ERITYISOPETUSSUUNNITELMA

ERITYISOPETUSSUUNNITELMA 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Ammatillista erityisopetusta ohjaava lainsäädäntö... 3 3. Erityisopetuksen toimijat... 4 4. Erityisopetuksen toimintamalli nuorten koulutuksessa... 6 5. Erityisen tuen toimintamalli aikuiskoulutuksessa... 7 6. Hojks... 8 7. Erityisopetuksen resurssien käyttö... 9 8. Erityisopetuksen toteutustapoja nuorten koulutuksessa... 10 9. Mukauttaminen nuorten koulutuksessa... 11 10. Erityinen tuki aikuiskoulutuksessa... 13 11. Erityisopetuksen arviointi ja kehittäminen Etelä-Savon ammattiopistossa... 14 12. Liitteet... 15 Hyväksytty opetuksen johtoryhmässä 4.12.2014

3 1. JOHDANTO Etelä-Savon ammattiopiston erityisopetussuunnitelma on osa koulutuksen järjestäjän pedagogista ohjelmaa. Tämän suunnitelman tavoitteena on selkeyttää erityisen tuen ja ohjauksen perusteita, merkitystä ja käytännön tukitoimia ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille tarpeellisia tietoja ja taitoja ammattitaidon saavuttamiseksi sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten saavuttamiseksi osa opiskelijoista tarvitsee opinnoissaan erityistä tukea, jota järjestetään erityisopetuksen avulla. Erityisopetuksen tehtävänä on turvata opiskelijalle opinnoissa riittävät tukitoimet ja ohjaus. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti samoissa ryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa. Tällöin opiskelijalle voidaan antaa erityisopetusta integroituna muuhun opetukseen (esim. eriyttävinä tehtävinä), pienryhmässä tai yksilöllisenä opetuksena/ohjauksena. Erityisopetuksen käytännön toteutuksesta huolehtivat ryhmänohjaajat, opettajat, erityisopettajat, alojen erityisopetusvastaavat ja opinto-ohjaajat, jotka yhteistyössä vastaavat erityisestä tuesta ja ohjauksesta koko opintojen ajan. Tämä erityisopetussuunnitelma kuvaa erityisopetuksen toteuttamista Etelä-Savon ammattiopistossa. Sen laatimisesta on vastannut erityisopetuksen työryhmä. Suunnitelmassa kuvataan erityisen tuen prosessia limittäin sekä nuorten koulutuksessa että aikuiskoulutuksessa. 2. AMMATILLISTA ERITYISOPETUSTA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Ammatillista koulutusta koskevassa lainsäädännössä (asetus ammatillisesta koulutuksesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980811, ja laki ammatillisesta koulutuksesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980630) erityisopiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, joka tarvitsee vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai opiskelijahuollon palveluja. Opiskelijalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Kyseisen lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksistä voidaan poiketa siten kuin opetussuunnitelman tai tutkinnon perusteissa määrätään. Lain mukaan erityisopetuksena ei pidetä tukiopetusta, joka annetaan tilapäisesti opinnoissa jälkeen jääneille tai opiskelijalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumishäiriöitä. Erityisopetuksen toteuttamisessa toimitaan lisäksi muiden Opetushallituksen antamien tutkintojen perusteiden ja määräysten, Etelä-Savon ammattiopiston pedagogisen ohjelman, aikuisten oppimis- ja ohjausjärjestelyjen suunnitelman, Etelä-Savon ammattiopiston tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien ja muiden oppilaitoksessa noudatettavien erityisopetusta koskevien säädösten ja ohjeiden mukaisesti.

4 3. ERITYISOPETUKSEN TOIMIJAT Ryhmänohjaaja/vastuuopettaja: vastaa HOJKS-työskentelyn aloittamisesta tekee ja päivittää yhdessä ervan ja muiden asiantuntijoiden kanssa ryhmänsä HOJKSit tiedottaa opiskelijan tuen tarpeesta muille opettajille tekee yhteistyötä opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa oman ryhmänsä opiskelijoiden osalta allekirjoittaa mukautusanomuksen ja toimittaa sen opintotoimistoon Aineenopettaja/ammatillinen opettaja: antaa ensisijaisesti tukea erityisopiskelijalle tiedottaa ryhmänohjaajaa tukea tarvitsevista opiskelijoista ohjaa opiskelijan tarvittaessa lisätuen piiriin (Jelppari, pienryhmät, atto-studiot, pajat, alan omat tukimuodot) käynnistää mukautusprosessin yhteistyössä ryhmänohjaajan, opiskelijan ja alaikäisen huoltajan kanssa täyttää oman osaamiskokonaisuutensa osalta mukautustiedot Wilmaan, tulostaa mukautustulosteen ja toimittaa sen kotiin allekirjoitettavaksi kirjaa tarvittaessa oman osaamiskokonaisuutensa osalta erityisopetuksen tietoja Wilmaan matematiikan opettajat tekevät matematiikkaseulat opintojen alussa äidinkielen opettajat tekevät lukiseulat opintojen alussa Alan erityisopetusvastaava (erva): kartoittaa yhdessä ryhmänohjaajien kanssa oman koulutusalansa erityisopetusta tarvitsevat opiskelijat vastaa ryhmänohjaajan kanssa HOJKSien tekemisestä ja päivittämisestä käy läpi HOJKSien sisällön ennen niiden viemistä rehtorin allekirjoitettavaksi ja on mukana tekemässä niihin tarvittavia tarkennuksia yhdessä ryhmänohjaajan kanssa vastaa alansa erityisopetuksen kehittämisestä ohjeistaa oman alansa opettajia erityiseen tukeen liittyvissä asioissa ja käytänteissä (esim. työssäoppiminen, mukautus) jakaa tietoa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden taustalla olevista oppimisvaikeuksista sekä tekee ehdotuksia erityisopetuksen tukimuotojen kehittämisestä toimii koulutuspäällikön apuna, kun päätetään erityisopetuksen resurssien käyttämisestä alalla osallistuu erva-toimintaan ja oman alansa jaksopalavereihin tekee tiivistä yhteistyötä laaja-alaisen erityisopettajan kanssa toimii erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukena ammatillisissa opinnoissa voi vastata oman alan erityisopetuksen pajatoiminnasta osalla ervoista on myös ammatillisen erityisopettajan koulutus

5 Laaja-alainen erityisopettaja (vain nuorten koulutuksessa): vastaa erityisen tuen antamisesta yhteisissä tutkinnon osissa ja esim. ammatillisten aineiden kirjallisissa tehtävissä erityisopetuksen pienryhmien, Jelpparin ja samanaikaisopetuksen kautta konsultoi muuta henkilökuntaa erityisopetuksen asioissa on apuna oppimisvaikeuksien kartoittamisessa ja tarvittavan taustatiedon hankkimisessa vastaa erityisopetussuunnitelman päivittämisestä yhdessä erityisopetusvastaavien kanssa hoitaa tarvittaessa muitakin oppilaitoksen tason erityisopetukseen liittyviä kehittämistehtäviä Koulutuspäällikkö: vastaa erityisopetuksen resurssien käytöstä omalla koulutusalallaan tehden yhteistyötä erityisopetusvastaavan, ryhmänohjaajien ja muiden opettajien kanssa raportoi erityisopetuksen resurssien käytöstä Erityisopetuksen kehittämisryhmä: puheenjohtajana erityisopetuksesta vastaava koulutuspäällikkö jäseninä Otavankadun ammattikampuksen rehtori, ammattikampusten vastuuervat ja laaja-alaiset erityisopettajat kehittää erityisopetusta koko oppilaitoksen tasolla päättää erityisopetuksen toimintatavoista ja tekee esityksiä erityisopetuksen toteuttamisesta johtoryhmälle Ammatinohjaaja/koulunkäyntiohjaaja (vain nuorten koulutuksessa): tukee opiskelijaa tarpeen mukaan ammatillisissa tai ammattitaitoa täydentävissä opinnoissa tekee tiivistä yhteistyötä muiden erityisopetuksen toimijoiden kanssa opiskelijan asioissa koulunkäyntiohjaajat vastaavat Otavankadun ammattikampuksen Soppi-pajan toiminnasta yhdessä erityisopettajan kanssa Opinto-ohjaaja: vastaa omalta osaltaan erityisopiskelijan opintopolun eteenpäin viemisestä niin, että opiskelija saa riittävästi tukea opintoihinsa Kuraattori (vain nuorten koulutuksessa): on mukana tukemassa erityisopiskelijan opintopolkua erityisesti sosiaalisten ongelmia suhteen Rehtori: hyväksyy (tai hylkää) oman alansa HOJKSit seuraa erityisopetuksen tilannetta omalla alallaan

6 4. ERITYISOPETUKSEN TOIMINTAMALLI NUORTEN KOULUTUKSESSA TUEN TARPEEN ARVIOINTI Aikaisemmat todistukset ja lausunnot Alkukartoitukset ja lukiseula (oppilaitoksessa tehdään kaikille aloittaville opiskelijoille lukiseula ja matematiikan KTLT-testi) => tulokset kirjataan Wilmaan Alkuhaastattelu, Wilman HOPS-lomake Opettajien huomiot Tiedonsiirtopalaveri, siirto-hojks Huoltajien antamat tiedot Tarvittaessa apuna erityisopettajan tekemät testit Opiskelijaterveydenhuollon konsultointi HOJKS Laaditaan siirtotietojen/alkukartoitusten pohjalta tai kun näyttää siltä, ettei opiskelija selviydy opinnoistaan Ryhmänohjaaja aloittaa HOJKS-prosessin Erva on ryhmäohjaajan tukena HOJKS:n tekemisessä, tarvittaessa käytetään muita asiantuntijoita Tehdään yhdessä opiskelijan ja huoltajan (mikäli kyseessä alaikäinen opiskelija) kanssa HOJKS tehdään Wilmaan HOJKSia päivittävät tarpeen mukaan kaikki opiskelijan opetukseen osallistuvat opettajat. ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Lisäopetus ja ohjaus, samanaikaisopetus, pienryhmäopetus Yksilöllinen aika Yksilöllinen materiaali Yksilöllinen suoritustapa Yksilöllistetty arviointi = mukautus (arviointi tapahtuu asteikolla K3 (M -T1 (M ) Muut tukitoimet (esim. ohjaajan tuki tai joustava työjärjestys) Erityisopetuksen pajat (Jees-paja/Pieksämäen ammattikampus, liite 3, Soppipaja/Otavankadun ammattikampus ja Raksa-paja/Raviradantien ammattikampus) SÄÄNNÖLLINEN SEURANTA JA ARVIOINTI Tiedottaminen erityisopetukseen osallistuvien tahojen välillä Säännölliset keskustelut opiskelijan, alaikäisen opiskelijan huoltajan ja ryhmänohjaajan/ervan välillä Suunnitelman toteutumisen seuraaminen Oppimisen ja osaamisen arviointi HOJKSin päivittäminen HOJKSin päättäminen opintojen loppuessa tai kun tarve erityisopetukseen loppuu

7 5. ERITYISEN TUEN TOIMINTAMALLI AIKUISKOULUTUKSESSA Erityisen tuen tarve voidaan todeta jo hakeutumisvaiheessa aiempien dokumenttien sekä hakeutujan oman kuvauksen perusteella. Vastuuopettajan, opettajien ja muiden toimijoiden havainnot valmistavan koulutuksen aikana johtavat tarvittaessa lukemisen ja kirjoittamisen testaukseen tai / sekä matematiikan lähtötason arviointiin. Luki- ja matematiikkaseuloja tarjotaan aikuisopiskelijoille opintotarjottimen tautta. Erityistä tukea tarvitsevat myös ne opiskelijat, joilla on käyttäytymis- tai keskittymisongelmia, sosiaalisia vaikeuksia tai opiskelija on mielenterveys- ja/tai päihdekuntoutuja. Aikuisella voi olla erityinen, yksilöllinen oppimisvaikeus, joka vaikuttaa hänen oppimismahdollisuuksiinsa. Lisäksi vaikuttaa myös hänen oppimismahdollisuuksiin se, millaisia aiempia oppimiskokemuksia hänellä on ollut sekä minkälaiset puitteet aikuiskoulutuksessa hänen oppimiselleen on luotu. Vastuuopettaja kertoo opiskelijoille mahdollisuudesta saada erityistä tukea tutkinnon suorittamisen eri vaiheissa sekä kertoo siihen liittyvistä käytänteistä. HAKEUTUMISVAIHE Tutkintovastaaja/vastuuopettaja kerää opiskelijan tietoja haastattelun avulla Erityisopettajan tekemän lähtötasokartoitus (lukitesti, matematiikkatesti ja oppimisvalmiuksien kartoittaminen) Tuen tarpeen toteaminen ja määrittely yhteistyössä opiskelijan, vastuuopettajan ja ervan kanssa => keskustelu ja kirjaus henkilökohtaistamissuunnitelmaan Opiskelija, vastuuopettaja ja erva tekevät HOJKSin, jonka rehtori hyväksyy Erityisopetuksen resurssisuunnitelman tekeminen opiskelijan osalta VALMISTAVA KOULUTUS Tiedonsiirto opettajien välillä Henkilökohtaistamissuunnitelman ja HOJKSin päivittäminen opiskelijan ja vastuuopettajan yhteistyönä Tarvittavan erityisen tuen järjestäminen opiskelijalle valmistavassa koulutuksessa Tarvittavan erityisen tuen järjestäminen opiskelijalle työssäoppimisessa TUTKINNON SUORITTAMINEN Tukitoimien huomioiminen tutkintotilaisuudessa Tutkintotilaisuuden osapuolien perehdyttäminen

8 6. HOJKS Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS voidaan tehdä mihin aikaan lukuvuodesta tahansa. Suunnitelmassa määritellään yksilölliset oppimisen tavoitteet, tarvittavat tukitoimet ja mahdollinen mukauttamisen tarve. HOJKSiin kirjataan erityisopetuksen peruste sekä opiskelijan tarvitsema erityistuki ja -ohjaus. Suunnitelmaa seurataan ja tarkennetaan säännöllisesti. HOJKS tehdään Wilmaan. HOJKSin laatimisesta vastaavat yhteistyössä ryhmänohjaaja ja erityisopetusvastaava (erva). HOJKS laaditaan yhteistyössä opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajien kanssa. Tukea HOJKSin tekemiseen saa laajaalaisilta erityisopettajilta. Lisäksi HOJKSin laatimiseen voivat tarvittaessa osallistua muut oppilaitoksen opetus- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat sekä tarvittavat yhteistyötahot. HOJKSin allekirjoittavat opiskelija ja alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltaja sekä ryhmänohjaaja. Päätöksen erityisopiskelijoista tekee rehtori. Rehtorin päätöksen jälkeen HOJKSia päivitetään Wilmassa sähköisesti. HOJKS päivitetään vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. HOJKSiin tekevät kirjauksia tarvittaessa kaikki opiskelijan opetukseen osallistuvat henkilöt. Ryhmänohjaaja ja erva seuraavat säännöllisesti opiskelijan opiskelun edistymistä ja tukitoimien riittävyyttä ja kirjaavat opintojen sujumisen sekä mahdolliset uudet tukitoimet HOJKSiin. Jos opiskelija ei tarvitse enää erityisiä tukitoimia, niin HOJKS puretaan. Tällöin pidetään HOJKS-kokous, josta tehdään kirjaus opiskelijan HOJKSiin. Päätöksen HOJKSin purkamisesta tekee rehtori. Opintojen päättyessä tai keskeytyessä ryhmänohjaaja tulostaa HOJKSin ja lähettää sen arkistoitavaksi erillisen HOJKS-ohjeen mukaisesti. HOJKS ja siihen liittyvät asiakirjat (esim. lausunnot, siirto-hojks) arkistoidaan opintosihteerien toimesta arkistointiohjeen mukaisesti. (HOJKS-prosessi liitteenä 2.) HOJKSin lähtökohtana olevat erityisopetuksen perusteet: 01. hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet (hahmottamiseen, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen liittyviä vaikeudet, esim. AD/HD tai ADD) 02. kielelliset vaikeudet (esim. vaikea lukiongelma, dysfasia, dyslexia) 03. vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt (esim. sosiaalinen sopeutumattomuus) 04. lievä kehityksen viivästyminen (opiskelijalla laajoja oppimisvaikeuksia) 05. vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma 06. psyykkiset pitkäaikaissairaudet (mielenterveyden ongelmat, päihdekuntoutujat) 07. fyysiset pitkäaikaissairaudet (kuten allergia, astma diabetes, epilepsia, syöpä) 08. autismiin tai Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 09. liikkumisen ja motorisen toimintojen vaikeus (tuki- ja liikuntaelinvammat, cp-oireyhtymä, lyhytkasvuisuus)

9 10. kuulovamma 11. näkövamma 12. muu syy, joka edellyttää erityisopetusta Kohdan 12/muun syyn perusteena voi olla esimerkiksi: puutteelliset arkielämän taidot sosiaaliset syyt (kytkeytyy moneen, kotitausta, koko perheen tuen tarpeeseen jne) lastensuojelun tukitoimien piirissä oleminen erilaiset elämäntilanteen kriisit aiempi huono koulumenestys (voisi olla esim. selvää alisuoriutumista) alhainen motivaatio ulkomaalainen opiskelija, jolla on kielivaikeuksia (maahanmuuttajuus ei yksinään ole peruste) lievät psyykkiset vaikeudet (taustalla voi olla esim. koulukiusaaminen) matematiikan oppimisvaikeudet vankilaopetus kotiopetus (esim. homepakolaiselle) Erityisopetuksen peruste määräytyy erityisopetuksen saannin ensisijaisen syyn mukaan. Kohdat 1-3 ja 12 voidaan määritellä moniammatillisena yhteistyönä oppilaitoksen sisäisesti. Kohtiin 4-11 tarvitaan aina lääketieteellinen diagnoosi. 7. ERITYISOPETUKSEN RESURSSIEN KÄYTTÖ Koulutuspäällikkö vastaa resurssien jakamisesta ja tukimuotojen toimivuudesta koulutusalallaan. Alan erityisopetusvastaava tekee esityksen erityisopetuksen resurssien käyttämisestä alalla, jonka jälkeen koulutuspäällikkö tekee päätöksen siitä, kuinka resurssit kohdennetaan. Koulutuspäällikkö esittelee suunnitelman myös toimialan rehtorille. Alakohtainen suunnitelma tehdään keväällä ja sitä tarkennetaan tarvittaessa syksyllä. Erityisopetuksen resurssien käytön suunnittelu vaatii koulutuspäälliköltä ja erityisopetusvastaavalta tiivistä yhteistyötä alan ryhmänohjaajien ja opettajien kanssa. Suunnitelma resurssien käytöstä kirjataan erityisopetuksen resurssisuunnitelmaan koulutus- tai opiskelijaryhmäkohtaisesti. Siihen kirjataan myös toteutunut erityisopetuksen resurssien käyttö. Näiden resurssien lisäksi erityisopetuksen toteuttamiseen on käytettävissä Ryhmänohjaajan resurssi 4,5 tuntia muuta työtä (= 3 tuntia opetustyönä)/erityisopiskelija /lukuvuosi Ryhmänohjaaja resurssi aikuiskoulutuksen puolella 3 tuntia/erityisopiskelija/lukuvuosi Erityisopetusvastaavan resurssi 6 tuntia muuta työtä (= 4 tuntia opetustyötä)/erityisopiskelija /lukuvuosi

10 Erityisopetusvastaavan resurssi aikuiskoulutuksen puolella 4 tuntia/erityisopiskelija/lukuvuosi Laaja-alaisten erityisopettajien palkkaus Ryhmänohjaajan ja erityisopetusvastaavan resurssi tulee aloilta. Erityisopetuksen kustannukset kohdennetaan kunkin koulutusalan erityisopetuksen kustannuspaikalle. Resursseja käytettäessä käytetään myös toimintokoodia 2001 (erityisopetus), jotta erityisopetuksen kustannuksia voidaan seurata. Koulutuspäällikkö raportoi erityisopetuksen resurssien käytön ja suunnitelmien toteutumisen toimialansa rehtorille vuosittain. 8. ERITYISOPETUKSEN TOTEUTUSTAPOJA NUORTEN KOULUTUKSESSA Pienryhmäopetus Erityisopetuksen pienryhmäopetus/jelppari tarjoaa tukea yhteisissä tutkinnon osissa ja esim. ammatillisten aineiden kirjallisissa tehtävissä osaamiskokonaisuuden rinnalla tai jälkeen. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa joissakin tapauksissa koko osaamiskokonaisuus pienryhmässä/jelpparissa. Yhteisten tutkinnon osien erityisestä tuesta vastaavat laaja-alaiset erityisopettajat. (Kts. myös liite 2.) Myös ammatillisissa opinnoissa opetus voi tapahtua pienryhmässä. Samanaikaisopetus Samanaikaisopetuksessa kaksi opettajaa opettaa yhtä ryhmää samanaikaisesti. Esimerkiksi työsalissa toinen opettaja opettaa muuta ryhmää ja toinen tukea tarvitsevia opiskelijoita. Lisäohjaus ja -tuki Voi olla ryhmänohjaajan, ammatillisen erityisopettajan, ammatinopettajan, aineenopettajan tai erityisopettajan antamaa. Yksilöllistä tukea ja ohjausta opiskelun solmukohtiin tarpeen mukaan. Erityisopetuksen pajatoiminta Erityisopetuksen pajalla opiskellaan yksilöllisen opiskelusuunnitelman mukaan. Opiskelija voi esimerkiksi tehdä erityisopetuksen pajassa rästissä olevia opintoja tai opiskella oman alan opintoja työvaltaisesti. Erityisopetuksen pajoilla ohjaajina voivat toimia esimerkiksi ammatilliset erityisopettajat, koulunkäyntiohjaajat ja laaja-alaiset erityisopettajat. Menetelmiä osaamiskokonaisuuden sisällä havaintomateriaalin/kuvallisen materiaalin hyödyntäminen mukautettu opetus, suppeampi opiskeltava sisältö

11 yksilöllinen materiaali, esim. mukautettu tai T1-tason selkokielinen opiskelumateriaali valmiin materiaalin antaminen ennakkoon, materiaalin kuvaaminen puhelimella tehtävät ja ohjeet osina lyhyet tehtävänannot ohjeistus kirjallisesti ja suullisesti yksilöllinen opastus ymmärtämisen varmentaminen mukautettu tai T1-tason koe/tehtävä tehtävän/kokeen tekeminen kokonaan tai täydentäminen suullisesti mukautettu arviointi osaamiskokonaisuuden kertaaminen oppimisympäristön mukauttaminen (esim. rauhallisen opiskelupaikan tai koetilanteen järjestäminen opiskelijalle, jolla on tarkkaavaisuuden vaikeuksia) työvaltainen opiskelu lisäajan antaminen pelien ja tietokoneohjelmien hyödyntäminen (esim. Quizlet, Moodle) Muita menetelmiä työssäoppimisen hyödyntäminen opiskeluympäristönä, esim. laajennettu työssäoppiminen ammattiosaamisen näyttöön liittyvä tuki, näyttöympäristön valinta mahdollisuuksien mukaan lisäohjaus työssäoppimiseen nivelvaiheen ohjaus siirryttäessä koulutuksesta työelämään. 9. MUKAUTTAMINEN NUORTEN KOULUTUKSESSA Opetusta voidaan yksilöllistää myös ilman mukauttamista. Tällöin arviointiasteikko on K3-T1. Yksilöllistäminen voi merkitä esimerkiksi: pienempiä tavoitteita (H2- tai T1-tavoitteet) vähemmän opiskeltavia asioita enemmän ohjausta ja tukea oppimisprosessiin erityisiä opiskelumenetelmiä erilaisia oppimisympäristöjä. Mukauttaminen voidaan tehdä vain nuorten koulutuksessa. Aikuiskoulutuksena toteutettavan koulutuksen tavoitteita ei voi mukauttaa. Silloin kun opiskelijan osaaminen ei täytä T1-tason kriteereitä, voidaan arviointikriteerejä mukauttaa. Tällöin arviointiasteikko on K3 (M -T1 (M. Mukauttamisesta huolimatta mukautetun arviointiasteikon rinnalla on

12 käytössä myös arviointiasteikko K3-T1, mikäli opiskelijan taidot kehittyvätkin oppimisprosessin aikana huomattavasti. (Liite 1) Jos oppimistavoitteita ja arviointia mukautetaan, on opiskelijalle aina ensin tehtävä HOJKS. Joissakin ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavissa tutkinnoissa voi olla rajoitteita mukauttamiselle (esim. sosiaalija terveysalan, logistiikan ja sähköalan perustutkinto). Mukauttamiseen liittyvät poikkeukset on kirjattu kunkin tutkinnon perusteisiin. Pääsääntöisesti osaamiskokonaisuus aloitetaan tukea tarvitsevilla opiskelijoilla ensin T1-tavoittein. Mukauttaminen voidaan tehdä ennen osaamiskokonaisuuden/tutkinnon osan alkua, sen aikana tai sen jälkeen, jos on oletettavissa, ettei opiskelija saavuta T1-tasolla tarvittavaa osaamista. Mukauttamista pohdittaessa voidaan hyödyntää peruskoulun päättötodistusta, siirto-hojksia, alkukartoituksen tietoja tai opetuksen aikana tehtyjä havaintoja. Jos oppiaine on mukautettu perusopetuksen puolella, se tarkoittaa, että opiskelijalla on suppeammat tiedot oppiaineesta kuin yleisopetuksen opetussuunnitelman suorittaneilla opiskelijoilla. Tämä on hyvä huomioida opiskelua ja tavoitetasoa suunniteltaessa. Mukautusanomus tulostetaan Wilmasta. Ennen mukautusanomuksen tulostamista opiskelijan Opsiin kirjataan mukautettavan tutkinnon osan/osaamiskokonaisuuden osalta perustelut mukautukselle sekä mukautettujen opintojen tavoitteet ja tukitoimet. Mukautuksen perustelujen kirjoittamisesta Wilmaan vastaa osaamiskokonaisuuden opettaja tai laaja-alainen/ammatillinen erityisopettaja. Mukautusanomuksen allekirjoittaa ryhmänohjaaja. Ryhmänohjaaja toimittaa allekirjoitetun mukautustulosteen opintotoimistoon ja antaa siitä kopion opiskelijalle tai alaikäisen huoltajalle. Mukautuksen tekemisestä Wilmaan löytyy tarkempi ohje Intrasta. Kun opetusta mukautetaan, tulee erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa sama pätevyys kuin muussakin ammatillisessa koulutuksessa. Mukauttamista voidaan tehdä yhden tai useamman osaamiskokonaisuuden/tutkinnon osan tavoitteiden osalta tai koko opetuksen tasolla. Osaamiskokonaisuus voidaan mukauttaa ilman, että koko tutkinnon osa mukautetaan. Yhteisissä tutkinnon osissa mukautetaan aina koko tutkinnon osa. Jos opiskelija suorittaa tutkinnon osan mukautetuin tavoittein, hänellä on oikeus suorittaa myös ammattiosaamisen näyttö mukautetuin tavoittein. Mukautetuista osaamiskokonaisuuksista tehdään merkintä HOJKSiin. Pääosaan yhteisistä tutkinnon osista ja hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkintoon on oppilaitoskohtaiset mukautetut arviointikriteerit jo tehty. Mukautettuja arviointikriteerejä laaditaan sitä mukaan, kun tutkinnon osia mukautetaan. Mukautetut arviointikriteerit hyväksyy aina rehtori. Mukautetut arviointikriteerit käydään läpi yhdessä opiskelijan kanssa osaamiskokonaisuuden alussa. Kun jokin osaamiskokonaisuus mukautetaan, tulee oppimisen seurantaan ja arviointiin kiinnittää erityistä huomiota.

13 10. ERITYINEN TUKI AIKUISKOULUTUKSESSA Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan tarvittaessa erityisen tuen suunnitelma, jossa määritellään opiskelijan tarvitsema tuki, sen muodot ja toteutustavat, jotta opiskelija saavuttaa riittävän ammattitaidon osaamisen. Opiskelijalla on myös mahdollisuus saada tukea itse tutkintotilaisuuteen. Tutkintotilaisuuksia ei saa mukauttaa, mutta henkilökohtaistamisen kautta voidaan tehdä yksilöllisiä järjestelyjä. Näyttöympäristön rauhoittaminen ja mahdollisuus suullisiin tutkintotilaisuuksiin auttavat monia. Myös tutkintotilaisuuksien pilkkominen pienemmiksi kokonaisuuksiksi on mahdollista. On kuitenkin muistettava, että tutkintotilaisuuden tulee olla aito työelämän tilanne. Oikein kohdennettu tuki auttaa opiskelijaa saamaan onnistumisen kokemuksia, jolloin usko itsestä oppijana vahvistuu. Hakeutumisvaiheessa selvitetään haastatteluin tai testauksin mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet sekä niihin liittyvät erityisen tuen tarpeet. Hakeutujan oppimiskäsityksiä ja oppimiskokemuksia sekä näkemyksiään itsestään oppijana pyritään kartoittamaan. Erityistä tukea tarvitsevalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), missä määritellään tukimuodot ja niiden laajuus sekä selvitetään koulutuksen tarve ja tavoiteltu tutkinto. Erityisopetusta saavan tutkinnon suorittajan kohdalla (HOJKS) muodostaa asiakirjan yhdessä henkilökohtaistamissuunnitelman kanssa. Näistä asiakirjoista tulee ilmetä järjestettävät opiskelijan henkilökohtaistamista koskevat erityisjärjestelyt. Henkilökohtaistamisen eri vaiheissa turvataan erityistä tukea tarvitsevan tutkinnon suorittajan tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa tutkinto, hankkia tarvittavaa ammattitaitoa, osaamista ja koulutusta. Erityistä tukea tarvitsevalle tutkinnon suorittajalle mahdollistetaan erityisjärjestelyjen kautta tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen osoittaminen tutkintotilaisuudessa. Tuen tarve tunnistetaan ja sen perusteella suunnitellaan tukitoimet yhdessä näyttötutkinnon järjestäjän edustajan ja työelämän edustajan sekä tutkinnon suorittajan kanssa. Lukivaikeudet ja muut oppimisen vaikeudet eivät saa vaikuttaa suoritusta heikentävästi, kun osaamista mitataan. Tutkintotilaisuuteen valmistautuessa varmistetaan, että tutkinnon suorittaja ymmärtää tutkintosuoritukseen liittyvät ohjeet ja määräykset ennen tutkintotilaisuutta. Mikäli tutkinnon perusteet mahdollistavat, on koko tutkinnon suorittaminen tai sen täydentäminen voidaan toteuttaa suullisesti. Tutkintotilaisuuden suorittamisessa tuen muoto voi olla suoritusajan lisääminen, suullinen suorittaminen, videointi tai puheen äänittäminen kirjallisen esityksen sijaan. Tutkintosuoritusten arvioijat valmennetaan tarvittaessa oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja huomioimiseen sekä erilaisten keinojen ja mahdollisten apuvälineiden käyttöön tutkintotilaisuudessa. Tutkintotilaisuusprosessin eri vaiheissa arvioinnin välineitä voidaan käyttää esimerkiksi kuvia, piirustuksia tai malleja. Ammattitaitoa tulee arvioida niin, ettei tuki vaikuta tutkinnon suorittajan suoritusta heikentävästi. Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon joustavasti soveltuvimmat koulutuksen ja oppimisen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt, monipuoliset ja vaihtelevat oppimis- ja arviointimenetelmät, opetuksen ja oppimateriaalien selkeys, osaamisen hankkimiseen tarvittava aika ja tarvittavien erityisten tuki- ja ohjauspalveluiden laatu sekä määrä. Suunniteltaessa erityisiä tuki-

14 toimia aikuisille, tulee huomioida opiskelijan vahvuudet, vahvat osaamisalueet ja selviytymistavat ammattitaidon hankkimisessa. 11. ERITYISOPETUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOS- SA Erityisopetusta arvioidaan vuosittain tehtävillä erityisopiskelijoille suunnatuilla kyselyillä. Lisäksi erityisopetusta arvioidaan osana oppilaitoksen opiskelijapalautteita. Saatujen palautteiden perusteella nostetaan vuosittain erityisopetuksen kehittämiskohteita. Erityisopetuksen kehittämisryhmä kokoontuu säännöllisesti, seuraa erityisopetuksen toteutumista ja kehittää erityisopetusta koko oppilaitoksen tasolla. Erityisopetuksen kehittämisryhmä tekee tiivistä yhteistyötä ammattialojen ervojen kanssa, jotka ovat mukana kehittämässä oman alansa erityistä tukea.

15 12. LIITTEET Liite 1 Erityisopetuksen/mukauttamisen peruskysymykset Pystyykö opiskelija saavuttamaan T1-tavoitteet? EI HOJKS ja mukautetut tavoitteet/arviointi KYLLÄ Yleiset tukipalvelut H O J K S Lisäopetus ja ohjaus Samanaikaisopetus Pienryhmäopetus Yksilöllinen aika Yksilöllinen materiaali Yksilöllinen suoritustapa Muut tukitoimet (esim. ohjaajan tuki tai helpotettu työjärjestys) Tarvitseeko opiskelija oppimisessa erityistä tukea? EI Opetus oman opiskeluryhmän yleisen suunnitelman mukaisesti

16 Liite 2 Atto-aineiden erityisopetus Atto-aineiden erityisopetuksesta vastaavat Mikkelissä (Raviradantie ja Salosaari) sekä Juvalla Annukka Liikanen, Mikkelissä (Otavankatu, Kinnari ja osin Raviradantie) Sanna Selkamo ja Pieksämäellä Heini Palomäki. Tarkoituksena on tukea opinnoissaan erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Atto-aineiden tuen piiriin pääsystä neuvotellaan yhteistyössä opiskelijan, ryhmänohjaajan, osaamiskokonaisuudesta vastaavan opettajan tai tarvittaessa esim. ervan ja opinto-ohjaajan kanssa. Atto-aineiden erityisopetus on tarkoitettu pääsääntöisesti HOJKSopiskelijoille, mutta jos tilaa on, myös muut opiskelijat voivat opiskella siellä. Atto-aineiden erityisopetuksen toiminta suunnitellaan jaksoittain. Tarkoituksena on, että opiskelija saa tukea pääsääntöisesti silloin, kun muullakin ryhmällä on ko. osaamiskokonaisuuden opetusta. Atto-aineiden erityisopetuksen tunnit löytyvät Wilmasta opettajien työjärjestyksistä. Atto-aineiden erityisopetuksen toimintamuotoja ovat pienryhmäopetus, samanaikaisopetus, Jelppari-toiminta, kielten pienryhmät (Pieksämäki, Antti Kivimäki) sekä atto-studiot (Raviradantie, atto-opettajat). Jelpparissa opiskelija voi opiskella atto-aineita sekä tehdä esim. ammatillisiin aineisiin liittyviä kirjallisia tehtäviä.

17 Atto-aineiden erityisopetuksen toimintamalli Lyhytaikainen tuen tarve Opiskelija tarvitsee pientä tukea selviytyäkseen opinnoista Opiskelija käy tarpeen mukaan pienryhmässä, mutta on pääsääntöisesti tai suurimman osan oman ryhmänsä mukana Päävastuu opetuksesta on osaamiskokonaisuuden opettajalla Opettaja valmistelee opetusmateriaalin, tarvittaessa erityisopettaja voi olla apuna tekemässä opiskelijalle paremmin soveltuvaa opiskelumateriaalia Osaamiskokonaisuuden opettaja vastaa tukitoimista ja kirjaa arvioinnin Jatkuva tuen tarve Opiskelijan tuen tarve on niin suuri, ettei hän hyödy opiskelusta isossa ryhmässä (opiskelija tarvitsee erittäin paljon tukea saavuttaakseen T1-tason tai opiskelee mukautetuin tavoittein) Opiskelija opiskelee koko osaamiskokonaisuuden tai suurimman osan siitä pienryhmässä Päävastuu opetuksesta on erityisopettajalla Erityisopettaja vastaa opetusmateriaalista, tarvittaessa osaamiskokonaisuuden opettaja on apuna sopivan opiskelumateriaalin löytämisessä Erityisopettaja vastaa tukitoimista ja kirjaa arvioinnin

18 Liite 3 JEES-TOIMINTAMALLI 1. Jees-ryhmän tavoitteet Oppilaitoksen ja työpajan tiivis yhteistyö Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan valmistumisen tukeminen Elämänhallinnan tuki Keskeyttämisen ja syrjäytymisen ehkäisy Nuorisotakuuseen vastaaminen 2. Kohderyhmä Erityistä tukea tarvitseva opiskelija, joka oppii työvaltaisesti Opiskelija, jolla on rästissä olevia opintoja Keskeyttämisvaarassa oleva opiskelija 3. Toimintamalli Ryhmäläiset suorittavat oman opetussuunnitelman (HOPS / HOJKS) mukaisia opintoja Jokaisen opiskelijan kohdalla arvioidaan yksilöllisesti aloituspäivä, toiminnan sisältö sekä mahdollinen normaaliin opetukseen palaaminen Ryhmän ideaalikoko on 8 opiskelijaa Ryhmä toimii non-stop periaatteella

19 Liite 4 SOPPI-PAJAN TOIMINTAMALLI 2014 Soppiin ohjautumisen perusteet: 1. Opiskelijan opinnot eivät suju oman perusryhmän kanssa tai 2. Opiskelijalla ei ole mahdollisuutta suoriutua opinnoista muulla tavoin tai 3. Opiskelijalla tulee eteen etenemisen esteitä omalla alalla HOJKSia ei ole pakko olla Rästejä ATTO- tai ammatillisissa opinnoissa Ei sairaslomalla Soppiin Lyhyet rästiläiset ohjataan Jelppariin tai ATTO-studioon Ohjausmalli Soppiin Ryhmä toimii non-stop periaatteella, mutta ohjautuminen tämän mallin mukaisesti: 1. Ryhmänohjaaja, opo ja kuraattori yhdessä tai erikseen voivat ohjata Soppiin / tieto kulkee heidän välillään 2. Soitto Sanna Selkamolle, yhteisesti määritetään onko Soppi oikea paikka. 3. Suunnitelma Soppi-jaksolle, joka toimii myös kirjallisena sopimuksena (allekirjoitus): opiskelija ja ryhmänohjaaja ja/tai opo ja/tai kuraattori Jokaisen opiskelijan kohdalla arvioidaan yksilöllisesti aloituspäivä, toiminnan sisältö sekä mahdollinen normaaliin opetukseen palaaminen 4. Opinto-ohjaaja/ro neuvottelee koulutuspäällikön kanssa TOPP-resurssit.