AIVOT JA ME Neuropsykologiset tutkimukset ja kuntoutus, milloin ja miten? Anne-Mari Hatanpää neuropsykologian erikoispsykologi, PsL 19.10.2015
Mitä on neuropsykologia? Käyttäytymistieteisiin (psykologiaan) ja neurotieteisiin kuuluva tieteenala, joka tutkii aivojen ja psyykkisen toiminnan välisiä suhteita ja soveltaa tätä tietoa. Suppeamman määritelmän mukaan neuropsykologia tutkii erityisesti aivovaurioiden ja psyykkisten toimintahäiriöiden yhteyksiä. Neuropsykologia on tieteiden välinen alue, jolla on liittymäkohtia mm. neurologiaan, neurofysiologiaan, psykologiaan, neuroanatomiaan, fonetiikkaan, lingvistiikkaan ja psykiatriaan.
Kuka on neuropsykologi? Maisteriopintojen jälkeen erikoistumiskoulutus, kesto työn ohessa noin 4 vuotta. Koulutukseen pääsy edellyttää mm. kokemusta neuropsykologisista töistä ja aktiivisuudesta alalla. 1. koulutuskokonaisuus v. 1983. Nykyisessä muodossaan koulutuksen aikana suoritetaan lisensiaattitutkinto ja pätevyys on vaativan erityistason neuropsykologi (VET). Koulutus tapahtuu Suomen yliopistojen yhteiskoulutuksena (Psykonet). Ennen vuotta 2008 on voinut saada myös erityistason neuropsykologin nimikkeen (ET). 12/2011 Suomessa ollut 133 ET- ja 184 VETneuropsykologia.
Neuropsykologit Satshp:ssä 5 neuropsykologia Lastenneurologia Neurologia Lääkinnällinen kuntoutus (neurologian ja fysiatrian kuntoutusosasto) eli Satalinna Sosiaalipalvelut eli Antinkartano Nuorisopsykiatria
Neurologian neuropsykologi Tutkimusta suurin osa, kuntoutusta 2-3 potilasta kerralla. Syy tutkimukselle: työkyvyn / ajokyvyn arviointi, muistivaikeuden ja kognitiivisen heikentymisen arviointi / depressio / dementia erotusdiagnostiikka, dementian laadun arviointi (+ liuta muita arvioinnin tarpeita). Tyypillinen potilasmateriaali: aivoverenkiertohäiriöt, aivovamma, aivokasvain, MS, dementiat, muut keskushermoston sairaudet. Kuntoutuspotilaina ne, joilla lyhyellä interventiolla voidaan olettaa saavuttavan tulosta; tarvitsevat tukea työssä / opinnoissa selviytymiseen; mahdollisuus palata työhönsä. Kuntoutus sisältää: Kognitiiviset harjoitteet, supportiiviset keskustelut. Arjen tilanteiden käsittely, lähipiirin tukeminen. Kesto pari käyntiä puoli vuotta (yleensä 3-10 käyntiä).
Satalinnan neuropsykologi Tutkimusta 30-60%, kuntoutusta 20-40%, keskustelut... Syy tutkimukselle: muistitutkimukset, kognitiivisen tason / kotona selviytymisen / ajokyvyn / työkyvyn / oikeustoimikelpoisuuden / edunvalvonnan arviointi, ammatillisen kuntoutuksen selvittelyt Tyypillinen potilasmateriaali: aivoverenkiertohäiriöt, aivovamma, aivokasvain, tules-potilaat, Parkinson, MS, epilepsia Kuntoutuspotilaina yleensä aivovamma- ja AVH-potilaita Kuntoutus sisältää: Harjoitustehtäviä: muisti, keskittyminen, kielelliset toiminnot. Keskustelua sairastumisesta ja oireista, voinnista ja mielialasta, tiedon jakaminen. Kuntoutuskäynnit 2-4 x viikossa kuntoutusjakson ajan. Omaisten tapaaminen.
Antinkartanon neuropsykologi Tutkimuksia n. 10 / kk. Kuntoutuskäyntejä muutama / kk. Syy tutkimukselle: kehitysvamman diagnostiikka, oppimisvaikeudet, aivovamman jälkitilan oireisto, työkyky, kognitiivisen tason heikentyminen. Tyypillinen potilasmateriaali: kehitysvammaiset, laajaalaiset oppimisvaikeudet, neuropsykiatriset, vaikean aivovamman saaneet. Kuntoutuspotilaina yleensä aivovamman jälkitilasta kärsivät, jos toipumismahdollisuuksia. Kuntoutus sisältää: Oiretiedostuksen kohentuminen. Muistiongelmien kompensoiminen. Käyntimäärät hyvin yksilöllisiä.
Nuorisopsykiatrian neuropsykologi Tutkimusta suurin osa, kuntoutusta n. 2 potilasta kerrallaan. Yksittäisiä psykoedukaatiokäyntejä. Syy tutkimukselle: erotusdiagnostiset selvittelyt neuropsykiatrisissa häiriöissä ja samalla muut oppimishäiriöselvittelyt. Tyypillinen potilasmateriaali: ADHD, Asperger, autismi, Tourette. Kuntoutuspotilaat yleensä ADHD-probleemaisia opiskelijoita. Kuntoutus sisältää mm.: Psykoedukaatiota tarpeellisille tahoille. Opiskelun tukemista ja tehostamista auttavien keinojen opettelua. Arjen- ja ajanhallinnan opettelua.
Neuropsykologinen tutkimus Tarpeen diagnostisissa selvittelyissä (esim. onko taustalla psyykkinen vai fysiologinen syy) erotusdiagnostiikka. Jo diagnosoidun häiriön / sairauden seurausten arviointi. Kuntoutumisen tuloksellisuuden arviointi. Opiskelu-, työ- ja toimintakyvyn arviot. Neuropsykologinen tutkimus AINA neuropsykologisen kuntoutuksen taustalla.
Tutkimus HAASTATTELUT Tärkein informaation lähde tutkimuksessa! Tutkittava, vanhemmat, lähipiiri, yms. Kerrotaan tutkimusprosessista, otetaan hajunäyte Elämänkaarihaastattelu Perheen kokonaistilanne (aiemmat ja ajankohtaiset stressitekijät, vanhempien oma vointi, sukuanamneesi). Tutkittavan kehitys, säätelytaidot, motoriikka, puhe, sosiaalinen kehitys, traumaattiset kokemukset. Status, vuorovaikutus (katsekontakti, ilmeet, eleet), mieliala, tunteiden ilmaisu, vireystila.
Tutkimus Diagnostinen haastattelu Oireiden luonne ja haitta arjessa, liitännäisongelmat, käyttäytymismuodot eri tilanteissa. On olemassa erilaisia haastattelupohjia, jotka jollain tavalla strukturoituja diagnostisten kriteerien mukaan. HAVAINNOINTI (mielellään eri tilanteissa) KYSELYT (itsearvioinnit, vanhempien / opettajien / puolison / ohjaajien yms. arviot)
Tutkimus AIEMMAT TUTKIMUKSET JA ASIAKIRJAT Erityisesti aiemmat psykologiset tutkimukset. synnytystiedot neuvola- ja kouluterveydenhuollon asiakirjat päiväkodin arviot koulu- ja opiskelutodistukset (ala- / yläasteen ja myöhemmät opiskelupaikat), reissuvihko mahdolliset HOJKS-arviot kasvatusneuvolan ja sosiaalihuollon asiakaskertomukset psykologin lausunnot aikaisemmat psykiatriset ja neurologiset sairaskertomukset mahdolliset MRI/TT, EEG- ja kromosomianalyysien lausunnot.
Neuropsykologiset testit Laadullinen arviointi (mm. kontaktiin tulo, puheen ja ei-kielellisten keinojen käyttö vuorovaikutuksessa, vireystila, työskentelytyyli, motorinen levottomuus, motivaation taso). Ei ole mekaaninen sarja tehtäviä. Käytettävät menetelmät tarkentuvat tutkimukset kuluessa. Suoriutuminen verrattuna samanikäisten keskimääräiseen suoriutumieen. Suoriutuminen eri taitojen välillä erityisvaikeudet. Laaja-alainen kykyprofiili. Ei tuota spesifiä diagnoosia.
Testeillä arvioitavat alueet: Yleinen kognitiivinen taso (päättelytoiminnot) Vahvuudet ja rajoitteet Kykyprofiilin tasaisuus / epätasaisuus Eri osa-alueiden erot, erityisesti kielellinen vs. ei-kielellinen Kielelliset taidot Tuottaminen, ymmärtäminen, käyttäminen, nimeäminen Visuaalinen hahmottaminen ja päättely Visuaalinen, visuospatiaalinen, visuokonstruktiivinen Toiminnanohjaus Aloitteisuus, joustavuus, suunnittelu, inhibitio Tarkkaavuus ja keskittyminen Suuntaaminen, ylläpito, jakaminen, siirtäminen
jatkuu... Muistitoiminnot Auditiivinen, visuaalinen, pitkäkestoinen, työmuisti, oppimiskyky Luki-taidot Lukeminen, kirjoittaminen, luetun ymmärtäminen Matemaattiset taidot Lukukäsite, laskutaito Sosiaalinen kognitio Tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen, mielenteoria, ajattelu- ja toimintamallit eri tilanteissa Psyykkinen vointi ajankohtaisesti (suppeasti yleensä) Mieliala, motivaatio, oiretiedostus
Neuropsykologinen kuntoutus Kela: tavoitteena opiskelu- tai työkyvyn parantaminen ja palauttaminen ja sen seurauksena opintojen edistyminen tai loppuun saattaminen, työelämään siirtyminen, työelämässä pysyminen tai työhön paluu. Syyt: Lukihäiriö Hahmotushäiriö Tarkkaavaisuushäiriö (ADHD) Monimuotoinen kehityksellinen häiriö. Aivovamma, - halvaus, -verenvuoto, -tulehdus Muut keskushermostoa vaurioittavat sairaudet (MS, Alzheimer, enkefaliitti, skitsofrenia?).
Kuntoutus Pyritään lievittämään tai poistamaan kognitiivisia ja emotionaalisia keskushermostoperäisiä vaikeuksia ja käyttäytymisen säätelyyn liittyviä rajoitteita. Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti, menetelmät määritellään kuntoutujan iän ja voimavarojen sekä ongelmien laadun ja vaikeusasteen mukaan. Onnistunut kuntoutus auttaa lievittämään vaikeuksia, tiedostamaan omia vaikeuksia ja vahvuuksia, kehittämään uusia toimintatapoja, harjoittelemaan ja ottamaan käyttöön vaikeuksia kompensoivia taitoja ja apuvälineitä, lisäämään omatoimisuutta sekä ymmärtämään joskus varsin äkillisestikin muuttunutta elämäntilannetta.
Kuntoutus käytännössä Maksajana Kelan lääkinnällinen tai harkinnanvarainen kuntoutus Vakuutusyhtiö (esim. liikennevahingot ja tapaturmat) Maksusitoumus (sairaanhoitopiiri, oma kunta, yms.) Itse kustantaen. Käyntimäärät Vaihtelevat maksajan mukaan. Muutamasta ohjauskäynnistä 30 / 45 kertaan vuodessa. Toteutus yleensä 1-2 viikon välein, käyntikerta 45 min. (joskus 90 min). Myönnetään yleensä 3 vuotta maksimissaan. Useimmiten jää toteuttamatta kuntouttajan puutteen vuoksi.
Kuntoutuksen painopisteitä Oiretunnistus ja psykoedukaatio Vaikeudet ja vahvuudet. Saírauteen / ongelmaan liittyvien tunteiden ja käsitysten käsittely. Taidon suora harjoittelu Suunnitelmallisesti asteittainen harjaannuttaminen. Vahvoina säilyneiden toimintojen käytön tehostaminen. Kompensaatiokeinot (tutkitusti tehokkain keino) Miten kiertää vaikeudet hyödyntämällä muita kykyjä. Harjoitukset kohdistuvat suoraan käyttäytymisen tasolle. Yleistettävyys! Apuvälineet ja ympäristön muokkaaminen
Tarkkaavuuden kuntoutus (Sohlberg & Mateer, 2001) Toimenpide Kuvaus Tulos Ympäristön muokkaus Tarkkaavuuden harjaannuttaminen Itsesäätelyn strategiat Ulkoiset apukeinot Psykososiaalinen tuki Vähennetään häiriötekijöitä Kognitiiviset harjoitteet Orientoituminen, jaksottaminen Listat, kalenterin käyttö, organisoijat Psykoedukaatio, terapia, rentoutus Kognitiivisen prosessoinnin parempi konteksti Parantunut prosessointiteho Tunne itsekontrollista, henkilökohtainen voimaantuminen Vähemmän muistikuormitusta Vähemmän ahdistusta / masennusta, kohonnut itsetunto
Äkillisten sairauksien (aivovamma, AVH ) kuntoutuksen vaikuttavuus Tietoisuus- ja ongelmanratkaisutaitoja lisäävä ja strategiapainotteinen kuntoutus vähentää toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden säätelyn häiriöitä. Apuvälineiden käyttöön ohjaava kuntoutus voi vähentää to-ongelmia. Tarkkaavuusongelmien kuntoutus vähentää sen aiheuttamia käytännön haittoja. Kompensaatiotaitojen kehittämiseen tähtäävä strateginen muistikuntoutus vähentää selvästi muistiongelmia.
Kuntoutuksen tavoitteiden saavuttaminen Kuntoutujan oma motivaatio. Neuropsykologin ammattitaito. Toimiva kuntoutuskontakti. Hyvin asetetut kuntoutustavoitteet, niiden seuraaminen ja arviointi Hyvin tehty neuropsykologinen tutkimus. Kuntoutuksen riittävä kesto.
Kuntoutuksen vaikuttavuus Perustuu aivojen muovautuvuuteen. Taustalla tieto aivojen toiminnasta ja tiedonkäsittelyn piirteistä. Erityisen vahvaa näyttöä vaikuttavuudesta löydetty AVH:ssä ja/tai aivovammoissa Visuospatiaalisten häiriöiden Neglect-oireen Tarkkaavuuden vaikeuksien Metakognitiivisten taitojen opettelun Lievissä muistihäiriöissä kompensoivien strategioiden opettelu Vaikeissa muistihäiriöissä rajattujen taitojen opettelu ja apuvälineiden käytön harjoittelu Sosiaalisen kommunikaation vaikeuksien kuntouttaminen.
Kuntoutuksen vaikuttavuus MS-taudissa kognitiivisten ja mielialaoireiden lievittyminen. Alzheimerissa hidastaa kognitiivisten ja päivittäistoimintojen vaikeuksien etenemistä. Melko vähän tutkimustietoa neuropsykologisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta ADHD:ssa, oppimisvaikeuksissa, autismispektrin häiriöissä tai vakavissa mielenterveydenongelmissa.