Aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamat muistiongelmat ja niiden kuntoutuminen
|
|
- Maija-Leena Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamat muistiongelmat ja niiden kuntoutuminen AVH-päivät 2012 AVH ja arki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Jutta Gröhn
2 Aivoverenkiertohäiriöistä aiheutuvat muistiongelmat ja neuropsykologia Neuropsykologisella tutkimuksella selvitetään aivovaurioiden aiheuttamia muutoksia ihmisen tiedonkäsittelyjärjestelmässä (= kognitiivisissa toiminnoissa) ja käyttäytymisessä. Aivoverenkiertohäiriöt aiheuttavat usein muistin heikentymistä. Heikentyneisyys vaihtelee lievästä erittäin vaikeaan. Muistin tutkimus perustuu laajaan neuropsykologiseen tutkimukseen.
3 Muistiongelman laatu ja vaikeusaste on tärkeää selvittää, jotta voidaan tehdä kannanottoja esim. työkyvystä, arkiselviytyvyydestä ja kuntoutustarpeesta. Muistiongelman mahdollisimman hyvä tuntemus auttaa kuntoutujaa tulemaan toimeen vaikeuden kanssa, jolloin tavoitteiden asettaminen tulee realistiseksi.
4 Muistihäiriön vaikeusasteeseen ja ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä.. Muistihäiriön vaikeusaste riippuu pitkälti aivovaurion laajuudesta ja sijainnista. Lisäksi yksilölliset tekijät selittävät oireita ja kuntoutumista. Muistamiseen vaikuttavat monet tekijät kuten vireystila, motivaatio, ahdistus, masennus ja lääkkeet. Muistihäiriön ongelmana ei aina ole pelkkä muisti vaan ongelma voi olla yleisessä hidastumisessa, kielellisessä prosessoinnissa, tarkkaavuuden säätelyssä, toiminnanohjauksessa (miten työstää opeteltavaa ainesta).
5 Muistitoimintojen tarkastelutapoja.. Muistaminen on osa tiedonkäsittelyjärjestelmää, johon tarvitaan havaitsemista, tarkkaavuutta, työmuistia ja säilömuistia. Voimme muistaa menneitä tapahtumia ja tulevia asioita sekä lisäksi tietoja ja taitoja. Muistihäiriössä voi heikentyä mieleen painaminen, mielessä säilyttäminen tai mieleen palauttaminen. Näitä osa-alueita tutkitaan neuropsykologisilla tehtävillä. Osalla tehtäviä arvioidaan kuulomuistia, osalla näkömuistia.
6 Muistiongelmissa tavallisesti uuden oppimiskyky heikentyy ja uuden opitun unohtaminen korostuu (lähimuisti). Myös vanhoja aiemmin opittuja yleisiä tai itseen liittyviä asioita voi unohtua. Myös aika- ja paikkaorientaatio voivat heikentyä.
7 Muistamisen laatupiirteitä Tasollisen heikentymisen lisäksi muistihäiriöissä näkyy usein myös erilaisia virhetyyppejä kuten muistikuvien sekoittumista, juuttumista tai satuilua (= konfabulaatio), joita kuntoutuja ei yleensä itse huomaa. Ongelmana voi olla, että muisti ei kestä tavanomaisella tavalla kuormitusta tai häirintää.
8 Amnesia muistihäiriön tyyppinä Amnestinen henkilö usein toistaa asioita välittömästi oikein (pystyy keskustelemaan) mutta jo 5 minuutin jälkeen unohtaminen on totaalista. Tällainen henkilö on yleensä kävelevä. Henkilö ei myöskään ole dementoitunut, vaikka ei muista mitään (päättelykyky säilynyt). Amnestisella potilaalla aivovaurio voi olla muistamisen kannalta kriittisessä kohdassa kuten esim. talamuksessa tai hippokampuksessa. Amnestinen henkilö voi pärjätä hyvin MMSE-tutkimuksessa, koska tehtävät mittaavat pääosin välitöntä toistamista. Tämä antaa liian positiivisen kuvan arkiselviytyvyydestä.
9 Miten muistihäiriö ilmenee sairaalan aivoverenkiertohäiriöpotilailla? Potilas ei tiedä missä on eikä miksi on (varsinkin kävelevät potilaat ajattelevat olevansa väärässä paikassa). Potilas ei tiedä mitä aikaa eletään, vuodenaikakin voi olla väärin. Potilas ei osaa päiväsalista huoneeseensa (eksymistä käytävillä). Potilas ei tunnista terapeutteja tai sekoittaa heidät keskenään. Uudet asiat eivät jää mieleen eikä potilas muista mitä on edellisenä päivänä puhuttu tai sovittu. Lääkedosetin itsenäinen käyttö ei onnistu.
10 Potilas ei muista mitä fysioterapiassa on harjoiteltu eikä pysty oppimaansa itsenäisesti harjoittelemaan ja soveltamaan. Toimintaterapiassa potilas unohtaa kahvia keittäessään laittaa kahvimuruja suodattimeen sekä unohtaa kahvinkeittimen päälle.
11 Miten omaiset arvioivat kuntoutujan muistia? Kuntoutuja ei joskus tunnista tuttujakaan paikkoja eikä osaa lomalla mennä kotiinsa. Kuntoutuja unohtaa minne on pannut tavaransa. Kuntoutuja ei muista mitä on puhuttu, ei osaa kertoa tärkeitä asioita eikä muista vierailulla käyneitä henkilöitä. Toisaalta omaiset saattavat kokea kuntoutujan muistin toimivan hyvin, jos tämä muistaa vanhoja asioita.
12 Aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutuminen Aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutuminen perustuu aivojen plastisiteettiin l. muotoutuvuuten. Aivot pyrkivät korjaamaan itse itseään. Suuri osa kuntoutumisesta tapahtuu spontaanisti. Kuntoutus tukee ja edistää toipumista. Kuntoutuksessa otetaan käyttöön se reservi mitä on jäljellä ja opetellaan uusia tapoja selviytyä sekä tukeudutaan säilyneisiin kykyihin.
13 Neurologisen kuntoutujan erityispiirteitä Neurologisen kuntoutujan kyky käsitellä omaa sairauttaan ja sen seurauksia usein heikkenee. Kuntoutujilla on usein sairaudentunnottomuutta ja oiretiedostamattomuutta. Aivohalvaukseen sairastuminen on kriisi, joka muuttaa totaalisesti elämän. Sairauden aiheuttamaa kriisiä tulisi pystyä käsittelemään äkillisesti muuttuneessa elämäntilanteessa aivoilla, jotka eivät toimi kuten ennen. Kuntoutujat mieltävät itsensä usein samanlaisiksi kuin ennen sairastumista.
14 Neuropsykologinen kuntoutus Neuropsykologisen tutkimuksen perusteella määritellään kuntoutuksen tavoitteet yhdessä kuntoutujan kanssa. Tavoitteena voi esim. olla työhön paluu tai itsenäinen arkiselviytyminen. Kuntoutus voi olla yksilöllistä avokuntoutusta tai osana moniammatillista avo- ja laitoskuntoutusta. Kuntoutusta voidaan järjestää myös ryhmämuotoisena tai se voi toteutua intervallikuntoutusjaksoina. Kuntoutuksen kesto on yksilöllistä.
15 Neuropsykologisia kuntoutustapoja Neuropsykologisessa kuntoutuksessa on erilaisia lähestymistapoja A) heikentyneen toiminnan harjoittaminen/palauttaminen B) heikentyneen toiminnon kompensointi C) apuvälineiden käyttö ja ympäristön muokkaaminen D) tiedon antaminen (psykoedukaatio) kuntoutujalle ja omaisille E) psyykkinen tuki
16 Tiedon anto... Muistia ei voida kuntoutuksella palauttaa mutta ongelmaa voidaan kuntoutuksen avulla lievittää, jolloin sen kanssa tulee paremmin toimeen. Kuntoutuksessa on keskeistä tiedon anto myös omaisille. Tärkeää on kuntoutujan oiretiedostuksen ja itsetuntemuksen lisääminen. Kuntoutujan kanssa yhdessä mietitään, miten muistiongelma ilmenee ja miten se tulisi ottaa huomioon/ miten muistiongelmaa voisi vähentää!! Näin tavoitteiden asettaminen tulee realistiseksi.
17 Psyykkinen tuki Aivoverenkiertohäiriöön sairastuminen on suuri kriisi, joka muuttaa suuresti elämää. Sairastuminen herättää monenlaisia tunteita ja pelkoja, joista puhuminen on tärkeää. Psyykkinen tuki on keskeistä koko kuntoutusjakson ajan. Myös omaisten tukeminen ja ymmärtäminen on tärkeää.
18 Apuvälineiden käyttö a) ulkoisten muistitukien l. muistivihon, kalenterin, muistilappujen ja ajastimien (kännykän) käytön opettelu. Tutkimuksissa ulkoisten muistitukien käytön on todettu olevan hyödyllistä vaikeissa muistihäiriöissä. Opettelu vaatii aikaa ja harjoittelua varsinkin silloin, jos kalenteria ei ole aiemmin totuttu käyttämään. Päiväkirjaa voi käyttää päivittäisten tapahtumien kirjaamiseen, joita voi myöhemmin tarkistaa. Kalenteria käytetään tulevien tapahtumien muistamiseksi. Ulkoisten muistitukien käyttö ei heikennä muistin toimintaa.
19 Ympäristön muokkaaminen Vaikeissa muistihäiriöissä ympäristöä esim. kotia voidaan muokata kuntoutujalle paremmin sopivaksi. Tarvittaessa voidaan estää sähkölaitteiden käyttö irrottamalla sulake tai laittamalla hellaan hellavahti. Ulko-oveen voidaan laittaa muistutuslappu esim. avaimien mukaan ottamisesta. Kaappien sisältö voidaan kirjoittaa kaapin oveen kiinnitettävään lappuun. Värillisiä viivoja voidaan käyttää ohjaamaan kulkua huoneesta toiseen. Järjestelmällisyys esim. tavarat samoilla paikoilla helpottaa muistamista samoin muin rutiinit esim. lääkkeiden otto aina samaan kellonaikaan.
20 Heikentyneen toiminnan harjoittaminen/palauttaminen On todettu, että muistin suora harjaannuttaminen ei ole tehokasta, koska sillä ei saavuteta yleistymistä arjen toimintoihin. Tehtävien avulla (lievemmissä muistiongelmissa) voidaan demonstroida muistiongelmaa, lisätä oiretiedostusta ja opetella muististrategioita. Mielensisäisissä muististrategioissa tärkeää on opeteltavan aineksen monipuolinen työstäminen mieleenpainamisvaiheessa. Lisäksi mietitään mahdollisimman tehokkaita muististahaun strategioita.
21 Mielensisäisiä strategioita ovat Asioiden kuvitteleminen mielessä (visualisointi) Luokittelu ja ryhmittely Sana-assosiaatiot Paikkamenetelmä Tehokkaat opiskelutaidot, joissa opeteltavaa ainesta työstetään esim. alleviivaamalla tekstistä tärkeät kohdat, tekemällä yhteenveto ja käsitekaavioita sekä pyrkimällä liittämään opeteltava asia aiemmin opittuun. Kertaaminen kannattaa ja itseään voi myös kuulustella.
22 Heikentyneen toiminnon kompensointi Kompensoinnilla tarkoitetaan vaurioituneen toiminnan korvaamista uusilla toimintatavoilla (esim. strategioiden harjoittelu tai muistituet). Jos esim. kuulomuisti on heikentynyt, asiaa yritetään muistaa säilyneen näkömuistin kautta. Myös muita aistipiirejä voi käyttää muistamisen tukena. Kaikkia asioita ei tarvitse pelkästään muistaa vaan muistamista voi helpottaa päättelemällä.
23 Kompensaatioon vaikuttavia tekijöitä Ikä nuoret kompensoivat paremmin. Häiriön vaikeusaste vaikeimmissa häiriöissä kompensointi onnistuu heikommin. Aikaisemmat kompensatoriset kyvyt kompensointi onnistuu paremmin, jos on tottunut käyttämään kompensatorisia keinoja jo ennen sairastumista. Muistitukien käyttö lisää itsenäisyyttä.
24 Muistiryhmä kuntoutusosastolla 4 kuntoutujaa, joilla vaikea muistiongelma. Vetäjinä toimintaterapeutti ja neuropsykologi Viisi kokoontumiskertaa. Tutustumista, nimien opettelua, ajan ja paikan määrittelyä Muistin toiminnan teoriaa miten erilaiset ongelmat näkyvät käytännössä? Oiretiedostuksen lisääminen. Tehtävät esim. muistipeli, pelikorttipeli, tietokilpailu Seuraavalla kerralla edellisen tapaamisen muistelua Ryhmässä ollut hyvä yhteishenki. Neuropsykologisessa tutkimuksessa esiin tulleet muistiongelmat näkyvät myös muistiryhmässä.
25 Jos omaelämäkerrallisia tietoja on kadonnut Kirjoitetaan vihkoon tärkeimmät elämäntapahtumat ja niiden ajankohdat (aikajana). Käytetään apuna valokuvia, sukupuun piirtämistä, kodin pohjapiirustuksen muistelu. Omaiset tärkeitä tiedonlähteitä. Opetellaan merkityksellisiä tapahtumia esim. valitaan pieni uutinen lehdestä ja työstetään sitä. Pyritään välttämään vääriä muistikuvia.
26 Miten kohdata muistihäiriöpotilas? Anna aikaa ja vältä kiireen tuntua. Keskustele kahdestaan, ryhmätilanteissa muistihäiriöpotilaan voi olla vaikeaa pysyä mukana nopeasti vaihtuvissa tilanteissa. Puhu selkeitä lyhyehköjä lauseita äläkä anna montaa vastausvaihtoehtoa. Jos luontevaa, pyydä keskustelukumppania toistamaan puhuttu asia, jotta olette ymmärtäneet asian samalla tavalla. Anna ohjeet, tiedot myös kirjallisesti. Älä luota siihen, että muistiongelmainen on saanut asian puhelimessa ylös. Lähetä kirje perään.
27 Lähteet: Cicerone K, Langenbahn D, Braden C,ym. Evidence-Based Cognitive Rehabilitation: Updated Review of the Literature From 2003 Through Arch Phys Med Rehabil 2011; 92: Evans J, Wilson B, Needham P. ym. Who makes good use of memory aids? Results of a survey of people with acquired brain injury. Journal of the International neuropsychological Society 2003;9 Erkinjuntti T, Hietanen M, Kivipelto M, Strandberg T, Huovinen M. Pidä aivosi kunnossa. Juva: WS Bookwell OY, Halligan P W, Wade D T. Effectiveness of Rehabilitation for Cognitive Deficits. New York: Oxford University Press, Kalska H, Poutiainen E. Neuropsykologinen kuntoutus. Teoksessa: Kliininen neuropsykiatria. Kustannus oy Duodecim, 2011, s Kuikka P, Akila R, Pulliainen V, Salo J. Miksi muisti pätkii? Helsinki: Tammerprint, Nukari J, Poutiainen E, Nybo T, Hämäläinen P, Kalska H. Neuropsykologinen kuntoutus ja sen vaikuttavuus aikuisilla. Psykologi 2012; 05: Suomen psykologiliiton ja Suomen psykologisen seuran tieteellinen neuvottelukunta. Neuropsykologinen kuntoutus suositus hyvistä käytännöistä aikuispotilailla. Psykologi 2012; 05: Wilson B.A., Gracey F, Evans J.J., Bateman A. Neuropsychological Rehabilitation. Theory, Models, Therapy and Outcome. New York: Cambridge University Press, Virta M. Muistivaikeuksien kuntoutus aikuisilla. Luento Helsingin yliopistossa kurssilla NEU1A08a Muisti, muistihäiriöt ja niiden kuntoutus
Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta
Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta 11.11.2016 Katariina Kallio-Laine LKT, neurologian erikoislääkäri Vastaava asiantuntijalääkäri katariina.kallio-laine@kela.fi Neuropsykologinen
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotNeuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka
Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen
LisätiedotKYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE
KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotNEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN
NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
Lisätiedot- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN
Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotAjattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012
Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että
LisätiedotNeuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
LisätiedotAVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA
AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA KOGNITIIVISET HÄIRIÖT Viveka Kokko, Sanni-Maria Lähde, Moona Viskari AIVOVERENKIERRONHÄIRIÖT AVH on yleisnimitys ohimenevälle TIA-kohtaukselle tai pitkäaikaisille neurologisia
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
LisätiedotTyömuisti ja tarkkaavuus oppimisen pullonkauloina Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus ja tuki 31.1.
Työmuisti ja tarkkaavuus oppimisen pullonkauloina Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus ja tuki 31.1.2014 Johanna Nukari, neuropsykologian erikoispsykologi, PsL 3.2.2014 1 Käsiteltäviä
LisätiedotGAS vaativan kuntoutuksen osastolla ft Maarit Siljoranta tt Niina Kansanen Kuntoutusosasto
GAS vaativan kuntoutuksen osastolla 9.5. 2017 ft Maarit Siljoranta tt Niina Kansanen Kuntoutusosasto Potilaan omien tavoitteiden laatiminen kuntoutusosastolla Lyhyen aikavälin tavoitteet laaditaan kuntoutusjakson
LisätiedotH e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S
H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotAktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi
Lisätiedot8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ
NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,
LisätiedotSisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22
10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan
LisätiedotAIVOT JA ME Neuropsykologiset tutkimukset ja kuntoutus, milloin ja miten?
AIVOT JA ME Neuropsykologiset tutkimukset ja kuntoutus, milloin ja miten? Anne-Mari Hatanpää neuropsykologian erikoispsykologi, PsL 19.10.2015 Mitä on neuropsykologia? Käyttäytymistieteisiin (psykologiaan)
LisätiedotAfaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto
Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita
LisätiedotSuomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011
Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,
LisätiedotHuolehdi muististasi!
Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotSopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry
Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen
LisätiedotPsykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden. häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn
Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Rovaniemi 2.11.2015 Liisa Paavola FT, neuropsykologian erikoispsykologi
LisätiedotTraumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen
LisätiedotPALVELUOPAS. Mitä ovat neuropsykologinen kuntoutus, puheterapia, toimintaterapia, psykoterapia ja musiikkiterapia?
PALVELU Mitä ovat neuropsykologinen kuntoutus, puheterapia, toimintaterapia, psykoterapia ja musiikkiterapia? Mitä eri alojen asiantuntijat tekevät Hipossa? Lisätietoja voit kysyä meiltä! NEUROPSYKOLOGINEN
Lisätiedot1. TOM-PERUSVALMENNUS
1. TOM-PERUSVALMENNUS Muisti ja muistisairaudet Aivot jakautuvat oikeaan ja vasempaan puoliskoon, jotka ovat aivokurkiaisen välityksellä yhteydessä toisiinsa. 2 1 3 1. Isoilla aivoilla on tärkeä rooli
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotLyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013
Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotNeuropsykologinen kuntoutus suositus hyvistä käytännöistä aikuispotilailla
PSYKOLOGIASSA TAPAHTUU Suomen Psykologiliiton ja Suomen psykologisen seuran Tieteellinen neuvottelukunta Neuropsykologinen kuntoutus suositus hyvistä käytännöistä aikuispotilailla Määritelmä Neuropsykologinen
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotKuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:
PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset
LisätiedotHippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017
Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen
LisätiedotNuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela
Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset
LisätiedotMitä diagnoosin jälkeen?
Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden
LisätiedotMuistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.
LisätiedotElämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa
Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa Maaret Meriläinen Toimintaterapeutti Oulun Seudun Muistiyhdistys ry Ruoan merkitys ihmiselle Elämän aikana kaikille ihmisille syntyy
LisätiedotMikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja
Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä
LisätiedotNuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela
Nuoren kuntoutusraha Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto 24.11.2017 Irma Leppänen, Kela Sisältö Nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytykset Hakeminen Määrä Nuoren kuntoutusrahan maksaminen Seuranta
LisätiedotNeurologisen kuntoutuksen uusia tuulia neuropsykiatriassa: Asperger-nuorten ryhmämuotoinen kuntoutus
Neurologisen kuntoutuksen uusia tuulia neuropsykiatriassa: Asperger-nuorten ryhmämuotoinen kuntoutus Elina Vuorinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti Neuropsykologikeskus NeuTera,
LisätiedotOsallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto
Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-
LisätiedotPerseveraatiota vähentävät harjoitukset
KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa.
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotMS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotMielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Mielenterveyden häiriöitä sairastavien Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta
LisätiedotKotiutuksessa huomioitavia asioita
Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet
LisätiedotAivojen hyvinvointi työssä
Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)
LisätiedotOMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN
OMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN KUNTOUTUJA KUNTOUTUS MUUTOSTARVE/ ONGELMA RIITTÄVÄ YMMÄRRYS TILANTEESTA Arkeen integroitumisen lähtökohtana on kuntoutujan oma muutostarve, ilman sitä kuntoutus jää
LisätiedotItsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö
Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-
LisätiedotAjanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu
Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg
LisätiedotVastuuhenkilö: Laadittu:
Ohje 1 (5) Toiminnanohjauksen tukeminen Ohje 2 (5) MITEN TUKEA TOIMINNANOHJAUSTA Huolehdi lapsen perustarpeista o Nälkä ja väsymys, eli vireystilan ailahtelu, korostavat vaikeuksia. Liikunta on tärkeää
LisätiedotOmaiset ja kuntoutumisprosessi
Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,
LisätiedotPETSAMO 2 Hoitajat: Kanslia:
PETSAMO 2 Hoitajat: 050 436 2222 Kanslia: 044 775 8017 Tervetuloa kuntoutumaan Petsamo 2:lle Tammenlehväkeskuksen osasto Petsamo 2 on neurologinen kuntoutusosasto, jonka tarkoituksena on antaa kokonaisvaltaista
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotLähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle
HYKS, Silmä-korvasairaala Pää- ja kaulakeskus Foniatrian poliklinikka Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle Foniatrian erikoisalan numero lähetettä tehdessä on 57. Foniatrian alaan kuuluvat äänen,
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotLapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000
Lisätiedot- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua
Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotMuistista, oppimisesta ja sen tukemisesta. Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi
Muistista, oppimisesta ja sen tukemisesta Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi Mitä muistaminen on? AISTIHAVAINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY MIELEEN- PALAUTTAMINEN MUISTIIN
LisätiedotKankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.
Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.
LisätiedotAsiaa Aivovammasta - koulutus Mikä on aivovamma?
Mikä on aivovamma? Titta Ilvonen, neuropsykologian erikoispsykologi, PsT, Synapsia 1 Aivovaurio yläkäsite, yleisnimi: Käytetään kuvaamaan mistä tahansa syystä johtuvaa aivojen vauriota, esim. aivokasvaimet,
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotOhjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja
Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)
LisätiedotTehostettu kotikuntoutus ja kuntoutumisen potentiaalin tunnistaminen
Tehostettu kotikuntoutus ja kuntoutumisen potentiaalin tunnistaminen Toimintaterapeutit Jenni Heinäharju ja Anne Ronkainen Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala / Toimintaterapiapalvelut Asiakkaan kuntoutumisen
LisätiedotLataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa
Lataa Kliininen neuropsykiatria Lataa ISBN: 9789516563667 Sivumäärä: 428 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.67 Mb Aivojen ja mielen sairaudet ja häiriöt johtavat usein eettisiin ja filosofisiinkin pulmiin.
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotMoniammatillinen kipuselvitys
Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan
LisätiedotPalliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö
Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää
LisätiedotIntervention kuvaus oleva kognitiivinen osa-alue. Käyttäytymisen säätely
1 (8) LIITE S64. Neuropsykologisen kuntoutuksen katsauksen alkuperäistutkimusten interventioiden kuvaukset (MS). Tekijä, vuosi Maa Intervention kuvaus Kohteena oleva kognitiivinen osa-alue Kontrolli-intervention
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotAVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS
AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Avh-potilaista joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikea-asteinen. Toisaalta joka neljäs toipuu oireettomaksi, yli puolet omatoimisiksi ja
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotPROFESSORI ANTTI HERVONEN MUUTAMA OMANTUNNON KYSYMYS SINULLE
PROFESSORI ANTTI HERVONEN MUUTAMA OMANTUNNON KYSYMYS SINULLE Oletko huomannut, että Olet alavireinen ja väsähdät nopeammin kuin ennen? Olet tullut stressiherkemmäksi, hermostut aikaisempaa herkemmin? Olet
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotKelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015
Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta
LisätiedotCP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN
CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN
LisätiedotNeuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa
Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Liisa Paavola, neuropsykologian erikoispsykologi, FT NeuralOy Kehitykselliset neuropsykiatriset
LisätiedotVäliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena
Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen
LisätiedotKuntoutuvana potilaana sairaalassa Risto Savolainen
Kuntoutuvana potilaana sairaalassa 23.1.2018 Risto Savolainen Minä itse 58-vuoden ikäinen Syntyisin Satakunnasta, Kokemäenjoen rantamaisemista Nykyisin maskulainen, vuodesta 1989 Vaimo ja 3 lasta, pojat
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotMuistikysely MUUT LOMAKKEET
Muistikysely MUUT LOMAKKEET MMSE MMSE (på svenska) Muistikysely läheiselle Minnesformulär till närstående Muistikysely Minnesformulär ADCS-ADL ADCS-ADL (på svenska) CDR ja GDS-Fast CDR och GDS-Fast (på
Lisätiedot