 98 % 97 % 100 % 100 % 100 % 100 % Yhteisrahoitteinen toiminta, 1000 - Tuotot yhteensä 758 850 850 850 850 850 850 - Kustannukset yhteensä 1 559 1 800 1 800 1 800 1 800 1 800 1 800 - Kustannusvastaavuus -801-950 -950-950 -950-950 -950 - Kustannusvastaavuus % 49 % 47 % 47 % 47 % 47 % 47 % 47 % Päätominnot, 1000 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 3 902 4 518 4 477 4 524 4 249 4 192 4 040 Tarkastus ja valvonta 47 504 55 003 54 513 55 078 51 732 51 042 49 189 Yhteensä 51 406 59 521 58 990 59 602 55 981 55 234 53 229

2(4) TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Selite Tot. 2005 Arvio 2006 Tavoite 2007 TTS 2008 TTS 2009 TTS 2010 TTS 2011 Tuotokset keskeisistä suoritteista/suoriteryhmistä yksikköinä: Tarkastukset 5 524 6 763 6 896 10 660 10 850 10 905 11 005 - Rehu- ja lannoitevalmisteet 175 268 268 610 590 575 575 - Siementuotannon tarkastukset 330 330 330 350 350 350 350 - Vilja tarkastukset 27 27 30 30 30 30 30 - Kasvinterveys 1 415 1 525 1 608 1 670 1 730 1 800 1 800 - Metsäpuiden taimitarhat ja varastot 60 60 60 60 60 60 60 - Kasvisten kauppanormit 854 1 610 1 620 1 630 1 630 1 630 1 630 - Kasvinsuojeluaineiden käyttö ja kauppa 19 45 45 45 45 45 45 - Venäjän tuontipuu 1 750 2 070 2 110 2 150 2 200 2 200 2 200 - Liha-, kala-, muna- ja maitoalan laitokset, munapakkaamot 196 180 180 180 180 180 180 - Vähittäismyymäläkäynnit, naudanliha merkintä 45 45 45 45 45 45 45 - Lattiakanalat 77 75 70 70 70 70 70 - Ensisaapumisvalvonta 7 8 10 10 10 10 10 - Maitovalmisteiden EU-tukivalvonta 131 80 80 70 70 70 70 - Luomutarkastukset 438 440 440 440 440 440 440 - Eläinlääkinnällinen rajatarkastus 3 300 3 400 3 400 3 500 Analyysit 522 572 536 760 546 210 506 630 506 710 516 760 516 810 - Rehu- ja lannoiteanalyysit 29 020 8 100 8 100 8 100 7 500 7 500 7 500 - Siemenanalyysit 35 633 33 000 33 000 33 000 33 000 33 000 33 000 - Vilja-analyysit 21 435 20 300 20 450 20 450 20 450 20 450 20 450 - Kasvintuhoojien analyysit 9 054 9 460 9 510 9 530 9 560 9 560 9 560 - Bakteriologian analyysit 85 600 110 000 115 000 100 000 100 000 110 000 110 000 - Patologian analyysit 33 000 33 000 33 000 33 000 33 000 33 000 33 000 - Virologian analyysit 195 000 190 000 190 000 190 000 190 000 190 000 190 000 - Prionin analyysit 125 000 120 000 120 000 95 000 95 000 95 000 95 000 - Kemian analyysit 17 850 21 000 25 250 25 650 25 700 25 750 25 800 Päätökset 37 835 28 100 16 400 29 340 29 505 29 680 29 855 - Terveystodistukset 22 111 12 000 12 000 12 000 12 000 12 000 12 000 - Kantatodistukset 848 600 600 600 600 600 600 - Siemenpäätökset 12 376 13 000 1 300 14 200 14 200 14 200 14 200 - Hygieniaosaamispäätökset 100 100 100 100 100 100 100 - Sisämarkkinakaupan ja tuonnin rekisteröinnit, luvat ja päätökset 2 400 2 400 2 400 2 440 2 605 2 780 2 955 - Täydentämispäätökset 44 50 30 - Erityisruokavaliovalmisteilmoitukset 106 250 100 50 50 50 50 - Ravaintolisäilmoitukset 661 370 240 170 170 170 170

3(4) Selite Tot. 2005 Arvio 2006 Tavoite 2007 TTS 2008 TTS 2009 TTS 2010 TTS 2011 Annettu koulutus 161 164 158 155 155 155 155 - Maataloustuotannon valvontaosasto 68 65 65 65 65 65 65 - Elintarvikkeiden ja eläinkääkinnän valvontaosasto 83 89 83 80 80 80 80 - Eläintauti- ja elintarviketutkimusosasto 10 10 10 10 10 10 10 Selite Tot. 2005 Arvio 2006 Tavoite 2007 TTS 2008 TTS 2009 TTS 2010 TTS 2011 Henkilöstömäärä, HTV: 753 753 763 759 748 733 718 TIETOTEKNIIKAN KÄYTTÖ JA INVESTOINNIT Selite Tot. 2005 Arvio 2006 Tavoite 2007 TTS 2008 TTS 2009 TTS 2010 TTS 2011 Tietotekniikan käyttökulut, 1000 784 1 000 1 599 1 713 1 736 1 856 1 866 Tietotekniikan investoinnit, 1000 615 600 1 105 3 980 3 960 3 990 3 750

4(4) LIITE 1(2) TALOUDELLISET VOIMAVARAT Selite Tot. 2005 Arvio 2006 Tavoite 2007 TTS 2008 TTS 2009 TTS 2010 TTS 2011 TOIMINNAN TULOT JA MENOT, 1000 Tulot yhteensä 17 697 19 023 18 615 17 109 17 092 17 097 15 845 - maksullinen toiminta 14 500 14 791 15 635 16 259 16 242 16 247 14 995 - yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot 758 850 850 850 850 850 850 - muut tulot 2 439 3 382 2 130 0 0 0 0 Menot yhteensä 51 406 59 521 58 990 59 602 55 981 55 234 53 229 - henkilöstömenot 26 285 27 862 30 758 30 725 30 112 29 567 28 968 - toimitilavuokrat 5 081 5 386 5 600 5 600 5 600 5 600 5 600 - palvelujen ostot 10 764 11 409 10 981 11 655 11 809 11 810 11 812 - muut toiminnan menot 9 276 14 863 11 651 11 622 8 460 8 257 6 850 Selite Tot. 2005 Arvio 2006 Tavoite 2007 TTS 2008 TTS 2009 TTS 2010 TTS 2011 TOIMINNAN RAHOITUS, 1000 - Budjetoidut tulot 15 258 15 641 16 485 17 109 17 092 17 097 15 845 - Budjetoidut menot 51 406 59 521 58 990 59 602 55 981 55 234 53 229 Toimintamenorahoitus, netto josta 63 504 58 128 48 965 42 493 38 889 38 137 37 384 - siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 477 13 169 7 124 3 230 0 0 0 - siirtyy seuraavalle vuodelle 13 169 7 124 3 230 0 0 0 0 - talousarvio (TA+LTA) 39 858 37 835 38 611 39 263 38 889 38 137 37 384 Muilta momenteilta tuleva rahoitus yht. 206 996 97 000 0 0 0 0 0 - momentin nro tunnus 0 0 0 0 0 0 0 28.81.01 69 000 0 0 0 0 0 0 29.88.50 14 340 15 000 0 0 0 0 0 34.06.51.21 41 550 82 000 0 0 0 0 0 404.30.01.27 82 106 0 0 0 0 0 0 - muu erittelemätön TA rahoitus 0 0 0 0 0 0 0