ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006

Transkriptio

1 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006

2 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Siirtomenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Toiminnan tuloksellisuus Tietovarannot ja tietotekniikka Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitus LIITTEET LIITE 1. Vuosikatsaus tulostavoitteiden toteutumisesta maataloustuotannon valvontaosaston tehtäväalueella LIITE 2. Vuosikatsaus tulostavoitteiden toteutumisesta elintarvikkeiden ja eläinlääkinnänvalvontaosaston tehtäväalueella LIITE 3. Vuosikatsaus tulostavoitteiden toteutumisesta eläintauti- ja elintarviketutkimusosaston tehtäväalueella LIITE 4. Yhteisrahoitteisen toiminnan hanke-erittely

3 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA Toimintakertomus Toimintakertomus on yhdistelmä aloittaneen Elintarviketurvallisuusviraston sekä sitä edeltäneiden kolmen viraston tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomukseen on koottu uudelle virastolle yhdistyneistä virastoista siirtyneitä tavoitteita. Yksityiskohtaisemmat ja alkuvuotta koskevat tarkemmat virastokohtaiset toteutumat ovat toimintakertomuksen liitteinä Johdon katsaus Evira aloitti toimintansa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira aloitti toimintansa Virasto muodostettiin yhdistämällä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla Elintarvikevirasto, Eläinlääkintäja elintarviketutkimuslaitos ja Kasvintuotannon tarkastuskeskus. Lisäksi virastoon siirrettiin toimeenpanotehtäviä maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosastolta ja tietopalvelukeskuksesta. Uuden viraston tehtävänä on elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden valvonta ja tutkimus. Viraston perustamisen tavoitteena oli toimialan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi löytää toiminnallisia ja taloudellisia synergiaetuja hallintoon, laboratoriotoimintaan ja eri viranomaistehtäviin valvontaketjussa pellolta pöytään. Elintarviketurvallisuuteen liittyvien tehtävien keskittäminen yhteen virastoon seuraa vastaavaa kehitystä ministeriötasolla ja Euroopan komissiossa. Organisatorisesti viraston tutkimusja viranomaistoiminta on eriytetty toisistaan lainsäätäjän edellyttämällä tavalla. Uuden viraston aloittaessa toimintansa siirrettiin viraston pääkaupunkiseudun toiminnot kuudesta eri toimipisteestä Viikissä sijaitsevaan uuteen toimitaloon, jonne päästiin muuttamaan kesäkuussa. Uudet toimitilat loivat erinomaiset edellytykset yhteisen toiminnan aloittamiselle ja tehostamiselle ja samalla mahdollistettiin entistä tiiviimpi yhteistyö yliopiston ja Viikin kampusalueen muiden toimijoiden kanssa. Myös alueellisessa toiminnassa toimitiloja yhdistettiin synergioiden saavuttamiseksi. Toiminnan vaikuttavuus ja tuloksellisuus Palvelukyky ja tehtävien ammattitaitoinen hoitaminen varmistettiin viraston toiminnan alusta alkaen. Toimintaprosessien yhtenäistäminen käynnistettiin tehokkaasti useilla eri hankkeilla. Tulostavoitteet saavutettiin pääsääntöisesti hyvin suuresta organisatorisesta muutoksesta huolimatta. Eräiden laboratoriotilojen keskeneräisyydestä johtuen kaikkia tutkimuksia ei kuitenkaan voitu tehdä suunnitellussa aikataulussa. Uuden organisaation toiminnan käynnistäminen käytännön muuttotoimenpiteineen ja yhteisten toimintaperiaatteiden valmisteluineen vaikuttivat ensimmäisten kuukausien tuottavuuteen. Viraston ensimmäisenä toimintavuotena vaadittiin valmiuksia myös tarttuvien eläintautien ja vaarallisten kasvintuhoajien vastustamiseksi. Erityistoimenpiteitä tarvittiin toimenpiteissä lintuinfluenssan varalta. Ensimmäinen valtakunnallinen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma seuraavalle toimintavuodelle valmisteltiin yhdessä Kuluttajaviraston ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen kanssa. Kokonaisuutena hallinnonalan vaikuttavuustavoitteiden toteutumista onnistuttiin edistämään hyvin. Eläinten ja kasvien terveys sekä elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuus ja laatu säilyivät edelleen hyvinä. Esimerkkinä tästä oli salmonellan ja vieraiden aineiden vähäinen esiintyminen tuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa. Näiden saavuttamiseksi Evira onnistui hyvin ensimmäisenä toimintavuotenaan sekä valvonnan, laboratoriotoimintojen että tieteellisen tutkimuksen kannalta. Henkilöstö suoriutui

4 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA tehtävistään muuttuneessa työympäristössä hyvin myös erilaisissa erittäin haastavissa työtilanteissa. Toimintaympäristön muutokset Eviran asiakaskunta ja yhteistyökumppaneiden verkosto on laaja. Odotukset uuden viraston palvelusta, yhteistyöstä ja toimintojen uudistumisesta ovat korkealla. Samanaikaisesti rakenteelliset muutokset maataloudessa, ympäristöterveydenhuollon ja eri laboratorioiden toimintakentässä, kansainvälisessä kaupassa sekä uusiutuva lainsäädäntö edellyttävät virastolta uusia valmiuksia ja keinoja johtaa ja ohjata riskinhallintatoimenpiteitä kaikkialla Suomessa. Kehittämistarpeita toiminnalle asettavat myös kuluttajan tarpeiden, odotusten ja käyttäytymisen muuttuminen. Pidemmällä aikavälillä toimintaympäristöön vaikuttavat myös ilmastonmuutokset. Tulevaisuuden kehitysnäkymät Toimintaympäristömuutokset ja asiakkaiden odotukset edellyttävät Eviralta jatkuvaa uudistumista. Haasteita toiminnalle asettavat myös valtionhallinnon eri hankkeet sekä viraston sisäisen toiminnan kehittämistarpeet. Lähivuosina tärkeitä päämääriämme ovat valtakunnallisesti yhtenäinen, oikein kohdistettu valvonta, tehokas ja tarkoituksenmukainen laboratoriotoiminta, kansallisesti tärkeisiin tarpeisiin keskittyvä tutkimustoiminta ja näitä kaikkia tukeva tieteellinen riskinarviointi ja riskiviestintä. Näihin haasteisiin vastaamiseksi olemme käynnistäneet Evirassa laaja-alaisen strategiatyön ja muita tärkeitä toiminnan kehittämishankkeita. Näissä onnistuaksemme tarvitsemme tiivistä yhteistyötä asiakkaidemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Eviran toiminnalla edistettiin tilinpäätösvuonna maa- ja metsätalousministeriön toimialan ja erityisesti elintarvikkeiden turvallisuus- ja laatusektorin yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamista. Valvonta- ja tutkimustoiminnalla pellolta pöytään edistettiin kasvien ja eläinten terveyttä sekä eläinten hyvinvointia ja varmistettiin elintarvikkeiden ja maa- ja metsätalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä tuotteiden jäljitettävyyttä. Erityistä huomiota kiinnitettiin vaarallisten eläin- ja kasvitautien ehkäisemiseen, elintarvikevälitteisten ja eläinten ja ihmisten välillä leviävien taudinaiheuttajien vähentämiseen, elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantotarvikkeiden sisältämien vieraiden aineiden valvontaan sekä tuotteiden alkuperä- ja tuotantotapamerkintöihin. Lisäksi pyrittiin edistämään kuluttajien valinnanmahdollisuuksia, varmistamaan, etteivät markkinoilla olevat elintarvikkeet johda kuluttajaa harhaan sekä parantamaan toimialan kriisivalmiutta yhdessä muiden viranomaisten ja elintarvikeketjun toimijoiden kanssa. Ministeriön apuna osallistuttiin toimialan uusien yhteisö- ja kansallisten säädösten valmisteluun ja huolehdittiin niiden edellyttämästä valvonnan suunnittelusta, ohjauksesta ja täytäntöönpanosta. Kasvien terveys säilyi edelleen hyvällä tasolla. Vaarallisista kasvintuhoojista ongelmallisimpina esiintyi viljelmillä koloradonkuoriaista (5 tapausta) ja etelänjauhiaista (50 tapausta), mutta kaikki todetut esiintymät saatiin hävitettyä. Uusia vaarallisia kasvintuhoojia ei päässyt maahamme pysyvästi. Venäjän tuontipuun tarkastustavoitteet saavutettiin ja yhteisötasolla säilytettiin oikeus alennettuun yhden prosentin tarkastusvaatimukseen koskien Venäjän Euroopan puoleisista osista tuotua havupuutavaraa. Myös maatalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuus ja laatu säilyivät edelleen hyvinä. Kasvintuotannon perustana oleva kylvösiemenhuolto toimi hyvin ja valvonnalla varmistet-

5 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA tiin kasvien lisäysaineistojen, kasvinsuojeluaineiden, lannoitteiden ja rehujen vaatimustenmukaisuutta. Tuotantotarvikkeiden tuotantoon ja markkinointiin ei liittynyt merkittävissä määrin turvallisuuteen tai laatuun liittyviä poikkeamia tai vakavia rikkomuksia, vaikka esimerkiksi rehujen ja kasvinsuojeluaineiden valvonta EU:n maataloustukien ns. täydentävien ehtojen myötä laajeni maatiloilla tapahtuvaan tuotantotarvikkeiden käyttöön. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvonnassa ei todettu lainkaan lääke- tai kiellettyjen aineiden jäämiä, jotka olisivat ylittäneet ns. toimenpiderajan. Hirven ja poron sisäelimistä todettiin joitakin kadmium-ylityksiä. Kokonaisuudessaan valvontaohjelmassa havaittiin alle 0,1 prosenttia jäämiä (tavoite oli <0,2 %). Eläintautitilanne helposti leviävien tai vaarallisten eläintautien suhteen pysyi edelleen hyvänä. Vaarallisista eläintaudeista todettiin ainoastaan scrapieta (2 tilaa) ja helposti leviävistä eläintaudeista todettiin kalanviljelylaitoksilla viruksen aiheuttamaa VHS-tartuntaa (10 laitosta). Tilinpäätösvuonna tehtiin EU:n edellyttämiä eläinsuojelutarkastuksia noin 1,5 %:lla vasikkatiloista, 2%:lla sikatiloista, 15 %:lla kanaloista, joissa on yli 350 munivaa kanaa sekä noin 10 %:lla turkistarhoista. Yhteensä tarkastuksia tehtiin noin 700 tilalla. Tarkastetuista tiloista noin 30 %:lla todettiin eriasteista eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä. Eläinten hyvinvointisäädösten laiminlyöntien määrä on aiempiin vuosiin verrattuna pienentynyt turkistarhoilla, mutta muilla tuotantoeläimillä laiminlyöntien osuus tarkastetuista tiloista on pysynyt ennallaan tai jopa noussut jonkin verran. Näiden satunnaisotantaan perustuvien tarkastusten lisäksi Suomessa tehdään vuosittain epäilyyn perustuvaa tarkastusta, joiden lukumäärä on pysynyt vuosittain melko samalla tasolla. Lääninhallitusten, kunnaneläinlääkärien ja kunnan terveystarkastajien tekemiä tuotantoeläimiin kohdistuneita virkatoimituksia tehtiin yhteensä 1030 kpl, näistä noin 800 johti toimenpiteisiin. Näiden lisäksi tarkastuseläinlääkärit ja lääninhallitukset tarkastivat eläinkuljetuksia aiempien vuosien tapaan. Tarkastustulosten perusteella on selvä, että eläinten hyvinvoinnin parantaminen edellyttää kansallisesti lisää voimavaroja neuvonta- ja viranomaistoimintaan. Eläinten merkintää ja rekisteröintiin liittyviä puutteita todettiin n. 33 %:lla tehdyistä tarkastuksista. Edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin puutteiden määrä oli n. 50 %, tilanne on parantunut huomattavasti. Lisäksi lähes puolet huomautuksista oli lieviä ja korjattiin jo valvonnan yhteydessä. Tilinpäätösvuonna kunnat tekivät yhteensä 79 epäilyilmoitusta kotimaisista ruokamyrkytysepidemioista. Tehtyjen selvitysten mukaan elintarvikevälitteisiä epidemioita näistä oli noin 40 kpl ja vesivälitteisiä 4 kpl. Elintarvikkeiden välityksellä ilmoitettiin sairastuneen n ja talousveden välityksellä n. 100 henkilöä. Norovirus oli yleisin elintarvike- ja vesivälitteisten ruokamyrkytysten aiheuttaja myös vuonna Virus oli syynä kolmeentoista elintarvikevälitteiseen ja kahteen vesivälitteiseen epidemiaan. Vuonna 2006 suurimmat epidemiat aiheutuivat kasvisten välityksellä. Kansallisen salmonellavalvontaohjelman puitteissa otetuissa näytteissä päästiin hyvin tavoitteiseen eli salmonellaa löytyi alle yhdestä prosentista tutkittuja näytteitä eläinlajikohtaisesti. Maatalouden tuotantotarvikkeiden ja elintarvikkeiden valvonnalla varmistettiin muuntogeenisten tuotteiden vaatimustenmukaisuutta. Muuntogeenisiä siemeniä ei havaittu. Rehujen muuntogeenisyyden valvonnassa havaittiin viisi muuntogeenistä soijaa koskevaa merkintärikkomusta. Muutoin valvontatoimenpiteitä kohdistettiin vain muutamiin EU:ssa hyväksymätöntä riisiä sisältäviin elintarvikkeisiin ja yhteen rehuun. Ongelmaksi muuntogeenisten tuotteiden valvonnassa näyttääkin nousevan juuri tuotteiden ja raaka-aineiden kontaminoituminen muuntogeenisellä aineksella.

6 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA Luonnonmukaisen tuotannon ja elintarvikkeiden valvonnalla varmistettiin luomutuotannon ja tuotteiden vaatimustenmukaisuutta. Luonnonmukaisessa elintarvikeketjussa ei havaittu merkittäviä poikkeamia eikä väärinkäytöksiä, jotka olisivat vaarantaneet luomutuotannon ja tuotteiden uskottavuuden. Viljasadon käyttölaatutietoja julkaistiin suunnitellun aikataulun mukaisesti tavoitteena vaikuttaa viljelijöiden toimenpiteisiin laatuviljan tuottamiseksi. Sato oli normaalia pienempi, mutta pääosin huippulaatuista, ainoastaan valkuaisen määrä oli monin paikoin alhainen. Interventiovarastoon otettiin kevään kuluessa vastaan ennätysmäärä viljaa, tonnia, josta oli poikkeuksellisesti vehnää n tonnia. Tieteellisen tutkimuksen painopistealueina olivat tarttuvat eläintaudit, zoonoosit, elintarvikkeiden turvallisuus ja näillä alueilla tehtävä riskinarviointi. Edellä mainituilta alueilta julkaistiin tieteellisiä artikkeleita yli 50 ja n. 50 kokous- ja seminaarijulkaisua. Evira oli mukana useiden tieteellisten kokousten järjestämisessä. Eviran asiantuntijat pitivät lukuisia esitelmiä tutkimusalueiltamme. Tutkijakoulutusta edistettiin Tohtoriksi työn ohella - ohjelmalla, mistä valmistui tavoitteiden mukaisesti viime vuosien tapaan kaksi tohtorintutkintoa Siirtomenojen vaikuttavuus Siirtomeno Toteuma 2006 Vaarallisten kasvintuhoojien torjunta ,20 Hukkakauran torjunta ,34 Eläinlääkintähuolto ,02 Kasvinjalostustoiminnan edistäminen ,19 Yhteensä ,75 Taulukko 1. Eviran siirtomenot Vaarallisten kasvintuhoojien torjuntatoimenpiteistä on tehty 81 korvauspäätöstä ja korvauksia on myönnetty 52 viljelmälle, yhteensä ,20 euroa. Korvaussumma on jäänyt hieman edellisvuotta pienemmäksi. Torjuntatoimenpiteiden kustannukset ja vahingot voivat muodostua yksittäisen viljelijän kannalta kohtuuttoman suuriksi ja heikentää oleellisesti elinkeinon harjoittamisen edellytyksiä. Korvausmenettelyn ansiosta toimijat eivät ainakaan taloudellisten menetysten vuoksi jätä ilmoittamatta havaitsemiaan kasvintuhoojia ja torjuntatoimenpiteet voidaan käynnistää nopeasti. Kun torjuntatoimenpiteet näin tulevat tehdyksi tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, edistetään korvauksilla hyvän kasvinterveystilanteen säilymistä maassamme. Hukkakaura on vaarallinen siemenlevintäinen rikkakasvi, jonka torjuntaan hukkakauralaki velvoittaa kaikissa olosuhteissa. Evira johtaa ja ohjaa hukkakauravalvontaa, jota suorittavat lisäksi TE-keskukset ja kuntien maaseutuelinkeinoasiamiehet. Hukkakauran torjuntakustannuksiin voidaan maksaa hakemuksesta korvauksia vuosittain enintään euroa. Korvausten tarkoituksena on varmistaa hukkakauran torjunnan onnistuminen ja sen leviämisen estäminen. Kuntien maaseutuelinkeinoasiamiesten esitysten pohjalta TEkeskukset kokoavat oman alueensa korvaushakemukset. Evira päättää korvauksien jakautumisen TE-keskuksittain. Vuonna 2006 korvauksia maksettiin n. 200 maatilalle. Alueellisesti korvausten maksatus kohdistui hukkakauran pahiten saastuttamille alueille. Korvausperusteena painotettiin mm. torjuntasuunnitelman mukaisesti tehtyä onnistunutta hukkakauran torjuntaa. Eläinlääkintähuollon määrärahoista on maksettu eläintautien vastustamiseen ja ennaltaehkäisemiseen, eläinsuojeluun sekä muuhun eläinlääkintähuollon korvauksiin yhteensä ,02 euroa.

7 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA Eläintautilain (55/1980) nojalla valtion varoista maksetaan eläintenpitäjille korvauksia vastustettavien eläintautien torjuntatoimenpiteisiin liittyen muun muassa eläimistä, jotka on määrätty tapettaviksi tai viranomaisen määräämän toimenpiteen seurauksena kuolleet sekä sellaisesta omaisuudesta, joka vaarallisen tai helposti leviävän eläintaudin johdosta on otettu näytteeksi tutkimuksia varten, hävitetty tai käsitelty siten, että se on vahingoittunut tai pilaantunut. Harkinnanvaraisesti korvausta voidaan lisäksi maksaa sellaisesta eläimen omistajan toimeentuloa merkittävästi vaikeuttavasta taloudellisesta vahingosta, joka eläimen omistajalle on aiheutunut siitä, että mainitun lain perusteella annettu määräys tai suoritettu toimenpide estää tai vaikeuttaa eläinten pitoa. Lisäksi on maksettu niin sanotusta eläintautisaneerauksesta aiheutuneita kustannuksia, kuten eläintaudin torjumiseksi välttämättömistä puhdistus-, desinfioimis-, tappamis- ja raadon tai muun esineen hävittämistöistä sekä näihin töihin käytetyistä aineista ja tarvikkeista. Korvauksia on tuottajille maksettu kalataudeista (BKD) sekä lampaiden scrapie-tapauksista yhteensä ,93 euroa. Eläinlääkintähuollon määrärahasta on maksettu lisäksi ,29 euroa lintuinfluenssan ja muun eläintautivalmiuden kehittämiseksi ja tukemiseksi, eläintautitutkimusten laboratoriomaksuihin ja viestintään sekä alaisen hallinnon koulutukseen mm. koulutuspäivien muodossa. Tästä on tietoliikennekuluja (Virve-puhelimet) yhteensä ,00 euroa. Eläinsuojelulain (247/96) mukaisista korvauksista esim. eläinten väliaikaisesta hoidosta tai lopettamisesta vastaa aina eläinten omistaja. Eläinsuojelutapaukset ovat kuitenkin usein moniongelmaisia, jolloin omistajalta ei näitä kustannuksia pystytä heti perimään. Siksi Evira toimii tässä välirahoittajana eli maksaa esim. löytöeläinkodin hoidosta korvauksen, ja perii sitten kustannukset takaisin eläinten omistajalta. Tällaiseen eläinten hyvinvoinnin tukemiseen on käytetty yhteensä ,80 euroa. Laki kasvinjalostustoiminnan edistämisestä mahdollistaa kasvinjalostusmaksujen keräämisen siemenerien tarkastuttajilta ns. vanhoista viljelykasvilajikkeista, jotka eivät kuulu vuonna 1993 voimaan tulleen kasvinjalostajanoikeuden piiriin. Kasvinjalostusmaksun tavoitteena on varmistaa Suomen olosuhteisiin soveltuvien kasvilajikkeiden jalostaminen. Maksu peritään kilopohjaisesti sertifioitujen kilojen mukaan. Evira suorittaa kyseisten lajikkeiden siemenerien sertifioinnin, kasvinjalostusmaksujen keräämisen tarkastuttajilta ja myös maksujen maksamisen kasvinjalostajille. Kasvinjalostusmaksujen määrä on viime vuosina vähentynyt, koska ns. vanhat lajikkeet ovat väistymässä ja uudet, kasvinjalostajanoikeudella suojatut lajikkeet ovat yleistyneet. Kuitenkin vuonna 2006 kasvinjalostusmaksuja kerättiin yhteensä euroa, mikä oli lähes 25 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäys johtuu mm. siitä, että nurmisiementen sertifiointimäärä kasvoi vuoden 2006 aikana verrattuna edelliseen vuoteen Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Tuottavuuden ja taloudellisuuden laskennassa on käytetty Tilastokeskuksen käyttämää parivuosi-laskentamallia. Tuottavuus lasketaan tuotos- ja työpanosindeksin avulla ja taloudellisuus puolestaan kustannus- ja tuotosindeksin avulla. Tuotosindeksi lasketaan suoritteiden kustannusosuuksien ja lukumäärien muutoksen avulla. Työpanosindeksi lasketaan puolestaan henkilötyövuosien määrän muutoksen avulla. Kustannusindeksin laskennassa kustannukset on jaettu palkka- ja muihin kustannuksiin. Vertailuvuoden kustannukset deflatoidaan Tilastokeskuksen laatiman julkisten menojen hintaindeksin perusteella, jolloin kustannuksista saadaan poistettua inflaation vaikutus. Vertailukelpoisuuden mahdollistamiseksi tuotosindeksin kustannusosuuksissa on käytetty samoja jakaumia. Työpanosindeksissä on vuoden 2005 henkilötyövuosiin lisätty MMM:n ja TIKE:n henkilöiden vuoden 2006 henkilötyövuodet. Kustannusindeksiä laskettaessa on puolestaan vähennetty vuoden 2006 luvuista siirtyneiden henkilöiden palkkakustannus.

8 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA Tuotosindeksin kattavuus Eviran kustannuksista on ollut n. 60 %, joten kustannuslaskentaa tulee jatkossa kehittää kattavuuden parantamiseksi. Taloudellisuus (kokonaistuottavuus) on heikentynyt vuoden 2005 kustannustasoon deflatoituna 13 prosenttia. Tuotosindeksi on laskenut 4 prosenttia johtuen suoritemäärien pienentymisestä. Kustannusindeksi on puolestaan heikentynyt 10 prosenttia, johtuen mm. Eviran perustamisesta johtuneista kuluista, vuokrakulujen kasvusta sekä suunnitelmasta poikkeavasta poistosta (ks. tarkemmin kappale 1.6.3). Palkkakustannuksista on käytetty arviolta vähintään kahden viikon osuus viraston perustamiseen, mikä on ollut poissa tuottavuuden ja taloudellisuuden laskennassa käytettävästä suoritetuotannosta. Kun kustannuksista poistetaan poikkeukselliset erät ja Eviran yhdistämiseen käytetyn työajan palkkakustannus, taloudellisuus heikkeni 4 prosenttia. Vertailuvuosi 2005 on myös ollut poikkeuksellinen, koska osa hankinnoista on siirretty vuodelle 2006 tulevan yhdistymisen takia Toiminnan tuottavuus Työn tuottavuus on heikentynyt vuoteen 2005 verrattuna 3 prosenttia lähinnä tuotosindeksin laskun myötä. Vertailukelpoiset henkilötyövuodet ovat laskeneet kahdeksalla, joten työpanosindeksi on laskenut prosentin. Kun henkilötyövuosista poistetaan perustamiseen laskettu kahden viikon työpanos, työn tuottavuus on kasvanut 2 %.

9 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus KUSTANNUSVASTAAVUUS- LASKELMA ( ) Maksuperustelain mukaiset suoritteet Erillislakien mukaiset suoritteet Maksullinen toiminta yhteensä TUOTOT Julkisoikeudelliset Liiketaloudelliset Lannoitelaki Torjunta-ainelaki Toteuma 2006 Tavoite 2006 Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot = Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset TE-keskusten kustannukset ja muut viranomaiset = Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset = Osuus yhteiskustannuksista yhteensä = Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) KUSTANNUSVASTAAVUUS % 96 % 97 % 114 % 121 % 99 % 100 % Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki Taulukko 2. Eviran maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma VTV:n kannanoton mukaisesti Eviran kertaluontoisia lanseeraukseen ja muuttoon liittyviä kustannuksia ei ole vyörytetty maksulliselle ja yhteisrahoitteiselle toiminnalle. Siemensovellusjärjestelmän poistoa, joka on kokonaisuudessaan kirjattu suunnitelmasta poikkeaviin poistoihin, ei ole niin ikään vyörytetty maksulliselle toiminnalle. Tulkinnasta on keskusteltu VTV:n ja MMM:n ohjaavan yksikön kanssa. Laskelmissa on

10 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA MMM:n elintarvike- ja terveysosaston (MMMELO) toimeenpanotehtävien ja TIKE:stä siirtyvien tehtävien sekä edellisten henkilöstön osalta huomioitu tuotot ja kustannukset vain Eviran ajalta. Koko maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus on jäänyt Evirassa hieman tavoitteesta, mutta pysyi lähes 100 %:n tasolla. KUSTANNUSVASTAAVUUS- LASKELMA ( ) Elintarvikkeiden turvallisuuden varmistaminen Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot MPL mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet Lihantarkastus Muut MPL mukaiset liiketaloudelliset suoritteet MPL mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet MPL mukaiset liiketaloudelliset suoritteet - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot = Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset TE-keskusten kustannukset ja muut viranomaiset = Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset = Osuus yhteiskustannuksista yhteensä = Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) KUSTANNUSVASTAAVUUS % 99 % 91 % 47 % 88 % 91 % Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HIN- TATUEN JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki Taulukko 3. Maksullisen toiminnan jakautuminen ydinprosesseihin (elintarvikkeiden turvallisuuden varmistaminen sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen)

11 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA Lihantarkastustoiminnan osalta maksullisen toiminnan kustannuksiin on luettu ainoastaan lihantarkastus ja muiden lakien perusteella tehtävä valvonta on maksuttomassa toiminnassa. Elintarvikkeiden turvallisuuden varmistaminen ydinprosessin liiketaloudellisten suoritteiden alhainen kustannusvastaavuus johtuu virheellisistä työaikakirjauksista ja laboratoriotilojen käyttöönoton viivästymisestä. Työaikakirjausten tarkentamisen osalta on ryhdytty toimenpiteisiin. KUSTANNUSVASTAAVUUS- LASKELMA ( ) Kasvintuotannon edellytyksistä ja kasvinterveydestä huolehtiminen MPL mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet MPL mukaiset liiketaloudelliset suoritteet Lannoitelain mukaiset suoritteet Torjunta-ainelain mukaiset suoritteet TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot = Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset TE-keskusten kustannukset ja muut viranomaiset = Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset = Osuus yhteiskustannuksista yhteensä = Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) KUSTANNUSVASTAAVUUS % 95 % 118 % 114 % 121 % Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki Taulukko 4. Maksullisen toiminnan jakautuminen ydinprosesseihin (kasvintuotannon edellytyksistä ja kasvinterveydestä huolehtiminen)

12 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA Kasvintuotannon edellytyksistä ja kasvinterveydestä huolehtiminen ydinprosessissa maksuperustelain suoriteryhmien välisessä kustannusten jakautumisessa on kustannuslaskennasta johtuvaa virhettä. Suoriteryhmien kustannusvastaavuus on tämä huomioiden lähempänä 100 prosenttia. Uuden lannoitevalmistelain perusteella maksut peritään jatkossa tehdyistä analyyseistä eikä valmistusmäärän perusteella, kuten aikaisemmin Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA (1 000 ) Toteuma 2006 TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus 65 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 2 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 47 = Tuotot yhteensä 894 KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 87 - henkilöstökustannukset vuokrat 44 - palvelujen ostot 64 - muut erilliskustannukset 95 = Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot 37 - muut yhteiskustannukset 0 = Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 887 = Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Kustannusvastaavuus % 37 % Taulukko 5. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Eviran hallinnoimissa yhteisrahoitteisissa hankkeissa viraston osuus on ollut aina vähintään puolet. Suurin osa yhteisrahoitteisista hankkeista on toteutettu talousarviotalouden sisällä toimivien yhteistyökumppaneiden kanssa. Kustannusvastaavuuslaskelmassa on esitetty yhteisrahoitteisen toiminnan osuus Eviran yhteiskustannuksista. Voimassaolevan ohjeistuksen mukaan kaikkia laskelmassa esitettyjä yhteiskustannuksia ei saa veloittaa muilta talousarviotalouden sisällä toimivilta tilivirastoilta, mikä heikentää kustannusvastaavuutta. Kuvaukset yhteisrahoitteisista hankkeista ovat tämän asiakirjan liitteenä 4.

13 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA Toiminnan tuloksellisuus A.1 Tavoite: Valmistellaan yhteistyössä henkilöstön kanssa Eviran strategia ja arvot. Viraston valmisteluvaiheessa Eviralle on laadittu alustava toiminta-ajatus ja visio. Viraston toiminnan käynnistyttyä virastossa on aloitettu koko henkilöstön yhteistyönä tehtävä arvo- ja strategiatyö. Työ on edennyt suunnitellun prosessin mukaisesti. Strategia valmistuu ja arvot vahvistetaan maaliskuussa A.2 Tavoite: Kehitetään ja yhdenmukaistetaan tulosohjaukseen liittyvää sopimus- ja ohjausjärjestelmää syyskuun loppuun mennessä. MMM:n ja Eviran välistä tulossopimus- ja ohjausjärjestelmää on kehitetty yhdessä tulosohjaavien ministeriöiden kanssa vuotta 2007 koskevan tulossopimuksen laatimisen yhteydessä. Lääninhallitusten ja TE-keskusten sopimus- ja ohjausjärjestelmää on mukautettu Evira uudistukseen valvontasuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Järjestelmien jatkokehittämisestä on keskusteltu ja vuoden 2007 toimintatapoja on suunniteltu lääninhallitusten, TE-keskusten ja Eviran johdon keskinäisissä tapaamisissa ja valvontaseminaareissa. A.3 Tavoite: Varmistetaan rehu- ja elintarvikevalvonta-asetuksen, sivutuoteasetuksen ja CAP-tukiuudistuksen täytäntöönpanon ja valvonnan toimivuus. Erityisinä painopistealueina ovat kansallinen valvontasuunnitelma ja auditointijärjestelmät. Tavoitteessa mainittujen yhteisösäädösten ja -uudistusten vaatimukset on huomioitu valvontaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. CAP-tukiuudistukseen liittyvää rehujen ja kasvinsuojeluaineiden valvontaa varten on laadittu tarvittava ohjeistus ja muu oheismateriaali. TE-keskusten tarkastajille on järjestetty tarvittava koulutus, on tehty valvonnan edellyttämät tilaotannat sekä toteutettu järjestelmän käytännön täytäntöönpano. Lisäksi Eviran internet-sivuille on laadittu rehuihin liittyvää alkutuotannon valvontaa koskeva tietopaketti. Lisäksi on osallistuttu täydentävien ehtojen valvonnan järjestämisen ja ohjeistuksen suunnitteluun maidontuotantotilojen hygieniavalvonnan, siipikarjatilojen salmonellavalvonnan, tuotantoeläimiltä kiellettyjen aineiden, ID-valvonnan sekä eläintaudeista ilmoittamisen valvonnan osalta. Uusien, vuonna 2006 voimaan tulleiden täydentävien ehtojen valvonta on toteutettu yhdessä eläviä eläimiä koskevan vierasainevalvonnan kanssa Elintarvikeviraston laatimien arviointi- ja toteutusohjeiden mukaisesti. Eläinten hyvinvoinnin valvonnan suunnittelu on aloitettu. Viraston edustajat ovat osallistuneet CAP-valvonnan toimeenpanoryhmän ja MMM:n koordinaatioryhmän toimintaan. Eviran perustamisen jälkeen Evira on asettanut täydentävien ehtojen toimeenpanoryhmän. Lisäksi Evira on osallistunut lääneissä ja TEkeskuksissa käytössä oleviin käyttöjärjestelmiin rakennettujen täydentävien ehtojen tietojärjestelmien suunnitteluun ja testaukseen. Virasto on osallistunut myös täydentävien ehtojen valvonnan toimeenpanoon liittyvän tilaneuvontajärjestelmän suunnitteluun ja toteutukseen. MMMELO:n tuottaman, lainsäädäntöä esittelevän täydentävien ehtojen tuottajaoppaan koordinaatioissa avustettiin ministeriötä. Sivutuoteasetuksen ja MMM:n asetuksen 850/2005 mukaisten kunnan- ja läänineläinlääkäreille kuuluvien laitosten hyväksynnät on pääosin saatu tehtyä vuoden 2006 loppuun mennessä. Rehutoimialalla muut hyväksynnät on tehty, mutta turkisruhojen käsittelylaitoksia koskevat hyväksymismenettelyt ovat viivästyneet käsittelylaitosten suorittamien, hyväksymisen edellytyksenä olevien tilojen rakenteellisten muutosten vuoksi. Rehu- ja elintarvikevalvonta-asetuksen mukaisen monivuotisen valvontasuunnitelman valmistelu aloitettiin ministeriön asettamassa työryhmässä, jonka vastuu siirtyi loppu-

14 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA vuodesta Eviralle. Evirassa valvontasuunnitelman ja siihen liittyvän auditointiohjelman laatiminen kytkettiin osaksi koko Eviran tehtäväalueen valvontastrategian valmistelua. Valvontastrategia ja monivuotinen valvontasuunnitelma valmistuvat mennessä. A.4 Tavoite: Päivitetään ja toteutetaan elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten kansallinen gm-valvontaohjelma ja kehitetään sisäinen gm-valvontaprosessi yhtenäiseksi ja toimivaksi. Kansallinen gm-valvontaohjelma päivitettiin ja sitä toteutettiin. Eviran valvontastrategiatyöhön liittyen gm-valvonnan yhtenäistäminen, yhteensovittaminen ja kehittäminen ovat valmisteilla Eviran gmo-valvonnan yhteistyöryhmässä. Liha-alan laitosten, leipomoiden, urheiluvalmiste- ja ravintolisäalalla toimivien elintarviketoimijoiden omavalvontaohjeisiin on sisällytetty muuntogeenisten ainesosien/organismien valvonta. A.5 Tavoite: Yhtenäistetään luomuvalvonnan suunnittelu- ja ohjausprosessi. Viraston perustamisen jälkeen yhtenäistettiin luomuvalvonnan asiakasmaksujen maksuperusteet, maksuvalmistelu, toimijoilta perittävät maksut sekä tarkastuskorvausperusteet ja sopimusmalli, laadittiin yhteinen ostosopimusmalli ja valtuutushakemuslomake, sovittiin yhteisten valvontakohteiden valvonnan järjestämisestä, laadittiin alkutuotannon ja valmistuksen valvontaa jatkossa suorittavien ns. monitaitotarkastajien pätevyysvaatimukset ja jatkettiin yhteisen luomuvalvonnan tietojärjestelmän valmistelua. Eviran valvontastrategiatyöhön liittyen jatkotyö prosessien yhtenäistämiseksi, yhteensovittamiseksi ja kehittämiseksi on valmisteilla Eviran luomuvalvonnan yhteistyöryhmässä. A.6 Tavoite: Avustetaan ministeriöitä eduskunnalle annettavan elintarviketurvallisuusselonteon valmistelussa. Evira on osallistunut ministeriön elintarviketurvallisuusselontekoa valmistelevan ohjaus- ja asiantuntijaryhmän työskentelyyn ja valmistellut sovitulta osin asiantuntijatekstejä selontekoon. A.7 Tavoite: Kehitetään toimivat yhteistyöprosessit valvonta- ja tutkimustoiminnan välille. Yhteistyöprosessien kehittäminen on aloitettu uuden viraston valmistelun yhteydessä ja sitä on jatkettu tehokkaasti viraston toiminnan aloittamisen ja Viikkiin muuton jälkeen. Työ jatkuu vuonna 2007 ja sitä tukee virastoon asetettujen horisontaalisten valvonnan, laboratoriotoimintojen, tieteellisen tutkimuksen ja riskinarvioinnin yhteistyöryhmien toiminta. A.8 Tavoite: Aloitetaan verkostomaisen zoonoosikeskuksen toiminta. Evira on valmistellut kansallisen zoonoosikeskuksen perustamista siten, että keskuksen toiminta käynnistyy keväällä A.9 Tavoite: Selkeytetään tutkimusyhteistyötä MTT:n kanssa sekä sovitaan yhteistyön malli. Evira on osallistunut hallinnonalan tutkimusyhteistyön lisäämistä ja kehittämistä koskevien hankkeiden ja työryhmien (laboratorioiden rationalisointi ja biotekniikkaselvitys) valmisteluun. Evira on yhdessä muiden MMM:n sektoritutkimuslaitosten ylimmän johdon kanssa sopinut yhteistyön syventämisestä. Lisäksi Eviran ja MTT:n välistä yhteistyötä on tiivistetty mm. kasvinsuojelun toimialalla, jossa on valmisteltu erityinen yhteistyösopimus käytettäväksi tarvittaessa laajemminkin sopimusmallina Eviran ja MTT:n välisessä yhteistyössä.

15 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA A.10 Tavoite: Perustetaan Eviraan tutkimushankerekisteri. Toiminnan seurantaa varten on koostettu toistaiseksi lähinnä tutkimushankkeista tiedot, joissa on projektin tarkoitus ja tavoitteet, rahoituslähteet, projektiorganisaatio, vastuuhenkilöt sekä arvioidut kustannukset ja kohdistuminen Eviran kustannuslaskennan seurantakohteille. A.11 Tavoite: Avustetaan ministeriöitä asiantuntijana Suomen EUpuheenjohtajuuskauden tehtävissä. Tehtävät on hoidettu sovitusti yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa. A.12 Tavoite: Toteutetaan tuottavuusohjelman edellyttämät muutokset. Laaditaan vuoden loppuun mennessä Eviran strateginen henkilöstösuunnitelma Eviralle on laadittu tarkennettu tuottavuussuunnitelma ja siihen liittyvä strateginen henkilöstösuunnitelma vuosille Nämä on sisällytetty Eviran toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille ja niiden tarkistamisesta ja tuottavuustoimenpiteisiin valmistautumisesta on sovittu MMM:n ja Eviran välisessä tulossopimuksessa vuodelle A.13 Tavoite: Kehitetään laskentatointa ja kustannuslaskentaa. Jatketaan seurantakohteiden ja toimintokartan kehittämistä ja tietojen automatisointia. Eviran toiminnan ohjaamiseksi ja johtamiseksi sekä tuottavuuden seuraamiseksi kehitetään laskentajärjestelmä, joka tuottaa ydinprosessien ja niitä tukevien toimintojen kustannukset. Eviran laskentatointa ja kustannuslaskentaa on kehitetty. Evira on vuoden 2006 kustannuslaskentaa varten kerännyt tietoa työajan, menojen ja tuottojen kohdistamiseksi ydinprosesseille ja niitä tukeville toiminnoille. Evirassa on otettu käyttöön yhtenäinen työajanseurantajärjestelmä ja kustannuslaskentaa on automatisoitu. Laskentajärjestelmä tuottaa ydinprosessien ja niitä tukevien toimintojen tuotot ja kustannukset Eviran toiminnan ohjaamiseksi ja johtamiseksi sekä tuottavuuden seuraamiseksi. Evirassa jatketaan seurantakohteiden ja toimintokartan sekä laskennan automatisoinnin ja raportoinnin kehittämistä. A.14 Tavoite: Kustannustehokkuutta parannetaan ja toimintaa kehitetään ministeriön maksupoliittisten linjausten mukaisesti. Kustannusvastaavuuteen ja -tehokkuuteen on kiinnitetty toiminnassa ja toimintoja uudelleen järjestettäessä erityistä huomiota mm. yhtenäistämällä ja kehittämällä prosesseja. Toimintaa ja viraston rahoituksen perusteita kehitettiin ministeriön maksupoliittisten linjausten mukaisesti viraston budjettivalmistelussa ja asiakkailta perittäviä maksuja vahvistettaessa. A.15 Tavoite: Osallistutaan Eviran maksupäätöksen valmisteluun. Evira on osallistunut maksupäätöksen ja sen muutosten valmisteluun tekemällä ministeriölle esityksiä ja laskelmia eri tehtäväalueita koskevien maksujen määräämiseksi. A.16 Tavoite: Osallistutaan palvelukeskushankkeeseen liittyvään selvitys- ja valmistelutyöhön. Evira on osallistunut työhön ministeriön johtamassa hankkeen ohjausryhmässä. Hankkeen jatkoselvitys ja suunnittelu on asetettu Eviran tulostavoitteeksi vuodelle 2007 ja sitä valmistellaan Eviraan asetetussa hallinnon yhteistyöryhmässä.

16 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA A.17 Tavoite: Valmistellaan ja otetaan käyttöön yhtenäiset talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät. Evirassa on otettu käyttöön yhtenäiset talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät. A.18 Tavoite: Jatketaan Eviran viestinnän ulkoisen ilmeen ja sivustojen suunnittelua tavoitteena viraston tunnetuksi tekeminen kaikille sidosryhmille ennen viraston aloittamista. Eviraa ja sen toimialaa on tehty tunnetuksi niin kansalaisille kuin eri asiakasryhmille. Näkyvin kampanjavaihe ajoittui viraston vihkiäisten aikaan. Evira sai syksyn aikana runsaasti huomiota eri tiedotusvälineissä. Eviran toimintaa esiteltiin medialle ja sidosryhmille päätoimipaikan lisäksi viidessä alueyksikössä järjestetyissä lehdistö- ja sidosryhmätilaisuuksissa sekä messuilla. Toimittaja- ja sidosryhmiä on kutsuttu päätoimipaikkaan tutustumaan Eviran laajaan toimintakenttään, avainhenkilöihin ja toimitiloihin. TNS Gallupin marraskuussa tekemässä kyselyssä lähes kolmannes vastaajista ilmoitti kuulleensa Evirasta. Parhaiten Evirasta tiesivät vuotiaat, perusastetta enemmän koulutusta hankkineet vastaajat. Avauskampanja näkyi myös Eviran internet-sivuilla, joiden kehittäminen palvelemaan eri asiakasryhmien tietotarpeita jatkui. Verkkoviestinnän kehittämiskohteet määriteltiin. Eviran kriisiviestintävalmiuksia on tehostettu. Lintuinfluenssaa koskeva viestintäsuunnitelma on valmisteltu ja sovittu sitä koskevan viestinnän toteutuksesta eri yhteistyötahojen kanssa Tietovarannot ja tietotekniikka D.1 Tavoite: Valmistellaan virastolle tietohallintostrategia ja tietoturvallisuuspolitiikka. Tietohallintostrategian valmistelu Evirassa on aloitettu ja työ jatkuu tietohallinnon yhteistyöryhmässä. Eviran tietoturvastrategia valmisteltiin MMM:n asettamassa työryhmässä ja se on hyväksytty Eviran johtoryhmässä. Strategiaan sisältyy tietoturvapolitiikka. D.2 Tavoite: Osallistutaan hallinnonalan tietotekniikkaratkaisujen, tietotekniikkajärjestelmien ja tietotekniikkahankintojen suunnitteluun. Painotetaan erityisesti kohdetietojärjestelmän sekä ketjuinformaation ja sen sanaston kehittämistä. Evira on osallistunut hallinnonalan yleisen suunnittelun ja kehittämisen lisäksi erityisesti ministeriön asettaman ELOHA- työryhmän työskentelyyn, jossa on hahmoteltu Eviran toimialan tulevia tietojärjestelmätarpeita. Eviran edustajat ovat osallistuneet hallinnonalan yhteistyöryhmiin, joissa on käsitelty esim. yhteisten tietoliikenneratkaisujen kehittämistä sekä palvelujen yhteisiä hankintoja. D.3 Tavoite: Aloitetaan laboratorion tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen huomioimalla MMM:ssä aloitettu työ, joka koskee yhteisiä rekistereitä ja muita tietojärjestelmiä. Yhtenäisen tietojärjestelmän työn käynnistämisestä on päätetty ja vuoden 2007 alussa Eviraan on asetettu kolmivaiheinen projekti järjestelmän valmistelemiseksi.

17 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Selite Tuotokset keskeisistä suoritteista/suoriteryhmistä yksikköinä: Toteuma 2005 Taulukko 6. Eviran suoritteiden ja julkishyödykkeiden määrät Toteuma 2006 Tavoite 2006 Tarkastukset - Rehu- ja lannoitevalmisteet Viljatarkastukset Kasvinterveys Metsäpuiden taimitarhat ja varastot Kasvisten kauppanormit Kasvinsuojeluaineiden käyttö ja kauppa Venäjän tuontipuu Liha-, kala-, muna- ja maitoalan laitokset, munapakkaamot Vähittäismyymäläkäynnit, naudanliha merkintä Lattiakanalat Ensisaapumisvalvonta Maitovalmisteiden EU-tukivalvonta Luomutarkastukset Eläinlääkinnällinen rajatarkastus Analyysit - Rehu- ja lannoiteanalyysit Siemenanalyysit Vilja-analyysit Kasvintuhoojien analyysit Bakteriologian analyysit Patologian analyysit Virologian analyysit Prionin analyysit Kemian analyysit Päätökset - Terveystodistukset Kantatodistukset Siemenpäätökset Hygieniaosaamispäätökset Sisämarkkinakaupan ja tuonnin rekisteröinnit, luvat ja päätökset Täydentämispäätökset Erityisruokavaliovalmisteilmoitukset Ravintolisäilmoitukset Rehu- ja lannoitevalmisteiden tarkastusten määrä ei yltänyt asetettuun tavoitteeseen johtuen lannoitevalvonnan resurssien osoittamisesta laaja-alaisesti ministeriön avustamiseen lannoitevalmistelainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelussa. Kemian analyysit ovat toteutuneet tavoitetta pienempinä johtuen lähinnä uuden kiinteistön laboratoriotilojen keskeneräisyydestä johtuvasta käyttöönoton viivästymisestä ja osin projektiluontoisten analyysien siirtämisestä 2007 vuoden puolelle.

18 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA Hygieniaosaamispäätöksiä ei ole tehty toimintavuonna johtuen uudistettavana olevan hygieniaosaamista koskevan säädöksen viivästymisestä Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu B.1 Tavoite: Vahvistetaan Eviran laatupolitiikan tavoitteet. Evira on vahvistanut laatupolitiikan tavoitteet, jotka on sisällytetty Eviran toimintakäsikirjaan. Laatupolitiikka tarkistetaan Eviran strategian valmistumisen jälkeen. B.2 Tavoite: Kuvataan koko valvontaketju asetuksen 882/2004 mukaisesti ja laaditaan pitkän ajan auditointisuunnitelma. Asetuksen 882/2004 mukaisen monivuotisen valvontasuunnitelman ja auditointisuunnitelman laadinta on käynnistetty ja tehtäville annettua määräaikaa on pidennetty vuodelle B.3 Tavoite: Huolehditaan akkreditointien jatkumisesta ja haetaan ISO mukainen yhteinen akkreditointipäätös. Evira on uudistanut koko akkreditoinnin piirissä olevan toimintansa siten, että joulukuussa 2006 tapahtuneen FINASin määräaikaistarkastuksen perusteella tullaan saamaan yhteinen akkreditointipäätös kevään 2007 aikana. Myös siementarkastuksen ISTA-akkreditointikäynnin tuloksena akkreditoinnin todettiin voivan jatkua. Koko muutosprosessin aikana Eviran akkreditoitu toiminta jatkui häiriöttömänä. B.4 Tavoite: Painotetaan asiakaslähtöisyyttä viraston toiminnassa ja sen kehittämisessä. Laaditaan asiakastyytyväisyyskysely toteutettavaksi vuosittain v lukien. Asiakaslähtöisyys on ollut olennainen lähtökohta viraston toiminnan käynnistämisestä alkaen ja se on oleellinen osa viraston strategiatyötä. Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan vuosittain v lukien. B.5 Tavoite: Varmistetaan viraston palvelukyky ja tehtävien häiriötön hoito siirtymävaiheessa. Viraston palvelukyky ja tehtävien häiriötön hoito on varmistettu siirtymävaiheessa Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Vuonna 2006 Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa on työskennellyt 762 henkilöä. Naisia Eviran henkilöstöstä on ollut vuonna 2006 n. 80 % ja miehiä n. 20 %. Henkilötyövuosina mitaten henkilöstömäärä on ollut 753. Määräaikaisia vuonna 2006 on ollut 20 % henkilöstöstä, joista kokoaikaisina työskenteli 94 %. Virkasuhteisia on ollut 92 % ja osa-aikaisia 7 % henkilöstöstä. Henkilöstön keski-ikä vuonna 2006 on ollut Evirassa n. 44 vuotta. Suurin ikäryhmä on ollut vuotiaat (141 henkilöä), toiseksi suurin ikäryhmä vuotiaat (124 henkilöä) ja kolmanneksi suurin ikäryhmä vuotiaat (116 henkilöä). Perusasteen tutkinnon on suorittanut n. 15 % henkilöstöstä. Keskiasteen tutkinnon on suorittanut n. 34 %, alimman korkea-asteen tutkinnon n. 10 % ja korkeakoulututkinnon n. 41 % henkilöstöstä (alempi korkeakoulutusaste n. 9 %, ylempi korkeakouluaste n. 25 % ja tutkijakoulutusaste n. 7 %). Sairauspoissaolot ovat olleet päivää. Sairaspäivien kustannukset olivat n. 3 % palkkasummasta. Sairaspäiviä yhtä henkilötyövuotta kohti on

19 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA ollut 12. Sairauspoissaoloista 1-3 päivän mittaisia on ollut 23 %, 4-10 päivää 20 %, päivää 28 % ja yli 60 päivää 29 %. Henkilöstöä on kehitetty vahvistetun suunnitelman mukaisesti. Lisäksi esimiehille ja henkilöstölle on tarjottu muutosvalmiuskoulutusta organisaation perustamisvaiheessa. C.1 Tavoite: Valmistellaan henkilöstöpoliittinen ohjelma sekä osaamisen kehittämissuunnitelma. Viittaamme tavoitteen A.12 raportointiin. Alustava henkilöstöstrategia on valmisteltu toimintavuonna ja se päivitetään strategiatyön yhteydessä. Henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelman valmistelu on käynnistetty ja sitä jatketaan vuonna C.2 Tavoite: Aloitetaan yhteisen palkkausjärjestelmän valmistelu. Palkkausjärjestelmän valmistelu on käynnistetty. Tavoitteena on siirtyä Evirassa yhteiseen palkkausjärjestelmään vuonna C.3 Tavoite: Toteutetaan ja otetaan käyttöön vuosittainen työtyytyväisyyskysely. Yhdistetyissä virastoissa on toteutettu valtion työtyytyväisyyskysely alkuvuonna Eviran yhteinen työtyytyväisyyskysely toteutetaan vuonna Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne 1000 euroa 2006 TA-2006 Tilinpäätös TA Tulot ,2 % 17,3 % Toimintamenomäärärahat yhteensä ,6 % 82,6 % Muiden virastojen momentit ,2 % 0,2 % Yhteensä rahoitus ,0 % 100,0 % Taulukko 7. Toiminnan kokonaisrahoitus ja asiakkailta perityt tulot Eviran toimintamenomäärärahan osuus toiminnan kokonaisrahoituksesta on ollut 73,6 %, kun tulorahoitusta on kertynyt vastaavasti 26,2 %. Tulorahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on muodostunut 8,9 % korkeammaksi kuin talousarviossa suunniteltiin ja toimintamenomäärärahan osuus on laskenut vastaavasti. Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus on ollut 1,4 % ja muiden virastojen osuus 0,2 %. Muuta ulkopuolista rahoitusta ovat myöntäneet valtiovarainministeriö ja Suomen Akatemia yhteensä 0,1 miljoonaa euroa. Ulkopuolisen rahoituksen osuus Eviran talousarvoista on 2,5 % Talousarvion toteutuminen Eviran tulotili on toteutunut talousarviota suurempana ja vastaavasti yhdistyneiden virastojen tulot pienempinä. Erot talousarvioon johtuvat lähinnä laskutuksen ajankohdista, sillä yhdistyneille virastoille kuuluneet tulot on kirjattu yhdistymisen jälkeen Eviran tulomomentille. Kasvinsuojelukorvauksia vastaavat tulot on tuloutettu momentille Kasvinjalostusmaksut. EU:lta tuleva Eviran korvaus EU:n vastuulla olevien valvontatehtävien suorittamisesta on tuloutettu puolestaan momentille EU:lta saatavat muut tuotot.

20 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA Eviran perustamisen yhteydessä on yhdistetty siihen siirtyneiden tilivirastojen toimintamenomäärärahat perustetun tiliviraston määrärahoihin ( ). Määräraha on menopuolelle nettobudjetoitu toimintamenomääräraha. Lisäksi Elintarviketurvallisuusvirastolla on tulopuolelle nettobudjetoitu lihantarkastustoiminnan määräraha sekä kasvinjalostustoiminnan edistämiseen osoitettu bruttobudjetoitu määräraha. Toimintamenomääräraha vuodelle 2006 on ollut yhteensä 39,2 milj. euroa (ml. yhdistyneiden virastojen erillismäärärahat) ja siirtomäärärahojen osuus 13,2 milj. euroa. Määrärahojen käyttö yhteensä tilikaudella 2006 on ollut 46,2 milj. euroa. Siirtomäärärahakanta on pienentynyt tilikauden aikana n. kolmanneksella eli 3,8 milj. euroa, jolloin siirtynyt siirtomääräraha vastaa 2,5 kuukauden keskimääräistä menokertymää. Eviralla on ollut käytettävissä ulkopuolista rahoitusta, josta osa on budjetoitu toimintamenomäärärahaan yhteisrahoitteisena toimintana ja osasta määrärahaa Eviralla on ollut käyttöoikeus toisen viraston määrärahaan. Viimeksi mainittuja määrärahoja on käytetty EU:n kansallisen asiantuntijan palkkausmenojen maksamiseen sekä virologian tieteelliseen tutkimukseen ja kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. Eviralle on myönnetty yhteensä 2,8 miljoonan euron suuruinen määräraha eläinlääkintähuoltoon, hukkakauran torjuntaan ja kasvinsuojelukorvausten maksamiseen. Eviran toimintamääräraha sisälsi alajaoteltuna 0,7 milj. euron määrärahan tiloilla kuolleiden eläinten hävittämisestä aiheutuvien kulujen maksamiseen Tuotto- ja kululaskelma Tase Elintarviketurvallisuusviraston toiminnan kokonaistuotot ovat olleet 16,4 milj. euroa ja ne ovat kasvaneet 0,3 % vuodesta Maksullisen toiminnan tuotot ovat olleet 15,5 milj. euroa ja kasvu 1 % (0,2 milj. euroa) lähinnä pienten hinnantarkistusten johdosta. Muut toiminnan tuotot yhteensä ovat laskeneet 10 % (0,1 milj. euroa), kun yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot ovat kasvaneet (0,1 milj. euroa) ja toiminnan muut tuotot vähentyneet 2,0 milj. euroa. Toiminnan kulut ovat olleet yhteensä 58,4 milj. euroa ja ne ovat kasvaneet 6,5 milj. euroa (12,7 %). Kulujen kasvusta 2,7 milj. euroa on johtunut Eviran perustamis- ja muuttokuluista sekä 1,4 milj. euroa kasvaneista tilavuokrista. Eviraan on siirtynyt lukien Maaja metsätalousministeriöstä 24 ja TIKE:stä 8 henkilöä, joka on nostanut henkilöstökuluja n. 1,0 milj. euroa. Poistoja on kasvattanut 1,4 milj. euron suunnitelmasta poikkeava poisto erään keskeneräisen tietojärjestelmäsovelluksen käytöstä poiston seurauksena. Henkilöstökulut 30,4 milj. euroa ovat muodostaneet suurimman erän kulurakenteesta (52 %). Em. kulut ovat kasvaneet 4,5 %, josta henkilötyövuosien kasvulla selittyy 3,3 % ja 1,2 % palkkatason nousulla. Palkkoja on tarkistettu , jolloin yleiskorotuksen vuositason kustannusvaikutus on ollut 0,8 % ja uuden palkkausjärjestelmän vuositarkistuksen vaikutus 0,4 %. Taseen loppusumma on ollut 9,4 milj. euroa ja pienentynyt 2 % (0,2 milj. euroa). Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset ovat pienentyneet 5 % (0,3 milj. euroa). Tilikauden investoinnit ovat olleet 2,4 milj. euroa, kun tilikauden sääntömääräiset suunnitelman mukaiset poistot ovat olleet 1,3 milj. euroa ja kokonaispoistot 2,8 milj. euroa. Palvelutasoa kohottavia investointeja on tehty korvausinvestointien (1,3 milj. euroa) lisäksi 1,1 milj. euron edestä.