Ammatillisen erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 22.6.2011
2(13) Sisällys 1. Johdanto 2. Ammatillisen erityisopetuksen tavoitteet 2.1 Erityisopetuksen tavoitteet Keudassa 2.2 Erityisopetuksen vastuut 3. Erityisopetuksen toteuttaminen Keudassa 3.1 Ohjaus ja tuki 3.1.1 Tuen tasot Keudassa 3.2 HOJKSin laatiminen 3.2.1 Opiskelijan vahvuudet ja tuen tarpeet 3.2.2 Palvelu- ja tukitoimet 3.2.3 Arviointi 3.2.4 Seuranta 3.2.5 Siirtymävaihesuunnittelu 4. Erityisopetuksen suunnitelman toteutumisen seuranta ja arviointi
3(13) 1. Johdanto Erityisopetuksen suunnitelmassa kuvataan Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän toiminnan periaatteita ja toimintatapoja erityisopetuksen järjestämisessä. Suunnitelma on tarkoitettu opiskelijoille, heidän huoltajilleen sekä henkilökunnalle tiedon lähteeksi. Keudan erityisopetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman on tarkoituksena kertoa: mitä ammatillisella erityisopetuksella tarkoitetaan lainsäädännössä, erityisopetuksen toteuttajat ja heidän vastuualueensa, Keudan ohjauksen ja tuen määritelmät ja HOJKSin (=henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) laatimisen, toteuttamisen ja seurannan periaatteet. Suunnitelmassa annetaan yleistietoa siitä, miten erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus toteutetaan HOJKS -prosessin kautta. Koko toiminta perustuu monialaiseen yhteistyöhön oppilaitoksen työntekijöiden, opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. 2. Ammatillisen erityisopetuksen tavoitteet Toisen asteen koulutuksen haasteena on koko ikäluokan kouluttaminen. Opiskelupaikka ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa on jokaisen nuoren oikeus huolimatta hänen mahdollisista erityisen tuen tarpeistaan. Tämä merkitsee sitä, että oppilaitokset joutuvat uudistamaan toimintatapojaan turvatakseen tämän oikeuden kaikille nuorille. Nuoren kanssa yhdessä mietitään yksilöllisiä ratkaisuja opintojen läpiviemiseksi. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena yksittäisen opiskelijan kannalta on alan ammatillisten perustaitojen saavuttaminen ja niiden avulla työllistyminen, jatko-opintokelpoisuuden takaaminen ja hyvän elämän edellytysten luominen. Tavoitteiden saavuttamiseksi osa opiskelijoista tarvitsee opinnoissaan erityistä tukea, jota kutsutaan erityisopetukseksi. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan (L630/1998, 20 ) ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityisiä opetusjärjestelyjä tai opiskelijahuollon palveluja vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi. Opetus järjestetään mahdollisimman yksilöllisesti opiskelijan edellytysten mukaisesti. Opiskelijalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 20 ja 21). 20 Erityisopetus Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai opiskelijahuollon palveluja tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena. Opiskelijalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.
4(13) Asianomainen ministeriö voi 9 :n nojalla määrätä, että koulutuksen järjestäjän erityisenä koulutustehtävänä on huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä, erityisopetuksen yhteydessä annettavasta valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta sekä opetukseen liittyvistä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä. Erityisopetuksessa voidaan poiketa tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksistä siten kuin opetussuunnitelman tai tutkinnon perusteissa määrätään. 21 Erityiset opetusjärjestelyt Opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: 1) opiskelijalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan tutkinnon sisältämiä opintoja vastaavat tiedot ja taidot; 2) tutkinnon sisältämien opintojen suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai 3) se on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä. Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 Asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A811/1998, 8 ) linjataan HOJKSiin kirjattavat asiat sekä erityisopetuksen toteutuksen pääsuunnat. 8 Erityisopetus Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 :ssä tarkoitettua erityisopetusta saavan opiskelijan henkilökohtaisesta opetuksen järjestämistä koskevasta kirjallisesta suunnitelmasta tulee ilmetä: 1) suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettavat opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteet ja tutkinnon laajuus sekä opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma; 2) millä edellä mainitun lain 20 :n 1 momentissa tarkoitetulla perusteella opiskelijan opetus annetaan erityisopetuksena; 3) mitä edellä mainitun lain 20 :n 1 momentissa ja 38 :n 1 momentissa tarkoitettuja opiskelun edellyttämiä erityisiä opetus- ja opiskelijahuollon palveluja opetuksessa tai sen yhteydessä annetaan; sekä (18.6.2003/562)
5(13) 4) mitä muita henkilökohtaisia palvelu- ja tukitoimia opiskelija saa. Jos opiskelijalle annetaan erityisopetuksen yhteydessä valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta, noudatetaan mitä 1 momentissa säädetään. Erityisopetuksessa opetus on mukautettava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Erityisopetuksena ei pidetä tukiopetusta, joka annetaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumishäiriöitä Asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998 8 2.1 Erityisopetuksen tavoitteet Keudassa Keski-Uudenmaan ammattiopiston erityisopetuksen tavoitteena on: kehittää ja löytää hyviä käytänteitä erityisopetuksen alalta opetuksen kehittämiseksi tukea opettajien kouluttautumista erityisopetuksen teemoihin fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen esteettömyyden edistäminen kokonaisvaltaisen ja yksilöllisen oppimispolun suunnittelu HOJKSin avulla edistää tehostetun tuen ja ohjauksen avulla opiskelijan tutkinnon suorittamista ja työllistymistä 2.2 Erityisopetuksen toimijat ja vastuut Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tukeminen ja ohjaaminen on koko henkilöstön yhteinen tehtävä, johon kuuluu monenlaisia asioita tehtävästä riippuen. Koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa, että opiskelijaksi valitun henkilön terveydentila on sellainen, että hän voi selviytyä myös koulutukseen kuuluvasta työpaikoilla tapahtuvasta oppimisesta, kuten alan tehtävissä toimiminen ja tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttamisen edellytykset. (Tutkinnon perusteet 2010).
6(13) TAULUKKO 1. Erityisopetuksen vastuut Keudassa Toimija Tehtävä Kuntayhtymän hallitus - hyväksyy erityisopetuksen suunnitelman ERVA-koordinaattori - koordinoi erityisopetuksen kehittämistä Keudassa - toimii ERVA-tiimin puheenjohtajana - toimii ajankohtaisten asioiden tiedottajana ERVA-tiimi - ERVA-tiimin muodostavat rehtoreiden nimeämät tulosalueiden ERVAt - päivittää erityisopetuksen suunnitelman ERVAkoordinaattorin johdolla - kehittävät Keudan erityisopetuksen käytäntöjä - osallistuvat erityisopetukseen liittyvän täydennyskoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen ERVA = erityisopetuksesta vastaava opettaja - toimii erityisopetuksen asiantuntijana omalla tulosalueellaan - koordinoi erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tuen ja ohjauksen järjestämistä sekä vuosisuunnittelua yhdessä apulaisrehtorin / koulutuspäällikön kanssa - osallistuu alkukartoitusten toteuttamiseen yhteistyössä muiden asianosaisten kanssa - vastaa HOJKSien laadinnasta ja päivittämisestä yhdessä opettajien kanssa - vastaa mukautettujen tavoitteiden ja arviointikriteerien laadinnasta yhteistyössä ammatinopettajan ja / tai attoaineiden opettajan kanssa - osallistuu opiskelijahuoltoryhmien toimintaan - toimii WinhaHOJKSin tukihenkilönä tulosalueellaan - kehittää erityisopetuksen käytäntöjä tulosalueellaan - kutsuu koolle oman alueensa erityisopettajat säännöllisiin erityisopettajien tapaamisiin ja toimii ryhmän puheenjohtajana Rehtori - kohdentaa riittävät resurssit erityisopetukseen - kohdentaa riittävät resurssit opettajien täydennyskoulutukseen - vahvistaa HOJKSit joko yksitellen tai yhteenvetolistalla - osallistuu opiskelijahuoltoryhmän toimintaan ellei ole delegoinut tehtävää apulaisrehtorille tai koulutuspäällikölle
7(13) Apulaisrehtori / koulutuspäällikkö - vastaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tuen ja ohjauksen järjestämisestä sekä vuosisuunnittelusta yhdessä ERVAn kanssa - jakaa erityisopetuksen resurssit opetushenkilöstölle - osallistuu opiskelijahuoltoryhmän toimintaan - osallistuu oppimisympäristöjen kehittämiseen Erityisopettaja - antaa erityisopetusta tarpeen mukaan joko ryhmässä tai yksilöllisesti - suunnittelee yhdessä muiden opettajien kanssa opetusta huomioiden erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tarpeet - vastaa mukautettujen tavoitteiden ja arviointikriteerien laadinnasta yhteistyössä ammatinopettajan ja / tai attoaineiden opettajan kanssa - tukee ja ohjaa opiskelijan henkilökohtaista ja ammatillista kasvua - osallistuu mahdollisiin alkukartoituksiin osaamisalueensa puitteissa - toimii yhteistyössä ERVAn ja muiden opettajien kanssa - osallistuu tarvittaessa opiskelijahuoltoryhmän toimintaan - kirjaa WinhaHOJKSiin yksilölliset tavoitteet, niiden toteuttamisen sekä henkilökohtaiset opetuksen tukitoimet - asiantuntijuuden jakaminen ja muiden opettajien tukeminen käytännön opetustyössä Ammatinopettaja ja/tai atto-aineiden opettaja - osallistuu mahdollisiin alkukartoituksiin osaamisalueensa puitteissa - havainnoi opiskelijaa ja ryhtyy tukitoimien järjestämiseen havaitessaan tuen tarpeen - informoi opiskelijan tuen tarpeesta ryhmänohjaajaa ja opiskelijahuoltoryhmää - osallistuu mukautettujen tavoitteiden ja arviointikriteerien laadintaan yhteistyössä erityisopettajan kanssa - suunnittelee erityisopetuksen tarvittaessa yhteistyössä muiden opettajien kanssa - tukee ja ohjaa opiskelijan henkilökohtaista ja ammatillista kasvua - kirjaa WinhaHOJKSiin yksilölliset tavoitteet, niiden toteutumisen sekä henkilökohtaiset opetuksen tukitoimet oman aineensa osalta
8(13) Ryhmänohjaaja - tekee tulohaastattelun ja laatii opiskelijan HOPSin Winhaan - havainnoi ja tunnistaa erityisen tuen tarpeita - osallistuu HOJKSin laatimiseen Ervan kanssa - osallistuu opiskelijan ohjaukseen ja tukitoimien toteuttamiseen - seuraa opintojen etenemistä ja HOJKSien toteutumista - ottaa tarvittaessa yhteyttä opiskelijahuoltoryhmään, mikäli opinnot eivät suju tavoitteiden mukaisesti - pitää yhteyttä alaikäisen huoltajiin - kirjaa WinhaHOJKSiin yksilölliset tavoitteet, niiden toteutumisen sekä henkilökohtaiset opetuksen tukitoimet - osallistuu opiskelijan uraohjaukseen Opiskelijahuoltoryhmän jäsenet - osallistuvat alkukartoitusten tekemiseen vastuualueidensa mukaisesti - tukevat opiskelijaa opinnoissaan vastuualueidensa mukaisesti - osallistuvat verkostoyhteistyöhön - osallistuvat opintojen seurantaan ja sopivat erityisjärjestelyistä monialaisesti 3. Erityisopetuksen toteuttaminen Keudassa 3.1 Ohjaus ja tuki Keudassa Keudassa annettava ohjaus ja tuki jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Tuen taso riippuu opiskelijan henkilökohtaisesta tuen tarpeesta, jota seurataan koko opintojen ajan. Opiskelijalle järjestettävä tuki kirjataan henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan (HOPS) tai henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Tuen tarve voi selvitä: opintoihin hakeutumisvaiheessa saatujen tietojen pohjalta, opintojen aloitusvaiheen tietojen pohjalta tai opintojen edetessä. Opiskelijan hakeutuessa opintoihin voi olla tiedossa nivelvaiheen yhteistyön tai yhteisvalinnan tietojen kautta, että hän tarvitsee opinnoissaan erityistä tukea. Opintojen alussa tuen tarve voi selvitä tulohaastattelun, lähtötason kartoitusten tai aiempien todistusten ja lausuntojen kautta. Opintojen aikana opiskelija ja / tai opettaja voivat huomata tuen tarpeen ja ryhtyä tukitoimien suunnitteluun.
9(13) 3.1.1. Tuen tasot Keudassa Yleinen tuki on jokaiselle opiskelijalle annettavaa opetusta ja kasvatusta. Sen tehtävänä on opiskelijan tukeminen henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tuen muotoina ovat mm. tuen tarpeen varhainen tunnistaminen, opiskelijahuollon ennalta ehkäisevä tuki, opinto-ohjaus ja yleiset tukiopetustunnit. Yleisen tuen tarkoituksena on lyhytaikainen apu opintojen jatkumisen edistämiseksi. Yleisen tuen suunnittelun ja seurannan välineenä on HOPS. Tehostetun tuen tarkoitus on tukea opiskelijaa henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa silloin kun yleinen tuki ei ole riittävää. Tehostettu tuki on opiskelijan oppimisen ja kasvun lyhytkestoista vahvempaa ja yksilöllisempää tukemista. Tuen muotoina ovat mm. erilaiset opetusjärjestelyt kuten opetuksen eriyttäminen, samanaikaisopetus, ammattimiehen apu, yksilöllisesti suunnattu tukiopetus jne. Lisäksi käytössä ovat tehostetut opiskelijahuollon palvelut sekä opintojen yksilöllisempi ohjaus. Oppimista voidaan tukea myös opetusryhmän joustavilla opetusratkaisuilla kuten käyttämällä selkeää havaintomateriaalia, keskittymällä vain keskeiseen oppisisältöön, mitoittamalla tehtävä- ja työmäärä sopivaksi sekä järjestämällä kokeisiin/ammattiosaamisen näyttöihin lisäaikaa tai mahdollisuus tehdä ne osissa. Tehostetun tuen aikana opiskelijan opintojen etenemistä seurataan tavallista tarkemmin tuen riittävyyden varmistamiseksi. Seurannan perusteella määritellään myös tuen tarpeen jatkuminen. Jos opiskelijan opinnot eivät etene toivotulla tavalla, keskustellaan opiskelijan ja häntä ohjanneiden henkilöiden kanssa lisätuesta tai mahdollisesta erityisen tuen tarpeesta. Opiskelijalle järjestettävä tuki kirjataan HOPSiin eli tehostetun tuen suunnittelun ja seurannan välineenä on HOPS. Erityinen tuki perustuu henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Erityistä tukea annetaan silloin kun yleinen ja tehostettu tuki eivät riitä ja tarvitaan pitempikestoista tukea. HOJKS laaditaan yhdessä opiskelijan, ryhmänohjaajan, erityisopetuksen asiantuntijan ja alle 18-vuotiaan huoltajan/ien kanssa. Ohjeistus erityisen tuen järjestämiseen ja HOJKSin laadintaan on Keudan ammatillisen erityisopetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Opiskelijalle järjestettävä tuki kirjataan HOJKSiin eli erityisen tuen suunnittelun ja seurannan välineenä on HOJKS. Ammatillisessa erityisopetuksessa opetus on suunniteltava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteita voidaan mukauttaa opiskelijan edellytysten mukaan joko niin, että kaiken opetuksen tavoitteet on mukautettu, tai vain yhden tai useamman tutkinnon osan tavoitteet mukautetaan. Opintojen mukauttaminen saattaa vaikuttaa opiskelijan jatkoopintokelpoisuuteen.
10(13) 3.2 HOJKSin laatiminen Erityisopetuksen peruste määräytyy erityisopetuksen ensisijaisen syyn mukaan. Opiskelijalla voi olla useita erilaisia HOJKS:n perusteita. Perusteina suunnitelman tekemiselle voivat olla: haastattelut alkukartoitukset esim. luki, matematiikka ja kielet opettajan havainnot opiskelijan tuen tarpeesta esim. opiskelija tarvitsee enemmän aikaa työtehtävien harjoitteluun tai teoriaopinnoissa on hankaluuksia aiempi HOJKS aiemmat todistukset lausunnot diagnoosit Erityistä tukea saavat opiskelijat tilastoidaan erityisopetuksen perusteen mukaan, joka määräytyy Tilastokeskuksen luokituksen mukaan seuraavasti: 01 hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet esim. AD/HD tai ADD 02 kielelliset vaikeudet esim. vaikea lukiongelma, dysfasia, dyslexia, matematiikan erityisvaikeudet 03 vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt esim. sosiaalinen sopeutumattomuus 04 lievä kehityksen viivästyminen esim. opiskelijalla laajoja oppimisvaikeuksia 05 vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma 06 psyykkiset pitkäaikaissairaudet esim. mielenterveyden ongelmat ja päihdeongelmat 07 fyysiset pitkäaikaissairaudet esim. allergia, astma, diabetes, epilepsia, syöpä 08 autismiin tai Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 09 liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus esim. tuki- ja liikuntaelinvammat, cp-oireyhtymä, lyhytkasvuisuus 10 kuulovamma 11 näkövamma 12 muu syy, joka edellyttää erityisopetusta esim. elämänhallintaan liittyvät ja/ tai sosiaaliset syyt
11(13) 3.2.1 Opiskelijan vahvuudet ja tuen tarpeet Opiskelijan vahvuuksia ja osaamista kartoitettaessa tulee ottaa huomioon opiskelijan sosiaaliset taidot, käyttäytyminen, opiskelu- ja työskentelytaidot, motoriset taidot, kielelliset valmiudet, akateemiset taidot ja erityiset vahvuudet. Näitä asioita voidaan selvittää esim. haastattelemalla, havainnoimalla ja lähtötason testeillä. Opetuksen suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana käytetään vahvuuksia. Tuen tarpeita kartoitetaan esim. haastattelemalla, havainnoimalla ja lähtötason kartoituksilla. Tuen tarpeiden määrittelyn jälkeen pyritään löytämään keinot oikeanlaiseen ja oikeaaikaiseen opiskelijan tukemiseen. 3.2.2 Palvelu- ja tukitoimet Palvelu- ja tukitoimet suunnittelee ja toimeenpanee opettajat, ryhmänohjaajat, erityisopettajat ja opiskelijahuoltoryhmä. Erityiset opetuspalvelut voivat olla esimerkiksi: henkilökohtainen ohjaus ryhmäkohtaiset tukimuodot (erityisryhmä, samanaikaisopetus, rinnakkaisopetus, pienryhmäopetus) yksilöllinen opetusmateriaali monipuoliset opetusmenetelmät henkilökohtainen työjärjestys opiskeluajan pidentäminen ja/tai työpäivien lyhentäminen opiskelun tavoitteiden ja arvioinnin mukauttaminen työssäoppimisen erityisjärjestelyt ammattiosaamisen näytön erityisjärjestelyt työvaltainen tutkinnon ja/tai tutkinnon osan suorittaminen tuki siirtymävaiheessa työelämään. Opiskelijahuoltopalvelut: opiskelijaterveydenhoitopalvelut kuraattoripalvelut opinto-ohjauspalvelut. Muut henkilökohtaiset palvelu- ja tukitoimet (oppilaitoksen ulkopuoliset toimijat): terveydenhoitopalvelut sosiaalipalvelut esim. lastensuojelu tutkimus- ja testauspalvelut avustaja-, tulkki- ja kuljetuspalvelut.
12(13) 3.2.3 Arviointi Erityisopiskelijan kohdalla arvioinnin muutokset voivat kohdistua osaamisen näyttötapoihin, arviointikriteereihin ja arvioinnin kohteisiin. Opiskelijan arvioinnissa huomioitavaa: vaihtoehtoiset osaamisen näyttötavat kuten suullinen kuulustelu, arviointikeskustelu, toiminnallinen tehtävä, arviointi opetustilanteessa ja ryhmätehtävät arviointi opetussuunnitelman arviointikriteerien perusteella, T1-tasolla tai mukautetuin tavoittein erityisryhmässä voidaan arvioida myös normaalin arviointikriteerien (T1-K3) mukaisesti arviointi voidaan toteuttaa myös sanallisena arviointina kuvaamalla sitä, mitä opiskelija parhaiten osaa, mutta tällöin tavoitteena on todistus suoritetuista opinnoista eikä tutkintotodistus Työssäoppimisessa, ammattiosaamisen näytöissä ja niiden arvioinnissa huomioitavaa: opiskelijan kokonaisvaltainen tukeminen näyttöprosessissa näyttöympäristöjen ja näyttötehtävien suunnittelu ja valinta työtaitojen pidempi harjoittelu ennen näyttöä näyttötehtävien harjoittelu osanäytöt useamman näytön yhdistäminen tarvittaessa arvioinnin mukauttaminen. 3.2.4 Seuranta Seuranta tarkoittaa kaikkien palvelu- ja tukitoimien säännöllistä dokumentointia opiskelijakohtaisesti WinhaHOJKSiin. Seurantaa on myös toteutettujen toimenpiteiden vaikutusten arviointi ja uusien toimenpiteiden suunnittelu muuttuvissa tilanteissa. Seurantaa suorittavat kaikki, jotka ovat osallisia suunnittelussa ja toteutuksessa. Seurantakäynnit, päivämäärät ja vastuuhenkilöt: tarjottujen ja toteutettujen toimenpiteiden dokumentointi, myös silloin jos toimenpide ei toteudu esim. opiskelija ei käytä tarjottua palvelua suunniteltujen toimenpiteiden toteutumisen tarkkailu toteutettujen toimenpiteiden vaikutusten arviointi uusien toimenpiteiden suunnittelu seurannan suorittaja kirjaa loppuun päivämäärään, jolloin seuranta on tehty ja lisäksi nimensä tai nimikirjaimensa, jotta tiedetään kirjauksen tekijä
13(13) 3.2.5 Siirtymävaihesuunnittelu Siirtymävaihesuunnittelulla tarkoitetaan suunnitelmaa sellaisista toimenpiteistä, joilla tuetaan opiskelijan tarkoituksenmukaista siirtymistä opiskelun jälkeiseen elämään. Siirtymävaiheen suunnitteluun osallistuvat ryhmävastaava, opinto-ohjaaja ja muu opiskelijahuoltoryhmä kulloisenkin tilanteen mukaisesti. Siirtymävaihesuunnittelu on osa opiskelijan uraohjausta, joka on aloitettu jo opintojen alkaessa. Jatkosuunnitelmat opiskelijan päättäessä opintonsa: työllistymistä tukevat palvelut työllistyminen (työllistyminen avoimille työmarkkinoille, tuettu työllistyminen, sosiaalinen työllistyminen) työelämään siirtyminen jatko-opiskelu asumispalvelut elämänhallinnan tukeminen vapaa-ajan toiminnan tukeminen 4. Erityisopetuksen suunnitelman toteutumisen seuranta ja arviointi Erityisopetus on osa opetusta, jonka toteutusta ja tuloksia arvioidaan tulosyksikkökohtaisesti. Erityisopetuksen tulosten mittaamiseen soveltuvia mittareita: erityisopiskelijoiden määrä (%) laadittujen HOJKSien määrä (kpl) erityisopiskelijoiden keskeyttämisprosentti erityisopiskelijoiden läpäisyprosentti. Erityisopetuksen tuloksien arviointiin liittyy opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa arviot ja käsitykset eritysopetuksen toteutumisesta ja tukitoimien toimivuudesta. Myös työssäoppimispaikoilta saatava palaute on tärkeää opetuksen, ohjauksen ja tuen kehittämisessä. Arviointityö perustuu dokumentteihin esim. HOJKSiin ja yhteisesti sovittuihin ohjeistuksiin.