Kemiön kunnantoimisto, 10. huhtikuuta 2015

3/2015 KUTSU Käännös/översättning 1 Kokousaika Tiistai 31. maaliskuuta 2015 klo 16.00 Kokouspaikka Kemiön kunnantoimisto Päättäjät Muut Wilhelm Liljeqvist Martti Murto Brita Drugge Hanna Backman Veronica Heikkilä Kalevi Kallonen Veijo Lücke Ann Nyström Kim Viljanen Inger Wretdal Rune Friman Michael Oksanen Jorma Leppänen Tom Simola Erika Strandberg, sihteeri Gunilla Granberg Mats Johansson Lars Nummelin Maria Wallin Tomy Wass Linus Guseff puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja jäsen valt. puh.joht. valt. I varapj. valt. II varapj. valt. III varapj. kunnanjohtaja hallintojohtaja kehitysjohtaja sivistysjohtaja tekninen johtaja peruspalvelujohtaja elinkeinojohtaja nuorisoedustaja Asiat Allekirjoitus 34 55 Puheenjohtaja Sihteeri Tarkistus, paikka ja aika Wilhelm Liljeqvist Kemiön kunnantoimisto, 10. huhtikuuta 2015 Erika Strandberg Veijo Lücke Pöytäkirja pidetään nähtävänä Kemiö 13. huhtikuuta 2015 Ann Nyström Erika Strandberg

3/2015 ESITYSLISTA Laatimispäivä 25.3.2015 2 Kokousaika Tiistai 31. maaliskuuta 2015 klo 16.00 Kokouspaikka Kemiön kunnantoimisto Asianumero Asia Pöytäkirja on nähtävänä, aika ja paikka Puheenjohtaja 34 LAILLISUUS JA VALTAISUUS... 4 35 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA... 5 36 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN... 6 37 ESISOPIMUS TONTTIEN MYYNNISTÄ WESTANPARKIN ASEMAKAAVA- ALUEELLA... 7 38 KEMIÖN KESKUSTAN ASEMAKAAVAMUUTOS Kauppakortteli, kaavan hyväksyminen... 8 39 KUNTALAISALOITE 1 500 METRIN SUOJAETÄISYYDESTÄ ASUNTOJEN JA TUULIVOIMALOIDEN VÄLILLÄ... 12 40 JÄTETTY ALOITE Sähköautojen pikalatauspisteet... 21 41 SELVITYS MAHDOLLISUUKSISTA VASTAANOTTAA PAKOLAISIA... 22 42 VIRAN PERUSTAMINEN Sosiaalityöntekijä... 29 43 PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri... 30 44 PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri... 31 45 PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Varsinais-Suomen liitto... 32 46 TALOUSARVIO 2015 Lisämääräraha, peruspalveluosasto... 33 47 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN SEKÄ HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELLE 2014... 35 48 JOHDON VAHVISTUSILMOITUSKIRJE VUODELLE 2014... 36 49 LAUSUNTO TURUN HALLINTO-OIKEUDELLE Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuiston osayleiskaava... 37 50 LAUSUNTO FNsteel Dalwire Oy Ab:n hakemus ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi... 38 51 TURUNMAAN ULKOSAARISTON NEUVOTTELUKUNNAN VALITSEMINEN... 39 Kemiö 13. huhtikuuta 2015 Wilhelm Liljeqvist

3/2015 ESITYSLISTA Laatimispäivä 25.3.2015 3 52 JÄSENTEN VALITSEMINEN KUTSUNTALAUTAKUNTAAN VUONNA 2015... 41 53 TÄYTÄNTÖÖNPANOASIAT Valtuuston päätökset 3.2.2015... 42 54 LUOTTAMUSELINTEN JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖKSET... 43 55 ILMOITUSASIAT... 44 Pöytäkirja on nähtävänä, aika ja paikka Puheenjohtaja Kemiö 13. huhtikuuta 2015 Wilhelm Liljeqvist

4 34 LAILLISUUS JA VALTAISUUS EHDOTUS Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 35 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA päättää valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Valintavuorossa ovat Veijo Lücke ja Ann Nyström.

6 36 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN hyväksyy esityslistan.

7 Dnro: MOT 65/2015 37 ESISOPIMUS TONTTIEN MYYNNISTÄ WESTANPARKIN ASEMAKAAVA-ALUEELLA Kh 31.3.2015 37 ~ käännös VALMISTELU (tekninen johtaja Lars Nummelin) Kemiön kunta solmi vuonna 2006 maankäyttösopimuksen Westankärr gårdin omistajan Anne- Caroline Forssin kanssa, jonka myötä kunta sai kaksi tonttia Westanparkin (tällöin tulevalta) asemakaava-alueelta. Westanparkin asemakaava hyväksyttiin myöhemmin vuoden 2006 aikana ja se sai lainvoiman. Kyseessä olevat kaksi tonttia ovat korttelin 7 tontti 1 ja 1 korttelin 13 tontti 1. Ne on lohkottu ja niiden kiinteistötunnukset ovat 1/7, 322-477-1-122, pinta-ala 2 190 m², sekä 1/13, 322-477-1-141, pinta-ala 1 660 m². Kummankin tontin kaavamerkintä on AO (erillispientalojen korttelialue). Westanparkin asemakaava-alueen omistajilla on vuodesta 2006 saakka ollut tontteja myytävänä, mutta eri syistä johtuen tontteja on myyty hyvin vähän. Suurin yksittäinen syy on kenties ollut tonttien korkea hintataso. Nyt maanomistajan aikomuksena on tehdä asemakaavan muutos, johon sekä kunta että ELY-keskus suhtautuvat myönteisesti. Tarkoituksena on vähentää tonttien määrää ja keventää asemakaavaa suurentamalla tontteja. Kemiönsaaren kunnan omistamat tontit kuuluvat isompaan tonttikokonaisuuteen, jonka kaavamerkintää halutaan muuttaa siten, että muutos mahdollistaisi nk. time share -toiminnan tai josta vaihtoehtoisesti tulisi osa isompaa asuinpientalojen korttelialuetta (AP). Kunta on neuvotellut tonttien myymisestä Forssille, jotta hän voisi hallita koko maanomistusta ja muotoilla kaavan uuden liikeideansa mukaan. Siksi on molempien osapuolten edun mukaista, että kunta luopuu maanomistuksestaan Westanparkissa. Se tapahtuu kaupan esisopimuksella, joka sisältää ne ehdot, joita osapuolet aikovat noudattaa, kun Westanparkin asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Neuvotteluissa osapuolet ovat sopineet, että tontit myydään yhteishintaan 115 000 euroa. Forss on pyytänyt vuoden maksuaikaa puolelle summalle. On kohtuullista, että kunta esittää korkovaatimuksen myöhemmin maksettavalle summalle. Esisopimusluonnos annetaan tiedoksi taustamateriaalina. päättää myydä tontit 1/7, 322-477-1-122 ja 1/13, 322-477-1-141 esisopimusluonnoksessa Föravtal om försäljning av tomter, Westanpark olevien ehtojen mukaisesti.

8 Dnro: MOT 145/2013 38 KEMIÖN KESKUSTAN ASEMAKAAVAMUUTOS Kauppakortteli, kaavan hyväksyminen TL 28.4.2014 70 ~ käännös VALMISTELU (tekninen johtaja Lars Nummelin) Kemiön keskustan osayleiskaavaa laadittaessa kaikki kaavoitustahot ELY-keskuksesta lähtien ovat korostaneet Kemiön keskustan tiivistämisen tarvetta. Osana tätä prosessia päätettiin osayleiskaavassa olla varaamatta alueita kaupoille Taalintehtaan ja Perniön välisen tien eteläpuolelta. Tämän seurauksena Kemiön asemakaava-alueita tulee päivittää ja tiivistää. Vastikään nähtävillä olleessa osayleiskaavaehdotuksessa merkittäviä osia keskustasta on osoitettu C-alueeksi, johon voidaan rakentaa liike- ja toimistotiloja. Kim ja Carita Mattson ovat osoittaneet kiinnostusta vähittäiskauppayksikön toteuttamiseen Kemiön keskustassa, maantie 183:n, Engelsbyntien ja Vapaaherrantien välissä. Alue on Kemiön keskustan asemakaavassa merkitty osittain K-alueeksi (liike- ja toimistorakennusten korttelialue), jonka rakennusoikeus on 487 k-m², osittain VP-alueeksi (puisto). Päivitettävä asemakaava-alue (VP-alue) on pääasiassa suunniteltu osoitettavan uuden, enintään 2 000 k-m²:n kokoisen vähittäiskauppayksikön korttelialueeksi. On ilmeistä, että kaavamuutos on myös yhteiskunnan, kunnan, edun mukaista. Ehdotus Kemiön keskustan uudeksi osayleiskaavaksi on vastikään ollut nähtävillä, ja ehdotuksessa alue on osoitettu C-alueeksi (keskustatoimintojen korttelialue), liite 70/1. käsittelee maakaupan esisopimusta ja tontin käytön aiesopimusta kokouksessaan 22.4.2014. Konsulttipalvelujen puitesopimuksen nojalla suunnittelijana toimii Ramboll Finland Oy. Alueen ohjeellinen rajaus on esitetty liitteessä 70/2. EHDOTUS (tekninen johtaja Lars Nummelin) Tekninen lautakunta päättää panna vireille alueen asemakaavamuutoksen karttaliitteen 70/2 mukaisesti sekä kuuluttaa siitä. Ehdotus hyväksyttiin. Jakelu: - Kuulutus TL 26.5.2014 94 ~ käännös VALMISTELU (kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg) Tekninen lautakunta päätti kokouksessaan 28.4.2014, 70, panna vireille Kemiön keskustan asemakaavamuutoksen valmistelussa kuvatun alueen osalta. Nyt kaavamuutosta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), (liite 94/1), on valmis hyväksyttäväksi.

9 EHDOTUS (tekninen johtaja Lars Nummelin) Tekninen lautakunta päättää: 1. Hyväksyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 2. Asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville kaavoituksen aikana sekä kuuluttaa siitä. Ehdotus hyväksyttiin. Jakelu: - Kuulutus TL 18.6.2014 120 ~ käännös VALMISTELU (tekninen johtaja Lars Nummelin) Kemiön keskustan asemakaavamuutoksesta koskien Vapaaherrantien, Engelsbyntien ja Dragsfjärdintien välistä aluetta, on olemassa kaavaluonnos. Kim ja Carita Mattssonin kanssa on tehty esisopimus maa-alueen myynnistä 9.6.2014. Samana päivänä allekirjoitettiin myös aiesopimus, joka pitää sisällään suunnittelusopimusosan. on käsitellyt ja hyväksynyt hankkeen sopimusosan. Kemiön keskustan asemakaavamuutosta koskeva kaavaluonnos on valmis asetettavaksi nähtäville kaavavaiheessa osallisten kuulemista varten. Liite 120/1, luonnos ja 120/2, selostus. EHDOTUS (tekninen johtaja Lars Nummelin) Tekninen lautakunta päättää asettaa kaavan nähtäville 30 päivän ajaksi maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaisesti sekä kuuluttaa nähtävilläolosta. Ehdotus hyväksyttiin. Jakelu: - Kuulutus TL 13.10.2014, 182 käännös VALMISTELU (kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg) Kemiön keskustan kauppakorttelin asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä valmisteluvaiheessa 26.6. 15.8.2014. Lausunnot saatiin ELY-keskukselta, Maakuntaliitolta, Pelastuslaitokselta sekä kunnan rakennus- ja ympäristövalvontalautakunnalta. Kahdella viimeksi mainitulla ei ollut huomautettavaa kaavasta. Kaavoittaja on vastannut muihin lausuntoihin. Asiasta ei ole saapunut mielipiteitä.

10 Valmisteluvaiheen jälkeen kaavakarttaan ja -selostukseen tehdään seuraavat tarkistukset: - Kaavan pohjakarttaa on päivitetty. - Kaavan yleismääräyksiä on täydennetty julkisivumateriaalia koskevilla ohjeilla. - Kaavakartassa on osoitettu ohjeellinen paikka huoltoajoa varten Schauman arkkitehdeiltä saatujen tietojen mukaisesti. - Kaavaselostuksen kohtia 2.4.2, 2.4.3 sekä 3.4.3 ja 3.4.4 on päivitetty ja täydennetty. Kaavaehdotus, liite 182/1 ja 182/2, on nyt valmis asetettavaksi julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti. Nähtävilläolon yhteydessä tulee pyytää viranomaislausunnot. EHDOTUS (tekninen johtaja Lars Nummelin) Tekninen lautakunta päättää seuraavaa: 1. Päättää asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 päivän ajaksi MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti. 2. Päättää pyytää lausunnot ELY-keskukselta, Varsinais-Suomen liitolta, kunnan rakennus- ja ympäristövalvontalautakunnalta, maakuntamuseolta sekä Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Ehdotus hyväksyttiin. Jakelu: - Kuulutus TL 24.11.2014, 200 käännös VALMISTELU (kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg) Kemiön keskustan, kauppakorttelia koskeva kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä 23.10 21.11.2014 välisenä aikana. Nähtävillä olon aikana on ilmennyt tarve muuttaa kaavaehdotusta. Kemiön keskustan osayleiskaava on saanut lainvoimaa, ja sen myötä voidaan osoittaa jopa 3000m2 rakennusoikeuden alueilla, jotka ovat merkitty kaavamerkinnällä C. Kauppakortteli on osayleiskaavassa osoitettu C-merkinnällä ja on täten sopivaa käyttää tätä mahdollisuutta myös asemakaavassa. Uudessa ehdotuksessa rakennusruutu on laajennettu länteen päin ja osoitettu rakennusoikeus on 2700m2vy. Kaava-alue on suurennettu ottamalla mukaan läntisellä puolella oleva tontti 1:95, joka kokonaisuudessaan tule toimimaan kauppakorttelin paikoitustilana. Kaavaluonnoksen jälkeen tehdyt muutokset kaavaehdotukseen jäävät voimaan. EHDOTUS (tekninen johtaja Lars Nummelin) Tekninen lautakunta päättää seuraavaa: 1. Päättää asettaa kaavaehdotuksen (liite 200/1 ja 200/2) nähtäville 30 päivän ajaksi MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti. 2. Päättää pyytää lausunnot ELY-keskukselta, Varsinais-Suomen liitolta, kunnan rakennus- ja ympäristövalvontalautakunnalta, maakuntamuseolta sekä Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Ehdotus hyväksyttiin. Jakelu:

11 - Kuulutus TL 30.3.2015, 54 käännös VALMISTELU (kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg) Kaavaehdotus Kemiön keskustan Kauppakorttelille on toiseen kertaan ollut nähtävillä 11.12.2014 9.1.2015 välisenä aikana johtuen muutoksista jotka tehtiin kaavaan kaavaehdotuksen ensimmäisen nähtävillä olon jälkeen. Uudet viranomaislausunnot pyydettiin kaavaehdotus II. Kaikki pyydetyt lausunnot jätettiin. Kaavamuistutuksia ei nähtävillä olo aikana jätetty. Kaavan laatija on tehnyt vastineet lausuntoihin. Varsinais-Suomen liitto oli lausunnossaan esittänyt toivomuksen että kaava-aineistoon liitettäisiin havainnekuva joka mahdollistaisi kaavan tarkastelua laajemmassa yhteydessä. Ko. havainnekuva on lisätty kaavaselostuksen liitteeksi. Nyt on olemassa kaavaehdotus (liite 54/1 ja 54/2) valmiina hyväksyttäväksi. EHDOTUS (tekninen johtaja Lars Nummelin) Tekninen lautakunta päättää hyväksyä kaavaehdotuksen ja esittää kunnanhallitukselle ja valtuustolle kaavan hyväksymistä. Jakelu: - kunnanhallitus Kh 31.3.2015 38 ~ käännös Liitteet Kaavaehdotus 38/1 ja 38/2

12 Dnro: KONCERN 265/2014 39 KUNTALAISALOITE 1 500 METRIN SUOJAETÄISYYDESTÄ ASUNTOJEN JA TUULIVOIMA- LOIDEN VÄLILLÄ TL 26.1.2015 14 ~ käännös VALMISTELU (tekninen johtaja Lars Nummelin) Kemiönsaaren kunnalle on jätetty kuntalaisaloite, joka on rekisteröity 21.10.2014 (Dnro 265/2014). Aloitteen otsikko on Kuntalaisaloite tuulivoimaloiden 1500 metrin suojarajasta kiinteistöihin Kemiönsaarella. Kuntalaisaloitteessa esitetään valtuustolle seuraavaa: Me allekirjoittajat haluamme, että valtuusto käsittelee seuraavan sisältöisen päätösehdotuksen: Valtuusto katsoo, että kuntalaisten terveyttä ei tule vaarantaa ja myös asukkaiden hyvinvointi on turvattava, ja siksi edellytetään, että tuulimyllyn ja lähimmän asumuksen välimatka on minimissään 1 500 metriä kaikilla nykyisillä ja tulevilla Kemiönsaaren tuulivoimasuunnittelualueilla. Kuntalaisaloite on liitteenä 14/1. Kuntalaisaloitteen on allekirjoittanut 247 äänioikeutettua asukasta, mikä vastaa noin 3,5 prosenttia kunnan äänioikeutetuista. Kuntalaisaloitteita käsitellään kuntalain (365/1995) 28 :ssä: "Aloiteoikeus Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta. Kuntalaisaloite on toimitettu tekniselle lautakunnalle valmisteltavaksi. Kaavoitusyksikkö on yhdessä kunnan johdon kanssa päättänyt pyytää lausunnot aloitteen johdosta. Lausuntopyyntö lähetettiin 10.11.2014 ympäristöministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle, Varsinais-Suomen ELY-keskukselle sekä Varsinais-Suomen liitolle. Kaikki lausuntoviranomaiset ympäristöministeriötä lukuun ottamatta antoivat lausunnon. Ympäristöministeriö vastasi lausuntopyyntöön sähköpostikirjeellä, jota voidaan luonnehtia lähinnä lausunnoksi. Kaikki lausunnot sekä lausuntopyyntö annetaan tiedoksi. Kemiönsaaren kunnassa on tällä hetkellä vireillä viisi tuulivoimaosayleiskaavaa: Nordanå Lövböle, Gräsböle, Misskärr, Stusnäs ja Olofsgård. Näistä Nordanå Lövböle ja Gräsböle ovat mukana vahvistetussa tuulivoimavaihemaakuntakaavassa. Valtuusto hyväksyi Nordanå Lövbölen osayleiskaavan 9.12.2014. Valtuusto palautti 29.9.2014 Gräsbölen tuulivoimaosayleiskaavan uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perusteluin: Valtuusto katsoo, että kuntalaisten terveyttä ei tule vaarantaa ja myös asukkaiden hyvinvointi on turvattava, ja siksi edellytetään, että tuulimyllyn ja lähimmän asumuksen välimatka on minimissään 1 500 metriä. Tämä riippumatta siitä, onko kyseessä vakituinen asunto vai loma-asunto. Tietenkin jos meludirektiivit edellyttävät pidempää välimatkaa, se on huomioitava. Misskärrin osayleiskaava on ollut nähtävänä luonnoksena, mutta käsittely on ollut jäissä vuoden 2012 lopulta lähtien. Olofsgårdin osayleiskaava on nähtä-

13 vänä luonnoksena 31.12.2014 30.1.2015. Stusnäsin osayleiskaava ei ole edennyt sen jälkeen, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kuulutettiin huhtikuussa 2012. Aloitteesta, joka koskee 1 500 metrin etäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä, seuraa että Gräsbölen tuulivoimapuiston alueella on yksi pieni ja alava alue, johon voitaisiin sijoittaa yksi tuulivoimala. Sijainti on kuitenkin erittäin epäsuotuisa ja paikka sijaitsee aivan Bogsböle träsk - nimisen lammen itäpuolella. Käytännössä tämä tarkoittaa nollaa tuulivoimalaa. Muille tuulivoimaosayleiskaava-alueille ei mahdu yhtään turbiinia, mikäli 1 500 metrin etäisyys asutukseen huomioidaan. Tämän seurauksena Kemiönsaarelle ei rakenneta tuulivoimaa, koska ei ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista panostaa sähköverkkoon ja teihin 1 3 tuulivoimalan vuoksi, jotka sijaitsevat kahdella tai kolmella alueella, jotka sitä paitsi sijaitsevat kaukana toisistaan. Lausunnot osoittavat, että kaikki lausunnon antajat painottavat melun mallintamisen tärkeyttä ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö ei näe estettä sille, että kunta asettaa 1 500 metrin suojaetäisyyden, mutta se painottaa, että melumallinnukset tulee tehdä ja että suojaetäisyys määritellään melumallinnusten perusteella. Ympäristöministeriö katsoo, että sen ohjeita tulee noudattaa ja korostaa, että suojaetäisyyksiä ei ilmoiteta metreissä, koska maaston muoto, kasvillisuus ja säätila, muun muassa tuulen voimakkuus, suunta ja lämpötila, vaikuttavat siihen, miten tuulivoimalan ääni leviää ympäristöön. Ympäristöministeriö muistuttaa myös, että ministeriö on yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa valmistellut luonnoksen valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista. Tarkoituksena on, että ohjearvoja sovelletaan suunnittelussa, lupamenettelyissä ja valvonnassa. Varsinais-Suomen ELY-keskus toteaa myös melu- ja varjostusmallinnuksen merkityksen ja että suojaetäisyys määritellään näiden pohjalta. Lausunnossa muistutetaan, että haittavaikutuksen katsotaan minimoituvan, kun päivän ja yön keskiäänitason suunnitteluohjearvot alittuvat havaintopisteessä. ELY-keskus viittaa myös valmisteilla olevaan meluasetukseen sekä muistuttaa, ettei Suomessa ole olemassa tai edes suunnitteilla yleisesti suositeltuja suojavyöhykkeitä tai suojaetäisyyksiä (metreissä), joita tuulivoimahankkeissa tulisi soveltaa. Varsinais-Suomen liitto toteaa lausunnossaan, että alueille, joilla on vahvistettu maakuntakaava, mahtuu vain muutama tuulivoimala. Liitto ilmoittaa myös, että tuulivoimavaihemaakuntakaava on vahvistettu ja että sitä ei tulla muuttamaan kunnan kaavoitusta koskevien päätösten vuoksi. Lisäksi liitto toteaa, että 1 500 metrin suojavyöhyke tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä ei perustu laissa esitettyihin tai selvityksissä esiin tulleisiin rajoitteisiin. Liitto toteaa myös, että 1 500 metrin suojavyöhyke on ylimitoitettu varovaisuusperiaate, joka johtaa siihen, että kunnan tulee pohtia, johtaako se kuntalaisten osalta epätasapuoliseen kohteluun sallittaessa joillekin melulähteille korkeampia raja-arvoja kuin toisille. Varsinais-Suomen liitto viittaa myös tulevaan meluasetukseen ja katsoo, ettei tuulivoimaloiden ja asutuksen välille tule asettaa 1 500 metrin suojaetäisyyttä, koska se voi johtaa päällekkäisyyksiin ja tulkintavaikeuksiin. Aloitteen verkkoversion yhteydessä esitettiin liite, jossa aloitteen tekijät selvittivät, miten kunnat ovat alkaneet itse vaatia sosiaali- ja terveysministeriön ehdottamaa vähintään 2 km suojaetäisyyttä asutuksen ja tuulivoimaloiden välille turvatakseen asukkaidensa terveyden. Liitteessä luetellaan joukko kuntia, jotka ovat ryhtyneet toimenpiteisiin kahden kilometrin suojaetäisyyden asettamiseksi. Valmistelija on tarkistanut tilanteen osassa mainituista kunnista, ja siitä on laadittu seuraava yhteenveto: Raahe: Valtuusto päätti kuntalaisaloitteen perusteella 27.10.2014, että tuulivoimaloiden ja vakituisten tai vapaa-ajan asuntojen välisen etäisyyden tulee olla kaksi kilometriä. Päätös koskee

14 Raahen kaikkia tuulivoimakaavoja. Raahessa neljä tuulivoimaosayleiskaavaa on saanut lainvoiman (yhteensä 57 turbiinia, joista 30 turbiinia kuuluu offshore-hankkeeseen) ja lisäksi kahdeksan enintään 100 115 turbiinin osayleiskaavaa on vielä valmisteilla. Kotka: Valtuusto päätti 18.8.2014 keskeyttää Hallan alueen tuulivoimaosayleiskaavan valmistelun osittain siksi, että se sijaitsi liian lähellä asutusta, mutta osittain myös muista syistä johtuen. Osayleiskaavaan sisältyi kolme turbiinia saarella, johon on tieyhteys ja jonka eteläosassa on asuntoja. Kotkassa on vuodesta 1999 saakka ollut kaksi turbiinia, joiden napakorkeus on 55 metriä. Ne on nyt korvattu kahdella 90 metrin turbiinilla, joiden etäisyys asutukseen on 600 800 metriä. Haminan rajalla ja yhteistyössä Haminan kanssa on suunnitteilla tuulivoima-alue 800 1000 metrin etäisyydelle asutuksesta. Suojaetäisyyden asettamisesta ei ole jätetty aloitteita. Mustasaari: on Merkkikalliota koskevassa YVA-lausunnossa muistuttanut, että etäisyyden asutukseen tulee olla kaksi kilometriä. Osayleiskaavaa laaditaan rinnakkain YVA:n kanssa. Osayleiskaavassa ei toistaiseksi ole suojaetäisyyttä koskevia kannanottoja. Pyhäjoki: Kunta on eräässä strategisessa asiakirjassa päättänyt asettaa kahden kilometrin suojaetäisyyden kiinteään asutukseen. Vapaa-ajan asunnot voivat sijaita lähempänä. Poikkeustapauksissa myös kiinteä asutus, sitouduttuaan poikkeamiseen kirjallisesti, voi sijaita lähempänä. Pyhäjoella kaksi osayleiskaavaa on saanut lainvoiman (55 turbiinia, joista 42 offshore-hankkeessa yhdessä Raahen kanssa) ja kuusi kaavaa on valmisteluvaiheessa (107 127 turbiinia). Pyhäjoen (ja Raahen) suurin energiahanke on Fennovoiman ydinvoimala Hanhikivi Pyhäjoen pohjoisosassa, Raahen rajan tuntumassa. Näin ollen kunnat ovat vain poikkeustapauksissa päättäneet itse asettaa metrimääräisiä suojavyöhykkeitä. Pyhäjoki ja Raahe ovat selviä tapauksia. Muutoin suojaetäisyyksistä ei ole tehty valtuustopäätöksiä. Aloitteessa, joka koskee 1 500 metrin suojaetäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä, kiinnitetään pääasiassa huomiota kahteen laadulliseen kriteeriin: kuntalaisten terveyttä ei tule vaarantaa ja asukkaiden hyvinvointi on turvattava. Mitä tulee kuntalaisten terveyteen ja tuulivoimaan, on asiaa koskien tehty useita tutkimuksia eri puolilla maailmaa. Osalla voidaan katsoa olevan enemmän tieteellistä pohjaa kuin toisilla. Työterveyslaitos on tehnyt tutkimuksen "Tuulivoimalamelun terveysvaikutukset. Siinä on vertailtu 13 tutkimusta, jotka juontavat kuuteen kenttätutkimukseen kuudessa eri maassa, joissa oletettavasti on havaittavissa tuulivoimaloiden ääntä. Tutkimustiedot on koonnut Valtteri Hongisto, 2014. Tutkimusraportti on luettavissa osoitteessa http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/tuulivoimalamelun_terveysvaikutukset.pdf. Yhteenvetona voidaan sanoa, ettei tutkimusraportti anna suoranaisia todisteita haitallisista terveysvaikutuksista, mutta raportissa kiinnitetään myös huomiota siihen, että vastaavia tutkimuksia tulisi tehdä Suomessa. Asukkaiden viihtyvyyden kannalta tilanne on erittäin kaksijakoinen joko tuulivoimalat koetaan viihtyvyyttä alentavina tai sitten niihin suhtaudutaan neutraalisti. Kemiönsaarella on tehty tuulivoimaa vastustavia, mutta myös tuulivoimaa puoltavia nimienkeräyksiä. Molemmat ovat keränneet useita satoja nimiä. Tuulivoimavaihemaakuntakaava pysyy muuttumattomana, ja Kemiönsaaren osalta siihen on merkitty kaksi tuulivoimaloiden aluetta (tv) ja kaksi energiahuollon kohdetta (en). Näillä alueilla maanomistajien tasavertainen kohtelu voi kyseenalaistua, koska maakuntakaava pysyy muuttumattomana. Kemiönsaaren valtuuston mahdollinen päätös asutuksen ja tuulivoimaloiden välisestä suojavyöhykkeestä, joka käytännössä tekee tuulivoimasta mahdottoman, voidaan jossain vaiheessa muuttaa valtuuston toimesta. Sinä aikana kun valtuuston päätös suojavyöhykkeestä on voimassa, on erittäin kyseenalaista, voidaanko maanomistajien hajarakennusoikeutta hyödyntää,

15 koska kunta voi aina kumota suojavyöhykettä koskevan päätöksen päinvastaisella päätöksellä, mutta maakuntakaavaa tulee noudattaa, mistä voi seurata huomattavaa päänvaivaa tavanomaisessa rakennuslupien myöntämisessä. Uusi tuulivoimalamelua koskeva asetus, jota tullaan soveltamaan oikeuskäytännössä, voi hankaloittaa tilannetta entisestään, koska tuulivoimakaavoja voidaan tulevaisuudessa panna vireille maakuntakaavan ja lainsäädännön nojalla, mutta vastoin valtuuston päätöstä asutuksen ja tuulivoimaloiden välisestä suojavyöhykkeestä. Tämä on esimerkki tulkintavaikeuksista, joita suojavyöhykepäätöksestä voi seurata. Yhteenvetona voidaan sanoa, että lainsäädännöllisistä syistä ei ole perusteltua ryhtyä asettamaan 1 500 metrin suojavyöhykettä asutuksen ja tuulivoimaloiden välille. Myöskään käytännön syyt eivät puhu varovaisuusperiaatteen laajentamisen puolesta, mitä 1 500 metrin etäisyys asutuksen ja tuulivoimaloiden välillä merkitsee. EHDOTUS (tekninen johtaja Lars Nummelin) Tekninen lautakunta päättää ehdottaa, että kunnanhallitus ehdottaa edelleen valtuustolle, ettei 1 500 metrin suojaetäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä aseteta. Lainsäädäntö ja käytännön tutkimukset ja tehdyt selvitykset eivät tue suojaetäisyyden asettamista. Kuntalaisaloitteen todetaan tämän myötä olevan loppuun käsitelty. ASIAN KÄSITTELY Johan Sundqvist ehdotti kuntalaisaloitteen käsittelyn pöydälle panemista seuraavaan kokoukseen saakka, koska taustamateriaalista puuttui ympäristöministeriön kirje. Kim Viljanen kannatti ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että asiassa on tehty pöydällepanoehdotus ja että asia ratkaistaan äänestyksellä. Äänestysehdotus: Äänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan seuraavasti: Jatkokäsittely = JAA Palauttaminen = EI Äänestysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestystulos, liite 14/2. JAA = 5 EI = 3 JÄTTI ÄÄNESTÄMÄTTÄ = 1 Puheenjohtaja totesi, että lautakunta jatkaa asian käsittelyä. Jatkokäsittelyssä Kim Viljanen ehdotti seuraavaa: Tekninen lautakunta päättää sosiaali- ja terveysministeriöltä pyydetyn ja 9.12.2014 saadun lausunnon mukaisesti ehdottaa, että kunnanhallitus ehdottaa edelleen valtuustolle, että kaupallisten tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä sovelletaan 1 500 metrin suojavyöhykettä. Kemiönsaaren kunta huomioi 1 500 metrin suojavyöhykkeen kaikessa maankäytössä sekä tuulivoimaloiden rakennuslupatoiminnassa. Johan Sundqvist kannatti ehdotusta.

16 Puheenjohtaja totesi, että asiassa on tehty muutosehdotus ja että asia ratkaistaan äänestyksellä. Äänestysehdotus: Äänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan seuraavasti: Esittelijän ehdotus = JAA Viljasen/Sundqvistin ehdotus = EI Äänestysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestystulos, liite 14/3. JAA = 5 EI = 4 Kim Viljanen pyysi merkittäväksi pöytäkirjaan, että ympäristöministeriön kirje puuttui taustamateriaalista. Puheenjohtaja totesi, että lautakunta on kokouksen aikana voinut tutustua ympäristöministeriön kirjeeseen. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin äänestyksen jälkeen. Jakelu: - kunnanhallitus Kh 24.2.2015 22 ~ käännös ehdottaa valtuustolle, ettei 1 500 metrin suojaetäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä aseteta ja että kuntalaisaloite on loppuun käsitelty. Metreissä ilmaistulle suojaetäisyydelle ei löydy tukea lainsäädännössä. Liite Kuntalaisaloite 22/1 ASIAN KÄSITTELY Veijo Lücke ehdotti Martti Murron ja Veronica Heikkilän kannattamana asian palauttamista tekniselle lautakunnalle, jotta asia voidaan käsitellään koko aineiston pohjalta, niin että kaikki lausunnot ovat saatavilla ennen kokousta. Puheenjohtaja ehdotti kädennostoäänestystä, niin että Lücken ehdotusta kannattavat äänestävät ensin ja esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät tämän jälkeen. Lücken ehdotus sai viisi (5) ääntä (Veronica Heikkilä, Veijo Lücke, Martti Murto, Ann Nyström, Kim Viljanen). Esittelijän ehdotus sai neljä (4) ääntä (Hanna Backman, Brita Drugge, Kalevi Kallonen, Wilhelm Liljeqvist). päätti äänestyksen jälkeen Veijo Lücken ehdotuksen mukaisesti, ts. että asia palautetaan tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi, jotta asia voidaan käsitellä koko aineiston pohjalta, niin että kaikki lausunnot ovat saatavilla ennen kokousta.

17 Tom Simola, Erika Strandberg ja Wilhelm Liljeqvist ilmaisivat eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan sillä perusteella, että palauttamispäätös voi tarkoittaa sitä, ettei kuntalaisaloitetta voida käsitellä valtuustossa lain edellyttämässä ajassa. TL 30.3.2015 58 ~ käännös VALMISTELU (tekninen johtaja Lars Nummelin) Kemiönsaaren kunnalle on jätetty kuntalaisaloite, joka on rekisteröity 21.10.2014 (Dnro 265/2014). Aloitteen otsikko on Kuntalaisaloite tuulivoimaloiden 1500 metrin suojarajasta kiinteistöihin Kemiönsaarella. Kuntalaisaloitteessa esitetään valtuustolle seuraavaa: Me allekirjoittajat haluamme, että valtuusto käsittelee seuraavan sisältöisen päätösehdotuksen: Valtuusto katsoo, että kuntalaisten terveyttä ei tule vaarantaa ja myös asukkaiden hyvinvointi on turvattava, ja siksi edellytetään, että tuulimyllyn ja lähimmän asumuksen välimatka on minimissään 1 500 metriä kaikilla nykyisillä ja tulevilla Kemiönsaaren tuulivoimasuunnittelualueilla. Kuntalaisaloite on liitteenä 58/1. Kuntalaisaloitteen on allekirjoittanut 247 äänioikeutettua asukasta, mikä vastaa noin 3,5 prosenttia kunnan äänioikeutetuista. Kuntalaisaloitteita käsitellään kuntalain (365/1995) 28 :ssä: "Aloiteoikeus Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta. Kuntalaisaloite on toimitettu tekniselle lautakunnalle valmisteltavaksi. Kaavoitusyksikkö on yhdessä kunnan johdon kanssa päättänyt pyytää lausunnot aloitteen johdosta. Lausuntopyyntö lähetettiin 10.11.2014 ympäristöministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle, Varsinais-Suomen ELY-keskukselle sekä Varsinais-Suomen liitolle. Kaikki lausuntoviranomaiset ympäristöministeriötä lukuun ottamatta antoivat lausunnon. Ympäristöministeriö vastasi lausuntopyyntöön sähköpostikirjeellä, jota voidaan luonnehtia lähinnä lausunnoksi. Kaikki lausunnot sekä lausuntopyyntö annetaan tiedoksi. Kemiönsaaren kunnassa on tällä hetkellä vireillä viisi tuulivoimaosayleiskaavaa: Nordanå Lövböle, Gräsböle, Misskärr, Stusnäs ja Olofsgård. Näistä Nordanå Lövböle ja Gräsböle ovat mukana vahvistetussa tuulivoimavaihemaakuntakaavassa. Valtuusto hyväksyi Nordanå Lövbölen osayleiskaavan 9.12.2014. Valtuusto palautti 29.9.2014 Gräsbölen tuulivoimaosayleiskaavan uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perusteluin: Valtuusto katsoo, että kuntalaisten terveyttä ei tule vaarantaa ja myös asukkaiden hyvinvointi on turvattava, ja siksi edellytetään, että tuulimyllyn ja lähimmän asumuksen välimatka on minimissään 1 500 metriä. Tämä riippumatta siitä, onko kyseessä vakituinen asunto vai loma-asunto. Tietenkin jos meludirektiivit edellyttävät pidempää välimatkaa, se on huomioitava. Misskärrin osayleiskaava on ollut nähtävänä luonnoksena,

18 mutta käsittely on ollut jäissä vuoden 2012 lopulta lähtien. Olofsgårdin osayleiskaava on nähtävänä luonnoksena 31.12.2014 30.1.2015. Stusnäsin osayleiskaava ei ole edennyt sen jälkeen, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kuulutettiin huhtikuussa 2012. Aloitteesta, joka koskee 1 500 metrin etäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä, seuraa että Gräsbölen tuulivoimapuiston alueella on yksi pieni ja alava alue, johon voitaisiin sijoittaa yksi tuulivoimala. Sijainti on kuitenkin erittäin epäsuotuisa ja paikka sijaitsee aivan Bogsböle träsk - nimisen lammen itäpuolella. Käytännössä tämä tarkoittaa nollaa tuulivoimalaa. Muille tuulivoimaosayleiskaava-alueille ei mahdu yhtään turbiinia, mikäli 1 500 metrin etäisyys asutukseen huomioidaan. Tämän seurauksena Kemiönsaarelle ei rakenneta tuulivoimaa, koska ei ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista panostaa sähköverkkoon ja teihin 1 3 tuulivoimalan vuoksi, jotka sijaitsevat kahdella tai kolmella alueella, jotka sitä paitsi sijaitsevat kaukana toisistaan. Lausunnot osoittavat, että kaikki lausunnon antajat painottavat melun mallintamisen tärkeyttä ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö ei näe estettä sille, että kunta asettaa 1 500 metrin suojaetäisyyden, mutta se painottaa, että melumallinnukset tulee tehdä ja että suojaetäisyys määritellään melumallinnusten perusteella. Ministeriö katsoo, että 1 500 metrin suojaetäisyys estää suurimman osan haittavaikutuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että melumallinnuksia tulee tehdä myös 1 500 metrin suojaetäisyyden ulkopuolella. Siinä tapauksessa voidaan todeta, ettei kukaan tarvitse tai maksa meluselvityksestä Kemiönsaarella, koska tuulivoima on tällöin käytännössä mahdotonta (ks. edellinen kappale). Ympäristöministeriö katsoo, että sen ohjeita tulee noudattaa ja korostaa, että suojaetäisyyksiä ei ilmoiteta metreissä, koska maaston muoto, kasvillisuus ja säätila, muun muassa tuulen voimakkuus, suunta ja lämpötila, vaikuttavat siihen, miten tuulivoimalan ääni leviää ympäristöön. Ympäristöministeriö muistuttaa myös, että ministeriö on yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa valmistellut luonnoksen valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista. Tarkoituksena on, että ohjearvoja sovelletaan suunnittelussa, lupamenettelyissä ja valvonnassa. Varsinais-Suomen ELY-keskus toteaa myös melu- ja varjostusmallinnuksen merkityksen ja että suojaetäisyys määritellään näiden pohjalta. Lausunnossa muistutetaan, että haittavaikutuksen katsotaan minimoituvan, kun päivän ja yön keskiäänitason suunnitteluohjearvot alittuvat havaintopisteessä. ELY-keskus viittaa myös valmisteilla olevaan meluasetukseen sekä muistuttaa, ettei Suomessa ole olemassa tai edes suunnitteilla yleisesti suositeltuja suojavyöhykkeitä tai suojaetäisyyksiä (metreissä), joita tuulivoimahankkeissa tulisi soveltaa. Varsinais-Suomen liitto toteaa lausunnossaan, että alueille, joilla on vahvistettu maakuntakaava, mahtuu vain muutama tuulivoimala. Liitto ilmoittaa myös, että tuulivoimavaihemaakuntakaava on vahvistettu ja että sitä ei tulla muuttamaan kunnan kaavoitusta koskevien päätösten vuoksi. Lisäksi liitto toteaa, että 1 500 metrin suojavyöhyke tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä ei perustu laissa esitettyihin tai selvityksissä esiin tulleisiin rajoitteisiin. Liitto toteaa myös, että 1 500 metrin suojavyöhyke on ylimitoitettu varovaisuusperiaate, joka johtaa siihen, että kunnan tulee pohtia, johtaako se kuntalaisten osalta epätasapuoliseen kohteluun sallittaessa joillekin melulähteille korkeampia raja-arvoja kuin toisille. Varsinais-Suomen liitto viittaa myös tulevaan meluasetukseen ja katsoo, ettei tuulivoimaloiden ja asutuksen välille tule asettaa 1 500 metrin suojaetäisyyttä, koska se voi johtaa päällekkäisyyksiin ja tulkintavaikeuksiin. Aloitteen verkkoversion yhteydessä esitettiin liite, jossa aloitteen tekijät selvittivät, miten kunnat ovat alkaneet itse vaatia sosiaali- ja terveysministeriön ehdottamaa vähintään 2 km suojaetäisyyttä asutuksen ja tuulivoimaloiden välille turvatakseen asukkaidensa terveyden. Liitteessä luetellaan joukko kuntia, jotka ovat ryhtyneet toimenpiteisiin kahden kilometrin suojaetäisyyden asettamiseksi.

19 Valmistelija on tarkistanut tilanteen osassa mainituista kunnista ja tehnyt seuraavan yhteenvedon: Raahe: Valtuusto päätti kuntalaisaloitteen perusteella 27.10.2014, että tuulivoimaloiden ja vakituisten tai vapaa-ajan asuntojen välisen etäisyyden tulee olla kaksi kilometriä. Päätös koskee Raahen kaikkia tuulivoimakaavoja. Raahessa neljä tuulivoimaosayleiskaavaa on saanut lainvoiman (yhteensä 57 turbiinia, joista 30 turbiinia kuuluu offshore-hankkeeseen) ja lisäksi kahdeksan enintään 100 115 turbiinin osayleiskaavaa on vielä valmisteilla. Kotka: Valtuusto päätti 18.8.2014 keskeyttää Hallan alueen tuulivoimaosayleiskaavan valmistelun osittain siksi, että se sijaitsi liian lähellä asutusta, mutta osittain myös muista syistä johtuen. Osayleiskaavaan sisältyi kolme turbiinia saarella, johon on tieyhteys ja jonka eteläosassa on asuntoja. Kotkassa on vuodesta 1999 saakka ollut kaksi turbiinia, joiden napakorkeus on 55 metriä. Ne on nyt korvattu kahdella 90 metrin turbiinilla, joiden etäisyys asutukseen on 600 800 metriä. Haminan rajalla ja yhteistyössä Haminan kanssa on suunnitteilla tuulivoima-alue 800 1000 metrin etäisyydelle asutuksesta. Suojaetäisyyden asettamisesta ei ole jätetty aloitteita. Mustasaari: on Merkkikalliota koskevassa YVA-lausunnossa muistuttanut, että etäisyyden asutukseen tulee olla kaksi kilometriä. Osayleiskaavaa laaditaan rinnakkain YVA:n kanssa. Osayleiskaavassa ei toistaiseksi ole suojaetäisyyttä koskevia kannanottoja. Pyhäjoki: Kunta on eräässä strategisessa asiakirjassa päättänyt asettaa kahden kilometrin suojaetäisyyden kiinteään asutukseen. Vapaa-ajan asunnot voivat sijaita lähempänä. Poikkeustapauksissa myös kiinteä asutus, sitouduttuaan poikkeamiseen kirjallisesti, voi sijaita lähempänä. Pyhäjoella kaksi osayleiskaavaa on saanut lainvoiman (55 turbiinia, joista 42 offshore-hankkeessa yhdessä Raahen kanssa) ja kuusi kaavaa on valmisteluvaiheessa (107 127 turbiinia). Pyhäjoen (ja Raahen) suurin energiahanke on Fennovoiman ydinvoimala Hanhikivi Pyhäjoen pohjoisosassa, Raahen rajan tuntumassa. Näin ollen kunnat ovat vain poikkeustapauksissa päättäneet itse asettaa metrimääräisiä suojavyöhykkeitä. Pyhäjoki ja Raahe ovat selviä tapauksia. Muutoin suojaetäisyyksistä ei ole tehty valtuustopäätöksiä. Aloitteessa, joka koskee 1 500 metrin suojaetäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä, kiinnitetään pääasiassa huomiota kahteen laadulliseen kriteeriin: kuntalaisten terveyttä ei tule vaarantaa ja asukkaiden hyvinvointi on turvattava. Mitä tulee kuntalaisten terveyteen ja tuulivoimaan, on asiaa koskien tehty useita tutkimuksia eri puolilla maailmaa. Osalla voidaan katsoa olevan enemmän tieteellistä pohjaa kuin joillakin toisilla. Työterveyslaitos on tehnyt tutkimuksen "Tuulivoimalamelun terveysvaikutukset. Siinä on vertailtu 13 tutkimusta, jotka juontavat kuuteen kenttätutkimukseen kuudessa eri maassa, joissa oletettavasti on havaittavissa tuulivoimaloiden ääntä. Tutkimustiedot on koonnut Valtteri Hongisto, 2014. Tutkimusraportti on luettavissa osoitteessa http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/tuulivoimalamelun_terveysvaikutukset.pdf. Yhteenvetona voidaan sanoa, ettei tutkimusraportti anna suoranaisia todisteita haitallisista terveysvaikutuksista, mutta raportissa kiinnitetään myös huomiota siihen, että vastaavia tutkimuksia tulisi tehdä Suomessa. Asukkaiden viihtyvyyden kannalta tilanne on erittäin kaksijakoinen joko tuulivoimalat koetaan viihtyvyyttä alentavina tai sitten niihin suhtaudutaan neutraalisti. Kemiönsaarella on tehty tuulivoimaa vastustavia, mutta myös tuulivoimaa puoltavia nimienkeräyksiä. Molemmat ovat keränneet useita satoja nimiä.

20 Tuulivoimavaihemaakuntakaava pysyy muuttumattomana, ja Kemiönsaaren osalta siihen on merkitty kaksi tuulivoimaloiden aluetta (tv) ja kaksi energiahuollon kohdetta (en). Näillä alueilla maanomistajien tasavertainen kohtelu voi kyseenalaistua, koska maakuntakaava pysyy muuttumattomana. Kemiönsaaren valtuuston mahdollinen päätös asutuksen ja tuulivoimaloiden välisestä suojavyöhykkeestä, joka käytännössä tekee tuulivoimasta mahdottoman, voidaan jossain vaiheessa muuttaa valtuuston toimesta. Sinä aikana kun valtuuston päätös suojavyöhykkeestä on voimassa, on erittäin kyseenalaista, voidaanko maanomistajien hajarakennusoikeutta hyödyntää, koska kunta voi aina kumota suojavyöhykettä koskevan päätöksen päinvastaisella päätöksellä, mutta maakuntakaavaa tulee noudattaa, mistä voi seurata huomattavaa päänvaivaa tavanomaisessa rakennuslupien myöntämisessä. Uusi tuulivoimalamelua koskeva asetus, jota tullaan soveltamaan oikeuskäytännössä, voi hankaloittaa tilannetta entisestään, koska tuulivoimakaavoja voidaan tulevaisuudessa panna vireille maakuntakaavan ja lainsäädännön nojalla, mutta vastoin valtuuston päätöstä asutuksen ja tuulivoimaloiden välisestä suojavyöhykkeestä. Tämä on esimerkki tulkintavaikeuksista, joita suojavyöhykepäätöksestä voi seurata. Yhteenvetona voidaan sanoa, että lainsäädännöllisistä syistä ei ole perusteltua ryhtyä asettamaan 1 500 metrin suojavyöhykettä asutuksen ja tuulivoimaloiden välille. Myöskään käytännön syyt eivät puhu varovaisuusperiaatteen laajentamisen puolesta, mitä 1 500 metrin etäisyys asutuksen ja tuulivoimaloiden välillä merkitsee. Liite: Kuntalaisaloite, liite 58/1 Taustamateriaali: Sosiaali- ja terveysministeriön lausunto Ympäristöministeriön kirje Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto Varsinais-Suomen liiton lausunto EHDOTUS (tekninen johtaja Lars Nummelin) Tekninen lautakunta päättää ehdottaa, että kunnanhallitus ehdottaa edelleen valtuustolle, ettei 1 500 metrin suojaetäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä aseteta. Lainsäädäntö ja käytännön tutkimukset ja tehdyt selvitykset eivät tue suojaetäisyyden asettamista. Kuntalaisaloitteen todetaan tämän myötä olevan loppuun käsitelty. Jakelu: - Kh 31.3.2015 39 ~ käännös Liite Kuntalaisaloite 39/1

21 Dnro: KONCERN 249/2014 40 JÄTETTY ALOITE Sähköautojen pikalatauspisteet TL 30.3.2015 61 ~ käännös VALMISTELU (tekninen johtaja Lars Nummelin) Valtuuston jäsen Sami Lappalainen ja kahdeksan muuta valtuutettua ovat jättäneet aloitteen (29.9.2014) sähköautojen pikalatauspisteiden selvittämisestä ja pikaisesta toteuttamisesta Kemiössä ja Taalintehtaalla. Lisäksi aloitteessa esitetään, että kunnan tulisi asteittain siirtyä käyttämään sähköautoja kunnallisessa toiminnassa. Aloitteessa muistutetaan, että syksyllä 2014 saatavana on niin henkilö- kuin tavarakuljetuksiin soveltuvia sähköautoja, joiden toimintasäde on 150 200 km, mikä riittää päivittäiseen toimintaan. Tekninen johtaja on selvittänyt pikalatausasemia ja sähköautoja kunnalliseen käyttöön, ja lähtökohtana oli se, että selvitys koskee kevättalvea 2015 ja vallitsevaa teknistä kehitystä. Aloite liitteenä 61/1 ja selvitys liitteenä 61/2. EHDOTUS (tekninen johtaja Lars Nummelin) Tekninen lautakunta päättää, viitaten liitteenä 61/2 olevaan selvitykseen, antaa seuraavan vastauksen aloitteeseen sähköautojen pikalatausasemien hankkimisesta ja kunnan asteittaisesta sähköautoihin siirtymisestä: 1) Kunta pyrkii jatkossakin saamaan yksityiset toimijat (vähittäiskauppiaat, huoltoasemien omistajat) kiinnostumaan sähköautojen pikalatausasemien perustamisesta. 2) Kunta ei vuosina 2015 tai 2016 itse investoi pikalatausasemiin viitaten tekniseen kehitykseen, investointikustannuksiin, sopivan paikan puuttumiseen ja voimassa oleviin sähköntoimitussopimuksiin. Tilanne arvioidaan uudelleen syksyllä 2016. 3) Seuraavan leasingautojen hankinnan yhteydessä (2016 ja 2018) sähköautot voivat olla varteenotettava vaihtoehto ja tarjouspyyntöön tulee tällöin sisällyttää sähköautoja koskeva vaihtoehto. Mikäli tarjousvertailussa päädytään siihen, että kunta hankkii yhden tai useamman sähköauton, kunta hankkii myös tarvittavan määrän hitaita tai normaaleja latausasemia omaan käyttöön. Kh 31.3.2015 40 ~ käännös Liite Aloite ja selvitys 40/1

22 41 SELVITYS MAHDOLLISUUKSISTA VASTAANOTTAA PAKOLAISIA Ptl 20.5.2014 28 ~ käännös VALMISTELU (peruspalvelujohtaja Maria Wallin) Dnro: KONCERN 316/2013 Kemiönsaaren kunnanvaltuuston RKP- ryhmä on jättänyt aloitteen, jonka ovat allekirjoittaneet Michael Oksanen, Inger Wretdal, Wilhelm Liljeqvist, Yngve Engblom, Cecilia Fredriksson, Niklas Guseff, Brita Drugge, Henry Engblom, Daniel Wilson, Anders Laurén, Fredrik Laurén ja Kristian Lindroos. RKP -ryhmä toivoo Kemiönsaaren kunnan selvittävän mahdollisuudet syyrialaisten pakolaisten vastaanotolle. Pakolaisten määrän ei tarvitse olla suuri, mutta ilmaistaan että kanssaihmisistä kannetaan vastuuta. Painotetaan, että suomenruotsalaisella alueella on esimerkkejä onnistuneesta pakolaisten vastaanotosta. Esimerkkeinä mainitaan Raasepori ja Närpiö, joiden kanssa voisi tehdä yhteistyötä. Viitataan RKP:n tulevaisuusmanifestiin, jossa onnistunut integrointi Suomessa otetaan ilolla vastaan. Onnistuneen integroinnin myötä on mahdollista, että maahanmuuttajat saavat luonnollisen roolin yhteiskunnassa, työmarkkinoilla ja poliittisessa elämässä Suomessa. Aloitteessa mainitaan myös, että hallitus on päättänyt että Suomi ottaa vuonna 2014 vastaan 500 pakolaista Syyriasta. Ensi vuoden pakolaiskiintiötä lisätään väliaikaisesti 300 henkilöllä 1050 pakolaiseen. Hallitus on myös kehottanut kuntia valmistautumaan pakolaisten vastaanottoon. Aloite, liitteenä 28/1. Vastaus aloitteeseen Pakolaisten vastaanotto ja maahanmuuttajien integraatio suomalaiseen yhteiskuntaan kulkevat käsi kädessä. Suomen maahanmuuttopoliittinen tavoite on kehittää aktiivista, kattavaa ja johdonmukaista politiikkaa, jossa huomioidaan niin työvoiman tarve, maahanmuuttajan erilaiset lähtökohdat ja kansainväliset velvoitteet. Suomen kuntaliitto on asettanut maahanmuuttopolitiikalle suuntalinjat. Kuntaliiton maahanmuuttopolitiikka perustuu kuntien paikallisten, alueellisten ja kansainvälisten toimintaedellytysten turvaamiseen niin, että kunnat pystyvät hyödyntämään maahanmuuttajien pätevyydet ja täyttämään Suomen humanitääriset vaatimukset. Maahanmuuttajien integraation tarkoituksena (pakolaiset kuuluvat maahanmuuttajien ryhmään) on helpottaa maahanmuuttajien asettumista asumaan maahamme ja tulemaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa. On tärkeää, että maahanmuuttajilla on samat mahdollisuudet, oikeudet ja vastuut kuin muulla väestöllä. Integraation tärkeimpiä edellytyksiä ovat kielitaito, koulutus ja työskentely. Työ- ja elinkeinotoimistot vastaavat aikuisten maahanmuuttajien integraatiosta. Kaikilla maahanmuuttajilla tulee olla mahdollisuus käyttää työ- ja elinkeinotoimistojen palveluja.

23 Kaikki maahanmuuttajat käyttävät ja tarvitsevat kunnallisia palveluja. Alkuvaiheessa maahanmuuttajien vastaanotosta vastaa yleensä sosiaalitoimi. Keskeisinä yhteistyökumppaneina ovat terveydenhuolto, päivähoito, koulutoimi, nuoriso- ja liikuntatoimi ja TE-toimisto. Tukihenkilöt, tulkit, poliisi ja eri järjestöt kuuluvat myös yhteistyökumppaneiden verkostoon. Maahanmuuttajien palveluntarvetta tulee katsoa kokonaisuutena, johon sisältyy mm. koulutus, hoito, huolenpito ja asuminen. Maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet vaativat peruspalvelujen sopeuttamista ja että palveluja tarjotaan erityisjärjestelyin. Työelämän ulkopuolella oleville suunnattuihin hoito- ja huolenpitopalveluihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseen vaaditaan monenlaisia toimia, jotka toteutetaan tarpeeksi aikaisessa vaiheessa. Pakolaisvastaanotto Kunnat voivat halutessaan ottaa vastaan kiintiöpakolaisia tai turvapaikanhakijoita, joilla on oleskelulupa. Pakolaisten vastaanotto on siis kunnille vapaaehtoista. Pakolaiset vastaanotetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristövirastojen kanssa tehdyn sopimuksen tuella. Pakolaiset sijoitetaan suunnitelman mukaisesti kuntiin ja integraatiota tukevat toimet aloitetaan heti sijoituksen jälkeen. Pakolaisten vastaanoton järjestelytyöhön voi olla tarpeellista nimetä pakolaiskoordinaattori. Ulkomaalaislaissa 30.4.2004/301 määrätään mm. pakolaiskiintiöstä, kiintiön valinnasta ja ehdoista, joilla henkilö otetaan pakolaiskiintiöön. Integraatiota edistävä ohjelma Kaikilla kunnilla, jotka ovat halukkaita tekemään sopimuksen pakolaisten vastaanotosta, tulee olla integraatio-ohjelma. Kemiönsaarella ei kirjoitushetkellä ole sellaista ohjelmaa. Valtion ja kuntien kustannusvastuu Valtio korvaa osan pakolaisten vastaanoton yhteydessä kunnassa syntyvistä kustannuksista. Jotta kunta voi saada korvauksia, vaaditaan yllämainitun sopimuksen tekoa pakolaisten vastaanotosta Varsinais-Suomen TE-keskuksen kanssa ja että kunnalla on integraatio-ohjelma. Kunnille suunnattu korvausjärjestelmä kattaa seuraavat menoerät: - laskennallinen korvaus pakolaisten ohjauksesta ja neuvonnasta. Korvausaika on 3 tai 4 vuotta. Korvaus on n. 6 800 euroa alle 7 vuotiaasta lapsesta ja n. 2 300 euroa yli 7 vuotiaasta henkilöstä per vuosi. - todellisten kustannusten mukainen korvaus pakolaisille annetusta integraatiotuesta toimeentulotukena ja erilaisten palvelujen antamisesta seuranneiden tulkkauskustannusten muodossa. Korvausaika on tiettyjen kustannusten osalta 3 vuotta ja joidenkin kustannusten osalta aikarajaa ei ole. - nk. erityisiä kustannusmenoja ovat esim. erityiset vanhustenhuollon kustannukset. Korvausaika on enintään 10 vuotta. Kustannukset, joita valtio ei korvaa Valtio ei korvaa henkilökunnan koulutuskustannuksia. Kunnan rooli pakolaisten vastaanotossa - päättää pakolaisten vastaanotosta - työskentelee kunnan integraatio-ohjelman mukaisesti

24 - tekee sopimuksen TE-keskuksen kanssa - nimeää järjestäjän tai koordinaattorin - vastaa käytännön järjestelyistä - budjetoi, suunnittelee ja toteuttaa kunnallisia palveluja koskevat asiat - huolehtii tulkkipalvelujen saatavuudesta - tekee alustavat kartoitukset ja integraatiosuunnitelmat työmarkkinoiden ulkopuolella oleville henkilöille - vastaa ryhmän vakiinnuttamisesta yhteiskuntaan - vastaa eri toimijoiden ja instanssien koordinoinnista Kunnat ovat todenneet, että maahanmuuttajien palveluihin käytetään yleensä 1,5-2 kertaa enemmän aikaa ja henkilökohtaisia resursseja verrattuna muun väestön palveluihin. Pakolaisten vastaanotto Kemiönsaaren kunnassa Aluksi voidaan todeta, että kunnalla ei ole integraatiosuunnitelmaa. Ennen kuin TE-keskuksen kanssa voi tehdä sopimuksen pakolaisten vastaanotosta, täytyy kunnalla olla tällainen suunnitelma. Kunnalta puuttuu myös pakolaisten vastaanottoon tarvittava organisaatiorakenne. Resurssit tällaisen rakenteen luomiselle tulee olla olemassa, jos päätetään ottaa vastaan pakolaisia koska pakolaisten vastaanotto koskee kunnan useita eri sektoreita ja koska kunnallisten toimijoiden tulee tehdä yhteistyötä muiden viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa. Pitäisi myös tehdä suunnitelma siitä, miten mahdollinen pakolaisten vastaanotto toteutettaisiin. Koska kunnalliset palvelut pakolaisille vaativat enemmän henkilöstöresursseja kuin muille kuntalaisille järjestetyt palvelut, tulee ainakin joksikin aikaa varautua mahdolliseen lisähenkilökunnan palkkaamiseen. Tämä koskee ainakin koulutoimea ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta tämä voi olla vaikeaa, koska pätevästä henkilökunnasta on puutetta. Käynnissä oleva kuntaselvitys vaikuttaa myös mahdolliseen pakolaisten vastaanottoon. EHDOTUS (peruspalvelujohtaja) Peruspalvelulautakunta päättää antaa tämän selvityksen tiedoksi kunnanhallitukselle. Peruspalvelujohtaja muutti ehdotuksen, jonka peruspalvelulautakunta yksimielisesti hyväksyi: Peruspalvelulautakunta päättää antaa tämän selvityksen tiedoksi kunnanhallitukselle ja lisäksi että kunnanhallitus asettaa työryhmän lisäselvityksiä varten. Päätös muutetun ehdotuksen mukaisesti. Kh 10.6.2014 90 ~ käännös merkitsee asian tiedoksi ja esittää valtuustolle, että aloite on loppuun käsitelty.