Monimutkaistuneet vuorovaikutukset -> katse yhteiseloa tukeviin hallintamalleihin

Samankaltaiset tiedostot
Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kalankasvatuksen tuotantopaikat merellä

Kalatalouden tulevaisuudennäkymät

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Kalankasvatuksen avomeritekniikka

Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit

Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnittelu elinkeinon kilpailukyvyn parantajana ja ympäristövaikutusten vähentäjänä

KASVUN

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa Matti Sipponen

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet

Kalastus ja saimaannorppa ilkeä ongelma?

Kalankasvatus Metsähallituksen vesialueilla. Kalaviikko Esko Maukonen

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

WWF:n työ kestävän kalastuksen edistämiseksi

Vesiviljelyn kestävyys ja sijainninohjaus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä

Suomen kalatalous. EU Kalat III Seminaari. Erikoistutkija Jari Setälä Helsinki Säätytalo. Luonnonvarakeskus.

Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa

CASE BENELLA INNOTORI

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Ajankohtaiset kuulumiset

Näkymät tulevasta maailmasta

Sinin n vallankumous

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Kiertotalous maataloudessa

Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi

Kalataloushallinto toimialansa edistäjänä ja kalavarojen hoitajana

Kalankasvatuksen ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Kasvattajan puheenvuoro

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Kaupallinen kalastus

Katsaus Ruotsin merialuesuunnitteluun (Lähde: Joacim Johannesson & Thomas Johansson, Swedish Agency for Marine and Water Management)

Kalastuslain kokonaisuudistus

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Kohti kiertotaloutta Lounais-Suomen ympäristöohjelman käynnistys

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu /P-K ELY-keskus/VMK

Merialuesuunnittelun edistäminen

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kampanja ja sen tavoitteet

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Elinkeinokalatalouden kehittäminen

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Kansallinen rapustrategia Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

Mitä tänään? LUKE:n hankkeita vesiviljelyn kehittämiseksi. Kalankasvatuksen kestävä kasvu tuotannon mahdollistaminen uusilla merialueilla

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Hyödynnetään järvikalaa monipuolisesti Kehittämispäällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

EKTR toteutuminen ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA KATRIINA PARTANEN

Jukka Similä Ravinnekompensaatio

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

Suurelle valiokunnalle

Puula-forum Kalevi Puukko

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Jalostajan näkökulma koulutustarpeisiin & kokemuksia oppisopimusmallista. Kalatukku E. Eriksson Oy Mika Jääskeläinen

GLOBAALIT YMPÄRISTÖMUUTOKSET JA SOPEUTUVA OIKEUS

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelman

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Uuden ohjelmakauden valmistelu. Lakimies Okku Kalliokoski

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN LAUSUNTO METSÄHALLITUKSEN SELVITYK- SESTÄ SUOMENLAHDEN MERIKANSALLISPUISTOJEN TÄYDENNYSTARPEISTA JA - MAHDOLLISUUKSISTA

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

APETIT OYJ. Särkeä siinä on järkeä Innotori-innovaatioiden kaupallistaminen Hanna Pere Markkinointipäällikkö Apetit Ruoka Oy

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Kalastusalueen vedet

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu

Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

HANKEHAKEMUS. Harmaahylkeenmetsästyksen kehittäminen Saaristomerellä

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Transkriptio:

Monimutkaistuneet vuorovaikutukset -> katse yhteiseloa tukeviin hallintamalleihin Coastal zone management will be less of an exercise in conflict resolution if directed at creating symbioses, for instance between capture fisheries and aquaculture, and between fisheries and tourism, and between tourism and aquaculture. (S. Jentoft 2003) COEXIST -hankkeen aineisto Sähköpostikyselyn Identification of Stakeholder Issues and Interactions vastaukset (N=18) Henkilökohtaiset asiantuntijahaastattelut (N=10)

Eri sektorien väliset symbioosit ja synergiat Mitkä/miten hyödyttävät toisiaan? Kalastuksen ja kalankasvatuksen työllistävä vaikutus, osa saariston kulttuuria ja monitoimisuutta Kalankasvatus pitää saariston asuttuna ja muutkin kalatalousalan ammatit elossa Ammattimainen kalastus pitää saaristoa asuttuna Kalastus ja kalankasvatus luovat työpaikkoja mm. ympäristöhallintoon, kuntiin ja kalataloushallintoon sekä kalastusneuvonnalle Monitoimitalous: kalastus/kalankasvatus/vapaaajankäyttö/ympäristönsuojelu

Eri sektorien väliset symbioosit ja synergiat Mitkä/miten hyödyttävät toisiaan? Ammattikalastus ja kalankasvatus tarjoavat tuotteitaan turisteille ja asukkaille ja tekevät alueen kiinnostavammaksi. Vapaa-ajanasutus voi hyötyä ammattikalastajasta (vesialueen vuokratulot, saadut kalat, paikallinen vahti alueella) ja päinvastoin Kasvatettu ja kalastettu kala: suoramyynti ja ravintolat ym., jalostus Turismi ja vapaa-ajankalastus hyödyttävät toisiaan ja saariston asukkaiden elinmahdollisuuksia Kalastajat voivat tarjota palveluja kesäasukkaille, venekuljetuksia, veneiden säilytyspaikkoja ym.

Eri sektorien väliset symbioosit ja synergiat Mitkä/miten hyödyttävät toisiaan? Kirjolohi runkona kalan kuljetuksille, jalostukselle ja kaupalle Kalakuljetusten logistiikka toimii, kalastuselinkeino hyötyy Tulevaisuudessa kalankasvatus voi hyödyntää kalastuksen infrastruktuuria Yhteysalusten ja lauttojen verkosto hyödyttää paikallista asutusta, elinkeinoja ja virkistyskäyttöä Tuulivoimalat voivat hyödyttää kalankasvatusta (suojapaikat) Kalastajien työllistyminen kalankasvatuksessa, ostopalveluja Kalanistutukset -> kalastus hyötyy

Eri sektorien väliset symbioosit ja synergiat Mitkä/miten hyödyttävät toisiaan? Luonnonsuojelu voi tuoda uusia työpaikkoja saaristoon, kansallispuistot hyödyttävät matkailua Lounais-Suomen hylje- ja merimetsoneuvottelukunnan työ on edistänyt kalatalouden kokemien ongelmien ratkaisuja Suojelutoimet veden laadun, ruoppauksen ja merihiekan noston osalta hyödyttävät kalastuselinkeinoa WWF:n kalaopas kehottaa kuluttajia käyttämään kotimaisia kalalajeja Kalastus on ainoa toiminto, joka poistaa dioksiinia merestä Ammattikalastus parantaa meren tilaa poistamalla ravinteita

Itämerirehujärjestelmä Yleisesti pidettiin mielekkäänä, siirtyminen ravinneneutraaliin toimintaan Edustaa uutta globaalia ajattelua ja paikallista toimintaa Tärkeää luoda kannuste kalankasvattajalle vähentää Itämeren ravinnekuormaa, tuotantomäärän nostaminen Pitäisi integroida kalankasvatuksen ympäristölupajärjestelmään ja alueelliseen suunnitteluun Nykyinen lainsäädäntö / ohjeistus katsoo pistevaikutuksia ei tue alueellisesti laajaa näkökulmaa Periaatteellista vastustusta tuotantomäärien nostamisen osalta Järjestelmää ei voi soveltaa ekologisesti heikoilla alueilla Peruslähtökohta: paikallinen lupa voidaan myöntää vain jos haittoja ei ole odotettavissa Luo yhteisen intressin kalankasvatuksen ja kalastuselinkeinon välille WWF:n kuluttajaoppaassa Itämerirehun ansiosta kirjolohi voitaisiin vaihtaa keltaisesta vihreäksi tuotteeksi Ovatko saatavilla olevat kalansaaliit ja hinta riittäviä? Tarvitaanko uusi rehutehdas?

Nettokuormitusjärjestelmä Yleisesti pidettiin monin tavoin hyödyllisenä: parantaa kala-alan työllisyyttä ja veden laatua. Vaikuttaisi myös kalankasvatuselinkeinon yleiseen mielikuvaan Pitäisi integroida kalankasvatuksen alueelliseen suunnitteluun ja lupaprosessiin ja päätösten tuotantomääriin Yhteensopiva nykyisen lainsäädännön ja ohjeistusten kanssa - kompensaatiotoimet Pitääkö kalojen poisto tehdä samassa paikassa, johon kasvatuslupa myönnetään? Käytännössä useimmille mahdotonta / Sopii muutamille toimijoille hyvin Vaihtoehtoisia ravinteiden poistokeinoja: simpukankasvatus, kaislikkojen niitto Kalaproteiinin globaali kysyntä ihmisravinnoksi kasvussa myös lähiruoka on trendi Särkikalojen arvo kasvaa Käynnistystuki vähäarvoisen kalan poistoon on oma kokonaisuutensa, joka ei ole liittynyt vesiviljelyn nettokuormitusjärjestelmään Ammattikalastuksen ravinnonpoistopalveluja voisi laajentaa myös muiden päästöjä tuottavien tahojen piiriin

Sijainninohjausjärjestelmä / kasvualueet Sektoroituminen: aiemmin samanmieliset ovat keskustelleet keskenään nyt sektorirajat ylittävä dialogi on saatu käyntiin Sijainninohjauksen kehittämisellä kiire, koska muut toiminnot ovat varanneet laajalti kalankasvatukseen sopivia vesialueita jakojäännös Ei mahdollisuutta kokonaissuunnitteluun, koska muu vesialueiden käytön suunnittelu on alkutekijöissään nyt tehty vesiviljelyn ja ammattikalastuksen näkökulmista Vesialueiden omistus vaikuttaa suunnittelun mahdollisuuksiin valtion omistuksessa olevia vesialueita myös kalatalouskäyttöön suojelualueiden rinnalle Kalankasvatuksen isomman kasvun mahdollisuus nähdään siinä, että tuotanto siirtyisi ulkosaaristoon tai mieluumminkin avomerialueelle, jolloin konfliktit olisivat hyvin pieniä ja ravinteet laimenisivat hyvin mutta olosuhteet kovia Symbioosi tuulivoimaloiden kanssa aallonmurtajat ja muut rakenteet

Sijainninohjausjärjestelmä / keskittäminen Kalankasvatuksen keskittäminen isompiin yksiköihin taloudellisesti perusteltua myös ekologinen toimivuus varmistettu Lupaviranomainen kokee ongelmalliseksi toisella alueella olevien kasvatuspaikkojen huomioon ottamisen yhdisteltäessä isompaa tuotantoyksikköä Alueellinen suunnitteluprosessi Saaristomerellä (2010-2011) oli hyvin toteutettu ja otti suojelu-, elinkeino- ja virkistysnäkökulmat monipuolisesti huomioon. Ympäristölupien myöntäminen selkeytyisi ja tulisi ennakoitavammaksi, kun se pohjautuisi suunnitteluprosessissa yhteisesti päätettyihin painoalueisiin Päätösten tulisi olla sitovia rajatut valitusmahdollisuudet

Yhteensovittamisen mahdollisuudet Itämerirehu- ja nettokuormitusjärjestelmä sekä sijainninohjaus kytkeytyvät toisiinsa ja ovat saaneet vankan poliittisen tuen Päästään win-win-tilanteeseen, jossa voimme kehittää ympäristönsuojelua ja luoda elinkeinolle kasvumahdollisuuksia Keskeistä sovittaa järjestelmät yhteen kalankasvatuksen ympäristölupajärjestelmän kanssa lakimuutosten / sitovien ohjeiden tarve Vaatii myös lukkiutuneiden asenteiden muutosta? Suomesta halutaan saada ravinteiden kierrätyksen mallimaa Idea tulisi myydä myös muille Itämeren maille Rannikkoalueiden suunnittelua (ICZM) tulee kehittää niin, että siinä osallistetaan eri intressitahoja ja sovitetaan käyttötarpeita yhteen ml. kalankasvatus ja kalastus

Kiitos