PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen Harri Vasander Metsätieteiden laitos Esityksen sisältö Pari asiaa taustaksi Pari asiaa keskusteluun
Metsälain säädännän ja sertifioinnin kahtalainen tarkoitus: a) Edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun b) Niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään
Soiden käyttö metsätaloudessa Ensimmäiset ojitukset nälkävuosina 1860 -luvulla Valtionmailla toiminta alkoi 1908/09 1928 1. Metsänparannuslaki -toiminta käynnistyi yksityismailla Ojitustahti kiihtyi 1950 -luvun lopulla - alijäämäinen metsätase - alueluovutukset osin taustalla - suurimmillaan 1960 -luvun lopulla -metsätalouteen ojitettua suota yli 5 milj. ha
300 000 ha/vuosi 50 000 km ojaa
Suometsätalouden merkitys Suopuustojen tilavuus 500 400 milj. m3 300 200 100 0 1951-53 VMI3 1977-84 VMI7 1986-94 VMI8 1996-03 VMI9 2004-06 VMI10 Suopuustojen kasvu 25 milj. m3/vuosi 20 15 10 5 0 1951-53 VMI3 1977-84 VMI7 1986-94 VMI8 1996-03 VMI9 2004-06 VMI10
Vuotuiset hakkuut suometsistä - nyt < 10 M m3 (kertymä 5-6 M m3/v?) - potentiaali kohoamassa -->20 M m3? Harvennushakkuutarve lisääntyy erityisesti ojitetuilla rämeillä, >1 Mha / 10v 11.3.2013/TP Kuva: H.Nousiainen
1959 1990
Suometsätalouden tulevaisuuden näkymät Metsäojitusalueet moninainen joukko metsiköitä maan ravinteisuus, puusto ja ilmasto vaihtelevat (puuntuotoskyky, maan prosessit) Suurin osa (n. 4 milj. ha) voidaan pitää kannattavan metsätalouden piirissä. Osalla ojitusalueista (n. 0,8 milj. ha) ei ole taloudellisia edellytyksiä metsätaloudellisiin investointeihin (metsälain uudistamisvelvoite!). Osalla epätasapainoinen ravinnetalous (?? milj. ha) johtaa siihen, että toista puusukupolvea ei aloiteta päätehakkuun jälkeen.
Soiden metsätaloudellisen käytön yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden näkökohtia: Sertifiointi on kohentanut kunnostusojitusten vesiensuojelun laatua (ennen 6, nyt 8-8,5)
Kysymys: Miten saataisiin vielä lisää pintavalutuskenttiä ja suojavyöhykkeitä?
Soiden metsätaloudellisen käytön yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden näkökohtia: Sertifiointi on kohentanut kunnostusojitusten vesiensuojelun laatua (ennen 6, nyt 8-8,5) Uudisojituksia ei periaatteessa tehdä. Uudisojituksella ei tarkoiteta yksittäisten laskuojien tekoa luonnontilaisille soille välttämättömistä ojitusteknisistä syistä. (Kapeat pienialaiset korpijuotit ns. yhden ojan systeemeitä). Kunnostusojitusalueisiin sisältyviä ojittamattomia suoalueiden osia voidaan ojittaa, mikäli se on tarkoituksenmukaistaojitusalueen vesitalouden järjestelyn kannalta, eikä se vaaranna merkittävästi kunnostusojitusalueella suo- ja metsäluonnon monimuotoisuutta. Kysymys: Mitä edustavat maastossa vastaantulevat uudistushakkuin käsitellyt korvet, joissa on uudistamisen yhteydessä tehty ojitusmätästys?
Kolikon toinen puoli Suotyyppien uhanalaisuus Etelä-Suomi Osuus tyyppien lukumäärästä 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 15 4 6 7 8 6 6 n K NLK R NLR N Le Lu säilyvä LC vaarantunut VU äärimmäisen uhanalainen CR silmälläpidettävä NT erittäin uhanalainen EN K= korvet, NLK= neva-ja lettokorvet, R= rämeet, NLR= neva-ja lettorämeet, N= nevat, Le= letot, Lu= Luhdat
Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita merkittävimpiä muutostekijöitä: turpeenotto rakentaminen, ml. tieverkostot vesirakentaminen metsätaloustoimet ojittamattomilla soilla pohjaveden otto umpeenkasvu (Etelä-Suomen letot) Kuva: Ari Lyytikäinen
Ojitettujen turvemaiden osuus SYKE
Määrän väheneminen hidastunut Uudisojitus (lähes) loppunut Lakisääteinen luontotyyppisuojelu: Metsälaki: luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset rehevät korvet, Lapin läänin eteläpuoliset letot, vähäpuustoiset suot, rantaluhdat, pienvesien välittömät lähiympäristöt Turvemaiden metsänhoitosuositukset, metsäsertifiointi METSO puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet(vat)
Laadun heikkeneminen ei ole hidastunut Vanhojen ojitusten, kunnostusojitusten ja erilaisen maankäytön (turpeenotto, rakentaminen, vesirakentaminen, pohjavedenotto) hydorologiset etävaikutukset. pirstoutuminen, ekologisen kytkeytyneisyyden heikkeneminen Vain pieni osa ojittamattomista soista tulkitaan metsälain erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi. Metsälain elinympäristöjen tunnistamisessa ja ominaispiirteiden huomioon ottamisessa todettu puutteita. Kohteiden laatu heikentynyt monin paikoin. Suuri osa suojelualueiden ulkopuolisista ojittamattomista korvista ja runsaspuustoisimmista rämeistä on metsätalouskäytössä. Myös ympäröivien metsätaloustoimien vaikutukset mm. pienilmastoon. Erityisesti eteläisten lettojen umpeenkasvu
Hallituksen esitys metsälain muuttamisesta: Lettoihin sisältyvät nyt rämeletto eli rahkainen lettoräme, mutta ei varsinainen lettoräme, sekä koivuletto eli koivulettokorpi, mutta ei varsinainen lettokorpi. Metsäkorte- ja muurainkorven lisäksi listalle on nostettu lähdekorpi. Ehdotus sallisi tietynasteisen puuston käsittelyn suoelinympäristöissä. Jos LuTu- raportin Etelä-Suomen (pohjoisboreaaliseen metsävyöhykkeeseen saakka) CR ja EN statuksen omaavat suoluontotyypit otetteisiin PECF:n piiriin (kuten mielestäni pitäisi), se tarkoittaisi: - Kaikkia lettoisia suotyyppejä Jos myös VU-luokan suotyypit otettaisiin mukaan, se tarkoittaisi -Aitokorvista MK, PK, kaikki KgK, SK, KR, PsR, SR, KaR, LkR, SN, KaN, MinLkN, KoLu, TlLu
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi poikkeuksia, jolloin uudistamisvelvoite ei seuraisi uudistushakkuun päättymistä. Alueet, joille poikkeuksia esitetään, olisivat puuntuotannollisesti vähätuottoisia ojitettuja turvemaita ja ennallistettavia alun perin avoimia tai harvapuustoisia soita taikka perinneympäristöjä. Ennallistaminen edistää usein luonnon monimuotoisuuden ohella myös riistanhoidollisia tavoitteita esimerkiksi monipuolistamalla kanalintujen elinympäristöjä. Ennallistaminen olisi yksi toimi Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelman 2013 2020 toteuttamisessa. Vähätuottoisella turvemaalla tarkoitettaisiin sellaista ojitettua suota, jolla vuosittainen runkopuuston kasvu on pienempi kuin yksi kiintokuutiometri hehtaaria kohden, jolloin ne ovat heikkotuottoisia kitu-tai joutomaita. Muutos mahdollistaisi jo tehtyjen investointien tuoton keruun, koska näillä metsätaloudelle sopimattomilla alueilla ei voida nykyisin toteuttaa puunkorjuuta taloudellisten rajoitteiden vuoksi, jotka muodostuvat uuden puuston aikaansaamiseen ja vesitalouden järjestelyyn liittyvistä vaatimuksista. Lisäksi ehdotus mahdollistaisi suoluonnon palautumisen alueille, jotka eivät ole muuttuneet metsämaaksi. Vaikka aluetta ei olekaan tarkoitus uudistaa metsänkasvatusta varten, heikkotuottoisten ojitettujen turvemaiden uudistushakkuissa tulisi kuitenkin jättää käsittelyalueelle luonnon monimuotoisuutta edistävää puustoa. Tällä voitaisiin mahdollistaa, että osa alueista voisi kehittyä ajan myötä luontaisesti FAO:n määrittelemäksi metsäalueeksi.ennallistamisen tulisi perustua viranomaisen tai alueyksikön hyväksymään suunnitelmaan.
Mikä on turvetalouden ja turpeen käytön image??!!